TT:2012-86 · Työtuomioistuin

Ammattiliitto oli järjestänyt työnseisauksen, johon osallistui noin 45 virkamiestä, ja jonka yhteydessä liitto oli esittänyt työnantajalle vaatimuksia. Tällainen työntekijäpuolen työnantajaan kohdistama joukkoluonteinen painostustoimi muodosti työtaistelutoimenpiteen.

Esitetyn selvityksen perusteella työtaistelun tarkoituksena oli vaikuttaa siihen, mitä työehtosopimusta uusi yhtiö noudattaa työntekijöidensä työehdoissa, eikä työtaistelussa ollut kantajan väittämin tavoin kysymys yhtiöittämisratkaisuun vaikuttamisesta. Kun kanne oli perustunut väitteeseen pysyvän työrauhavelvollisuuden rikkomisesta, ja vastauksessa oli tuotu esille työtaistelun kohdistuminen ja se, ettei kysymys ollut pysyvän työrauhavelvollisuuden rikkomisesta, vastaajia ei voitu kantajan esittämillä perusteilla tuomita hyvityssakkoon virkaehtosopimuslain 8 §:n vastaisesta työrauhavelvoitteen rikkomisesta tai 10 §:n mukaisen valvontavelvollisuuden rikkomisesta. Työnantajapuolen kanne tuli siten hylätyksi.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 86

KANTAJA

Valtionvarainministeriö

VASTAAJAT

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry

Kainuun varuskuntien henkilökunta JHL ry

Kajaanin kunnalliset JHL ry

Vekaranjärven ammattiosasto JHL ry

Puolustushallinnon Keuruun yhdistys JHL ry

Niinisalon JHL ry

ASIA

Työrauhavelvollisuuden rikkominen

ASIAN TAUSTA JA TAPAHTUMATIEDOT

Julkisten ja hyvinvointipalvelujen liitto JHL ry järjesti 21.10.2011 noin kello 9.00 ja 13.00 välisenä aikana työnseisauksen, johon osallistui yhteensä noin 45 puolustusvoimien ruokahuollossa työskentelevää virkamiestä. Työnseisaukseen osallistui noin 20 Kainuun varuskuntien henkilökunta JHL ry:n, viisi Puolustushallinnon Keuruun yhdistys JHL ry:n, noin 20 Niinisalon JHL ry:n ja viisi Vekarajärven ammattiosasto JHL ry:n jäsentä sekä yksi Kajaanin kunnalliset JHL ry:n jäsen.

Vekarajärven ammattiosasto JHL ry:n ja Puolustushallinnon Keuruun yhdistys JHL ry:n luottamusmiehet osallistuivat työnseisaukseen. Kainuun varuskuntien henkilökunta JHL ry:n ja Niinisalon JHL ry:n luottamusmiehet osallistuivat mielenosoitukseen, mutta eivät olleet tapahtuma-aikana työvuorossa.

Työnseisauksen taustalla oli vuodesta 2006 lähtien toteutetut Puolustusvoimien ruokahuollon organisaatiomuutokset. Vuonna 2008 käynnistetyn valmistelun seurauksena palveluja ryhdyttiin toteuttamaan markkinaehtoisena toimintana. Hallitus jätti 4.11.2011 eduskunnalle esityksen laiksi puolustusvoimien ravitsemuspalvelujen yhtiöittämisestä. Lakiesitys hyväksyttiin eduskunnassa16.12.2011, ja Leijona Catering Oy aloitti toimintansa 1.1.2012.

KANNE

Vaatimukset

Valtionvarainministeriö on vaatinut, että työtuomioistuin:

tuomitsee Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n, Kainuun varuskuntien henkilökunta JHL ry:n, Kajaanin kunnalliset JHL ry:n, Vekaranjärven ammattiosasto JHL ry:n, Puolustushallinnon Keuruun yhdistys JHL ry:n ja Niinisalon JHL ry:n ensisijaisesti valtion virkaehtosopimuslain 8 §:n vastaisesta työrauhavelvoitteen rikkomisesta ja toissijaisesti 10 §:n mukaisen valvontavelvollisuuden rikkomisesta ja

velvoittaa Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n, Kainuun varuskuntien henkilökunta JHL ry:n, Kajaanin kunnalliset JHL ry:n, Vekaranjärven ammattiosasto JHL ry:n, Puolustushallinnon Keuruun yhdistys JHL ry:n ja Niinisalon JHL ry:n korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 500 eurolla korkoineen.

