TT:2012-83 · Työtuomioistuin

Yhtiön työntekijöilleen tarjolla oleva työ, erityisesti turvatuotepuolella oleva työ, oli vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi. Yhtiöllä ei ollut myöskään turvatuotepuolella työskennelleen pääluottamusmiehen varamiehen irtisanomisen aikoihin tarjota hänelle muuta työtä tai näköpiirissä oleviin tehtäviin valmiudet antavaa koulutusta irtisanomisen vaihtoehtona. Yhtiöllä oli siten ollut irtisanomissuojasopimuksen määräyksessä tarkoitetut työn vähenemisestä johtuvat taloudelliset ja tuotannolliset syyt pääluottamusmiehen varamiehen työsopimuksen irtisanomiselle. Työnantaja oli osoittanut irtisanomisen johtuneen muusta seikasta kuin työntekijän luottamusmiesasemasta, eikä muunlaisia, epäasiallisia syitä pääluottamusmiehen varamiehen työsopimuksen irtisanomiseen ollut ilmennyt. (Ään.)

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 83

KANTAJA

Metallityöväen Liitto ry

VASTAAJA

Teknologiateollisuus ry

KUULTAVA

Kaso Oy

ASIA

Luottamusmiessopimuksen vastainen menettely

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 28.2.2012

Pääkäsittely 15.5.2012

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n välillä 9.9.2009 allekirjoitetun teknologiateollisuuden työehtosopimuksen osana noudatetussa luottamusmiessopimuksessa on muun ohella seuraava luottamusmiehen työsuhdeturvaa koskeva 16 §:n määräys:

Työsopimuksen irtisanominen ja luottamusmiehen lomauttaminen taloudellisista ja tuotannollisista syistä

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Jos työnantaja irtisanoo pääluottamusmiehen varamiehen työsopimuksen tai lomauttaa hänet silloin, kun hän ei toimi pääluottamusmiehen sijaisena taikka hänellä ei ole muutoinkaan luottamusmiehen asemaa, katsotaan irtisanomisen tai lomauttamisen johtuneen työntekijän luottamusmiestehtävästä, ellei työnantaja voi osoittaa toimenpiteen johtuneen muusta seikasta.

Teknologiateollisuuden työehtosopimuksen osana noudatetussa 1.10.2009 voimaan tulleessa irtisanomissuojasopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

13 § Irtisanomisen perusteet

Irtisanomisen perusteet ovat työsopimuslain 7 luvun 1 ja 3 §:ien (taloudelliset, tuotannolliset tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvat syyt) mukaiset.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

IV KORVAUKSET

17 § Korvaukset

Perusteen rikkominen

Työnantajan korvausvelvollisuus tämän sopimuksen mukaisten perusteiden vastaisesta työsopimuksen päättämisestä ja työntekijän lomauttamisesta määräytyy seuraavasti:

Työsopimuksen irtisanominen (9 ja 13 §:t)

Korvaus määräytyy työsopimuslain 12 luvun 2 §:n mukaisesti.

ASIAN TAUSTA

A on ollut Kaso Oy:n palveluksessa 31.3.2003–1.3.2010 työskennellen lähinnä yhtiön turvatuotehitsausyksikössä. A:n pääasiallisena työtehtävänä oli yhtiön valmistamien kassakaappien hitsaus ja kasaaminen. Vuosina 2003 ja 2004 A toimi puolet työajastaan varastomiehen tehtävissä. Pääasiallisen työtehtävänsä ohella A oli ajoittain hitsannut ja kasannut holvielementtejä sekä kasannut ja heloittanut yhtiön valmistamia vaatekaappeja. A toimi luottamusmiessopimuksen tarkoittamana pääluottamusmiehen varamiehenä kausilla 2004–2005, 2006–2007, 2008–2009 ja 2010–2011.

Yhtiössä aloitettiin yhteistoimintaneuvottelut marraskuussa 2009. A:n työsopimus irtisanottiin 16.12.2009 taloudellisilla ja tuotannollisilla syillä päättymään 1.3.2010. Samaan aikaan yhtiössä irtisanottiin yksi toimihenkilö sekä viisi työntekijää. Lisäksi toteutettiin koko yhtiötä koskevat lomautukset. A:n irtisanomishetkellä samassa yksikössä työskentelevä B toimi työntekijöiden pääluottamusmiehenä ja C työsuojeluvaltuutettuna eli he kuuluivat luottamusmies- ja yhteistoimintasopimusten erityisten irtisanomissuojien piiriin.

Edelleen vuonna 2010, yhtiö irtisanoi kolme työntekijää ja lomautti henkilöstöä.

