TT:2012-51 · Työtuomioistuin

Koska vartijat olivat hoitaneen omaa vartijan tehtäväänsä vaativampia rikosseuraamusesimiehen tehtäviä työnantajan aloitteesta täysimääräisesti, yhtäjaksoisesti ja täysin toimivaltuuksiin yli kuukauden, heille maksettava tehtäväkohtainen palkanosa määräytyi rikosseuraamusesimiehen tehtävän vaativuustason perusteella. Tehtäväkohtaisen palkanosan määräytymisen kannalta ei ollut merkitystä sillä, että vartijoilla ei ollut rikosseuraamusesimieheltä edellytettyä kelpoisuutta. Kirjallisen virkamääräyksen puuttuminen ei myöskään estänyt rikosseuraamusesimiehen tehtäväkohtaisen palkan maksamista.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 51

KANTAJA

Vankilavirkailijain Liitto VVL ry

VASTAAJA

Valtiovarainministeriö

ASIA

Virkaehtosopimuksen tulkinta

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 16.1.2012

Pääkäsittely 6.3.2012

VIRKAEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Rikosseuraamusviraston, Vankilavirkailijain Liitto VVL ry:n, Palkansaajajärjestö Pardia ry:n ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n välisessä, 26.9.2005 allekirjoitetussa tarkentavassa virkaehtosopimuksessa uuden palkkausjärjestelmän käyttöön ottamisesta rikosseuraamusalalla (1.6.2005 -) on seuraavan sisältöiset määräykset:

3 § palkkaustekijät

Palkkaus muodostuu tehtävien vaativuuteen perustuvasta palkanosasta ja henkilökohtaiseen työsuoritukseen perustuvasta palkanosasta sekä kokemusosasta.

4 § Tehtäväkohtainen palkanosa

1 mom. Tehtäväkohtainen palkanosa määräytyy tehtävien vaativuustason perusteella. Vaativuuden arviointitekijät ovat: tehtävän luonne, tehtävän edellyttämä vuorovaikutus, tehtävän edellyttämä vastuu, tehtävässä esiintyvät työolosuhteet ja ihmissuhdekuormitus.

10 mom. Kun virkamies hoitaa työnantajan aloitteesta yhtäjaksoisesti vähintään yhden kuukauden pituisen ajan omaa tehtäväänsä vaativampaa tehtävää, määräytyy hänen palkkauksensa vaativamman tehtävän mukaisesti. Kun hän palaa hoitamaan omaa tehtäväänsä, määräytyy hänen palkkauksensa sen mukaisesti. Edellä mainittu yhden kuukauden jakso ei sisällä tavanomaisia vuosiloman sijaisuuksia, eikä muuta vastavuoroisuuteen perustuvaa tai tehtävänkuvauksessa mainittua sijaistamista.

Tulkintaohje:

Mikäli virkamies määrätään työnantajan aloitteesta hoitamaan omaa tehtävää vaativampaa tehtävää vähintään kuukauden ajan, tulee virkamääräys aina antaa kirjallisena ja etukäteen. Suullinen määräys ei koskaan voi toimia palkanmaksun perusteena, kuten ei myöskään jälkikäteen annettu virkamääräys. Mainittua virkamääräystä ei tule antaa tavanomaisten vuosilomien sijaisuuksien tai muun sopimusteksteissä kuvaillun sijaistamisen johdosta.

Tarkentavan virkaehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 1 §:n 3 momentissa todetaan lisäksi:

Virkaehtosopimuksen 4 §:n 10 momentissa mainittu työnantajan aloitteesta tapahtuva vaativamman tehtävän hoitaminen edellyttää kirjallista virkamääräystä. Tavanomaisena vuosiloman sijaisuutena ei pidetä sellaista työkokonaisuutta, joka pääosin muodostuu vaativamman tehtävän sijaisuuksien hoitamisesta. Tehtävän sisällön muodostuminen pääosin vaativamman tehtävän sijaisuuksien hoitamisesta tarkoittaa vähintään kuuden kuukauden yhteenlaskettua jaksoa kalenterivuoden aikana.

ASIAN TAUSTA JA ERIMIELISYYS

Rikosseuraamuslaitoksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (1108/2009) 13 §:n 1 momentissa rikosseuraamusesimiehen kelpoisuusvaatimukseksi on asetettu korkeakoulututkinto. Vartijalta edellytetään vankeinhoitoalan ammatillista tutkintoa tai soveltuvaa korkeakoulututkintoa. Säännöksen 2 momentissa on säädetty tilanteista, joissa vartijan kelpoisuusvaatimuksesta voidaan määräaikaisessa virkasuhteessa poiketa. Rikosseuraamusesimiehen kelpoisuusvaatimuksista ei ole säädetty poikkeuksia.