Perusteet

Työtaistelutoimenpiteet

Julkisten ja hyvinvointipalvelujen liitto JHL ry järjesti 21.10.2011 mielenilmaisuksi nimetyn kielletyn työtaistelun. Työnantaja ei saanut ennakkoilmoitusta, vaan mielenilmaus tuli työnantajan edustajien tietoon vasta sen alkaessa.

Pysyvän työrauhavelvollisuuden rikkominen

Työnseisaus oli mielenilmaus päätöksestä yhtiöittää puolustusvoimien ruokahuolto 1.1.2012 lukien. Mielenilmauksella pyrittiin painostamaan eduskuntaa, jotta se puolustusministeriön budjettikäsittelyn kautta vaikuttaisi suunnitelmiin puolustusvoimien ruokahuollon yhtiöittämisestä. Julkisten ja hyvinvointipalvelujen liitto JHL ry pyrki vaikuttamaan työtaistelulla virkakoneiston järjestelyyn eli muihin kuin valtion virkaehtosopimuslain 2 §:n mukaan sopimuksenvaraisiin asioihin. Kyse oli siten pysyvän työrauhavelvoitteen rikkomisesta.

Myös alayhdistykset osallistuivat aktiivisesti lakon toimeenpanoon ja rikkoivat työrauhavelvoitettaan. Alayhdistysten luottamusmiehet osallistuivat työtaisteluun. Vekaranjärven ammattiosaston luottamusmies ilmoitti työvuorosta poistuessaan työtaistelun alkamisesta esimiehelleen. Niinisalon JHL ry:n luottamusmies kertoi varuskuntaravintolan päällikölle työnseisauksesta ja osallistumisesta sen organisointiin.

Valvontavelvollisuuden laiminlyöminen

Koska työtaisteluun ryhdyttiin ennalta ilmoittamatta, valvontavelvollisuuden toteuttamista ei voitu vaatia kirjallisesti. Työtaistelun päätyttyä valtion työmarkkinajohtaja ilmaisi suullisesti kantansa Julkisten ja hyvinvointipalvelujen liitto JHL ry:n edustajalle.

Alayhdistykset eivät ryhtyneet riittäviin toimenpiteisiin työrauhan säilyttämiseksi ja siten laiminlöivät valvontavelvollisuutensa.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry on vaatinut, että kanne hylätään.

Kanteen kiistämisen perusteet

Työnseisaus työtaistelutoimenpiteenä

Työnseisaukset olivat luonteeltaan mielenilmaisutyyppisiä tapahtumia, joiden luonne varsinaisina työtaistelutoimenpiteinä on tulkinnanvarainen, kun otetaan huomioon mielenilmaisun kesto ja siihen osallistuneiden määrä. Työnseisaus oli pienimuotoinen eikä sillä ollut varsinaista painostustarkoitusta tai -vaikutusta, vaan työnseisauksen tarkoituksena oli kiinnittää työnantajan ja ministereiden huomiota tapahtumassa olevaan työehtojen heikkenemiseen ja työehtojen järjestämiseen perustettavassa yhtiössä.

Pysyvän työrauhavelvollisuuden rikkominen

Työnseisauksen kohdistuminen

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry ja sen alayhdistykset eivät syyllistyneet valtion virkaehtosopimuslain 8 §:n tarkoittamaan pysyvän työrauhavelvollisuuden rikkomiseen. Vaikka liitto oli aiemmin vastustanut puolustusvoimien ravitsemuspalveluiden siirtämistä osakeyhtiöön, työnseisauksessa ei ollut enää kyse yhtiöittämisen vastustamisesta, vaan siitä, minkälaisia työehtoja uusi osakeyhtiö tulisi noudattamaan henkilöstöönsä. Työnseisaus ei siten kohdistunut puolustusvoimain ravitsemuspalveluiden yhtiöittämiseen, vaan yhtiöittämiseen liittyvään työehtosopimusratkaisuun.