KANNE

Vaatimukset

Metallityöväen Liitto ry on vaatinut, että työtuomioistuin

velvoittaa Kaso Oy:n suorittamaan A:lle korvauksena luottamusmies- ja irtisanomissuojasopimuksen vastaisesta irtisanomisesta 24 kuukauden palkkaa vastaavat 50.051,04 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä 17.10.2011 lukien ja

velvoittaa Teknologiateollisuus ry:n ja Kaso Oy:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Metallityöväenliitto ry:n oikeudenkäyntikulut 9.970 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antamisesta lukien.

Perusteet

Kysymys on pääluottamusmiehen varamiehenä toimineen työntekijän irtisanomisen laillisuudesta ja työehtosopimuksen mukaisuudesta.

Kaso Oy irtisanoi A:n 16.12.2009. Kaikki, kohdassa asian tausta, mainitut turvatuoteyksikön työntekijät työskentelivät samoissa tai hyvin samankaltaisissa kassakaappien, kassaholvien, vaatekaappien ja ohutlevytuotteiden tuotantotehtävissä. A:n ammattitaito kattoi myös vaatekaappien tuotantotehtävät.

Turvatuotehitsausyksikössä ja vaatekaappien kasaustehtävien parissa työskenteli toistaiseksi voimassa olevissa työsuhteissa A:n lisäksi yhteensä 16 työntekijää. Näistä työntekijöistä irtisanominen olisi voinut kohdistua A:n sijasta kehen tahansa muuhun henkilöön paitsi B:hen tai C:hen. Yhtiö ei ole osoittanut syytä sille, miksi irtisanominen kohdistui A:han. Huomioiden luottamusmiessopimuksen määräys pääluottamusmiehen varamiehen irtisanomissuojasta A:n irtisanominen on johtunut hänen asemastaan pääluottamusmiehen varamiehenä ja hänen aktiivisuudestaan kyseessä olevassa tehtävässä. Irtisanomiselle ei ollut irtisanomissuojasopimuksen edellyttämää asiallisesta ja painavasta perustetta.

A on ollut koko työsuhteensa ajan halukas laajentamaan osaamistaan turvatuotehitsaustehtävissä ja muissa yhtiössä tarjolla olleissa tehtävissä. Yhtiö ei ole tiedustellut A:lta halukkuutta perehtyä muihin tehtäviin.

Yhtiön palveluksessa olevat työntekijät ovat ilman eri sopimista työskennelleet sekä vaatekaappi- että turvatuotesoluissa. Yhtiö olisi voinut A:n sijasta irtisanoa vaatekaappisolun työntekijän ja työnjohtovallan perusteella määrätä A:n vaatekaappisoluun töihin. Näin ollen irtisanottavan valikoitumista arvioitaessa tulee tarkastella sekä turvatuotesolun että vaatekaappisolun työntekijöitä sinä ajankohtana, kun irtisanomispäätös tehtiin.

Korvauksen suuruuden tulee vastata irtisanomissuojasopimuksen 17 §:ssä sovittua enimmäismäärää, kun otetaan huomioon A:n työttömyyden kesto, työttömyydestä aiheutunut ansionmenetys, työttömyyden keston osoittama A:n heikko edellytys hankkia koulutustaan vastaavaa työtä, yhtiön asema vakavaraisena yhtiönä ja yhtiön menettelyn erityisen loukkaava luonne kohdistuen luottamusmiehen varamiehen irtisanomissuojaan.

Metallityöväen työttömyyskassa maksoi A:lle ansiosidonnaista työttömyysturvaetuutta 2.3.2010–10.7.2011. Työsopimuslain 12 luvun 3 §:n mukaisia vähennyksiä tehtäessä on huomioitava, että A:n valikoituminen irtisanottavaksi perustui hänen luottamusmiesasemaansa ja siinä osoittamaan aktiivisuuteen. Tämä tekee työsuhteen päättämismenettelystä erityisen loukkaavan A:ta kohtaan. A ei ole koulutus- ja työnhakuaktiivisuudestaan huolimatta työllistynyt ennen kuin vasta runsaan 16 kuukauden työttömyyden jälkeen. Työttömyyden aikana A:n taloudelliset olot ovat olleet poikkeuksellisen vaikeat. Vähennys tulisi tehdä vähäisenä tai jättää kokonaan tekemättä. Neljän kuukauden palkkaa vastaava määrä on katsottava korvaukseksi aineettomasta vahingosta huomioiden A:n kokema loukkaus.

A:n irtisanominen kohdistui hänen ammattiyhdistystoimintaansa loukkaavalla ja syrjivällä tavalla. Tämä työnantajan menettely A:n työsopimusta päätettäessä tulee ottaa huomioon korottavana tekijänä korvauksen määrää työsopimuslain 12 luvun 2 §:n nojalla harkittaessa.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Teknologiateollisuus ry on vastauksessaan, johon Kaso Oy on yhtynyt, kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.