A vastaa Pelson vankilan vankikuljetuksista ja toimii vartijana vankilan eri toimipisteissä. A:n vakituisen vartijan vakanssin vaativuustaso korotettiin 1.9.2009 lukien tasolle 6. A on koulutukseltaan ylioppilas ja hänellä on opistotason nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaajan tutkinto ja vankeinhoidon perustutkinto. B toimii valvonta- ja vartiointitehtävissä Pelson vankilan asunto-osastolla. B:llä on vartijan tutkinto. Hänelle maksetaan tehtäväkohtaista palkkaa vaativuustason 5 mukaisesti. A:lla ja B:llä ei ole rikosseuraamusesimiehen tehtävän edellyttämää korkeakoulututkintoa.

A ja B toimivat työnantajan aloitteesta suostumuksensa mukaisesti rikosseuraamusesimiehen sijaisena, B 2 osastolla 1.6.2009 ja A 1 osastolla 24.7.2008 lukien, molemmat 30.9.2011 saakka. A ja B tekivät sijaisena toimiessaan tosiasiassa kaikkia rikosseuraamusesimiehen työtehtäviä. Kunkin rikosseuraamusesimiehen sijaisuusjakson osalta Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtaja antoi A:lle ja B:lle määräyksen lisäpalkkion maksamisesta, ja heille maksettiin tehtävien hoitamisesta henkilökohtaisena lisäpalkkiona 200 euroa kuukaudessa vartijan palkan lisäksi. A:lle ja B:lle ei annettu kirjallista virkamääräystä rikosseuraamusesimiehen tehtävään, ja heiltä puuttui tehtävän edellyttämät muodolliset kelpoisuusvaatimukset. Rikosseuraamusesimiehen tehtävän mukainen vaativuustaso on 11.

Asiassa on erimielisyyttä siitä, onko A:lle ja B:lle maksettava rikosseuraamusesimiehen tehtävien hoitamisesta vaativuustason 11 mukaista palkkaa eli onko Rikosseuraamuslaitos voinut kieltäytyä maksamasta A:lle ja B:lle rikosseuraamusesimiehen tehtäväkohtaista palkkaa sen vuoksi, että heiltä puuttui rikosseuraamusesimiehen tehtävän edellyttämä pätevyys, ja onko kirjallinen virkamääräys rikosseuraamusesimiehen tehtävien mukaisen, vaativuustason 11 palkan maksamisen edellytys.

KANNE

Vaatimukset

Vankilavirkailijain liitto VVL ry on vaatinut, että työtuomioistuin:

vahvistaa, että valtionvarainministeriö on velvollinen maksamaan A:lle uuden palkkausjärjestelmän käyttöönottamisesta rikosseuraamusalalla solmitun tarkentavan virkaehtosopimuksen 4 §:n 10 momentin mukaisesti rikosseuraamusesimiehen tehtävien hoitamisesta vaativuustason 11 mukaista palkkaa 24.7.2008 lukien,

vahvistaa, että valtionvarainministeriö on velvollinen maksamaan B:lle uuden palkkausjärjestelmän käyttöönottamisesta rikosseuraamusalalla solmitun tarkentavan virkaehtosopimuksen 4 §:n 10 momentin mukaisesti rikosseuraamusesimiehen tehtävien hoitamisesta vaativuustason 11 mukaista palkkaa 1.6.2009 lukien ja

velvoittaa valtionvarainministeriön korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 1.985 eurolla korkoineen.

Perusteet

Tarkentavan virkaehtosopimuksen tulkinta

Tarkentavan virkaehtosopimuksen mukaan palkkaus muodostuu tehtävän vaativuuteen perustuvasta tehtäväkohtaisesta palkanosasta ja henkilökohtaiseen työsuoritukseen perustuvasta henkilökohtaisesta palkanosasta. Tarkentavassa virkaehtosopimuksessa ei ole sovittu siitä, että puuttuva tutkinto vaikuttaisi tehtävän vaativuuden mukaan määräytyvään palkkaan. Sopimuksessa ei ole mainintaa tai säännöstä siitä, että työn vaativuuden mukaista palkkaa ei voitaisi maksaa virkamiehelle, mikäli hän ei täytä esimiehelle asetettuja kelpoisuusehtoja. Tarkentava virkaehtosopimus ja sitä täydentävä allekirjoituspöytäkirja määrittelevät ainoastaan aikarajat, joiden täytyttyä palkkaus maksetaan vaativamman tehtävän mukaisesti. Palkkausjärjestelmään ja vaativuuspalkkoihin liittyvät kelpoisuusvaatimukset eivät olleet esillä neuvotteluissa.

