TT:2012-55 · Työtuomioistuin

Kansallisoopperan tanssijoita koskevan työehtosopimuksen työaikamääräykset eivät sanamuotonsa ja selvitetyn tarkoituksensa mukaan edellytä, että kaksiosaisen harjoituspäivän käytöstä tulisi sopia tanssijoiden tai työryhmän kanssa, vaan harjoituspäivä voidaan jakaa työnantajan toimesta ilmoittamalla työajan jakaantumisesta kahteen työjaksoon ja noudattamalla ilmoitusaikoja.

Työnantaja ei ollut menetellyt työehtosopimuksen vastaisesti pitäessään harjoitukset siten, että osalle baletin tanssijoista työpäivä oli yksiosainen ja osalle kaksiosainen. Näin ollen myöskään työnantajaliitto ei ollut laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 55

KANTAJA

Suomen Muusikkojen Liitto ry

VASTAAJAT

Palvelualojen työnantajat PALTA ry

Suomen Kansallisoopperan Säätiö

ASIA

Työehtosopimuksen tieten rikkominen ynnä muu

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 1.12.2011

Pääkäsittely 15.2.2012

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Erityispalvelujen Työnantajaliitto ry:n, nykyisen Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n, ja Suomen Muusikkojen Liitto ry:n välillä 29.4.2010 solmitun Suomen Kansallisoopperan kuukausipalkkaisia tanssijoita koskevan työehtosopimuksen 7 §:ssä on muun ohella seuraavat työaikaa koskevat määräykset:

Yleistä

1. Tanssijalla on 224 työpäivää näytäntövuodessa.

2. Tanssijan säännöllinen työaika on enintään 7 tuntia päivässä.

3. Lauantaisin ja pyhäpäivien aattoina harjoitus voi kestää enintään 3 tuntia, ellei 12. kohdasta muuta johdu.

Harjoitukset

4. Harjoitusjakso ilman taukoa saa kestää yhtäjaksoisesti enintään 1,5 tuntia.

5. Tanssijan harjoituspäivä jaksottuu harjoitusten ja taukojen osalta yleensä seuraavasti:

10.00 - 11.15 aamutunti

11.15 - 11.30 tauko

11.30 - 13.00 harjoitus

13.00 - 13.20 tauko

13.20 - 14.30 harjoitus

14.30 - 15.00 tauko

15.00 - 17.00 harjoitus

Harjoitukseen klo 15.00-17.00 tulee sisältyä 15 minuutin tauko.

Harjoitukset voidaan jakaa lyhyempiin jaksoihin, jolloin 30 minuutin tauon tulee alkaa viimeistään klo 15.00.

6. Työaika voi jakaantua päivittäin kahteen työjaksoon siten, että yksi työjakso voi kestää enintään viisi tuntia.

Ensimmäinen työjakso voi alkaa aikaisintaan klo 10.00. Baletin aamupäivän

työjakso on sijoitettava arkisin 10.00-15.00 välille, lauantaisin ja aattoina 10.00-13.00 välille. Illan työjakso on sijoitettava siten, että se alkaa aikaisintaan klo 18.00 ja päättyy viimeistään klo 22.00. Tästä poiketen voivat näyttämöharjoitukset jatkua klo 23.00 saakka. Tätä myöhempään voi kestää työjakso, joka klo 19.00 alkaneen näytännön pituuden vuoksi ei ole päättynyt ennen klo 23.00.

7. Kunkin kuukauden kaksiosaiset työpäivät ilmoitetaan etukäteen viimeistään yhtä kuukautta aikaisemmin. Jollei kaksiosaisen päivän iltatyöjakso ole näyttämöharjoitus, on iltaharjoituksesta ilmoitettava kaksi viikkoa aikaisemmin.

Poikkeukset harjoitusajoista

8. Balettiosaston harjoitusaikoja voidaan teoskohtaisesti muuttaa, jos niistä harjoitukseen osallistuvan työryhmän kesken on erikseen sovittu.