Teknologiateollisuus ry on lisäksi vaatinut Metallityöväen Liitto ry:n velvoittamista korvaamaan vastaajan ja kuultavan oikeudenkäyntikulut 4.600 euroa korkoineen siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen antopäivästä.

Kanteen kiistämisen perusteet

Yhtiössä tarjolla oleva työ oli vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi taloudellisista, tuotannollisista ja toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä. Yhtiöllä oli irtisanomissuojasopimuksen 13 §:n mukainen, työsopimuslain 7 luvun 1 §:n tarkoittama asiallinen ja painava peruste A:n työsuhteen päättämiselle.

Irtisanomisperusteena oli kustannussäästöjen aikaansaaminen ja toiminnan sopeuttaminen kysyntää vastaavalle tasolle. Yhtiön liikevaihto supistui vuosina 2008–2010 noin 40 % ja sopeuttamistoimien jälkeen tehtaan henkilömäärä laski 43 henkilöstä 23 henkilöön. Finanssikriisin seurauksena yhtiön tilauskanta putosi vuosien 2009 ja 2010 vaihteessa lähes olemattomiin. Ilman sopeuttamistoimenpiteitä yhtiön toiminta arvioitiin vuoden 2010 ensimmäiselle vuosineljännekselle 300.000 euroa tappiolliseksi. Yhtiö käynnisti marraskuussa 2009 yhteistoimintaneuvottelut henkilöstön määrän sopeuttamisesta vastaaman heikkoa kysyntää. Yhteistoimintaneuvottelujen jälkeen yhtiö irtisanoi joulukuussa 2009 yhden toimihenkilön ja 5 työntekijää, joista yksi oli A. Tämän lisäksi toteutettiin koko yritystä koskevat lomautukset. Vuonna 2010 irtisanottiin kolme työntekijää ja lomautettiin henkilöstöä yhteensä 844 henkilötyöpäivää. Myös vuonna 2008 oli laajoja lomautuksia.

Tehtaan työntekijät työskentelevät erityyppisiä töitä suorittavissa työsoluissa, A turvatuotehitsausyksikön kassakaappikokoonpanosolussa. Holvielementtien hitsaamista ja kasausta A teki vain harvoin ja vaatekaappien kasaamista ja heloittamista A oli kokeillut parin viikon ajan. A:n kanssa kassakaappikokoonpanosolussa työskentelevistä B:llä ja C:llä oli erityinen työsuhdeturva ja D oli määräaikainen oppisopimusoppilas. Muut ovat osanneet monipuolisesti kaikkia kokoonpanosolun töitä.

Yhteistoimintaneuvottelujen jälkeen yhtiö määritteli henkilöstön vähennystarpeen kussakin työsolussa. Menekin ennustettiin laskevan erityisesti turvatuotteiden osalta. Irtisanottavat määriteltiin kussakin solussa henkilöstön monitaitoisuuden perusteella. Monitaitoisuus on pienessä asiakastilausohjautuvassa tuotanto-organisaatiossa ensisijaisen tärkeää ja tätä yhtiö on toiminnassaan painottanut. Työnantajan laatimassa osaamismatriisissa on luetteloitu tehtaalla suoritettavat tehtävät päätasoittain ja työnjohdon arvio jokaisen henkilön hallitsemista työtehtävistä ja taitotasosta. Matriisiin laskettiin henkilön hallitsemien tehtävien määrästä taitotasolla painotettu taitoindeksi. Näiden perusteella erottuivat kyvyiltään eritasoiset henkilöt. Irtisanomissuojasopimuksen 14 §:n mukaista työvoimanvähentämisjärjestystä noudattaen irtisanottavat valittiin niin, että jäljelle jäivät monitaitoisimmat työntekijät.

Turvatuotteiden hitsauskokoonpanosolussa henkilöstön vähennystarve määriteltiin kahdeksi henkilöksi. Solusta monitaitoisuudeltaan ja osaamistasoltaan heikoimmiksi arvioidut E ja A irtisanottiin. E:n ja A:n irtisanomiseen vaikutti muun muassa se, että E5-turvaluokan tuotteiden kysyntä oli marginaalista ja yhtiöön jäi kahden irtisanomisen jälkeen vielä 3–4 osaamistasoltaan hyvää työntekijää. Päteviä holvinovitekijöitä yhtiössä oli vain kaksi. Datakaapit ja ohutlevytuotteet olivat yhtiölle strategisesti tärkeitä tuotteita, joten niissä ei haluttu tehdä vähennyksiä.