Rikosseuraamusvirasto on katsonut, että 200 euron lisäpalkkio on tarkoituksenmukainen korvaus omaa tehtävää vaativamman tehtävän hoitamisesta tapauksissa, joissa tehtävää hoitavalla ei ole kelpoisuusvaatimuksen mukaista koulutusta. Vankeinhoitolaitoksen johtoryhmässä on sovittu, että tilanteissa, joissa muodollisesti kelpoisen sijaisen käyttäminen ei vaarantamatta muita merkittäviä toimintoja tai muutoin johtajan harkinnan mukaan ole mahdollista, voidaan sijaisena käyttää vartijan tehtävässä toimivaa kokenutta ja vankeinhoitoesimiehen tehtävän oletettavasti hallitsevaa henkilöä. Rikosseuraamuslaitoksen käytäntö maksaa A:lle ja B:lle alemman tehtävän mukaista palkkaa ja erillistä lisäpalkkiota ei perustu tarkentavaan virkaehtosopimukseen.

Rikosseuraamusvirasto on aikaisemmin vastaavissa tilanteissa maksanut virkamiehille vaativamman tehtävän mukaista palkkaa silloinkin, kun virkamiehellä ei ollut tehtävän edellyttämää kelpoisuutta. Seuraaville vartijoille, joilla ei ollut ylivartijan koulutusta ja jotka toimivat usean kuukauden ajan ylivartijan sijaisina, on maksettu ylivartijan tehtäväkohtaista palkkaa:

Vuosina 2005 ja 2006 Vaasan vankila: C, D, E, F,

Vuosina 2005 ja 2006 Turun vankila: G,

Vuonna 2006 Konnunsuon vankila: H,

Vuosina 2005 ja 2006 Satakunnan vankila: I ja

Vuosina 2002 - 2006 Keravan vankila: J.

Virkaehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan mukaan työnantajan aloitteesta tapahtuva vaativamman tehtävän hoitaminen edellyttää kirjallista määräystä. Lausumalla on tarkoitettu viitata siihen, että yleensä virkamies voidaan määrätä hoitamaan vaativampia tehtäviä vain virkamääräyksellä, koska virkamiehen tehtävistä ei yleensä voida sopia. Allekirjoituspöytäkirjan määräystä ei tarkoitettu vaativampaa tehtävää koskevan palkanmaksun edellytykseksi.

A:n ja B:n työskentely rikosseuraamusesimiehenä

A ja B ovat hoitaneet avoimena olleita ja myöhemmin täyttämättä jääneitä rikosseuraamusesimiehen tehtäviä, ja ovat sijaisina toimiessaan hoitaneet kaikkia rikosseuraamusesimiehen tehtävänkuvauksen mukaisia tehtäviä täysin toimivaltuuksin ja rajoituksitta, eivätkä he tuolloin hoitaneet omia vartijan tehtäviään. A:n vartijan tehtäviä on hoitanut vastaavan ajan sijaisena vartija K. B:n vartijan tehtäviä on hoitanut vartija L. A:n ja B:n omaa tehtävää vaativammat sijaisuusjaksot ovat selkeästi ylittäneet tarkentavassa virkaehtosopimuksessa määritellyt aikarajat.

Työnantaja ei julistanut avoimena olleita rikosseuraamusesimiehen virkoja avoimiksi, vaikka sillä oli tarve rikosseuraamusesimiehen tehtävien hoitamiseen. Työnantaja on käyttänyt tehtävissä A:ta ja B:tä heidän suostumuksensa mukaisesti, vaikka on tiennyt, ettei heillä ole asetuksessa edellytettyä korkeakoulututkintoa. Työnantaja on tästä huolimatta pitänyt heitä sopivina toimimaan rikosseuraamusesimiehen tehtävissä.

Rikosseuraamuslaitos on katsonut, ettei se voi antaa A:lle ja B:lle virkamääräyksiä rikosesimiehen viran sijaistamisesta Rikosseuraamuslaitoksesta annetun valtioneuvoston asetuksen kelpoisuussäännöksen takia. Kun virasto on kuitenkin tosiasiallisesti määrännyt A:n ja B:n heidän suostumuksensa perusteella hoitamaan rikosseuraamusesimiehen sijaisuuksia, Rikosseuraamuslaitos ei voi vedota kirjallisen virkamääräyksen puuttumiseen. Virkamääräykseksi otsikoidun asiakirjan puuttuminen ei voi olla esteenä oikean vaativuusluokan mukaisen palkan maksamiselle tilanteissa, joissa virkamies on hoitanut yhdenjaksoisesti työnantajan määräyksestä omaa tehtävää vaativampaa tehtävää tarkentavan virkaehtosopimuksen mukaisesti.

