TT:2012-56 · Työtuomioistuin

Käräjäoikeuden lausuntopyynnössä oli kysymys sairausajan palkkaa koskevan työehtosopimusmääräyksen tulkinnasta. Jutun osapuolina käräjäoikeudessa olivat sopimukseen työehtosopimuslain nojalla sidotut työntekijä ja työnantaja.

Työtuomioistuimesta annetun lain 39 §:n mukaisen lausuntomenettelyn ei katsottu soveltuvan tällaiseen asiaan, joka kuului työtuomioistuimen käsiteltäväksi lain 1 §:n mukaisessa järjestyksessä riita-asiana. Ratkaisun perustelujen mukaan lausuntomenettelyä ei ole tarkoitettu keinoksi, jolla työehtosopimusriitojen säännönmukainen käsittelyjärjestys voitaisiin sivuuttaa ja luoda sille vaihtoehtoinen, rinnakkainen käsittelyjärjestys muussa tuomioistuimessa.

Esillä olevassa asiassa toimivaltakysymyksen ratkaisemiseksi tarvittavat tiedot osapuolten järjestäytymisestä oli saatu vasta lausuntopyynnön esittämisen jälkeen. Tämän vuoksi työtuomioistuin ei tässä vaiheessa käsitellyt asiaa enemmälti, vaan käräjäoikeudelle varattiin tilaisuus harkita uudestaan lausunnon tarvetta saatujen lisätietojen ja työtuomioistuimen ratkaisussaan esittämien näkökohtien valossa.

TYÖTUOMIOISTUIN LAUSUNTO Nro 56

ASIA

Kanta-Hämeen käräjäoikeuden lausuntopyyntö

(A/Hydro Aluminium Salko Oy)

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n välisen työehtosopimuksen (1.10.2009 - 30.9.2012) 20 §:n sairausajan palkkaa koskevan A. osan 2 momentin soveltamisohjeessa on muiden ohella näin kuuluvat määräykset:

Yrityksen terveyspalvelujen käytön ensisijaisuus

Työntekijän tulee käydä ensisijaisesti yrityksen työterveyslääkärin vastaanotolla. Muun lääkärin kuin työterveyslääkärin antama todistus työkyvyttömyydestä kelpaa perusteeksi sairausajan palkan maksamiselle, mikäli työntekijä esittää työnantajalle hyväksyttävän syyn muun lääkärin käyttöön.

Lääkärintodistuksiin liittyvät epäselvyydet

Jos työnantaja ei hyväksy työntekijän esittämää lääkärintodistusta, hän voi osoittaa työntekijän nimeämänsä lääkärin tarkastettavaksi. Työnantaja maksaa uuden lääkärintodistuksen hankkimisesta johtuvat kustannukset.

Lääkärintodistuksiin liittyvät epäselvyydet selvitetään työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti.

Työehtosopimuksen 20 §:n A.osassa on lisäksi määräyksiä työntekijälle osoitettavasta korvaavasta työstä, jos työntekijä ei ole sairauden tai tapaturman vuoksi täysin työkyvytön (8 mom.).

KÄSITTELY KÄRÄJÄOIKEUDESSA

Kanne

Kanta-Hämeen käräjäoikeudessa käsiteltävänä olevassa riita-asiassa A on vaatinut, että käräjäoikeus velvoittaa Hydro Aluminium Salko Oy:n suorittamaan hänelle sairausajan palkkaa 26.7.2010 ja 6.8.2010 väliseltä ajalta yhteensä 866,40 euroa ja korvauksen oikeudenkäyntikuluista.

A oli loukannut jalkansa vuoden 2010 kesäloman lopulla ja hakeutunut hoitoon terveyskeskuslääkärin vastaanotolle. A oli mennyt terveyskeskukseen eikä työterveyslääkärin vastaanotolle, koska hän ei ollut saanut työterveyshuollosta aikaa samalle päivälle, jolloin tapaturma oli sattunut. Terveyskeskuslääkäri oli myöntänyt A:lle aluksi viikon sairausloman, mistä asiasta A oli ilmoittanut puhelimitse työnjohtajalle tapahtumapäivänä 23.7.2010. A oli 30.7.2010 hakeutunut uudelleen sairausloman myöntäneen lääkärin vastaanotolle. Lääkäri oli myöntänyt A:lle sairauslomaa vielä seuraavaksi viikoksi eli ajanjaksolle 2.-6.8.2010. A oli jälleen ilmoittanut sairausloman jatkosta puhelimitse työnjohtajalle. Työnjohtaja ei kummallakaan kerralla kehottanut A:ta toimittamaan lääkärintodistusta heti työpaikalle eikä myöskään tiedustellut, kuka sairauslomat oli myöntänyt. Kantajan mukaan vastaajayhtiö ei ole ohjannut häntä työterveyslääkärin puoleen eikä edes väittänyt, että lääkärintodistus olisi virheellinen.