Luottamusmiessopimuksen 16 §:n määräys varapääluottamusmiehen työsuhdeturvasta ei liity irtisanomissuojasopimuksen 14 §:n vähentämisjärjestykseen. Luottamusmiessopimuksen 16 §:n määräys ei tarkoita sitä, että yhtiön olisi pitänyt valita toinen henkilö irtisanottavaksi, jotta pääluottamusmiehen varamiehenä toiminut A olisi voitu työllistää. Sopimusmääräystä olisi rikottu, jos työnantaja ei voisi osoittaa taloudellisen ja tuotannollisen irtisanomisperusteen olemassaoloa. Luottamusmiessopimuksen 16 § ei estä työnantajaa irtisanomasta pääluottamusmiehen varamiestä. Määräys asettaa työnantajalle korotetun näyttövelvollisuuden siitä, että työnantajalla on ollut tuotannollinen ja taloudellinen irtisanomisperuste. Määräys ei aseta työnantajalle vähentämisjärjestykseen liittyviä erityisiä velvollisuuksia.

Oikea korvauksen enimmäismäärä on enintään työttömyyden kestoa 16 kuukautta vastaava korvaus.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Osallisliittojen soveltamisohje 29.9.2011

2. A:n palkkalaskelmat

3. Kaso Oy:n vastaus 19.12.2008

4. Todistus 15.10.2010

5. Opiskelutodistus 20.9.2011

Vastaajan kirjalliset todisteet

1. Tulosbudjetti 7.12.2009

2. Valmistuksen kuormitus

3. Tilauskantalaskelma 18.12.2009

4. Kaso Oy:n osaamismatriisi 2010

5. Kaso Oy:n osaamismatriisi 2005 ja 2008

6. YT-neuvottelujen aineiston 2001 ote

7. Kaso Oy:n selvitys työtunneista

8. Kaso Oy:n selvitys työtunneista

Kantajan henkilötodistelu

1. A

2. Pääluottamusmies B

3. Hitsaaja F

4. Metallityöväen Liitto ry:n vastaava työehtosihteeri G

Vastaajan henkilötodistelu

1. Kaso Oy:n toimitusjohtaja H

2. Kaso Oy:n tuotantopäällikkö I

3. Kaso Oy:n tuotekehitysjohtaja J

4. Teknologiateollisuus ry:n ryhmäpäällikkö K

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Pääluottamusmiehen varamiehen työsuhdeturvaa koskevan määräyksen synty ja tarkoitus

Metallityöväen Liitto ry:n vastaavana työehtosihteerinä toimiva G on työtuomioistuimessa kertonut osallistuneensa työntekijäliiton edustajana vuodesta 2009 lukien alan työehtosopimusneuvotteluihin. Pääluottamusmiehen varamiehen irtisanomissuojaa koskeva määräys otettiin luottamusmiessopimukseen 2009 työntekijäpuolen aloitteesta. Määräystä täsmennettiin tammikuussa 2010 tehdyllä tulkintaohjeella. Kun liitot yhdenmukaistivat varapääluottamusmiehen ja varatyösuojeluvaltuutetun suojaa vuonna 2011, niin siinä yhteydessä asiasta solmittiin erillinen määräys, jossa viitattiin käännettyyn näyttövelvollisuuteen. Irtisanomissuoja olisi siten saman tasoinen kuin raskaana olevan työntekijän irtisanomissuoja. Jos työnantaja ei pysty osoittamaan irtisanomisen johtuneen tuotannollis-taloudellisista syistä, niin pääluottamusmiehen varamiehen työsuhteen päättämisen edellytyksiä ei ole olemassa.

Pääluottamusmiehen varamiehen työsopimuksen taloudellis-tuotannollisista irtisanomisperusteista esitetty selvitys

A:n oman kertomuksen mukaan hänen työtehtävänsä sisälsivät 2003 lukien yhtiön eri kassakaappimallien, holvielementtien ja yösäilön valmistuksen kassakaappisolussa ja lisäksi vaatekaappien tekemistä vaatekaappisolussa. Perehtyminen uuden kassakaappituotteen tekemiseen kesti noin päivän. Jotta työntekijä pystyi tekemään kassakaapin itsenäisesti ilman opastusta, perehtyminen kesti noin neljästä viiteen päivään. Päästäkseen tässä työssä urakkavauhtiin työntekijän perehtyminen siihen kesti kuukaudesta kolmeen kuukauteen. Työnantajan laatimasta osaamismatriisista vuodelta 2010 puuttuu hänen kohdaltaan kassakaappisolussa neljä sellaista tuotetta, joita hän on yhtiössä tehnyt. Edelleen vaatekaappisolussa hän on tehnyt lisäksi heloitusta sekä osavalmistuksessa leikkaamista, joita ei myöskään ole merkitty osaamismatriisiin.

Pääluottamusmiehen ollessa poissa tehtävistään A on toiminut hänen sijaisenaan. A on lisäksi suorittanut yhteydenpitoa työntekijäliittoon ja toiminut työpaikan nuorisovastaavana sekä käynyt luottamusmieskursseja. Yhtiön tuotantojohtaja on 19.12.2008 evännyt A:n koulutushakemuksen kolmen kuukauden kurssille, joka olisi helpottanut tuolloista lomautustilannetta.

