Legislator Case Law & Legislation
TT:2012-50 AI generated

TT:2012-50 · Työtuomioistuin

Case Number TT:2012-50
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date

Legislator summary

AI generated

vahvistaa, että Suomen Journalistiliitto ry:n ja Viestinnän Keskusliitto ry:n välillä solmitun lehdistön työehtosopimuksen 2 luvun 2.1. kohdan 2. kohta on työehtosopimuksen määräys, jonka noudattamista Viestinnän Keskusliitto ry on velvollinen valvomaan velvoittaa Viestinnän Keskusliitto ry:n korvaamaan Suomen Journalistiliitto ry:n oikeudenkäyntikulut 9.918,40 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen siitä kun kuukausi on kulunut korvauksen tuomitsemisesta.

Legislator headnote

AI generated

TT:2012-50 · Työtuomioistuin: Pöytäkirjamerkintä 1: Määräaikaisista sopimuksista annetaan pääluottamusmiehelle tiedot luottamusmiessopimuksen 6 §:n 2 kohdan mukaisesti.

Keywords

AI generated
work subject to authorization staff reports, promotion employment relationship compliance with statement requirements breach of employment obligations safeguarding the purpose of benefits
AI generated

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

Lehdistön työehtosopimukseen sisältyvä määräaikaisten työsopimusten solmimista koskeva määräys oli samansisältöinen kuin vastaava työsopimuslain säännös, minkä lisäksi työehtosopimuksen määräyksen kohdalla oli pykäläviittaus kysymyksessä olevaan lainsäännökseen. Asiassa esitetty selvitys ei osoittanut, että työehtosopimuksen määräys olisi tarkoitettu luonteeltaan vain informatiiviseksi, minkä vuoksi vahvistettu, että kysymys oli sellaisesta työehtosopimuksen määräyksestä, jonka noudattamista työnantajaliitto oli velvollinen valvomaan.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 50

KANTAJA

Suomen Journalistiliitto ry

VASTAAJA

Viestinnän Keskusliitto ry

ASIA

Työehtosopimuksen tulkinta

Viestinnän Keskusliitto ry:n ja Suomen Journalistiliitto ry:n välinen lehdistön työehtosopimus sisältää muun muassa seuraavat määräykset:

2.1 TYÖSOPIMUKSEN SOLMIMINEN (Ylte)

1. Työsopimus tehdään kirjallisesti.

2. Työsopimus on voimassa toistaiseksi, jollei sitä ole perustellusta syystä tehty määräaikaiseksi. Työnantajan aloitteesta ilman perusteltua syytä tehtyä määräaikaista työsopimusta samoin kuin ilman perusteltua syytä tehtyjä toisiaan seuraavia määräaikaisia työsopimuksia on pidettävä toistaiseksi voimassaolevina (TSL 1:3 § 2. mom.).

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Pöytäkirjamerkintä 1: Määräaikaisista sopimuksista annetaan pääluottamusmiehelle tiedot luottamusmiessopimuksen 6 §:n 2 kohdan mukaisesti.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

ASIAN TAUSTA

Suomen Journalistiliitto ry ja Viestinnän Keskusliitto ry ovat solmineet lehdistön työehtosopimuksen vuodesta 1967 saakka. Määräaikaisuuden perusteita koskeva määräys 2.3 kirjattiin työehtosopimukseen ensimmäisen kerran vuonna 1994. Kysymyksessä oleva määräys selosti lähes sanatarkkaan vanhan työsopimuslain ( 30.4.1970/320) 2 §:n 2 momentin.

Edellä tarkoitetussa työehtosopimuksen työsopimuksen solmimista koskevassa määräyksessä todettiin seuraavaa:

"Työsopimus voidaan tehdä olemaan voimassa toistaiseksi tai määräajaksi. Määräaikaisessa työsopimuksessa mainitaan milloin työsuhde alkaa ja milloin se päättyy.

