Labor court dismisses union claim that wage increases must be applied to zero-rate rows in collective agreement.

Työehtosopimusneuvotteluissa oli sovittu taulukkopalkkojen korottamisesta yleiskorotusten määrillä yleiskorotusten ajankohdista lukien. Palkankorotukset tuli sopijapuolten yhteisestä tarkoituksesta, alan käytännöstä ja määräyksen sanamuodosta esitetyn selvityksen perusteella toteuttaa työnantajapuolen tulkinnan mukaisella tavalla siten, että jokaista palkkataulukon lukua korotetaan sovitulla senttimäärällä, jolloin sopimus ei ylittänyt työmarkkinoiden keskusjärjestöjen solmimassa raamisopimuksessa asetettua kustannuskattoa.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 96

KANTAJA

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry

VASTAAJAT

Autoliikenteen Työnantajaliitto ry

Öljytuote ry

ASIA

Työehtosopimuksen tulkinta

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 7.6.2012

Pääkäsittely 3.9.2012

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n, Suomen Säiliöautoliitto ry:n ja Öljytuote ry:n ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n välisen, Säiliöauto- ja öljytuotealaa sekä niihin liittyviä toimintoja koskevan työehtosopimuksen (1.2.2012 - 31.1.2014) 28.11.2011 päivätyn neuvottelutuloksen palkankorotuksia koskevassa 2. luvussa on seuraavan sisältöiset määräykset:

2.1. Yleiskorotukset

2.2.1. Vuonna 2012

Palkkoja korotetaan 1.2.2012 tai lähinnä sitä alkavan palkanmaksukauden alusta yleiskorotuksella, jonka suuruus on 31 senttiä.

2.2. Työn vaativuusluokkapalkkojen korotukset

Työnvaativuusluokkapalkkoja korotetaan vuosina 2012 ja 2013 yleiskorotusten määrillä yleiskorotusten ajankohdista lukien.

Työehtosopimuksen työpalkkoja koskevassa 13 §:ssä on seuraavan sisältöinen määräys:

Työnvaativuusluokkapalkat pätevyyspalkkioineen

1.2.2012 tai lähinnä sitä alkavan palkanmaksukauden alusta lukien

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

12,74..........13,23..........13,73..........14,10..........14,47

12,40..........12,88..........13,37..........13,73..........14,09

12,08..........12,55..........13,02..........13,37..........13,73

11,82..........12,28..........12,74..........13,09..........13,43

11,55..........12,00..........12,45..........12,79..........13,13

11,31..........11,75..........12,19..........12,52..........12,85

11,11..........11,54..........11,98..........12,30..........12,62

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

ASIAN TAUSTA JA ERIMIELISYYS

Työmarkkinoiden keskusjärjestöt saavuttivat 13.10.2011 raamisopimuksen Suomen kilpailukyvyn ja työllisyyden turvaamisesta. Raamisopimuksen tarkoituksena oli asettaa alakohtaisille työ- ja virkaehtosopimusneuvotteluille kustannuskatto, jota ei saanut ylittää. Ensimmäisen 13 kuukauden jakson sopimuskorotus oli 2,4 prosenttia ja seuraavan 12 kuukauden jakson sopimuskorotus oli 1,9 prosenttia.

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry, Autoliikenteen Työnantajaliitto ry ja Öljytuote ry sopivat marraskuussa 2011 käydyissä työehtosopimusneuvotteluissa säiliöauto- ja öljytuotealan taulukkopalkkojen korottamisesta vuosina 2012 ja 2013 yleiskorotusten määrillä yleiskorotusten ajankohdista lukien.

Asianosaiset ovat erimielisiä siitä, sopivatko osapuolet työehtosopimusneuvotteluissa taulukkokorotusten toteuttamistavasta, ja mikä on palkankorotusten oikea laskentatapa.