9. Työjaksojen alkamisajat voivat vaihdella, mikäli kysymyksessä on esitys, valmistava pääharjoitus tai pääharjoitus ja siitä on asianmukaisesti ilmoitettu.

ASIAN TAUSTA JA ERIMIELISYYS

Suomen Kansallisoopperan baletissa pidettiin työpäivinä 15., 18., 22. ja 23.4.2010 harjoitukset siten, että osalle baletin tanssijoista työpäivä oli yksiosainen ja osalle taas kaksiosainen. Osa baletin tanssijoista harjoitteli kello 10 ja 14.30 välillä ja osa jatkoi aamuharjoitusta kello 17 saakka. Osa tanssijoista puolestaan jatkoi iltaharjoituksissa kello 18.30 ja 21.00 välillä. Sekä yksiosaisille työpäiville osallistuneet että kaksiosaisille työpäivälle osallistuneet tanssijat saivat tiedon omista työvuoroistaan työnantajalta työehtosopimuksen 7 §:n 7 kohdan mukaisella kirjallisella ilmoituksella kaksi viikkoa aikaisemmin.

Asiassa on erimielisyyttä siitä, onko Suomen Kansallisoopperan kuukausipalkkaisia tanssijoita koskevan työehtosopimuksen työaikaa koskevaa 7 §:n määräys kollektiivinen/koko balettia koskeva vai onko ooppera voinut kyseisessä tilanteessa teettää joidenkin tanssijoiden kohdalla yksiosaista ja toisten kohdalla kaksiosaista harjoituspäivää, kun asiasta oli ilmoitettu työehtosopimuksen edellyttämällä tavalla. Erimielisyyttä on myös siitä, mitä työehtosopimuksella on ollut tarkoitus sopia ja edelleen soveltamiskäytännöstä.

KANNE

Vaatimukset

Suomen Muusikkojen Liitto ry on vaatinut, että työtuomioistuin

vahvistaa, että Suomen Kansallisoopperan Säätiö on menetellyt Suomen Kansallisoopperan kuukausipalkkaisia tanssijoita koskevan työehtosopimuksen 7 §:n 5, 6, 8 ja 9 kohtien vastaisesti pitäessään työpäivinä 15., 18., 22. ja 23.4.2010 harjoitukset siten, että osalle baletin tanssijoista työpäivä oli yksiosainen ja osalle kaksiosainen,

tuomitsee Suomen Kansallisoopperan Säätiön työehtosopimuslain 7 §:n mukaiseen hyvityssakkoon,

tuomitsee Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n työehtosopimuslain 8 §:n ja 9 §:n nojalla hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä ja

velvoittaa Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja Suomen Kansallisoopperan Säätiön yhteisvastuullisesti korvaamaan Suomen Muusikkojen Liitto ry:n oikeudenkäyntikulut laillisine viivästyskorkoineen siitä lukien, kun on kulunut kuukausi tuomion antamisesta.

Perusteet

Kansallisoopperan menettely rikkoo vakiintunutta työehtosopimuksen soveltamiskäytäntöä. Kansallisoopperan baletin työaikamääräykset ovat alusta asti olleet luonteeltaan kollektiivisia, mikä ilmenee myös voimassa olevan työehtosopimuksen sanamuodosta. Balettitanssijoiden työpäivä on pääsääntöisesti yksiosainen ”pitkä työpäivä” eli sijoittuu 7 §:n 5 kohdan mukaisesti kello 10 ja 17 välille. Mikäli työpäivä työnantajan yksipuolisella päätöksellä halutaan jakaa kahteen osaan, tulee sovellettavaksi 7 §:n 6 kohta. Tämä määräys kuitenkin koskee kaikkien baletin tanssijoiden eli ”baletin” määräämistä kaksiosaiselle työpäivälle. Työehtosopimus ei mahdollista työnantajan yksipuolisella päätöksellä toteutettavaa kaksiosaista työpäivää kuin tässä nimenomaisessa tilanteessa.