Sopimusta pidetään määräaikaiseksi tehtynä myös silloin, kun on sovittu vain määrätyn työtehtävän suorittamisesta tai, jos työsuhteen kesto käy ilmi sopimuksen tarkoituksesta. Määräaikaisen työsopimuksen tekemiselle on oltava perusteltu syy. Tällaisena syynä tulee kysymykseen sijaisuus, opintojen edellyttämä harjoittelu tai muu näihin rinnastettava seikka. Myös työn luonteesta, yrityksen toiminnasta tai suoritettavasta työstä itsestään voi johtua määräaikaisen työsopimuksen edellyttämä perusteltu syy.

Jos määräaikainen työsopimus on tehty ilman edellä todetun kaltaista pätevää syytä, pidetään sopimusta toistaiseksi voimassa olevana. Sama koskee tilannetta, jossa määräaikaisia työsopimuksia on tehty peräkkäin ilman pätevää syytä.

Määräaikainen työsopimus lakkaa ilman irtisanomista sovitun työkauden tai määrätyn työn päättyessä.

Uudistettaessa määräaikaista työsopimusta sopimusalan luottamusmiehelle / yhdysmiehelle on annettava selvitys uudistamisen perusteista."

Määräykset ovat sisältyneet edelle jäljennetyssä muodossa työehtosopimuksiin vuosina 1995 -2002.

Vuonna 2001 toteutettiin työsopimuslain kokonaisuudistus (26.1.2001/55), jossa määräaikaisuuden perusteita koskevaa pykälää (TSL 1:3.2) muutettiin. Seuraavan kerran kun lehdistön työehtosopimuksesta neuvoteltiin työsopimuslain kokonaisuudistuksen jälkeen vuonna 2002 (neuvottelutulos 30.11.2002), muutettiin työehtosopimuksen määräys sanasta sanaan lakitekstiä vastaavaksi ja numerointi muuttui (uusi numerointi 2.1.2). Tekstin perään merkittiin myös pykäläviittaus ”TSL 1:3 § 2. mom.”. Määräys sisältyi Viestintätyönantajat VTA:n ja Suomen Journalistiliiton väliseen työehtosopimukseen 2003-2004 seuraavan sisältöisenä:

"Työsopimus on voimassa toistaiseksi, jollei sitä ole perustellusta syystä tehty määräaikaiseksi. Työnantajan aloitteesta ilman perusteltua syytä tehtyä määräaikaista työsopimusta samoin kuin ilman perusteltua syytä tehtyjä toisiaan seuraavia määräaikaisia työsopimuksia on pidettävä toistaiseksi voimassaolevina. (TSL 1:3 § 2. mom.).

Uudistettaessa määräaikaista työsopimusta on sopimusalan luottamusmiehelle/yhdysmiehelle annettava selvitys uudistamisen perusteista."

Samansisältöisinä määräykset ovat olleet työehtosopimuksissa vuosina 2005-2008. Nykyisessä muodossaan kohta 2.1.2 on ollut vuodesta 2008, jolloin luottamusmiehelle/yhdysmiehelle annettavaa selvitystä koskeva teksti poistettiin ko. kohdasta. Luottamusmiessopimukseen otettiin samassa yhteydessä seuraavan sisältöinen 6 §:n 2. kohdan määräys:

"Pääluottamusmiehellä on oikeus säännöllisin väliajoin, kuitenkin vähintään kaksi kertaa vuodessa, saada tiedot lehtiyrityksen työvoimasta, sen jakautumisesta vakituiseen, määräaikaiseen, osa-aikaiseen ja tarvittaessa töihin tulevaan henkilökuntaan, tiedot kaikkien määräaikaisuuksien perusteista sekä toimitushenkilökunnan ansiotasosta ja sen koostumuksesta ja kehityksestä kirjallisesti."

Ajaksi 2008-2011 tehtyyn työehtosopimukseen kysymyksessä olevat määräykset on otettu sen sisältöisinä kuin edelle työehtosopimuksen määräykset otsikon alle on jäljennetty.