KANNE

Vaatimukset

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry on vaatinut, että työtuomioistuin:

vahvistaa, että työehtosopimuksen 13 §:n 1 kohdan mukaisia työnvaativuusluokkapalkkoja ja niiden pätevyyspalkkioita (13 §:n 2 kohta) koskevaa palkankorotusmääräystä tulee tulkita siten, että sovitut palkankorotukset tulee toteuttaa työehtosopimuksen perusrakenteen mukaisesti laittamalla palkankorotukset työnvaativuuspalkkaluokan niin sanottuun nollataulukkoon (13 §:n 1 kohta), josta ammatissa oloajan perusteella maksettavat pätevyyspalkkiot lasketaan pätevyyspalkkioprosenttien perusteella, ja

velvoittaa Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n ja Öljytuote ry:n korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 600 eurolla korkoineen.

Perusteet

Työehtosopimusneuvotteluissa marraskuussa 2011 sovittu säiliöauto- ja öljytuotealan taulukkopalkkojen korotus tulee laittaa työnvaativuuspalkkaluokan niin sanottuun nollataulukkoon, koska muunlaisesta tulkinnasta ei neuvotteluissa nimenomaisesti erikseen sovittu.

Säiliöauto- ja öljytuotealan työehtosopimuksen palkat määräytyvät asianosaisliittojen toimesta suoritetun työnvaativuusluokituksen mukaan määräytyvien peruspalkkojen (työnvaativuusluokan nollataulukko, työehtosopimuksen 13 § 1 kohta) ja lisäksi ammatissa oloajan perusteella maksettavien prosentuaalisten pätevyyspalkkioiden perusteella (13 § 2 kohta).

Mikäli ammatissaolovuosien mukaisiin pätevyyspalkkioihin kohdistuvan palkankorotuksen laskentatavasta ei työehtosopimusneuvotteluissa erikseen muuta sovita, säiliöauto- ja öljytuotealan palkankorotus lasketaan käytännössä työehtosopimuksen perusrakennetta mukaillen siten, että kulloinkin sovittu palkankorotus sijoitetaan aina työehtosopimuksen 13 §:n 1 kohdassa olevaan peruspalkka- eli työnvaativuusluokkaan (nollataulukkoon) kulloinkin sovitun suuruisena kiinteänä euromääräisenä eränä. Näin muodostuneen korotetun peruspalkan perusteella lasketaan työehtosopimuksen 13 §:n 2 kohdassa tarkoitetut ammatissa olovuosien perusteella määräytyvät pätevyyspalkkiot pätevyyspalkkioprosenttien (0, 4, 8, 11 tai 14 prosenttia) avulla. Muussa tapauksessa palkankorotukset eivät tosiasiassa huomioi pätevyyspalkkioprosenttia.

Marraskuussa 2011 käytyjen työehtosopimusneuvottelujen yhteydessä ei sovittu, että taulukkopalkkojen korottamisen laskentatavassa noudatettaisiin työehtosopimuksen palkkataulukon perusrakenteesta poikkeavaa laskentatapaa. Sovitut palkankorotukset tulee siten laskea työehtosopimuksen palkkataulukon perusrakenteen mukaisesti laittamalla palkankorotus työehtosopimuksen 13 §:n 1 kohdassa olevaan peruspalkkojen nollataulukkoon, josta ammatissa oloajan mukaiset pätevyyspalkkiot lasketaan prosentteina kullekin pätevyyspalkkioluokalle.

Mikäli työehtosopimusneuvotteluissa sovittu palkankorotus olisi haluttu toteuttaa säiliö- ja öljytuotealan työehtosopimuksen palkkataulukon perusrakenteesta poikkeavalla tavalla, olisi asiasta tullut erikseen sopia. Näin ei kuitenkaan tapahtunut.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Suomen Säiliöautoliitto ry ja Öljytuote ry ovat yhteisessä vastauksessaan vaatineet, että kanne hylätään ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry velvoitetaan korvaamaan niiden oikeudenkäyntikulut 2.000 eurolla korkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Marraskuun lopun 2011 työehtosopimusneuvotteluissa työnantajapuoli tarjosi Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:lle prosentuaalisia palkankorotuksia. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry kuitenkin halusi senttimääräiset korotukset. Laskentapohjaksi sovittiin kuljetusalan keskimääräinen tilastoluku, josta kevään 2012 ja 2013 yleis- ja taulukkopalkkakorotuksena toteutettavat senttikorotukset määriteltiin kaikille Autoliikenteen Työnantajaliitto ry – Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry välillä solmittaville työehtosopimuksille samansuuruisina lukuun ottamatta linja-autoasemien työehtosopimusta.