Vastaus

Hydro Aluminium Salko Oy on kiistänyt kanteen ja vaatinut, että käräjäoikeus hylkää kanteen ja velvoittaa A:n korvaamaan yhtiön oikeudenkäyntikulut korkoineen.

Yhtiöllä ei ollut työehtosopimuksen mukaista palkanmaksuvelvoitetta A:n sairausloman ajalta, koska A ei ollut menetellyt häntä velvoittavan työehtosopimuksen mukaisesti ja hakeutunut työterveyslääkärin vastaanotolle. A oli toimittanut sairauspoissaolotodistuksen työnantajalleen vasta tervehdyttyään ja töihin palattuaan, joten työnantajalla ei ollut enää mahdollisuutta osoittaa A:ta toisen lääkärin tarkastettavaksi. Lisäksi ainoastaan työterveyshuollossa olisi voitu määritellä työehtosopimuksessa tarkoitetun korvaavan työn mahdollisuus. Asiassa ei ole kysymys terveyskeskuslääkärin ammattitaidosta, vaan työehtosopimuksessa sovittujen menettelytapojen noudattamisesta.

KANTA-HÄMEEN KÄRÄJÄOIKEUDEN LAUSUNTOPYYNTÖ

Käräjäoikeus on pyytänyt työtuomioistuimesta annetun lain 39 §:ään viitaten työtuomioistuimen lausunnon siitä, onko A:lla ollut työehtosopimuksessa tarkoitettu hyväksyttävä syy käyttää muuta kuin työterveyslääkäriä ja onko A:lla oikeus sairausajan palkkaan 26.7.2010 ja 6.8.2010 väliseltä ajalta.

Lausuntopyynnön tekemisen jälkeen käräjäoikeus on työtuomioistuimen pyynnöstä selvittänyt, millä perusteella teknologiateollisuuden työehtosopimusta on sovellettu A:n ja Hydro Aluminium Salko Oy:n välisessä työsuhteessa. Selvityksestä ilmenee, että kantaja on Metallityöväen Liitto ry:n jäsenenä ja yhtiö vastaavasti Teknologiateollisuus ry:n jäsenenä ollut työehtosopimuslain 4 §:n nojalla sidottu kysymyksessä olevaan työehtosopimukseen.

TYÖTUOMIOISTUIMEN LAUSUNTO

Asiakirjojen mukaan käräjäoikeudessa vireillä olevan jutun kantaja ja vastaaja ovat työehtosopimuslain 4 §:n mukaisesti sidottuja kanteen perusteena olevaan teknologiateollisuuden työehtosopimukseen. Tämän vuoksi käräjäoikeuden lausuntopyyntö herättää kysymyksen, kuuluuko työtuomioistuimesta annetun lain 39 §:n mukaisen lausuntomenettelyn piiriin asia, joka voitaisiin käsitellä työtuomioistuimessa edellä mainitun lain 1 §:ssä tarkoitettuna työehtosopimuksen tulkintariitana.

Lainkohdan mukaan työtuomioistuimen toimivaltaan kuuluu tutkia muun muassa työehto- tai virkaehtosopimukseen perustuvat riita-asiat, kun kysymys on sopimuksen pätevyydestä, voimassaolosta, sisällyksestä ja tietyn sopimuskohdan oikeasta tulkinnasta. Työtuomioistuin käsittelee vain työehto- tai virkaehtosopimukseen sidottujen osapuolten välisiä erimielisyyksiä. Vastaavasti yleinen tuomioistuin ei ole tutkinut tällaisia tulkintariitoja (esim. KKO 1985 II 75).

Työtuomioistuimesta annetun lain 39 §:n 1 momentin mukaan työtuomioistuimen lausuntoa voidaan pyytää muun tuomioistuimen käsiteltävässä asiassa, jonka ratkaiseminen edellyttää erityistä työehto- tai virkaehtosopimusolojen tuntemusta.

Käytännössä lausuntoa on pyydetty useimmiten asioissa, joissa kanne perustuu työsopimuslaissa säädettyyn työehtosopimuksen yleissitovuuteen. Työnantaja on tällöin järjestäytymätön tai sidottu toiseen työehtosopimukseen. Näiden kanteiden tutkiminen kuuluu käräjäoikeuden toimivaltaan. Joissakin tapauksissa lausunto on annettu myös riitaan, jonka molemmat osapuolet ovat sidottuja asianomaiseen työehtosopimukseen. Lausuntoa on tällöin pyydetty erimielisyyden koskiessa sitä, onko kanteessa tarkoitettu asia järjestetty työehtosopimuksella vai ei. Lausunnon sisällöstä riippuen asia on jätetty yleisessä tuomioistuimessa tutkimatta (KKO 1998:6) tai sen käsittelyä on voitu jatkaa esim. työsopimukseen perustuvana riitana (TT 2011:92).