KANNE

Vaatimukset

Suomen Journalistiliitto ry on vaatinut, että työtuomioistuin

vahvistaa, että Suomen Journalistiliitto ry:n ja Viestinnän Keskusliitto ry:n välillä solmitun lehdistön työehtosopimuksen 2 luvun 2.1. kohdan 2. kohta on työehtosopimuksen määräys, jonka noudattamista Viestinnän Keskusliitto ry on velvollinen valvomaan

velvoittaa Viestinnän Keskusliitto ry:n korvaamaan Suomen Journalistiliitto ry:n oikeudenkäyntikulut 9.918,40 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen siitä kun kuukausi on kulunut korvauksen tuomitsemisesta.

Perusteet

Työehtosopimuksen tulkinta

Suomen Journalistiliitto ry:n pitkäaikaisen ja johdonmukaisen tulkinnan mukaan työehtosopimuksen 2 luvun 2.1.2 kohtaan otettu kirjaus määräaikaisen työsopimuksen solmimisen edellytyksistä on työehtosopimuksen työnantajaa velvoittava määräys, jonka oikeata soveltamista työehtosopimukseen osallinen työnantajaliitto on velvollinen valvomaan.

Työehtosopimuksen 2 luvun 2.1. on niin sanottu ylte-määräys (viestintäalan yleiset työehdot). Ylte-määräysten sisältö on pyritty yhdenmukaistamaan koko viestintäalalla.

Työehtosopimusmääräyksen sanamuoto tukee Suomen Journalistiliitto ry:n näkemystä eikä määräyksen sanamuodosta voida johtaa sellaista tulkintaa, jonka mukaan määräys ei velvoittaisi työehtosopimukseen sidottua työnantajaa tai ettei määräys kuuluisi työehtosopimukseen osallisena sidotun Viestinnän Keskusliitto ry:n valvontavelvollisuuden piiriin.

Työehtosopimuksen määräaikaisia työsopimuksia koskevia määräyksiä ajanmukaistettiin vuonna 2002 allekirjoitetulla neuvottelupöytäkirjalla uuden työsopimuslain tultua voimaan. Neuvottelupöytäkirja kohtaan 16 sisältyy seuraava määräys:

Liittojen välillä sovitaan työsopimuslain muutoksista johtuvat muutokset työehtosopimuksen 2.1. kohtaan (työsopimuksen solmiminen). Muutokset koskevat sekä määräaikaisia työsuhteita sekä koeaikamääräyksiä.

Vastaavasti irtisanomissuojasopimukseen tehtävistä muutoksista sovittiin osapuolten kesken samassa työehtosopimuspöytäkirjassa, jonka kohdassa 17 todetaan, että liittojen välillä sovitaan työsopimuslain ja keskusjärjestöjen irtisanomissuojasopimuksen pohjalta muutoksista irtisanomissuojasopimukseen.

Edellä mainitut pöytäkirjan kirjaukset osoittavat liittojen käsitelleen määräaikaisia työsuhteita koskevia kohtia täysin samalla tavalla normaaleina sitovina työehtosopimusmääräyksinä kuin irtisanomissuojasopimuksen sisältöä.

Työehtosopimuksen puheena olevista määräyksistä käytiin neuvotteluja vuonna 2008 työehtosopimusneuvotteluissa. Tuolloin osapuolet päätyivät uudistamaan työehtosopimusta niin, että luottamusmiehen tietojensaantisoikeus siirrettiin luottamusmiessopimukseen ja määräystä tiukennettiin. Näissäkään neuvotteluissa Viestinnän Keskusliitto ry ei sanallakaan viitannut nyt esittämäänsä tulkintaan, vaan neuvottelut käytiin kuten kaikista muistakin työehtosopimusmääräyksistä.

Neuvotteluissa luottamusmiessopimukseen sovittiin otettavaksi edelle jäljennetyn sisältöinen 6 §:n 2 kohdan määräys.

