TT:2012-70 · Työtuomioistuin
Legislator summary
AI generatedvelvoittaa Kuljetusliike Kantola & Koramo Oy:n korvaamaan Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton AKT ry:n oikeudenkäyntikulut 1.200 eurolla laillisine korkoineen siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä. Kuljetusliike Kantola & Koramo Oy on jättänyt työehtosopimuksen vastaisesti antamatta työntekijöille kertyneitä työajanlyhennysvapaita vuosilta 2009 ja 2010 niin, että yhtiön Kuopion toimipisteen 42 kuljettajasta 22:lla on kertyneitä lyhennyspäiviä vuoden 2011 lopussa 40 päivää tai yli ja lopuillakin 20 päivää tai yli.
Legislator headnote
AI generatedTT:2012-70 · Työtuomioistuin: Työehtosopimuksen 12 § 3 momentin mukaan kertyneet työajanlyhennysvapaat on annettava kertymävuotta seuraavan vuoden loppuun mennessä.
Keywords
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Yhtiö oli rikkonut tietensä työehtosopimusta jättäessään antamatta työntekijöille työajan lyhennyksestä johtuvia vapaapäiviä työehtosopimuksessa sovituin tavoin.
TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 70
KANTAJA
Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry
VASTAAJAT
Autoliikenteen Työnantajaliitto ry
Kuljetusliike Kantola & Koramo Oy
ASIA
Työehtosopimuksen tieten rikkominen
KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA
Suullinen valmistelu 28.5.2012
TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET
Asianosaisliittojen välisen kuorma-autoalan työehtosopimuksen 2010 - 2011 vuosityöajan lyhentämistä koskevassa 12 §:ssä on muun ohella seuraavat määräykset:
1. Soveltamisala
Työajan lyhennys koskee niitä työaikamuotoja, joissa säännöllinen työaika on 80 tuntia kaksiviikkoisjaksossa tai 40 tuntia viikossa. Lisäksi edellytetään, että työntekijällä on enintään 30 arkipäivän pituinen vuosiloma.
Työajan lyhennys koskee myös osa-aikaisia työntekijöitä riippumatta siitä, miten osa-aikajärjestely on toteutettu. Osa-aikaisen työntekijän työaikaa lyhennetään 2 kohdassa esitetyn taulukon mukaan suhteessa hänen tekemäänsä säännölliseen työaikaan.
Työajan lyhennyksen määrästä vähennetään muut kuin edellä mainitut vuotuista työaikaa lyhentävät sopimukseen tai käytäntöön perustuvat vuosilomajärjestelyt tai vuosittain säännöllisesti toistuvat ylimääräiset vapaapäivät.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
3. Vapaan antaminen
Edellä kohdan 2 perusteella kertyneet työajan lyhennyksestä johtuvat vapaapäivät annetaan kokonaisina päivinä kertymävuotta seuraavan vuoden loppuun mennessä. Lyhennysvapaapäivät annetaan yhdessä tai useammassa erässä työnantajan määräämänä aikana joko vuosiloman yhteydessä tai yhdessä työntekijän muun vapaapäivän kanssa, tai lyhennysvapaapäiviä keskenään yhdistäen, ellei työnantajan ja työntekijän välillä sovita jostakin muusta lyhennysvapaapäivien antamistavasta. Yksi vapaapäivä vastaa 8 tunnin lyhennystä.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
Samansisältöiset määräykset kuin edelle on jäljennetty ovat sisältyneet asianosaisliittojen ajaksi 2008 - 2009 tekemään kuorma-autoalan työehtosopimukseen.
ASIAN TAUSTA
Työehtosopimuksen 12 § 3 momentin mukaan kertyneet työajanlyhennysvapaat on annettava kertymävuotta seuraavan vuoden loppuun mennessä.
Kuljetusliike Kantola & Koramo Oy ei ole antanut kaikille palveluksessaan oleville Kuopion ja Kuusamon toimipisteen työntekijöille vuonna 2009 kertyneitä työajanlyhennysvapaita vuoden 2010 loppuun mennessä eikä myöskään kaikkia vuonna 2010 kertyneitä vapaapäiviä vuoden 2011 loppuun mennessä. Riidatonta on, että työajanlyhennysvapaita ei ole annettu työehtosopimuksen mukaisesti.
KANNE
Vaatimukset
Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry on vaatinut, että työtuomioistuin
tuomitsee Kuljetusliike Kantola & Koramo Oy:n hyvityssakkoon työehtosopimuslain 7 §:n nojalla työehtosopimuksen 12 §:n 3 momentin tietensä rikkomisesta ja
velvoittaa Kuljetusliike Kantola & Koramo Oy:n korvaamaan Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton AKT ry:n oikeudenkäyntikulut 1.200 eurolla laillisine korkoineen siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.