Työehtosopimuksen sanamuoto, vakiintunut soveltamiskäytäntö ja Kansallisoopperan oma menettely muutoksen toteuttamisessa keväällä 2010 huomioiden kyse on työehtosopimuksen tietensä rikkomisesta. Menettely toteutettiin kesken työehtosopimusneuvotteluja, kun työnantaja ilmoitti siirtyvänsä yksilöllisiin kaksiosaisiin työpäiviin sen jälkeen, kun työntekijäpuoli ei ollut hyväksynyt työnantajan haluamaa muutosta työehtosopimukseen. Työnantaja tulee siten tuomita hyvityssakkoon työehtosopimuksen tieten rikkomisesta ja työnantajayhdistys tulee tuomita hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Palvelualojen työnantajat PALTA ry ja Suomen Kansallisoopperan Säätiö ovat kiistäneet kanteen ja vaatineet sen hylkäämistä.

Palvelualojen työnantajat PALTA ry ja Suomen Kansallisoopperan Säätiö ovat lisäksi vaatineet Suomen Muusikkojen Liitto ry:n velvoittamista korvaamaan vastaajien oikeudenkäyntikulut laillisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamisesta lukien.

Kanteen kiistämisen perusteet

Oopperassa on koko määräyksen voimassaoloajan vakiintuneesti sovellettu käytäntöä, jonka mukaan harjoituspäivä on pääsääntöisesti yksiosainen, mutta tarvittaessa voidaan teettää osalla tanssijoista kaksiosaista harjoituspäivää. Kaksiosaisia harjoituspäiviä on käytetty useita kertoja vuosittain 1993 lukien, ilmoittamalla niistä tanssijoille työehtosopimuksen mukaisesti erillisillä ilmoituksilla ja työvuorolistassa niin sanotussa viikkolistassa. Oopperassa ei ollut noudatettu kaksiosaista harjoituspäivää vain kollektiivisesti eli siten, että teoskohtaisesti kaikkien tanssijoiden harjoituspäivä olisi samaan aikaan kaksiosainen. Käytäntö on jatkunut 1990-luvun alusta nykyhetkeen asti ja asiasta ei ole aikaisemmin ollut erimielisyyttä eikä sitä ole riitautettu. Esimerkiksi pian työehtosopimuksen muutoksen jälkeen vuonna 1994 on osa tanssijoista tehnyt 12.12.1994 kaksiosaisen harjoituspäivän harjoitussalissa muun tanssiryhmän harjoitellessa yhtäjaksoisesti.

Kaksiosaisia harjoituspäiviä on käytetty lähinnä teoksen esitysten lähestyessä, jolloin on suurin harjoitustarve. Kaksiosaiset harjoituspäivät mahdollistavat teokselle useamman kuin yhden osajaon. Myös on tarve jakaa eri kohtauksissa mukana olevat tanssijat erillisiin, eri aikoina pidettäviin harjoituksiin ja harjoitussaleihin. Solistitehtäviä harjoittavat tanssijat tarvitsevat erillistä harjoitusaikaa Core de ballet -tanssijoihin eli balettikuoroon nähden.

Kantajan näkemys työajan kollektiivisuudesta on yleisen työmarkkinakäytännön vastainen. Työnantaja ei ole tietoisesti sitoutunut yleisestä käytännöstä poikkeavaan menettelyyn ja poistanut aikaisempaa työaikaa koskenutta käytäntöä harjoituspäivän kaksiosaisuudesta. Kantajapuoli ei ole tällaista perustelua esittänyt määräystä työehtosopimukseen ehdottaessaan. Kun määräys on tullut osaksi työehtosopimusta kantajan esityksestä, edellyttäisi kanteessa esitetty työehtosopimuksen 7 §:n mukainen soveltaminen nimenomaisesta mainintaa siitä, että harjoitusten yksi- tai kaksiosaista vaihtoehtoa voitaisiin käyttää vain kollektiivisesti. Määräyksen sanamuotokaan ei tue kantajan väitettä työajan kollektiivisesta luonteesta, sillä siinä puhutaan yksikkömuodossa tanssijan työajasta. Määräyksessä on todettu harjoituspäivien sijoittelun eri vaihtoehdot sekä mahdolliset poikkeukset.