Osallisten välisissä työehtosopimusneuvotteluissa Viestinnän Keskusliitto ry ei ole koskaan riitauttanut Suomen Journalistiliitto ry:n tulkintaa valvontavelvollisuuden ulottumisesta puheena oleviin määräyksiin. Erilaisissa keskusteluissa Viestinnän Keskusliitto ry on joitakin kertoja esittänyt ajatuksen, että puheena olevaa työehtosopimusmääräystä tulisi pitää luonteeltaan informatiivisena, jolloin sillä ei olisi työehtosopimuslain mukaisia oikeusvaikutuksia. Suomen Journalistiliitto ry on torjunut vastaajan tulkinnan.

Silloin kun työehtosopimuksen määräykselle on haluttu antaa vain informatiivinen luonne, on tämä kirjattu selvästi työehtosopimukseen. Näin on menetelty esimerkiksi perhevapaiden kohdalla, joiden osalta työehtosopimuksessa todetaan seuraavaa:

Perhevapaat perustuvat lainsäädäntöön (työsopimuslaki ja sairausvakuutuslaki ja -asetus). Seuraavat lain sisältöä selostavat määräykset eivät ole työehtosopimuksen osia. Perhevapaiden ajalta maksettavista päivärahoista lisätietoa antaa Kela, www.kela.fi.

Paitsi että kirjauksen luonne on selvästi ilmoitettu, ei tälle "ei-tes kohdalle" ole työehtosopimuksessa annettu numeroa niin kuin on tehty tes-määräysten kohdalla.

Myös työehtosopimuksen työtehtävien muuttumista koskevaan 4.3. kohtaan liitetyssä soveltamisohjeessa on todettu, että soveltamisohje ei ole työehtosopimuksen osa.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Viestinnän Keskusliitto ry on kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä

Viestinnän Keskusliitto ry on vaatinut Suomen Journalistiliitto ry:n velvoittamista korvaamaan Viestinnän Keskusliitto ry:n oikeudenkäyntikulut 13.425 eurolla laillisine viivästyskorkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Työehtosopimuksen tulkinta

Syynä työehtosopimuksen määräaikaisia työehtosopimuksia koskevaan määräykseen vuonna 2002 otetulla viittauksella työsopimuslain pykälään oli se, että työehtosopimusta uudistettaessa haluttiin selvästi merkitä, mikä sopimuksessa oli ”omaa” ja mikä luonteeltaan informatiivista lakitekstiä. Samalla kun kohtaan 2.1.2 lisättiin pykäläviittaus, lisättiin sopimustekstiin pykäläviittaukset kaikkiin niihin kohtiin, joissa ainoastaan selostettiin lain sisältöä. Viestinnän Keskusliitto ry:n näkemyksen mukaan pykäläviittaus tarkoittaa samaa kuin työehtosopimuksen perhevapaaohjeen maininta siitä, että seuraavat lain sisältöä selostavat määräykset eivät ole työehtosopimuksen osia.

Työehtosopimuksen kohta 2.1.2 ja sen edeltäjä 2.3 ovat niin sanottuja ylte-määräyksiä (ylte = viestintäalan yleinen työehto). Ylte-määräykset valmistellaan yhdessä graafisen alan liittojen kesken, joita ovat Viestinnän Keskusliitto (jäljempänä "VKL"), Suomen Journalistiliitto (jäljempänä "SJL"), TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto (jäljempänä ”TEAM”), TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto/Viestintäalan toimihenkilöt Grafinet (jäljempänä ”Grafinet”), Ammattiliitto PRO (jäljempänä ”PRO”) ja Mediaunioni MDU (jäljempänä ”MDU”).

Ylte-määräykset sisältyvät samansisältöisinä useisiin graafisen alan työehtosopimuksiin:

lehdistön työehtosopimus (VKL-SJL)

kustannustoimittajien työehtosopimus (VKL-SJL)

kirjatyöntekijöiden työehtosopimus (VKL-TEAM)

toimihenkilöiden työehtosopimus (VKL-TEAM/Grafinet ja VKL-PRO)

teknisten toimihenkilöiden työehtosopimus (VKL-MDU)

Kun selvitetään mitä kohdalla 2.1.2 (ja kohdalla 2.3) on osapuolten välillä tarkoitettu, on otettava huomioon VKL:n, SJL:n, TEAMin, TEAM/Grafinetin, PRO:n ja MDU:n yhteinen tarkoitus ja soveltamiskäytäntö vuosien varrella.