Työnseisauksella pyrittiin vaikuttamaan siihen, että Puolustusministeriö velvoitettaisiin neuvottelemaan ja sopimaan yrityskohtainen työehtosopimus Leijona Catering Oy:öön. Liitto pyrki vetoamaan valtion omistajaohjauksesta vastaavaan ministeriin, puolustusministeriin ja Leijona Catering Oy:n edustajiin, jotta henkilöstön työehtoja ei heikennettäisi yhtiöittämisen yhteydessä ja että henkilöstöä edustavien liittojen kanssa neuvoteltaisiin työehdot turvaava yrityskohtainen työehtosopimus. Työnseisauksella pyrittiin siten vaikuttamaan siihen, mitä työehtosopimusta perustettava uusi ruokahuoltoyhtiö tulisi noudattamaan työntekijöidensä työehdoissa. Liitto halusi vedota työnantajaan, ministereihin ja eduskuntaan, jotta eduskunta pysäyttäisi puolustusministeriön budjetin käsittelyn siihen saakka, kunnes puolustusministeriön kanssa olisi päästy yksimielisyyteen uudessa yhtiössä noudatettavasta työehtosopimuksesta.

Valtion työmarkkinalaitos ei ole vaatinut hyvityssakon tuomitsemista sillä perusteella, että työnseisaus kohdistuisi voimassa olevaan virkaehtosopimukseen. Koska työnseisaus ei ole ollut pysyvän työrauhavelvollisuuden vastainen, liittoa ja yhdistyksiä ei voida tuomita haastehakemuksessa vaadittuihin hyvityssakkoihin.

Alayhdistysten vastuu

Alayhdistyksiä ei voida tuomita hyvityssakkoon, koska kyse ei ole ollut pysyvän työrauhavelvollisuuden rikkomisesta, eivätkä ne olleet aloitteellisia tai päättäneet työnseisauksen järjestämisestä.

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n hallitus päätti mielenilmaukseen ryhtymisestä edeltävänä päivänä 20.10.2011. Alayhdistykset eivät järjestäneet työnseisausta tai yhdistyksinä valmistelleet, käsitelleet tai osallistuneet sen toimeenpanoon. Työnseisauksen toimeenpanoa koskevan lyhyen varoitusajan takia tieto työnseisauksesta meni ainoastaan yhdistysten luottamusmiehille. Yhdistysten hallitusten jäsenet tai muut yhdistysten aktiivit eivät tienneet työnseisauksen toimeenpanosta.

Kajaanin kunnalliset JHL ry:tä ei voida tuomita hyvityssakkoon työrauhavelvollisuuden rikkomisen perusteella ainoastaan sillä perusteella, että yksi yhdistyksen jäsen osallistuin työnseisaukseen. Kajaanin kunnalliset JHL ry:n toimihenkilöt ja jäsenet tätä yhtä jäsentä lukuun ottamatta eivät todennäköisesti tienneet työseisauksesta, koska yhdistykseen kuuluu pääsääntöisesti muita kuin Kainuun varuskunnassa työskenteleviä työntekijöitä. Yhdistyksen luottamusmies ei osallistunut mielenosoitukseen.

Valvontavelvollisuuden laiminlyönti

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:tä ja sen alayhdistyksiä ei voida tuomita hyvityssakkoon valtion virkaehtosopimuslain 10 §:n mukaisen valvontavelvollisuuden rikkomisesta. Alayhdistyksillä ei ollut mahdollisuutta valvoa jäsentensä osallistumista työnseisaukseen, koska ne eivät tienneet mielenilmauksen järjestämisestä ennen kuin samana päivänä. Alayhdistykset ovat velvollisia noudattamaan Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n hallituksen ja keskustoimiston päätöksiä ja toteuttamaan suunnitellun mielenosoituksen.

Hyvityssakko

Hyvityssakkojen määrää arvioitaessa on joka tapauksessa otettava huomioon työnseisauksen taustalla olevat tapahtumat.

Aiemmalla organisaatiouudistuksella saavutetuista tavoitteista huolimatta ruokahuollon palvelut siirrettiin osakeyhtiöön, minkä seurauksena ravitsemuspalvelujen henkilöstö siirrettiin toisen työehtosopimuksen alaisuuteen. Yhtiöittämistä koskevan valmistelun yhteydessä Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry esitti puolustusministeriölle, että perustettavaan yhtiöön sovitaan yrityskohtainen työehtosopimus, jossa voidaan huomioida yrityksen henkilöstön asemaa ja toisaalta työnantajan tarpeita. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL oli arvioinut, että puolustusvoimien ruokahuollon työntekijät ansaitsivat 1.800–2.000 euroa kuukaudessa. Majoitus- ja ravitsemusalan valtakunnallisen työehtosopimuksen perusteella palkkataso on noin 200–400 euroa alhaisempi, työaikakorvaukset pienemmät ja vuosilomat lyhyemmät kuin valtion yleisen virka- ja työehtosopimuksen perusteella. Puolustusministeriö ei kuitenkaan suostunut henkilöstön asemaa koskeviin keskusteluihin.