Kaso Oy:n toimitusjohtajan H:n mukaan yhtiön myynti alkoi syksyllä 2008 voimakkaasti laskea. Yt-neuvottelujen lopputuloksena yhtiö irtisanoi yhden toimihenkilön ja toteutti laajat lomautukset. Koko yhtiö siirtyi lisäksi 3- ja 4-päiväiseen työviikkoon. Yhtiön myynti laski koko kevään 2009 ajan. Sen vuoksi yhtiön liikevaihto laski vuoden 2009 aikana noin 40 prosenttia. Yhtiö arvioi irtisanomistarpeen eri soluissa työntekijöiden monitaitoisuuden perusteella. Yhtiö irtisanoi vuoden 2009 lopussa kuusi henkilöä ja jatkoi laajoja lomautuksia. Osa työntekijöistä työskenteli lyhennettyä työviikkoa. Myynti jatkoi laskuaan ja tilauskanta väheni koko ajan. Yhtiö teki tappiota koko vuoden 2010. Vielä 2010 vuoden loppupuolella yhtiö irtisanoi viisi henkilöä ja jatkoi lomautuksia vuoden 2011 kesälomiin saakka. Tuotteiden kysyntä väheni erityisesti yhtiön kassakaappilinjalla. Yhtiö ei palkannut lainkaan uusia työntekijöitä mainittuna ajanjaksona.

Yhtiön käyttämä laatujärjestelmä on edellyttänyt yhtiön laativan henkilöstön osalta osaamismatriiseja. Taulukon henkilöiden osaamisesta tekevät yhtiössä työnjohto ja tuotannosta vastaava henkilö. Taulukon perusteella yhtiö valitsi johtoryhmässä irtisanottavat työntekijät. A on ollut yksi niistä henkilöistä, joilla osaaminen on taulukon mukaan ollut selvästi vähäisempää kuin muilla kassakaappisolun työntekijöillä. A on työskennellyt vaatekaappilinjalla vain neljän viikon ajan vuonna 2005 ja 2006. Vaatekaappilinjan tärkein työvaihe on rungon kasaaminen, jota vaihetta yhtiössä on tehnyt useampi työntekijä mutta ei A. A:lle ei ollut yhtiössä muita töitä, joihin hänet olisi voitu ilman pitkää koulutusta sijoittaa. Yhtiö on näillä perusteilla valinnut A:n irtisanottavaksi työntekijäksi.

Kaso Oy:n työntekijöiden pääluottamusmiehenä toimivan B:n mukaan A on tehnyt yhtiön laatiman osaamismatriisissa merkityn lisäksi E-305 kassakaappeja ja opettanut muita työntekijöitä tekemään niitä. Edelleen hän on tehnyt jonkin verran myös E-370 kassakaappeja ja on opetellut yösäilön tekoa. Kaikki yhtiön turvatuotehitsauksen työntekijät tekivät osavalmistuksen yksinkertaisimpia töitä leikkaamista ja särmäystä, vaikka niitä ei ollut merkitty kenellekään osaamismatriisiin. Turvatuotehitsauksen useimmat työntekijät ovat käyneet töissä myös vaatekaappisolussa epätasaisesta tuotannosta ja työntekijöiden poissaoloista johtuen. Vaatekaappisolussa rungon kasaus on vaikein työtehtävä ja itsenäisen työskentelyn opettelu vie aikaa kuukaudesta kolmeen tai neljään kuukauteen. Vaatekaappisoluun ei ole siirrytty töihin mielellään sen vuoksi, että siellä palkan niin sanottu solukerroin on ollut työntekijöille epäedullinen.

A:n aktiivisuus varapääluottamusmiehenä on vaikuttanut hänen työsuhteensa päättämiseen. A on vuosien varrella kysellyt yhtiön tuotantopäälliköltä nuorten työntekijöiden koulutuksesta ja heidän oikeuksistaan yleensä. Työnantaja ei ole pitänyt näistä tiedusteluista vuosien varrella eikä ole halunnut niitä myöskään niin sanotusti ymmärtää.

Yhtiössä vaatekaappisolussa hitsaajana toimivan F:n mukaan vaatekaappisolun työtehtäviin perehtymiseen menee työntekijältä varsin lyhyt aika. Yhden vaatekaappimallin rungon hitsauksen oppii yhdessä päivässä ja ovet muutamassa minuutissa. Eräs työntekijä, joka on ollut vaatekaappityössä kaksi kolme viikkoa, osaa jo itsenäisesti tehdä vaatekaapin perusmallin. Kaikkien eri kaappimallien läpikäynnissä voi tosin mennä aikaa useampiakin kuukausia. Vaatekaapit tehdään asiakkailta tulleiden tilausten pohjalta. A työskenteli vaatekaappisolussa silloin, kun kassakaappeja ei ollut riittävästi tehtävänä. Hän teki vaatekaappien ovia, jalkojen hitsausta ja runkojen heloitusta sekä eräitä muita hitsaustehtäviä.