Väite, että taulukkopalkkakorotusten toteuttamistavasta ei olisi nimenomaisesti sovittu, ei pidä paikkaansa. Kaikkia solmittavia työehtosopimuksia koskevat neuvottelutulokset liittojen välillä syntyivät maanantaiaamuna 28.11.2011 kello 2.45 työnantajapuolen tarjouksen pohjalta. Tässä tilaisuudessa Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n silloinen toimitusjohtaja erikseen tarkensi Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n neuvottelukunnalta, että taulukkopalkkojen korotus toteutetaan siten, että jokaista palkkataulukkolukua korotetaan sovituilla senttimäärillä. Tähän Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n neuvottelijat vastasivat myöntävästi. Tämän jälkeen neuvottelutuloksista laadittiin pöytäkirjat, jonka pääneuvottelijat allekirjoittivat noin kello 3.30 samana aamuna.

Sovitulla palkankorotustavalla työehtosopimusten kustannusvaikutus pysyi keskusjärjestöjen raamisopimuksen sisällä. Mikäli korotukset olisi toteutettu Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n vaatimalla tavalla, kustannuskatto olisi ylittynyt.

Aiemmissa säiliöautoalaa koskevan työehtosopimuksen palkankorotuskirjauksissa, joissa taulukkokorotus on toteutettu Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n nyt vaatimalla tavalla, se on nimenomaisesti kirjattu neuvottelutulos- ja allekirjoituspöytäkirjaan. Tämä ilmenee esimerkiksi neuvottelutulospöytäkirjasta 1.3.2005. Kiistanalaisessa neuvottelutulospöytäkirjassa 28.11.2011 ei ole vastaavaa kirjausta.

Palkankorotukset ja niiden toteutustapa sovittiin samaksi kaikkiin Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n välisiin työehtosopimuksiin. "Jokaista taulukkolukua korotetaan sovituilla senttimäärillä" -korotustapaa käytettiin myös kuorma-autoalan työehtosopimuksen ulkomaanliikenteen kuljettajien taulukkopalkoissa, minkä Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry on hyväksynyt. Sekä perustaulukkolukua että kahdeksalla prosentilla korotettua taulukkolukua nostettiin kumpaakin 31 sentillä 14,04 euroon ja 15,13 euroon. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n vaatimalla toteutustavalla jälkimmäisen taulukkoluvun pitäisi olla 15,16 euroa

TODISTELU

Vastaajan kirjalliset todisteet

1. Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n, Öljytuote ry:n ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n välinen neuvottelutulos säiliöauto- ja öljytuotealaa sekä niihin liittyviä toimintoja koskevan työehtosopimuksen uudistamiseksi 28.11.2011

2. Öljytuote ry:n, Suomen Säiliöautoliitto ry:n ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n välinen öljytuote- ja säiliöautoalaa sekä niihin liittyviä toimintoja koskevan työehtosopimuksen uudistamista koskeva pöytäkirja 1.3.2005

3. Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n välinen neuvottelutulos kuorma-autoalan, linja-autohenkilökunnan, huoltokorjaamoiden, terminaalitoimintaa koskevan sekä linja-autoasemien työehtosopimusten uudistamiseksi 28.11.2011

4. Kuorma-autoalan työehtosopimuksen palkkataulukko 1.2.2012

Kantajan henkilötodistelu

1. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry palkkasihteeri A

Vastaajan henkilötodistelu

1. Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n entinen toimitusjohtaja B

2. Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n toimitusjohtaja C

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Neuvottelukäytännöstä esitetty näyttö

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n palkkasihteeri A on kertonut, että noin vuodesta 2005 lähtien palkankorotukset on laitettu niin sanottuun nollataulukkoon. Tätä aikaisempi käytäntö on vaihdellut. Käytäntönä on ollut, että neuvotteluissa on sovittu siitä, tuleeko korotus nollataulukkoon vai kuhunkin ikäportaaseen samasuuruisena.

Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n entinen toimitusjohtaja B ja nykyinen toimitusjohtaja C ovat kertoneet alan käytännöstä, että korotusten toteuttamistapa on 2000-luvulla vaihdellut eri sopimuskierroksilla. Korotustapa on jokaisella sopimuskierroksella ollut neuvottelujen kohteena, koska korotustavalla on yleensä kustannusvaikutuksia, ja korotustavasta on sovittu erikseen. C on lisäksi kertonut, että jos neuvotteluissa on sovittu rahamääräisen korotuksen sijoittamisesta nollataulukkoon, se on nimenomaisesti kirjattu sopimukseen siitä mahdollisesti aiheutuvien kustannusvaikutusten vuoksi.

Vuoden 2011 työehtosopimusneuvotteluista esitetty näyttö

A:n mukaan neuvotteluissa ei varsinaisesti sovittu muuta kuin korotusten senttimäärä. A:n mukaan B kysyi Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n edustajilta ennen neuvottelutuloksen syntymistä laitetaanko sentit jokaiseen lukuun.

Näytön arviointi ja johtopäätökset

Ratkaistavana kysymyksenä on, mikä on 28.11.2011 sovitun palkankorotuksen toteuttamistapa. Työntekijäpuolen tulkinnan mukaan palkankorotukset sijoitetaan työnvaativuuspalkkaluokan niin sanottuun nollataulukkoon. Työnantajapuolen mukaan jokaista palkkataulukkolukua sovittiin korotettavaksi sovitulla senttimäärällä.

B ja C ovat kertoneet yhdenmukaisesti, että ennen neuvottelutuloksen syntymistä 28.11.2012 B varmisti työntekijäpuolen edustajilta, että korotus tulee kaikkiin lukuihin, mihin työntekijäpuoli vastasi myöntävästi. Myös A muisti B:n kysyneen korotustavasta. Sopijapuolten yhteisestä tarkoituksesta esitetty näyttö tukee siten työnantajan kantaa. Samaan suuntaan asiassa vaikuttavat myös B:n ja C:n kertomukset työntekijäpuolen edustajien kannanotoista sopimuksen solmimisen jälkeen. Kanteen hylkäämistä puoltavaa tulkintaa tukee lisäksi se C:n kertomuksesta ilmenevä seikka, että sopijapuolet laskivat yhdessä raamisopimuksen mukaisen kustannusvaikutuksen perusteella sovitun senttimäärän, ja että C:n ja B:n mukaan työntekijäpuolen tulkinnan mukainen korotustapa olisi ylittänyt raamisopimuksessa asetetun kustannusvaikutuksen.

Edellä mainituilla perusteilla työtuomioistuin katsoo, että vuoden 2011 työehtosopimusneuvotteluissa sovitut palkankorotukset tulee toteuttaa työnantajapuolen esittämällä tavalla siten, että jokaista palkkataulukon lukua korotetaan sovitulla senttimäärällä. Kanne on siten hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Asia on ratkaistu Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n ja Öljytuote ry:n hyväksi. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry on siten työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n nojalla velvollinen korvaamaan Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n ja Öljytuote ry:n oikeudenkäyntikulut asiassa. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry on myöntänyt kuluvaatimuksen määrältään oikeaksi.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Työtuomioistuin velvoittaa Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n korvaamaan Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n ja Öljytuote ry:n oikeudenkäyntikulut 2.000 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 § 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lukien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Ruikka puheenjohtajana sekä Kröger, Nyyssölä, Pärssinen, Koskinen ja Kirvesniemi jäseninä. Sihteeri on ollut Mohsen.

Tuomio on yksimielinen.