Mielenosoitus oli varsin rajoitettu, kun otetaan huomioon, että siihen osallistui Puolustusvoimain Ruokahuollon Palvelukeskuksen 550 virkamiehestä 44-46 virkamiestä. Kainuun varuskuntien henkilökunta JHL ry:ssä on 170, Puolustushallinnon Keuruun yhdistys JHL ry:ssä 170, Niinisalon JHL ry:ssä 80 ja Vekarajärven ammattiosasto JHL ry:ssä 86 jäsentä.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Uutinen JHL ry:n nettisivuilta 21.10.2011

Vastaajan kirjalliset todisteet

1. 21.10.2011 päivätty Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n tiedote

2. ”Puolustusministeriö pyrkii palkkadumppaukseen”-niminen Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n tiedote 28.9.2011

3. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n viesti työnantajalle 21.10.2011

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Työtaistelutoimenpide

Julkisten ja hyvinvointipalvelujen liitto JHL ry järjesti 21.10.2011 neljä tuntia kestäneen työnseisauksen, johon osallistui yhteensä noin 45 puolustusvoimien ruokahuollossa työskentelevää virkamiestä. Vastaajat ovat kyseenalaistaneet työnseisauksen luonteen työtaistelutoimenpiteenä, koska työnseisaus oli pienimuotoinen eikä sillä ollut painostustarkoitusta tai -vaikutusta, vaan työnseisauksen tarkoituksena oli kiinnittää työnantajan ja ministereiden huomiota työehtojen heikkenemiseen ja työehtojen järjestämiseen perustettavassa yhtiössä.

Julkisten ja hyvinvointipalvelujen liitto JHL ry on myöntänyt järjestäneensä työnseisauksen, ja liitto on työnantajalle 21.10.2011 lähetetystä viestistä ilmenevällä tavalla esittänyt asiassa vaatimuksia. Työtuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan tällainen työntekijäpuolen työnantajaan kohdistama joukkoluonteinen painostustoimi muodostaa työtaistelutoimenpiteen. Julkisten ja hyvinvointipalvelujen liitto JHL ry:n järjestämä työnseisauksessa oli siten kysymys työtaistelutoimenpiteestä.

Työtaistelutoimenpiteen kohdistuminen

Erimielisyys

Kantajan mukaan Julkisten ja hyvinvointipalvelujen liitto JHL ry pyrki vaikuttamaan työtaistelulla virkakoneiston järjestelyyn eli muihin kuin valtion virkaehtosopimuslain 2 §:n mukaan sopimuksenvaraisiin asioihin, ja kyse oli siten pysyvän työrauhavelvoitteen rikkomisesta. Työnseisaus oli mielenilmaus päätöksestä yhtiöittää puolustusvoimien ruokahuolto, ja sillä pyrittiin painostamaan eduskuntaa, jotta se puolustusministeriön budjettikäsittelyn kautta vaikuttaisi suunnitelmiin puolustusvoimien ruokahuollon yhtiöittämisestä.

Vastaajien mukaan ne eivät syyllistyneet valtion virkaehtosopimuslain 8 §:n tarkoittamaan pysyvän työrauhavelvollisuuden rikkomiseen. Työnseisaus ei kohdistunut yhtiöittämiseen, vaan liitto pyrki vaikuttamaan siihen, mitä työehtosopimusta perustettava uusi ruokahuoltoyhtiö tulisi noudattamaan. Liitto pyrki vetoamaan valtion omistajaohjauksesta vastaavaan ministeriin, puolustusministeriin ja Leijona Catering Oy:n edustajiin, jotta henkilöstön työehtoja ei heikennettäisi yhtiöittämisen yhteydessä ja jotta henkilöstöä edustavien liittojen kanssa neuvoteltaisiin työehdot turvaava yrityskohtainen työehtosopimus.

Asiassa on siten arvioitava, oliko työtaistelussa kysymys valtion virkaehtosopimuslain 8 §:ssä tarkoitusta, niin sanottuun pysyvään työrauhavelvollisuuteen kohdistuvasta, vai 9 §:ssä tarkoitetusta, niin sanottuun sopimusperusteiseen työrauhavelvollisuuteen kohdistuvasta, työtaistelusta.