Arviointi ja johtopäätökset

Luottamusmiessopimuksen 16 §:n kolmannessa kappaleessa on sovittu siitä, että jos työnantaja irtisanoo pääluottamusmiehen varamiehen työsopimuksen tai lomauttaa hänet silloin, kun hän ei toimi pääluottamusmiehen sijaisena taikka hänellä ei ole muutoinkaan luottamusmiehen asemaa, katsotaan irtisanomisen tai lomauttamisen johtuneen työntekijän luottamusmiestehtävästä, ellei työnantaja voi osoittaa toimenpiteen johtuneen muusta seikasta.

Luottamusmiessopimuksen määräyksen sanamuodosta ja vuosien 2009, 2010 ja 2011 aikana käydyistä työehtosopimusneuvotteluista G:n ja K:n kertomana ilmenee, että määräys on vastannut työsopimuslain 7 luvun raskaana olevan työntekijän irtisanomista koskevassa 9 §:ssä säädettyä todistustaakkasäännöstä. Tuotannollisella ja taloudellisella perusteella tapahtuneen irtisanomisen yhteydessä työnantajan on määräyksen mukaan näytettävä, että irtisanomisperuste on ollut todellinen ja ettei raskaana olevan työntekijän valikoituminen irtisanottavaksi tai irtisanottavien joukkoon millään tavalla johdu työntekijän raskaudesta. Luottamusmiessopimuksen 16 § ei esitetyn selvityksen mukaan liity irtisanomissuojasopimuksen vähentämisjärjestystä koskevaan määräykseen.

Kun pääluottamusmiehen varamiehenä toimineen A:n työsopimus on irtisanottu taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla, työnantajan on osoitettava, että irtisanomiseen on ollut todellinen ja hyväksyttävä, A:n luottamusmiestehtävään liittymätön syy.

Työnantajalla on taloudellista ja tuotannollisista syistä irtisanoessaan oikeus valita irtisanottavat työntekijät. Työnantaja ei saa kuitenkaan irtisanottavia valitessaan menetellä epäasiallisesti tai syrjivästi.

Irtisanomissuojasopimuksen 13 §:n mukaan irtisanomisen perusteet määräytyvät työsopimuslain 7 luvun 1 ja 3 §:n mukaisesti. Työsopimuslain 7 luvun 3 §:n 1 momentin mukaan työnantaja saa irtisanoa työsopimuksen, kun tarjolla oleva työ on taloudellisista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi. Työsopimusta ei kuitenkaan saa irtisanoa, jos työntekijä on sijoitettavissa tai koulutettavissa toisiin tehtäviin saman luvun 4 §:ssä säädetyllä tavalla.

Työsopimuslain 7 luvun 4 §:n 1 momentin mukaan työn vähenemistilanteessa työntekijälle on tarjottava ensisijaisesti hänen työsopimuksensa mukaista työtä vastaavaa työtä. Jos tällaista työtä ei ole, työntekijälle on tarjottava muuta hänen koulutustaan, ammattitaitoaan tai kokemustaan vastaavaa työtä. Saman pykälän 2 momentin mukaan työnantajan on järjestettävä työntekijälle sellaista uusien tehtävien edellyttämää koulutusta, jota voidaan molempien sopijapuolten kannalta pitää tarkoituksenmukaisena ja kohtuullisena.

H:n ja I:n kertoman sekä vastaajan kirjallisista todisteista, tulosbudjetti 7.12.2009, valmistuksen kuormitus ja tilauskantalaskelma 18.12.2009 ilmenevän mukaan Kaso Oy:n myynti alkoi syksyllä 2008 voimakkaasti laskea. Yhtiö irtisanoi yhden toimihenkilön ja toteutti laajat lomautukset sekä siirtyi lyhennettyyn työviikkoon. Edelleen yhtiön liikevaihto supistui vuoden 2009 aikana noin 40 prosenttia. Myös yhtiön tilauskanta väheni voimakkaasti vuosina 2008 ja 2009. Yhtiö irtisanoi vuoden 2009 lopussa kuusi henkilöä ja jatkoi laajoja lomautuksia. Yhtiö teki tappiota koko vuoden 2010. Vuoden 2010 lopulla yhtiö irtisanoi vielä viisi työntekijää ja jatkoi lomautuksia vuoden 2011 kesälomiin saakka.

Edelleen H:n ja I:n mukaan yhtiön kassakaappisolun tuotteiden kysyntä väheni vuoteen 2010 mennessä niin voimakkaasti, että yhtiöllä ei ollut turvatuotepuolella tarjota kaikille työntekijöille työtä. Yhtiö joutui liikevaihdon supistumisen vuoksi lomauttamaan ja irtisanomaan työntekijöitään. Irtisanottavat valittiin kussakin solussa moniosaamisen perusteella. Osaamista arvioitiin osaamismatriisin pohjalta, mutta päätös tehtiin johtoryhmässä keskustelun jälkeen.