TODISTELU

Vastaajan kirjalliset todisteet

1. Työehtosopimuksen 1987-1989 5 §

2. Työehtosopimuksen 1989-1991 5 § ja 5.2 §:n pöytäkirjamerkintä

3. Pöytäkirja 5.11.1991 pitkäpäiväkokeilusta

4. Pöytäkirja 29.11.1991 työehtosopimuksen jatkamiseksi vuosille 1992-1993

5. Työehtosopimuksen 1994 5 §

6. Työehtosopimuksen 2000 ote

7. Suomen Muusikkojen Liitto ry:n esitys 7.2.2000 uudeksi työaikamääräykseksi

8. Työehtosopimuksen 2010-2012 ote

9. Ilmoitukset kaksiosaisista harjoituspäivistä

10. Viikkolista 12.12.1994

11. Viikkolistat

12. Toteutuneet kaksiosaiset harjoituspäivät vuosilta 1993 - 2007

13. Suomen Muusikkojen Liitto ry:n esitys uudeksi työajaksi 3.3.2010, erityisesti 6 kohdan toinen kappale

14. Suomen Muusikkojen Liitto ry:n esitys uudeksi työajaksi 8.3.2010

15. Oopperan ehdotukset työajan uudistamisesta vuodelta 2010

16. Työvuoroluettelo 22.2.1999, toisen sivun ruutu 5.071

Kantajan henkilötodistelu

1. Balettitanssija, baletin luottamusmies A

2. Entinen balettitanssija, entinen baletin luottamusmies B

Vastaajan henkilötodistelu

1. Oopperan lakimies C

2. Oopperan baletin suunnitteluassistentti D

3. Oopperan baletin taiteellinen suunnittelupäällikkö E

4. Eläkeläinen, Suomen Teatteri ry:n entinen toimitusjohtaja F

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Esitetty näyttö

Edelleen A:n mukaan työehtosopimusneuvottelut aloitettiin alkuvuodesta 2010, jolloin esillä oli työnantajan esitys siitä, että tanssijoilta olisi pyydetty lauantaityöpäiviin tunnin työajan pidennystä. Työntekijäpuoli kieltäytyi tästä ehdotuksesta. Työnantaja ilmoitti A:lle luottamusmiehenä, että työnantaja aikoo ottaa käyttöön täysimääräisesti kaksiosaiset työpäivät iltaharjoituksineen. Työnantaja ilmoitti sopimatta tanssijoiden kanssa, että kaksiosaiset työpäivät oli sijoitettu siten, että osa tanssijoista työskenteli 10-17 ja osa olisi tullut lisäksi tekemään iltavuoroa. Työehtosopimusneuvotteluissa ei asiaan kuitenkaan löytynyt ratkaisua.

F on toiminut Suomen Teatterit ry:n toimitusjohtajana ja osallistunut alan työehtosopimusneuvotteluihin 1994-2002 ja 2006-2009. Tanssijoiden työpäivä oli ennen vuotta 1994 kaksiosainen. Uuteen oopperataloon siirtymisvaiheessa 1994 otettiin vaihtoehtona käyttöön myös yksiosainen työpäivä. Kaksiosaista työpäivää ei pyritty poistamaan, vaan yksiosaisen työpäivän käyttö otettiin käyttöön kaksiosaisen rinnalle. Uuden oopperatalon tilat olivat tuolloin paremmin hyödynnettävissä tuotannollisessa mielessä. Tarkoitus ei ollut se, että työaikaa olisi tullut soveltaa kollektiivisesti samalla tavalla koko baletin henkilökuntaan. Tätä vaihtoehtoa ei työehtosopimusneuvotteluissa edes esitetty. Vuonna 2000 kysymyksessä olevaa määräystä täsmennettiin siten, että yksiosaisen työpäivän määräykseen lisättiin yleensä-sana. Lisäyksellä ei ollut tarkoitus muuttaa määräystä, että työnantaja voi yksipuolisesti ilmoittaa kaksiosaisista harjoituspäivistä.