Viestinnän Keskusliitto ry on selvittänyt arkistostaan kohdan 2.1.2 ja kohdan 2.3 soveltamista VKL:n, SJL:n, TEAMin, TEAM/Grafinetin, PRO:n ja MDU:n välillä vuosina 1994-2011.

Mainittuja kohtia koskevia edellä mainittujen liittojen välisiä neuvottelumuistioita vuosilta 1994 -2011 ei juuri ole. Vuodelta 2009 löytyi kaksi muistiota VKL:n ja TEAMin (tuolloin Viestintäalan ammattiliitto VAAL) väliltä, jotka koskivat Takon Kotelotehdas Oy:tä ja Crown Pakkaus Oy:tä. Molemmissa jutuissa liitot katsoivat, että määräaikaisuuden perusteen tutkinta ei kuulu liittojen toimivaltaan. Crown Pakkaus Oy:n jutussa todettiin lisäksi, että määräaikaisuuden perustetta koskevat erimielisyydet käsitellään yleisessä alioikeudessa

Viestinnän Keskusliitto ry:n ja TEAM/Grafinetin, PRO:n tai MDU:n välillä ei ollut käsitelty yhtään määräaikaisuuden perustetta koskevaa juttua.

Viestinnän Keskusliitto ry:n ja Suomen Journalistiliitto ry:n välillä on sen sijaan ollut useampia juttuja, joissa Suomen Journalistiliitto ry on pyrkinyt tuomaan liittojen ratkaistavaksi määräaikaisuuden perustetta koskevan asian. Viestinnän Keskusliitto ry on näissä tapauksissa järjestelmällisesti ilmoittanut, ettei asia sen käsityksen mukaan kuulu liittojen toimivaltaan. Viestinnän Keskusliitto ry:n käsityksen mukaan Suomen Journalistiliitto ry on vienyt osan tällaisista jutuista yleisen alioikeuden käsittelyyn.

Esimerkkinä Viestinnän Keskusliitto ry:n ja Suomen Journalistiliitto ry:n välillä esillä olleesta jutusta mainittakoon 7.10.2004 päivätty kirje SJL:ltä Viestintätyönantajille (nykyään VKL) koskien Keskisuomalainen Oyj:n määräaikaisia työehtosopimuksia. Työnantajaliiton arkistokappaleeseen on merkitty ”AJ - arkistoon. Ei anna aihetta enempään.” Viestinnän Keskusliitto ry:n käsityksen mukaan liittojen edustajat totesivat tällöin yhdessä, että liittojen asiana ei ole ottaa kantaa määräaikaisuuksien perusteisiin.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Suomen Journalistiliitto ry:n ja Viestinnän Keskusliitto ry:n välinen erimielisyyspöytäkirja 17.2.2011

2. Suomen Journalistiliitto ry:n ja Viestintätyönantajat ry:n välinen tes-pöytäkirja 2002.

3. Graafisen Teollisuuden Työnantajaliiton ja Suomen Sanomalehtimiesten Liiton välinen neuvottelumuistio 27.8.1976

4. Kolme valvontakirjettä

5. Osapuolten välistä kirjeenvaihtoa

6. Suomen Journalistiliiton kirje Viestintätyönantajille 7.10.2004 koskien Keskisuomalainen Oyj:tä

Vastaajan kirjalliset todisteet

1. Viestinnän Keskusliiton ja Viestintäalan ammattiliiton väliset neuvottelumuistiot 14.9.2009 koskien Takon Kotelotehdas Oy:tä ja Crown Pakkaus Oy:tä