Kaikkien asiassa kuultujen kertoman mukaan A on irtisanomisensa aikoihin tehnyt töitä yhtiön turvatuotepuolella. A oli työskennellyt vaatekaappipuolella ainoastaan lyhyitä aikoja, eikä hän ollut siellä tehnyt vaativia töitä. Edelleen A:ta lukuunottamatta asiassa kuultujen mukaan kouluttautuminen eri kaappimallien kaikkien työvaiheiden osaamiseen vei ainakin kolme, neljä kuukautta. Vaatekaappisolun työntekijät osasivat tehdä lähes kaikkia siellä tarjolla olevia töitä.

Selvityksen mukaan yhtiön käyttämä laatujärjestelmä on edellyttänyt yhtiön tekevän henkilöstöstään osaamismatriiseja. Työnantaja on laatinut osaamismatriiseja yhtiössä jo ennen yt-neuvottelujen alkamista. Työtuomioistuin katsoo matriisien joistakin A:n ja B:n kuvaamista epätarkkuuksistaan huolimatta osoittavan työntekijöiden suorittamat pääasialliset tehtävät tehtaalla ja työnjohdon arviot jokaisen henkilön hallitsemista työtehtävistä ja taitotasosta. A:n osaaminen on osaamismatriisin ja asiassa kuultujen mukaan ollut suppeampaa kuin muilla työntekijöillä.

A:ta ei olisi voitu sijoittaa mihinkään muuhun tehtävään yhtiössä irtisanomisen vaihtoehtona ilman pitkää koulutusta. Selvityksen mukaan työnantaja ei ole ennen A:n irtisanomista tai sen jälkeen ottanut uusia työntekijöitä sellaisiin tehtäviin, joihin A olisi ollut sijoitettavissa. Esitetty selvitys osoittaa, että yhtiössä ei ole ollut kanteessa tarkoitettuna aikana tarjolla sellaista työtä, johon A olisi voitu sijoittaa. A:ta ei olisi ilman huomattavaa koulutusta voitu sijoittaa myöskään vaatekaappisolun tehtäviin.

B:n mukaan työntekijöiden edustajana toimineen A:n toiminta yhtiön nuorten työntekijöiden koulutuksen ja etujen valvojana ei ole miellyttänyt yhtiön tuotantopäällikköä. A:n kertoman mukaan yhtiö oli evännyt häneltä osallistumisen luottamusmieskurssille. Yksistään B:n ja A:n kertoman nojalla työtuomioistuin katsoo näyttämättä jääneen, että A olisi valikoitunut irtisanottavaksi ammattiyhdistystoiminnan perusteella.

Työtuomioistuin katsoo esitetyn selvityksen osoittavan, että yhtiön liikevaihto on supistunut, sen toiminta on ollut tappiollista ja yhtiön työntekijöilleen tarjolla oleva työ, erityisesti turvatuotepuolella oleva työ, on vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi. Yhtiöllä ei ole myöskään ollut A:n irtisanomisen aikoihin tarjota hänelle muuta työtä tai näköpiirissä oleviin tehtäviin valmiudet antavaa koulutusta irtisanomisen vaihtoehtona. Yhtiöllä on siten ollut irtisanomissuojasopimuksen 3 §:n 4 kohdassa tarkoitetut työn vähenemisestä johtuvat taloudelliset ja tuotannolliset syyt A:n työsopimuksen irtisanomiselle. Edelleen työtuomioistuin katsoo asiassa selvitetyn, että ilmoitettu taloudellinen ja tuotannollinen irtisanomisperuste on ollut todellinen. Työnantaja on osoittanut irtisanomisen johtuneen muusta seikasta kuin työntekijän luottamusmiesasemasta, eikä muunlaisia, epäasiallisia syitä pääluottamusmiehen varamiehen työsopimuksen irtisanomiseen ole ilmennyt. Kanne on näistä syistä hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Jutun hävitessään on Metallityöväen Liitto ry työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n nojalla velvollinen korvaamaan Teknologiateollisuus ry:n ja Kaso Oy:n oikeudenkäyntikulut. Kantaja on myöntänyt kuluvaatimuksen määrältään oikeaksi.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Metallityöväen Liitto ry velvoitetaan korvaamaan Teknologiateollisuus ry:n ja Kaso Oy:n yhteiset oikeudenkäyntikulut 4.600 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Ruikka puheenjohtajana sekä Siitonen, Rautiainen, Hotti, Lehto ja Kirvesniemi jäseninä. Sihteeri on ollut Salonen.