Asiassa esitetty näyttö ja johtopäätökset

Valtion virkaehtosopimuslain 8 §:n 2 momentin mukaan työtaistelutoimenpiteet ovat kiellettyjä, jos niillä pyritään vaikuttamaan muihin kuin 2 §:n mukaan sopimuksenvaraisiin asioihin. Saman lain 2 §:n 2 momentin mukaan sopimuksenvaraisia asioita eivät ole virastojen ja laitosten järjestysmuodon perusteet tai muu virkakoneiston järjestely, viran perustaminen tai lakkauttaminen, viranomaisen tehtävät tai sisäinen työnjako, työn johtaminen, työmenetelmät eikä virkasuhteen syntyminen taikka sen lakkaaminen, lukuun ottamatta irtisanomisaikaa ja irtisanomisen perusteita.

Valtion virkaehtosopimuslain 9 §:n mukaan virkaehtosopimukseen sidottu ei saa sopimuksen voimassa ollessa ryhtyä työtaistelutoimenpiteisiin sopimuksen pätevyydestä, voimassaolosta tai oikeasta sisällöstä taikka sopimukseen perustuvasta vaatimuksesta syntyneen riidan ratkaisemiseksi, voimassa olevan sopimuksen muuttamiseksi tai uuden sopimuksen aikaansaamiseksi.

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n internetsivuilla 21.10.2011 julkaistussa uutisessa ja tiedotusvälineille lähetetyssä tiedotteessa on todettu, että mielenilmauksella vedotaan siihen, että eduskunta pysäyttäisi puolustusministeriön budjetin käsittelyn, kunnes valtion omistajaohjaus peruu armeijan ruokahuollon työntekijöitä uhkaavan palkka-alen. Tiedotteessa on kerrottu, että uusi valtionyhtiö aloittaa toimintansa vuoden 2012 alussa, ja puolustusministeriö on päättänyt, että yhtiö noudattaa matkailu- ja ravintolapalvelujen työehtosopimusta, joka on nykyistä sopimusta halvempi. Työntekijöiden työehdot on tiedotteen mukaan turvattava talokohtaisella työehtosopimuksella, ja henkilöstö toivoo, että eduskunta puolustusministeriön budjetin käsittelyn yhteydessä edellyttäisi työehtojen turvaamista yhtiössä, muuten ruokahuollon työntekijät menettävät satoja euroja kuukaudessa huonompien palkkojen ja työsuhteen ehtojen vuoksi.

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n työnantajalle 21.10.2011 lähettämässä tiedotteessa on todettu muun ohella myös, että liitto toivoo, että päättäjät muuttavat ratkaisunsa työehtojen heikentämisestä ja neuvottelevat henkilöstöä edustavien liittojen kanssa työehdot turvaavasta yrityskohtaisesta työehtosopimuksesta. Myös 28.9.2011 päivätyssä tiedotteessa on todettu, että liitto toivoo, että puolustusvoimien ruokahuollon yhtiöittämistä koskevaa hallituksen esitystä ei annettaisi eduskunnalle ennen kuin kysymys uuden yhtiön työehtosopimuksesta ja siirtyvän henkilöstön asemasta on ratkaistu. Ruokahuollon työntekijöihin kohdistuu kymmenen prosentin palkanalennus, jos heidän työehtosopimuksensa vaihdetaan puolustusministeriön suunnittelemalla tavalla halvempaan.

Työtuomioistuin katsoo, että esitetyistä kirjallisista todisteista ilmenee, että työtaistelun tarkoituksena oli vaikuttaa siihen, mitä työehtosopimusta uusi yhtiö noudattaa työntekijöidensä työehdoissa. Työtaistelussa ei esitetyn selvityksen perustella ollut kysymys yhtiöittämisratkaisuun vaikuttamisesta. Asiassa on vastaajan väitteenä tuotu esille työnseisauksen kohdistuminen ja se, ettei kysymys ollut pysyvän työrauhavelvollisuuden rikkomisesta. Kun kanne on perustunut väitteeseen pysyvän työrauhavelvollisuuden rikkomisesta, vastaajia ei kantajan esittämillä perusteilla voida tuomita hyvityssakkoon valtion virkaehtosopimuslain 8 §:n vastaisesta työrauhavelvoitteen rikkomisesta tai 10 §:n mukaisen valvontavelvollisuuden rikkomisesta. Kanne on näillä perusteilla hylättävä.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Ruikka puheenjohtajana sekä Jalanko, Sutela, Ojanen, Lehto ja Nurminen jäseninä. Esittelijä on ollut Mohsen.

Tuomio on yksimielinen.