A ja B toimivat osastonsa vartijoiden lähiesimiehinä, kävivät vartijoiden kanssa muun muassa henkilökohtaisia tulos- ja kehityskeskusteluita ja saivat koulutuksen varhaisen puuttumisen edellyttämiin asioihin. Lisäksi he valmistelivat ja esittelivät päätösasioita vankilan johtajalle ja apulaisjohtajalle. Heillä oli toimivalta päättää muun muassa vangin omaisuuden hallussapidosta, vapaa-ajan toimintoihin osallistumisen rajoittamisesta, tapaamisista ja vangin erillään pitämisestä. A:n ja B:n toimivaltuuksia päätöksenteko- tai esittelyasioissa ei rajoitettu. Käytännössä rikosseuraamusesimiehen tehtävän hoitaminen vaikeutuisi huomattavasti, mikäli toimivaltuuksiin asetettaisiin rajoituksia. Kesälomien johdosta Pelson vankilassa oli tilanteita, jolloin paikalla ei ollut kelpoisuusehdot täyttäviä rikosseuraamusesimiehiä, jotka olisivat voineet tehdä tarvittavia päätöksiä. Toimivaltuuksien rajoittaminen oli ensimmäisen kerran esillä vasta paikallisneuvotteluiden jälkeen annetussa lisäpalkkiomääräyksessä 31.5.2011.

A:n ja B:n tehtäviä ei ole arvioitu uudestaan, mikä osoittaa, ettei kysymyksessä ole ollut työnjohto-oikeuden nojalla tapahtunut tehtävien muuttaminen.

Palkkaus

Rikosseuraamusesimiehen tehtävien luonne, niiden edellyttämä vuorovaikutus, vastuu ja muut tekijät ovat selvästi vaativampia kuin vanginvartijan tehtävissä. Palkkausjärjestelmän mukaan nämä seikat tulisi ottaa huomioon tehtävän vaativuuden mukaisessa palkassa. A:n ja B:n tehtäväkohtaisessa palkassa ei ole otettu huomioon mainittuja tekijöitä.

A:n ja B:n kokonaispalkka on jäänyt heille maksetusta lisätehtäväpalkkiosta huolimatta selvästi rikosseuraamusesimiehen palkkaa pienemmäksi. B:lle ja A:lle olisi tullut maksaa tarkentavan virkaehtosopimuksen 4 §:n 10 momentin nojalla vaativamman tehtävän vaativuustason 11 mukainen palkkaus tehtävien muuttumisen alkamisajankohdasta alkaen. Lisäksi alemman vaativuusluokan mukaisen tehtäväkohtaisen palkan maksaminen on vaikuttanut työstä maksettavien lisien suuruuteen. Takautuvan palkan maksamisessa tulee huomioida vaativuustason vaikutus henkilökohtaisen ja kokemusosan määrään tarkentavan virkaehtosopimuksen mukaisesti ja näiden palkanosien heijastuminen työaikakorvauksiin.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Valtiovarainministeriö on vaatinut, että kanne hylätään ja kantaja velvoitetaan suorittamaan sen oikeudenkäyntikulut 1.900 eurolla korkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Rikosseuraamuslaitos on menetellyt uuden palkkausjärjestelmän käyttöön ottamista rikosseuraamusalalla koskevan tarkentavan virkaehtosopimuksen ja sen tulkintaohjeiden mukaisesti.

Rikosseuraamusesimiehen kelpoisuusvaatimukset

Rikosseuraamuslaitos ei voinut rikosseuraamuslaitoksesta annetun asetuksen 13 §:n 6 kohdan perusteella antaa A:lle ja B:lle, jotka eivät täytä rikosseuraamusesimiehen muodollisia pätevyysvaatimuksia, virkamääräystä rikosseuraamusesimiehen tehtäviin eivätkä he voineet myöskään hoitaa tehtäviä täysimääräisesti. Virkaan vaadittavista kelpoisuusehdoista ei voi sopia. Kelpoisuusvaatimusten asettaminen perustuu vankeuslain systematiikkaan, jossa toimivallan määräytymisestä erityisesti vankien perusoikeuksiin puuttuvien päätösten tekemiseen on säädetty yksityiskohtaisesti. Jos muodollisesti epäpätevän henkilön käyttäminen eri tehtävissä on erityisestä syystä poikkeuksellisesti tarpeen, se edellyttää tehtävien luonteen sekä oikeuksien ja vastuiden oikean kohdistumisen johdosta virkamääräystä.

Rikosseuraamuslaitos edellyttää rikosseuraamusesimiehen sijaiselta erityisenä kelpoisuusehtona korkeakoulututkintoa. Tilanteissa, joissa muodollisesti kelpoisen sijaisen käyttäminen ei ole mahdollista, voidaan sijaisena käyttää vartijan tehtävässä toimivaa kokenutta ja rikosseuraamusesimiehen tehtävän oletettavasti hallitsevaa henkilöä. Sijaiselle, joka ei täytä erityisiä kelpoisuusehtoja, voidaan maksaa henkilökohtaisena lisäpalkkiona korvaus omaa tehtävää vaativamman tehtävän hoitamisesta.

Valtion virkaehtosopimusasetuksen (1203/1987) 9 §:n 4 momentin 3 kohdan mukaan virkamiesten palkkauksesta päättää Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikkö omalta osaltaan sekä Rikosseuraamuslaitokseen kuuluvien muiden yksiköiden ja Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksen osalta. Työnjohtovallan käyttämisestä vastaavat Rikosseuraamuslaitoksen asianomaiset yksiköt.