Perusteet
Työehtosopimuksen rikkominen
Kuljetusliike Kantola & Koramo Oy on jättänyt työehtosopimuksen vastaisesti antamatta työntekijöille kertyneitä työajanlyhennysvapaita vuosilta 2009 ja 2010 niin, että yhtiön Kuopion toimipisteen 42 kuljettajasta 22:lla on kertyneitä lyhennyspäiviä vuoden 2011 lopussa 40 päivää tai yli ja lopuillakin 20 päivää tai yli.
Yhtiön Kuusamon toimipisteessä on 50 kuljettajaa, joista monella on yli 40 päivää pitämättömiä työajanlyhennysvapaita. Tarkkoja kuljettajakohtaisia kertymiä ei ole käytettävissä, koska yhtiö on aikaisemmasta käytännöstä poiketen kieltäytynyt antamasta niitä pääluottamusmiehelle.
Pääluottamusmies on huomauttanut työnantajaa asiasta, jolloin työpaikan seinälle on ilmestynyt lista, johon kuljettajilta pyydettiin toiveita lyhennysvapaiden pitämiseksi. Tämä lista on kuitenkin hetkeä myöhemmin poistettu ja työnjohto oli ilmoittanut, ettei yhtään päivää pidetä syksyn aikana työkiireistä johtuen.
Hyvityssakkoa korottavana tekijänä on otettava huomioon työehtosopimuslain 10 §:n mukaisesti kaikki esiin tulleet asianhaarat, kuten vahingon suuruus, syyllisyyden määrä ja yrityksen koko.
Kanteesta luopuminen
Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry on luopunut Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:hyn valvontavelvollisuuden laiminlyönnin perusteella kohdistetusta hyvityssakkovaatimuksesta samoin kuin työnantajaliittoon kohdistetusta oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevasta vaatimuksesta.
VASTAUS
Autoliikenteen Työnantajaliitto ry ja Kuljetusliike Kantola & Koramo Oy ovat vastauksessaan myöntäneet kanteen oikeaksi.
Vuosityöajan lyhennyspäivien (jäljempänä myös pekkaspäivät) antaminen Kuljetusliike Kantola & Koramo Oy:ssä ei ole ollut hallittua ja yhtiö on vapaiden antamisessa epäonnistunut. Vuosityöajan lyhennyspäivien rästiin jääminen Kuljetusliike Kantola & Koramo Oy:ssä pitää sinänsä paikkansa, mutta kanteessa tapahtumia on liioiteltu. Ainoastaan yhdellä kuljettajalla on ollut rästissä 40 työajan lyhennyspäivää. Syy tähän oli kyseisen kuljettajan loppuvuodelle ajoittunut puolen vuoden hoitovapaajakso. Muutoin kellään ei ole rästissä yli 30 työajan lyhennyspäivää. Henkilöstölle asia ei ole ollut ongelma, vaikka tilanne sinänsä on työehtosopimuksen vastainen.
Tässä oikeudenkäynnissä on kyse vuosien 2009 ja 2010 rästiin jääneistä vuosityöajan lyhennyspäivistä. Vuoden 2011 lopussa vallinnut tilanne pyritään saamaan kuntoon ajallaan eli kuluvan vuoden loppuun mennessä.
Vuosityöajan lyhennyspäivät ovat jääneet rästiin pääosin ennen vuotta 2009, tosin rästi on Kuopion toimipaikan osalta edelleen pahentunut vuonna 2010. Kuusamossa sekä rahti- että puupuolella tilanne on käytännössä pysynyt vuoden 2009 tasossa eli vuoden 2010 pekkaskertymän yhtiö on pystynyt antamaan kutakuinkin ajallaan.
Vuonna 2008 yhtiön Kuusamon toimipisteessä yhtiö epäonnistui useissa rekrytoinneissa (seitsemän työsuhdetta päättyi) ja tämän seurauksena syntyi resurssivaje, jonka myötä pekkaskertymät pääsivät kasvamaan. Kuusamon toimipisteessä on yhteensä 50 kuljettajaa.
Kuopion toimipisteessä yhtiön voimakas kasvu on vaikeuttanut vuosityöajan lyhennyspäivien hallintaa. Yhtiö palkkasi uusia kuljettajia niin paljon kuin sai, muttei saanut riittävästi, jotta pekkaskertymä olisi saatu aisoihin. Vuonna 2009 Kuopiossa oli palkkalistoilla keskimäärin 33 kuljettajaa ja vuonna 2010 keskimäärin 45 kuljettajaa. Työntekijämäärän prosentuaalinen kasvu vuodessa oli 36 %.