2. Suomen Journalistiliiton kirje Viestintätyönantajille 7.10.2004 koskien Keskisuomalainen Oyj:tä

Kantajan henkilötodistelu

1. Pääsihteeri, emerita A

2. Eläkeläinen, entinen puheenjohtaja B

3. Eläkeläinen, entinen puheenjohtaja C

4. Edunvalvontajohtaja D

5. Työehtosopimussihteeri E

6. Työehtosopimusasiamies F

Vastaajan henkilötodistelu

1. Johtaja G

2. Työehtopäällikkö H

3. Työehtopäällikkö, emeritus I

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Erimielisyys

Asianosaisten välillä vallitsee erimielisyys siitä, onko lehdistön työehtosopimuksen 2 luvun 2.1.2.kohdan määräaikaisia työsopimuksia koskeva määräys sellainen määräys, jonka noudattamista työnantajaliitto on velvollinen valvomaan.

Esitetty näyttö

A, joka on jäänyt eläkkeelle Suomen Journalistiliitto ry:n pääsihteerin tehtävästä noin kaksi vuotta sitten, toimi tässä tehtävässä vuodesta 1974 alkaen, mitä ennen hän työskenteli kahden vuoden ajan liiton lakimiehenä. Hän on osallistunut vuodesta 1972 lähtien kaikkiin työehtosopimusneuvotteluihin. Pääsihteerin tehtävässä häneen vastuualueeseensa kuuluivat työehtosopimukset ja niitä koskevat neuvottelut. Alalla on viisi tai kuusi eri liittoa, joiden kanssa oli jo 1980-luvulta alkaen katsottu, oliko liittojen solmimissa eri työehtosopimuksissa määräyksiä, jotka olivat samoja eri työehtosopimuksissa. Nämä niin sanotut ylte-määräykset eivät kuitenkaan sisältyneet samansisältöisinä eri työehtosopimuksiin, koska työehtosopimukset solmittiin erikseen asianomaisten liittojen välillä. Ylte-määräykset ovat normaaleja työehtosopimuksen normimääräyksiä.

Määräaikaisia työsopimuksia koskevat määräykset otettiin työehtosopimukseen ensimmäisen kerran vuonna 1994 Suomen Journalistiliiton aloitteesta, koska työehtosopimukseen haluttiin määräykset määräaikaisten työsopimusten solmimisen edellytyksistä. A:n tiedossa oli, että Viestinnän Keskusliiton taholta on parin viime vuoden aikana esitetty, että työehtosopimuksen määräaikaisia työehtosopimuksia koskevat määräykset ovat luonteeltaan vain informatiivisia. Suomen Journalistiliitto ei kuitenkaan ole ottanut työehtosopimukseen muita informatiivisia määräyksiä kuin ne, joiden kohdalla on nimenomaisesti todettu, että määräykset eivät ole osa työehtosopimusta. Lakiviittauksen ottamisella työehtosopimusmääräyksen kohdalle on haluttu selventää se, että työehtosopimusmääräyksen sisältö on sama kuin mainitun lainkohdan.

Työehtosopimuksen editointineuvotteluissa, joiden tarkoituksena oli työehtosopimuksen luettavuuden parantaminen, työnantajaliiton taholta on esitetty kanta, jonka mukaan osa työehtosopimusmääräyksistä on informatiivisia. Suomen Journalistiliitto ry taholta on pyydetty Viestinnän Keskusliitto ry:n edustajilta selvitystä siitä, mitkä määräykset ovat työnantajaliiton mielestä luonteeltaan tällaisia. Työnantajaliitto ei kuitenkaan ole tehnyt pyydettyä selvitystä.

A:n mukaan käytännössä määräaikaisia työsopimuksia koskevia epäselvyyksiä oli esiintynyt muun muassa Helsingin Sanomissa ja Aamulehdessä. Näitä erimielisyyksiä oli käsitelty myös liittojen välillä.