Edelleen E:n mukaan työehtosopimusneuvotteluissa 2010 työnantajapuoli esitti työaikamuutoksia siten, että tanssijoille olisi saatu lisää harjoitusaikaa. Lauantain aamutunti olisi muutettu vapaaehtoiseksi ja lisätty harjoitusaikaa tunnilla. Lisäksi työnantajapuoli esitti, että aamun harjoitustuntia olisi voitu lyhentää puoleen tuntiin silloin, kun baletilla oli samana päivänä heti harjoituksen jälkeen valmistava pääharjoitus, pääharjoitus tai kenraaliharjoitus. Työnantaja myös esitti kaksiosaisen työpäivän käytön rajoittamista siten, että se olisi koskenut ainoastaan tilanteita, joissa on ooppera tai yhteistyöproduktio samana päivänä tai valmistava pääharjoitus tai pääharjoitus illan työjaksona. Kaksiosaisen työpäivän käyttöä koskevaa käytäntöä noudatettiin baletissa.

D on työskennellyt Suomen Kansallisoopperan baletin balettitanssijana 1974-1984, balettikoulun opettajana 1986-1991 ja balettimestarina 1991-2004 sekä vuodesta 1992 lukien baletin suunnitteluassistenttina. Tanssijoiden tai heidän luottamusmiestensä kanssa ei ole ennen ilmoituksen antamista sovittu kaksiosaisen työpäivän tekemisestä. Työehtosopimuksen 7 §:n poikkeukset harjoitusajoista koskevat vain työaikaa koskevien pääsääntöjen kellonajoista poikkeamista. Ennen vuotta 1994 baletissa oli ainoastaan kaksiosaisia työpäiviä. Pitkäpäiväkokeilun myötä 1990-luvulla otettiin käyttöön myös yksiosaisia työpäiviä. Yksiosainen työpäivä tuli pääsäännöksi vuodesta 1994 lähtien. Harjoitustarpeen ollessa suurimmillaan esityksen valmistuessa ennen ensi-iltaa on baletissa käytetty myös kaksiosaisia työpäiviä. Työnantaja on voinut ilman työntekijän kanssa tehtyä sopimista määrätä pelkällä ilmoituksella osan tanssijoista tekemään yksiosaista ja osan kaksiosaista työpäivää samana päivänä.

Arviointi ja johtopäätökset

Asiassa on riidatonta, että Suomen Kansallisoopperan baletin tanssijoilla on ollut käytössä kaksiosainen harjoituspäivä 1980-luvun lopulle saakka. Yksiosainen harjoituspäivä tuli osaksi työehtosopimusta 1990-luvun alussa ensin niin sanotun pitkäpäiväkokeilun muodossa. Yksiosaista harjoituspäivää koskevat määräykset otettiin työehtosopimukseen kaksiosaisen harjoituspäivän rinnalle 1.2.1994 lukien. Sovellettavien määräysten sanamuodon mukaan tanssijan harjoituspäivä on yleensä yksiosainen. Työaika voi 7 §:n 6 kohdan mukaan jakaantua päivittäin kahteen työjaksoon, kunhan siitä ilmoitetaan etukäteen 7 §:n 7 kohdan mukaisesti ilmoitusaikaa noudattaen. Poikkeuksista harjoitusajoissa on määräykset 7 §:n 8 ja 9 kohdissa, joista ei ole kuitenkaan kysymys kanteen tarkoittamina työpäivinä.