Toimivaltuuksiin on asetettu rajoituksia vankeuslaissa (767/2005) ja tutkintavankeuslaissa (768/2005), joissa on lueteltu tehtävät, joiden tekemiseen rikosseuraamusesimies on oikeutettu. Näistä seikoista ja rikosseuraamusesimiehen kelpoisuusvaatimuksista ei voida sopia. Toimivaltaa ei voida siirtää sopimuksella sellaisissa asioissa, joissa käytetään julkista valtaa. Jos virkamies on tehnyt päätöksiä tai toimia toimivaltasäännökset ylittäen ja ilman virkamääräystä, yksinomaan lisäpalkkiopäätös ei tee toimenpiteitä oikeutetuiksi. Työnantajaa ei voida velvoittaa maksamaan toimivaltasäännökset ylittäen tehdystä työstä.

A:n ja B:n tehtävät

Pelson vankilan rakenteellisten muutosten johdosta vankilassa on tarvittu kaksi rikosseuraamusesimiehen sijaista. Pelson vankilan vankimäärää ja kapasiteettia on asteittaisesti supistettu 21.1.2009 lukien. Koska myös esimiesvirkoja on vähennetty, toiminnallisesti välttämättömissä tilanteissa on jouduttu käyttämään epäpäteviä virkamiehiä esimiestehtävien hoidossa. Sijaisella ei ole kuitenkaan velvollisuutta eikä oikeutta esimiestehtävien täysimääräiseen hoitamiseen.

A ja B ovat suostumuksensa mukaisesti toimineet rikosseuraamusesimiehen sijaisena ilman, että he olisivat täyttäneet viran erityiset kelpoisuusvaatimukset ja heille on maksettu näiden tehtävien hoitamisesta lisäpalkkio. Virkamääräyksellä tarkoitetaan uuden palkkausjärjestelmän käyttöön ottamista rikosseuraamusalalla koskevassa tarkentavassa virkaehtosopimuksessa, yhdenmukaisesti virkamiesoikeuden vakiintuneiden käsitteiden kanssa, nimittämispäätöstä määräaikaiseen virkasuhteeseen. Myös Rikosseuraamuslaitoksen vakiintuneena käytäntönä on virkamääräyksen antaminen silloin, kun työnantajan aloitteesta hoidetaan vaativampia tehtäviä täysimääräisesti.

Lisäpalkkion maksamisen ajan A:n ja B:n tehtäviä olisi tullut muokata siten, että rikosseuraamusesimiesten tehtävistä vain vankilan arkipäivän sujumisen, joutuisuuden ja turvallisuuden kannalta tarpeelliset tehtävät siirretään sijaisille ja toteuttaa tehtävien siirto siten, että tehtäväkokonaisuudet eivät vastaa rikosseuraamusesimiehen täysimääräisiä tehtäviä ja toimivaltaa. Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikön tietoon on kuitenkin 23.5.2011 tullut, että A ja B ovat hoitaneet rikosseuraamusesimiehen tehtäviä laajemmin kuin tehtävien hoito olisi edellä mainittujen tekijöiden kannalta edellyttänyt. Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikkö on kiinnittänyt 31.5.2011 Itä- ja Pohjois-Suomen rikosseuraamusalueen ja Pelson vankilan huomiota siihen, että A:n ja B:n sijaisen tehtävään tulee sisältyä vartijan tehtävien lisäksi vain edellä mainituissa rajoissa rikosseuraamusesimiehen tehtäviä.

A:n ja B:n tehtävänkuviin ei ole tehty rikosseuraamusesimiehen tehtäviin viittaavia muutoksia. A on hoitanut rikosseuraamusesimiehen tehtäviä ensin rikosseuraamusesimiehen palkattoman virkavapauden ajan ja sen jälkeen, koska rikosseuraamusesimies on nimitetty Ylitornion vankilan vartijan määräaikaiseen virkasuhteeseen. Sittemmin rikosseuraamusesimiehen virka on siirretty Ylitornion vankilaan ja muutettu vartijan viraksi ja A on hoitanut rikosseuraamusesimiehen tehtäviä omalta vakanssiltaan. Myös B on hoitanut rikosseuraamusesimiehen tehtäviä omien virkatehtäviensä ohella.

K ei ole hoitanut A:n eikä L B:n vartijan tehtäviä. K:lla ei ollut vakanssia 1.6.2010 ja 31.8.2010 välisenä aikana. K hoiti avoinna olevaa määräaikaista vartijan vakanssia 1.9.2010 ja 31.12.2010 välisenä aikana. L toimi 1.1.2007 lukien omassa vartijan vakanssissaan.