B on toiminut Suomen Journalistiliitto ry:n puheenjohtajana vuosina 1992-2006 ja osallistunut tänä aikana kaikkiin lehdistöä koskeviin työehtosopimusneuvotteluihin. Työnantajaliiton edustaja ei ole koskaan esittänyt, että määräaikaisia työsopimuksia koskeva työehtosopimusmääräys olisi sellainen, jonka noudattamisen osalta työnantajaliitolla ei ole valvontavelvollisuutta. B ei ole osallistunut yhteenkään sellaiseen liittojen väliseen neuvotteluun, jossa olisi ollut kysymys määräaikaisen työsopimuksen perusteesta.

Suomen Journalistiliitto ry:n edunvalvontajohtajana viimeisen kahden vuoden ajan työskennellyt D on tullut liiton palvelukseen vuonna 1999. Vuonna 2004 Suomen Journalistiliiton ja Viestintäalan Keskusliiton välillä oli käsiteltävänä asia, joka koski Keskisuomalainen Oy:n useiden toimittajien kanssa solmimia, perättäisiä määräaikaisia työsopimuksia. Suomen Journalistiliitto pyysi työnantajaliitolle lähettämässään kirjeessä työnantajaliittoa huolehtimaan siitä, että sen jäsenyritys toimii asiassa työehtosopimusvelvoitteidensa mukaisesti. Suomen Journalistiliiton työehtoasiamiehen ominaisuudessa D kävi yhdessä työnantajaliiton kanssa paikan päällä selvittämässä asiaa. Asia saatiin ratkaistuksi siten, että Keskisuomalainen Oyj vakinaisti kahdeksan toimittajaa. D:llä ei ollut muistikuvaa siitä, että työnantajapuolelta olisi asian yhteydessä esitetty, että asia ei kuulu liitoille.

TEAM ry:n työehtosopimussihteerinä työskentelevä E on aikaisemmin ollut Viestintäalan ammattiliitto ry:n palveluksessa. Tänä aikana hän oli yhdessä Viestintäalan Keskusliitto ry:n edustajan kanssa selvittänyt Crown Pakkaus Oy:ssä syntynyttä erimielisyyttä, jossa työnantaja oli kieltäytynyt jatkamasta erään työntekijän kanssa tehtyä määräaikaista työsopimusta. Työntekijäpuolen mukaan työsopimuksen olisi tullut olla toistaiseksi voimassa oleva. Asia oli kuitenkin muuttunut luonteeltaan työnantajan palkattua kaksi määräaikaista työntekijää, joista toinen oli vakinaistettu. Tästä syystä katsottiin, ettei työnantajalla ollut taloudellisia ja tuotannollisia perusteita ensiksi mainitun työntekijän työsopimuksen päättämiselle, minkä johdosta hänelle vaadittiin vahingonkorvausta. Koska taloudellisilla ja tuotannollisilla syillä tapahtuneet irtisanomiset eivät kuuluneet irtisanomissuojasopimuksen piiriin, päätettiin asia viedä yleisen alioikeuden käsiteltäväksi.

F on ollut Suomen Journalistiliitto ry:n palveluksessa työehtosopimusasiamiehenä vuodesta 2008 alkaen ja osallistunut liiton edustajana paikallisten osapuolten ja Viestinnän Keskusliitto ry:n edustajan kanssa neuvotteluihin, jotka ovat koskeneet määräaikaisten työsopimusten käyttämiseen liittyviä erimielisyyksiä. Näistä ensimmäinen oli vuonna 2008, jolloin Suomen Journalistiliitto ry:stä oli lähetettiin Viestinnän Keskusliitto ry:lle valvontakirje koskien Esan Kirjapaino Oy:n solmimaa määräaikaista työsopimusta. Käydyn kirjeenvaihdon loppuvaiheessa Viestinnän Keskusliitto ry:n edustaja ilmoitti kantanaan, että asiassa on kysymys enemmän lain tulkinnasta. F pyysi tämän johdosta työnantajaliiton edustajalta selvää vastausta siihen, mikä oli työnantajaliiton kanta työehtosopimusmääräyksen luonteeseen Tähän ei tullut vastausta. Erimielisyys sovittiin sittemmin paikallisesti.