Alan työehtosopimusneuvotteluihin työnantajapuolen neuvottelijana osallistuneen F:n kertomuksen mukaan uuteen oopperataloon siirtymisvaiheessa 1994, kun vaihtoehtona otettiin käyttöön yksiosainen työpäivä, tarkoituksena ei ollut, että työaikavaihtoehtoja olisi tullut soveltaa kollektiivisesti samalla tavalla koko baletin henkilökunnan osalta. Täsmennettäessä yksiosaisen työpäivän määräystä vuonna 2000, lisäämällä määräyksen 5 kohtaan yleensä-sana tarkoitus ei ollut, ettei kaksiosainen työpäivä edelleen olisi yksiosaisen harjoituspäivän rinnalla tai että kaksiosaisesta työpäivästä tulisi sopia työntekijöiden kanssa. Työnantaja voi ilmoittaa kaksiosaisista harjoituspäivistä määräysten mukaisesti.

Työtuomioistuin toteaa, ettei asiassa ole esitetty mitään selvitystä siitä, että Kansallisoopperan baletin kaksi- ja yksiosaista työpäivää koskevat työaikamääräykset olisivat kantajan väittämin tavoin olleet sellaisia, että kaikki työntekijät olisivat olleet samanaikaisesti töissä samassa työaikamuodossa.

Edelleen työtuomioistuin toteaa, että tanssijoiden harjoituksia on käytännössä jaettu harjoitustarpeen mukaan myös kahteen työjaksoon. Yksistään todistaja A:n kertomuksin ei ole näytetty nykyisen työehtosopimuksen määräyksellä tarkoitetun ainoastaan mahdollisuutta jakaa baletin koko henkilökunnan työaika yksiosaisiin tai kaksiosaisiin työpäiviin. Näin ollen ja ottaen huomioon 7 §:n 6 kohdan sanamuoto ei voida päätellä, että työnantajapuoli olisi työehtosopimusneuvotteluissa pyrkinyt saamaan työehtosopimukseen määräystä kaksiosaisten harjoituspäivien teettämismahdollisuudesta.

Työajoista määrääminen kuuluu työnantajan työnjohto-oikeuden piiriin. Työehtosopimuksen työaikaa koskevat määräykset eivät sanamuotonsa ja selvitetyn tarkoituksensa mukaan edellytä, että kaksiosaisen harjoituspäivän käytöstä tulisi sopia tanssijoiden tai työryhmän kanssa, vaan harjoituspäivä voidaan jakaa työnantajan toimesta ilmoittamalla työajan jakaantumisesta kahteen työjaksoon ja noudattamalla ilmoitusaikoja.

Edellä esitetyillä perusteilla työtuomioistuin katsoo, ettei Suomen Kansallisoopperan Säätiö ole menetellyt työehtosopimuksen vastaisesti pitäessään työpäivinä 15., 18., 22. ja 23.4.2010 harjoitukset siten, että osalle baletin tanssijoista työpäivä oli yksiosainen ja osalle kaksiosainen. Näin ollen myöskään Palvelualojen työnantajat PALTA ry ei ole laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan. Kanteen hyväksymiselle ei ole perusteita.

Oikeudenkäyntikulut

Suomen Muusikkojen Liitto ry on jutun hävitessään velvollinen työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n nojalla korvaamaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja Suomen Kansallisoopperan Säätiön yhteiset oikeudenkäyntikulut 4.080 euroa. Määrä on myönnetty oikeaksi.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Suomen Muusikkojen Liitto ry velvoitetaan korvaamaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja Suomen Kansallisoopperan Säätiön yhteiset oikeudenkäyntikulut 4.080 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Ruikka puheenjohtajana sekä Jalanko, Virtanen, Sutela, Lehto ja Kirvesniemi jäseninä. Sihteeri on ollut Salonen.

Tuomio on yksimielinen.