Tehtäväkohtainen palkanosa

B:lle ja A:lle ei tule suorittaa vaativuustason 11 mukaista palkkaa. Koska heitä ei voitu nimittää määräaikaiseen virkasuhteeseen eikä heille ole myöskään voitu antaa virkamääräystä, heille on maksettu henkilökohtainen lisäpalkkio lisääntyneiden välttämättömien tehtävien hoitamisesta. B ja A ovat antaneet suostumuksensa lisäpalkkiomenettelyn käyttöön.

Rikosseuraamusalan palkkausjärjestelmän mukaan palkkaus muodostuu tehtävien vaativuuteen perustuvasta palkanosasta, henkilökohtaiseen työsuoritukseen perustuvasta henkilökohtaisesta palkanosasta ja kokemusosasta. Tehtävien vaativuuden arviointitekijät ovat tehtävän luonne, tehtävän edellyttämä vuorovaikutus, tehtävän edellyttämä vastuu, tehtävässä esiintyvät työolosuhteet ja ihmissuhdekuormitus. Tehtävän luonne arviointitekijänä sisältää osaamisen, tehtävän edellyttämän itsenäisen harkinnan ja tehtävän laajuuden arvioinnin. Osaamistekijä sisältää koulutuksen ja työkokemuksen.

Rikosseuraamusalan uuden palkkausjärjestelmän tehtäväkohtaisen palkanosan tehtävien vaativuuden arviointitekijänä olevan tehtävän luonteen (koulutus ja työkokemus) vaatimukset eivät täyty siten, että B:lle ja A:lle voitaisiin maksaa vaativuustason 11 mukaista palkkaa, koska he eivät koulutustekijän osalta täytä rikosseuraamusesimiehen tehtäville asetettavia vaatimuksia. Virkaehtosopimuksella ei voi ohittaa rikosseuraamusalaa koskevan lainsäädännön mukaisia kelpoisuusvaatimuksia, jotka sitovat myös nimitys- ja palkkaustilanteessa.

Käytäntö Rikosseuraamuslaitoksessa

Muissa vankiloissa ei ole määrätty rikosseuraamusesimiehen tehtäviin sijaisia täysin toimivaltuuksin. Rikosseuraamuslaitoksessa on vuosina 2008 - 2010 maksettu vartijoille lisäpalkkioita yhteensä 156 eri sijaistamisen johdosta. Lisäpalkkiojaksot ovat olleet tilapäisen tarpeen edellyttämiä ja lyhytkestoisia, keskimäärin yhdestä kolmeen kuukauden mittaisia. Näissä tapauksissa vartijalle ei ole annettu kirjallista virkamääräystä vaan hänelle on maksettu lisäpalkkio. Sijaiset eivät ole toimineet täysin toimivaltuuksin.

Valtioneuvoston rangaistusten täytäntöönpanon hallinnosta (275/2001) antaman asetuksen voimassaoloaikana 1.8.2001 - 30.9. 2006 vankeinhoitolaitos on voinut käyttää nimittämistoimivaltaansa asetuksen 26 §:n mukaisen poikkeussäännöksen tarkoittamalla tavalla. Tällöin ylivartijan määräaikaiseen virkasuhteeseen nimitetylle on voitu maksaa ylivartijan palkkaa.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Tarkentava virkaehtosopimus uuden palkkausjärjestelmän käyttöön ottamisesta rikosseuraamusalalla ja allekirjoituspöytäkirja (26.9.2005)

2. Työnantajan päätökset vankeinhoitoesimiesten sijaisista ja lisätehtäväpäätökset: B (31.5.2011, 25.5.2011, 27.12.2010, 23.4.2010, 19.1.2010, 17.9.2009, 29.6.2009) ja A (31.5.2011, 25.5.2011. 27.12.2010, 5.10.2010, 19.1.2010, 17.9.2009, 29.6.2009, 27.3.2009, 2.3.2009, 13.1.2009, 14.8.2008)

Vastaajan kirjalliset todisteet

1. Rikosseuraamuslaitoksen kirje 9.4.2010 M:lle uuden palkkausjärjestelmän käyttöönotosta rikosseuraamusalalla koskevan tarkentavan virkaehtosopimuksen tulkinnasta

2. Rikosseuraamuslaitoksen kirje 31.5.2011 dnrot 50 ja 51/141/2011 Itä- ja Pohjois-Suomen rikosseuraamusalueelle

3. Rikosseuraamuslaitoksen vartijoille maksamat lisäpalkkiot vuosina 2008-2010

4a. Rikosseuraamusviraston kirje 9.4.2008 dnro 21/142/2008 notaarin henkilökohtaisesta lisäpalkkiosta

4b. Rikosseuraamusviraston kirje 4.2.2008 dnro 4/142/2008 hallintojohtajan henkilökohtaisesta lisäpalkkiosta

4c. Rikosseuraamusviraston kirje 29.6.2009 dnrot 22, 27, 29, 46 ja 54/142/2009 vankeinhoitoesimiesten sijaisista