Jos sen sijaan järjestäytyneiden osapuolten välillä on alun alkaen riitaa työehtosopimuksen tulkinnasta, asia on kuulunut työtuomioistuimen toimivaltaan, kuten edellä on esitetty. Tällainen riita on voinut koskea esimerkiksi juuri sitä, onko työntekijällä ollut hyväksyttävä syy käyttää työkyvyttömyyden osoittamiseksi muun kuin yrityksen työterveyslääkärin antamaa todistusta (esim. TT 2007:5, 2007:19 ja 2007:83). Riidan käsittelyssä noudatetaan työtuomioistuimesta annettua lakia, jossa on omat säännöksensä muun muassa oikeista asianosaisista. Laissa on säädetty myös erimielisyyden käsittelemisestä työehtosopimuksen mukaisessa neuvottelujärjestyksessä ennen kuin se voidaan saattaa tuomioistuimen ratkaistavaksi (11 §:n 2 momentti). Tehtyjen selvitysten mukaan valtaosa työehtosopimuksia koskevista erimielisyyksistä sovitaan tällaisissa paikallisissa tai viimeistään liittojen välisissä neuvotteluissa, eikä oikeuskäsittelyä tarvita.

Työtuomioistuimella ja yleisellä tuomioistuimella on siis kummallakin oma, yksinomainen toimivaltansa työoikeusjutuissa. Lausunnon pyytäminen, joka lain mukaan on harkinnan varaista, ei työtuomioistuimen käsityksen mukaan aiheuta muutosta tähän periaatteessa selkeään toimivaltajakoon. Lausuntomenettelyä ei ole tarkoitettu keinoksi, jolla edellä selostettu työehtosopimusriitojen säännönmukainen käsittelyjärjestys voitaisiin sivuuttaa ja luoda sille vaihtoehtoinen, rinnakkainen käsittelyjärjestys muussa tuomioistuimessa.

Työtuomioistuimen ja muun tuomioistuimen välinen toimivaltaraja ei ole kuitenkaan kaikissa käytännön tapauksissa selvä. Lausuntoa pyytävä tuomioistuin myös ratkaisee aina viime kädessä itse toimivaltansa. Nyt esillä olevassa asiassa toimivaltakysymyksen ratkaisemiseksi tarvittavat tiedot muun muassa osapuolten järjestäytymisestä on saatu vasta lausuntopyynnön esittämisen jälkeen. Tästä syystä työtuomioistuin katsoo, että työehtosopimuksen tulkinnasta ei ole asian tässä vaiheessa aihetta antaa enemmälti lausuntoa, ennen kuin käräjäoikeudella on ollut tilaisuus harkita lausunnon tarvetta saatujen lisätietojen ja edellä esitettyjen näkökohtien valossa.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Pärnänen, Sutela, Tuliara, Lehto ja Kirvesniemi jäseninä. Esittelijä on ollut Laurila.

Esittelijä Laurilan mietintö:

Työtuomioistuin on tähänastisessa käytännössään lausuntoasioissa lähtenyt siitä, mitä lausuntopyynnössä on työtuomioistuimelta kysytty. Lähtökohtana on ollut yleisen tuomioistuimen työtuomioistuimelle toimittama aineisto, eikä työtuomioistuin ole ryhtynyt omasta aloitteestaan selvittämään seikkoja, jotka eivät ilmene asianosaisten yleiselle tuomioistuimelle esittämästä aineistosta. Työtuomioistuin ei ole oma-aloitteisesti lähtenyt selvittämään yleisessä tuomioistuimessa asianosaisina olevien järjestäytyneisyyttä.

Oikeudenkäyntimenettelyyn liittyviä seikkoja ei ole työtuomioistuimen käytännössä pidetty seikkoina, jotka kuuluvat lausuntomenettelyn piiriin. Työtuomioistuin on lausunnoissaan todennut, ettei se voi antaa lausuntoa siitä, kuuluuko asia työtuomioistuimen vai yleisen tuomioistuimen toimivaltaan. Näin on tapahtunut muun muassa työtuomioistuimen lausunnoissa 1978-10 ja 11 ja 1979-3, joissa yleinen tuomioistuin on tätä asiaa lausuntopyynnössään tiedustellut. Toimivaltakysymys on asia, jonka kukin tuomioistuin ratkaisee itse.

Koska oikeudenkäyntimenettelyyn liittyviä kysymyksiä ei ole työtuomioistuimen oikeuskäytännössä pidetty seikkoina, jotka kuuluvat lausuntomenettelyn piiriin, eikä työtuomioistuin tämän vuoksi ole antanut lausuntoja siitä, kuuluuko asia työtuomioistuimen vai yleisen tuomioistuimen toimivaltaan, ei työtuomioistuimen tulisi lausuntoasiassa myöskään antaa ratkaisua, joka tosiasiallisesti merkitsee kannanottoa toimivaltakysymykseen. Tämän vuoksi kantani on, että asiassa annetaan lausunto normaalin menettelyn mukaisesti.