Yhtiö on 6.9.2011 normaalikäytännön mukaisesti laittanut pekkaspäiviä koskevan toivelistan Kuopion toimipaikan ilmoitustaulun seinälle. Toiveet pyydettiin esittämään 14.9.2011 mennessä. Toiveita listalle tuli 185 päivän osalta, josta yhtiö kykeni antamaan 96 päivää syksyllä 2011. Syynä epäonnistumiseen oli kahden alihankkijayrityksen yllättävä poisjäänti, jonka vuoksi heiltä jäänyt työpanos oli pakko hoitaa oman väen toimesta. Toisena syynä epäonnistumiseen olivat syksyn runsaat sairauspoissaolot.
Välittömästi sen jälkeen kun työnantajaliitosta joulukuussa 2011 oltiin yhteydessä yhtiöön, rästissä olevaa pekkaskertymää ryhdyttiin tarmokkaasti poistamaan. Asiaa on käsitelty yhtiön johtoryhmässä ja tavoitteena on saada kertymät hoidetuksi vuoden 2012 aikana. Kuluvan vuoden kolmen ensimmäisen kaksiviikkoisjakson loppuun mennessä työajan lyhennyspäiviä yhtiössä on annettu jo yli 400 päivää.
Hyvityssakon määrää harkittaessa tulisi ottaa työehtosopimuslain 10 §:n mukaisesti huomioon muun ohessa se, ettei asiasta ole työpaikkatasolla ollut erimielisyyksiä eikä asiasta ole aiheutunut vahinkoa työntekijöille. Syyt vuosityöajan lyhennyspäivien rästiin jäämiseen johtuivat yhtiön voimakkaasta kasvusta, sairauslomista ja kahden alihankintasopimuksen yllättävästä päättymisestä.
TODISTELU
Kantajan kirjalliset todisteet
1. Kuopion ja Kuusamon toimipisteiden työntekijöiden pekkasten kertymät 2009 - 2011
2. Pekkasten toivelista loppuvuodelle 2011
3. Kuopion ja Kuusamon toimipisteiden työntekijöiden pekkastilanne 2010
Vastaajan kirjalliset todisteet
1. Pekkasten kertymät 2009 – 2011
2. Pekkasten toivelista loppuvuodelle 2011
TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU
Perustelut
Työehtosopimuksen tieten rikkominen ja sen seuraamus
Kuljetusliike Kantola & Koramo Oy ei ole antanut Kuopion toimipisteensä eikä myöskään Kuusamon toimipisteensä rahti- ja puupuolen kaikille työntekijöille työehtosopimuksen 12 §:n 3 kohdan mukaisesti määräyksen 2 kohdan perusteella vuonna 2009 kertyneitä työajan lyhennyksestä johtuvia vapaapäiviä kertymävuotta seuraavan vuoden 2010 loppuun mennessä eikä myöskään kaikkia vuonna 2010 kertyneitä vapaapäiviä vuoden 2011 loppuun mennessä.
Kuljetusliike Kantola & Koramo Oy on myöntänyt menetelleensä työehtosopimuksen vastaisesti jättäessään edellä kerrotuin tavoin antamatta työajan lyhennyksestä johtuvat vapaapäivät ja rikkoneensa menettelyllään työehtosopimusta.
Yhtiön puolesta on esitetty syitä, jotka ovat vaikuttaneet siihen, että vapaapäiviä ei ole pystytty antamaan työehtosopimuksen edellyttämällä tavalla. Kun otetaan huomioon yhtiössä pitkään jatkunut viivyttely työehtosopimuksen mukaisten etuuksien antamisessa, työtuomioistuin katsoo, että esitetyillä seikoilla ei ole merkitystä arvioitaessa työehtosopimuksen rikkomisesta johtuvaa vastuuta.
Oikeudenkäyntikulut
Jutun hävitessään on Kuljetusliike Kantola & Koramo Oy työtuomioistuimesta annetun lain 33 a §:n 1 momentin nojalla velvollinen korvaamaan Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n oikeudenkäyntikulut. Kulujen määräksi on ilmoitettu 1.200 euroa. Määrä on riidaton.
Tuomiolauselma
Kanne hylätään siltä osin kuin siitä on luovuttu.
Työtuomioistuin tuomitsee Kuljetusliike Kantola & Koramo Oy:n työehtosopimuslain 7 ja 10 §:n nojalla maksamaan Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:lle hyvityssakkoa työehtosopimuksen tieten rikkomisesta 2.700 euroa.
Kuljetusliike Kantola & Koramo Oy velvoitetaan korvaamaan Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n oikeudenkäyntikulut 1.200 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 § 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.
Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Ruikka puheenjohtajana sekä Pärnänen, Sutela, Nyyssölä, Lehto ja Suokas jäseninä. Esittelijä on ollut Laurila.
Tuomio on yksimielinen.