Kantajan henkilötodistelu

1. A

2. B

3. Pääluottamusmies M, Vankilavirkailijain liitto VVL ry:n puheenjohtaja

Vastaajan henkilötodistelu

1. Rikosseuraamuslaitoksen erityisasiantuntija N

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Asiassa esitetty näyttö

A on kertonut, että Pelson vankilan johtaja ja apulaisjohtaja pyysivät häntä hoitamaan rikosseuraamusesimiehen tehtäviä, kun viranhaltija jäi tehtävästään virkavapaalle vuonna 2008. A toimi rikosseuraamusesimiehen sijaisena aluksi kolmen kuukauden ajan. Kun viranhaltija sai toisen viran, rikosseuraamusesimiehen virkaa ei täytetty, vaan A:ta pyydettiin jatkamaan tehtävässä kolmen kuukauden jakso kerrallaan. A:n ja B:n esimiehen mukaan heille ei voitu maksaa rikosseuraamusesimiehen tehtävän mukaista palkkaa, koska he eivät täyttäneet viran kelpoisuusvaatimuksia. Sen sijaan heille annettiin kolmen kuukauden välein päätös lisätehtäväpalkkion maksamisesta. Lyhyitä sijaisuuksia hoidettiin vankilassa tavanomaisesti ilman virkamääräystä, ja A ymmärsi hoitaneensa rikosseuraamusesimiehen tehtäviä esimiehensä määräyksestä ja luvalla. Kun A toimi rikosseuraamusesimiehen sijaisena, hän ei hoitanut omia vartijan tehtäviään, vaan A:n tehtäviä hoiti sijainen.

B on kertonut, että vankilanjohtaja pyysi häntä rikosesimiehen tehtäviin pitkän vartijakokemuksensa vuoksi, kun Pelson vankilan rikosseuraamusesimies jäi eläkkeelle 1.6.2009, eikä talossa ollut koulutettuja esimiehiä. B hoiti esimiehen tehtäviä suullisen määräyksen perusteella, ja myöhemmin B:lle annettiin lisätehtäväpalkkiopäätös, mihin oli kirjattu, että hän hoiti rikosseuraamusesimiehen tehtäviä. B:n sijaisuudet uusittiin ja lisäpalkkiopäätökset annettiin kolmen kuukauden välein. Sijaisuuksien oli tarkoitus jatkua vuoden 2011 loppuun saakka. B:lle ei maksettu rikosseuraamusesimiehen tehtävän mukaista palkkaa, koska hänellä ei ollut muodollista pätevyyttä tehtävän hoitamiseen. B:lle maksettiin rikosseuraamusesimiehen tehtävistä hoitamisesta 200 euron lisäpalkkio, koska hän ei saanut rikosseuraamusesimiehen tehtäviä hoitaessaan vartijalle yövuorosta tavanomaisesti maksettavia korvauksia. Kun B toimi rikosseuraamusesimiehen tehtävissä, hän ei hoitanut omia vartijan tehtäviään.

Vankilavirkailijain liitto VVL ry:n puheenjohtaja M on kertonut, että palkkausjärjestelmää koskevassa sopimuksessa ei sovittu siitä, että virkamiehen mahdollinen epäpätevyys vaikuttaisi tehtäväkohtaiseen palkanosaan. Sopimuksessa on kelpoisuutta koskeva määräys ainoastaan epäpätevien vartijoiden tehtäväkohtaisen palkan määräytymisen osalta. M on kertonut, että 4 §:n 10 momenttia koskeva tulkintaohje oli työnantajapuolen laatima, mutta se oli yhteisesti hyväksytty. Ohjeen tarkoituksena oli välttää epäselvyyksiä palkanmaksussa sijaistamistilanteissa. Kun tulkintaohjeen sisällöstä neuvoteltiin, keskusteluissa ei käsitelty käsillä olevien tapausten kaltaisia tilanteita.

Arviointi ja johtopäätökset

Tarkentavan virkaehtosopimuksen 4 §:n 1 momentin mukaan tehtäväkohtainen palkanosa määräytyy tehtävien vaativuustason perusteella. Vaativuuden arviointitekijät ovat: tehtävän luonne, tehtävän edellyttämä vuorovaikutus, tehtävän edellyttämä vastuu, tehtävässä esiintyvät työolosuhteet ja ihmissuhdekuormitus. Saman määräyksen 10 momentin mukaan, kun virkamies hoitaa työnantajan aloitteesta yhtäjaksoisesti vähintään yhden kuukauden pituisen ajan omaa tehtäväänsä vaativampaa tehtävää, määräytyy hänen palkkauksensa vaativamman tehtävän mukaisesti.