Eri mieltä olevan jäsen Lehdon lausunto:

Irtisanottavat on työnantajan mukaan valittu osaamisen ja monitaitoisuuden perusteella. Tältä osin työnantaja on viitannut yhtiössä jo ennen yhteistoimintaneuvotteluita laadittuun matriisiin. Matriisista ilmenee, että E:n ja A:n osaaminen on ollut muita suppeampaa. Irtisanominen on tämän vuoksi kohdistunut heihin. Todistelussa on kuitenkin ilmennyt, kuten työtuomioistuimen enemmistökin on todennut, ettei matriisi ole kaikilta osin luotettava. Tuotantopäällikkö I on lisäksi kertonut, että irtisanomisen kohdistuminen E:hen on johtunut hänen eläköitymisestään. Työnantajan perusteluja ei tämän vuoksi tältä osin voi pitää luotettavina.

Toimitusjohtaja H:n mukaan matriisi liittyy yrityksen laatujärjestelmään. Matriisia on pidetty koulutustarpeen selvittämiseksi. Ainakaan A:ta ei kuitenkaan matriisin tietojen perusteella ole koulutettu, vaikka hänen osaamisensa on I:n mukaan ollut suppein.

F:n kertoman mukaan helpoimmat vaatekaappisolun työtehtävistä oppii muutamassa minuutissa vaikeimpiin mennessä useampia kuukausia. A:ta lukuun ottamatta muut kuultavat ovat kertoneet, että eri kaappimallien kaikkien työvaiheiden opetteleminen kestää vähintään kolmesta neljään kuukautta. Koska täsmällisempää näyttöä asiasta ei ole esitetty, katson, ettei A:n kouluttaminen työsuhteen aikana olisi ollut kohtuutonta. Arvioinnissa on otettava huomioon myös se, että työnantajan on työsopimuslain (55/2001) 2 luvun 1 §:n mukaan huolehdittava siitä, että työntekijä voi suoriutua työstään myös yrityksen toimintaa, tehtävää työtä tai työmenetelmiä muutettaessa tai kehitettäessä. A:n kouluttamatta jättäminen on johtanut siihen, että työnantaja on irtisanomisperusteena voinut perusteetta vedota A:n muita suppeampaan ammattitaitoon.

Pääluottamusmies B on kertonut, että A on huolehtinut erityisesti nuorten työntekijöiden ammattiyhdistystietämyksestä ja ettei työnantaja ole pitänyt tästä. Työtuomioistuimessa ei ole ilmennyt mitään sellaista, mikä olisi horjuttanut B:n kertomusta. Pidän pääluottamusmiehen kertomusta luotettavana.

Kaso Oy:llä on ollut peruste irtisanoa työntekijöitään taloudellisista ja tuotannollisista syistä. Irtisanominen on kohdistunut muun muassa A:han, jolla varapääluottamusmiehenä on ollut raskaana olevaan työntekijään verrattava erityissuoja. Tämän erityissuojan mukaan irtisanotun on näytettävä niin sanottu syrjintäolettama, minkä jälkeen työnantajan on näytettävä, että irtisanominen ei ole mitenkään johtunut työntekijän varapääluottamusmiehenä toimimisesta. Työnantaja ei ole tässä tapauksessa tätä pystynyt näyttämään. Todistelusta on päinvastoin ilmennyt, ettei A:ta ole työsuhteen aikana koulutettu, vaikka työnantaja on tiennyt koulutustarpeesta. Kouluttamattomuus on johtanut siihen, että työnantaja on irtisanomisperusteena voinut perusteetta vedota A:n suppeaan ammattitaitoon. Lisäksi todistelusta on ilmennyt, että A on ollut luottamustoimessaan aktiivinen, mistä työnantaja ei ole pitänyt. Kanne on tämän vuoksi hyväksyttävä.

Velvoitan työnantajan suorittamaan A:lle 15 kuukauden palkkaa vastaavan korvauksen 15.281,90 euroa korkolain 4 § 1 momentin mukaisine korkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä lukien. Vahingonkorvausta korottavana tekijänä olen ottanut huomioon A:n varapääluottamusmiesaseman. Samalla perusteella vähennän vahingonkorvauksesta aineettomana vahinkona kuuden kuukauden palkkaa vastaavan summan. Jäljelle jäävästä osasta on vähennettävä 75 % maksetusta työttömyyskorvauksesta. Kaso Oy on velvollinen maksamaan tämän summan työttömyysvakuutusrahastolle.

Kantaja on voittanut juttunsa. Oikeudenkäyntikulujen määrää ei ole kiistetty. Vastaajan ja kuultavan on tämän vuoksi yhteisvastuullisesti korvattava kantajan oikeudenkäyntikulut 9.970 eurolla korkolain 4 § 1 momentin mukaisine korkoineen kuukauden kuluttua siitä, kun kuukausi on kulunut tuomion antamisesta.