Tarkentavan virkaehtosopimuksen 4 §:n 1 momentissa on sovittu, että tehtäväkohtainen palkka määräytyy tehtävän vaativuuden mukaan. Työtuomioistuin katsoo, että tehtäväkohtaisen palkanosan vaativuustason arviointitekijäksi ei määräyksen selvän sanamuodon mukaan ole sovittu tehtävää hoitavan virkamiehen kelpoisuutta tehtävään. Myöskään sanotun määräyksen 10 momentissa palkanmaksua ei ole sidottu mahdollisiin kelpoisuusvaatimuksiin. Virkamiehen henkilökohtainen suoritustaso vaikuttaa sen sijaan tarkentavan virkaehtosopimuksen 5 §:n mukaista henkilökohtaista palkanosaa määritettäessä.

Asiassa on riidatonta, että A ja B ovat hoitaneet työnantajan aloitteesta vaativuusluokassa 11 olevia rikosseuraamusesimiehen tehtäviä yhtäjaksoisesti A yli kolmen vuoden ja B yli kahden vuoden ajan. Riidatonta on myös se, että A ja B hoitivat kaikkia rikosseuraamusesimiehen tehtäviä. A:n ja B:n kertomuksilla on lisäksi selvitetty, että he hoitivat rikosseuraamusesimiehen tehtäviä täysimääräisesti, eivätkä he hoitaneet samanaikaisesti omia vartijan tehtäviään.

A:lle ja B:lle maksettiin rikosseuraamusesimiehen tehtävien hoitamisesta 200 euron kuukausittainen palkkio oman vartijan palkkansa lisäksi. N:n kertomuksesta ja Rikosseuraamusviraston 9.4.2008 päivätystä kirjeestä ilmenee, että lisäpalkkiojärjestelmän tarkoituksena on maksaa virkamiehelle lisäpalkkiota tilanteissa, joissa hänelle siirretään omien tehtäviensä ohella joitakin lisätehtäviä. Tällaisesta tilanteesta ei A:n ja B:n tapauksissa kuitenkaan ole kysymys.

Koska A ja B ovat hoitaneet omaa vartijan tehtäväänsä vaativampaa rikosseuraamusesimiehen tehtävää kuvatulla tavalla täysimääräisesti, yhtäjaksoisesti ja täysin toimivaltuuksin yli kuukauden pituisen ajan, heidän palkkansa määräytyy tarkentavan virkaehtosopimuksen 4 §:n mukaan rikosseuraamusesimiehen tehtävän mukaisesti. Edellä mainituilla perusteilla palkkauksen määräytymisen kannalta ei ole merkitystä sillä, että A:lta ja B:ltä puuttui rikosseuraamusesimiehen tehtävän edellyttämä pätevyys. Tehtäväkohtaista palkanosaa koskevaa tulkintaohjetta, jonka mukaan virkamääräys tulee antaa kirjallisena ja etukäteen, mikäli virkamies määrätään työnantajan aloitteesta hoitamaan omaa tehtävää vaativampaa tehtävää vähintään kuukauden ajan, ei M:n ja N:n kertomusten mukaan laadittu silmällä pitäen käsillä olevan tapauksen kaltaisia tilanteita. Kirjallisen virkamääräyksen puuttuminen ei siten työtuomioistuimen näkemyksen mukaan anna aihetta arvioida asiaa toisin.

Työtuomioistuin katsoo näillä perusteilla, että A:lle ja B:lle on tarkentavan virkaehtosopimuksen 4 §:n 10 momentin perusteella maksettava rikosseuraamusesimiehen tehtävien hoitamisen ajalta vaativuustason 11 mukaista palkkaa.

Oikeudenkäyntikulut

Asia on ratkaistu Vankilavirkailijain Liitto VVL ry:n hyväksi. Valtionvarainministeriö on siten työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n nojalla velvollinen korvaamaan Vankilavirkailijain Liitto VVL ry:n oikeudenkäyntikulut asiassa. Valtionvarainministeriö on myöntänyt kuluvaatimuksen määrältään oikeaksi.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin vahvistaa, että:

Valtionvarainministeriö on velvollinen maksamaan A:lle uuden palkkausjärjestelmän käyttöönottamisesta rikosseuraamusalalla solmitun tarkentavan virkaehtosopimuksen 4 §:n 10 momentin mukaisesti rikosseuraamusesimiehen tehtävien hoitamisesta vaativuustason 11 mukaista palkkaa 24.7.2008 lukien.

Valtionvarainministeriö on velvollinen maksamaan B:lle uuden palkkausjärjestelmän käyttöönottamisesta rikosseuraamusalalla solmitun tarkentavan virkaehtosopimuksen 4 §:n 10 momentin mukaisesti rikosseuraamusesimiehen tehtävien hoitamisesta vaativuustason 11 mukaista palkkaa 1.6.2009 lukien.

Työtuomioistuin velvoittaa valtionvarainministeriön korvaamaan Vankilavirkailijain Liitto VVL ry:n oikeudenkäyntikulut 1.985 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 § 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lukien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Ruikka puheenjohtajana sekä Laurila, Sutela, Niittylä, Kirvesniemi ja Kauppala jäseninä. Sihteeri on ollut Mohsen.

Tuomio on yksimielinen.