Seuraavan kerran määräaikaisen työsopimuksen käyttämisestä syntynyt erimielisyys oli esillä liittojen välillä vuonna 2009. F oli yhteydessä työnantajana olevan Kiuruvesi- lehden edustajaan, joka ilmoitti asian kuuluvan liitoille. Suomen Journalistiliitto ry:stä lähetettiin asiaa koskeva valvontakirje työnantajaliitolle. Viestinnän Keskusliitto ry:n oltua yhteydessä työnantajaan työnantaja vakinaisti kysymyksessä oleva työntekijän.

Määräaikaista työsopimusta koskeva erimielisyys oli liittojen välillä esillä myös vuonna 2011. Tätä Keskisuomalainen Oy:n palveluksessa olevan valokuvaajan määräaikaista työsopimusta koskevaa erimielisyyttä F selvitteli yhdessä Viestinnän Keskusliitto ry:n edustajan kanssa, joka ilmoitti sittemmin, että Viestinnän Keskusliitto ry:n johtaja G:n mukaan asia ei kuulunut liitoille. Tästä neuvoteltiin sittemmin työehtosopimukseen osallisten liittojen välillä, mutta neuvotteluissa ei löydetty perusteita sille työnantajaliiton tulkinnalle, että kysymyksessä oleva määräaikaisia työsopimuksia koskeva työehtosopimuksen määräys ei olisi sitova. F:n tarkistaman mukaan myös TEAM ry:n ja Mediaunioni ry:n kanta oli saman kuin Suomen Journalistiliitto ry:n kanta.

Graafisen alan työehtosopimuksiin osallisten välisiin työehtosopimuksiin on otettu myös muita kuin työehtosopimuksena voimassa olevia määräyksiä ja selvitetty lain tulkintaa. Tämä johtuu siitä, että työehtosopimuksen mukaan liitot ovat velvollisia opastamaan jäseniään myös näissä kysymyksissä, mistä johtuen liittojen välisissä neuvotteluissa käsitellään muitakin kuin työehtosopimusasioita, vaikka näiden erimielisyyksien käsittely riita-asioina kuuluu yleisille tuomioistuimille. Eräiden uudempien työehtosopimusmääräysten kohdalle on maininta siitä, että kysymyksessä olevaa määräystä ei noudateta työehtosopimuksen osana. Sen sijaan vanhempien määräysten kohdalla tällaista mainintaa ei ole, vaikka kysymys olisi määräyksestä, jota ei ole tarkoitettu noudatettavaksi työehtosopimuksen osana. Liittojen välillä ei ole tehty sellaista selvitystä, jossa todettaisiin, mitkä määräykset ovat työehtosopimusmääräyksiä ja mitkä luonteeltaan vain informatiivisia määräyksiä.

Työsopimuslain muutoksen johdosta myös työehtosopimuksen työsopimuksen solmimista koskevia määräyksiä muutettiin siten, että vuonna 2003 voimaantulleen työehtosopimuksen työsopimuksen solmimista koskevien määräysten kohdalle lisättiin lakiviittaukset, jos kysymys oli määräyksestä, jota ei ollut tarkoitettu työehtosopimusmääräykseksi. Määräaikaisten työsopimusten solmimista koskevan määräyksen luonnetta ei tuolloin muutettu, vaan määräys otettiin työehtosopimukseen vain lainsäännöksen sisältöä selvittävänä mutta ei työehtosopimusmääräyksenä.

G on kertonut selvittäneensä yhdessä Suomen Journalistiliitto ry:n edustajan D:n kanssa Kaleva-kustannuksen palveluksessa olleen toimittajan määräaikaisesta työsopimuksesta syntynyttä erimielisyyttä, joka vietiin sittemmin ratkaistavaksi yleisessä alioikeudessa.

H, joka on tullut Viestinnän Keskusliitto ry:n palvelukseen työsuhdeasiamieheksi 1980-luvun puolessa välissä ja toiminut sittemmin liitossa työsuhdepäällikkönä, on kertonut, että liittojen välillä on ollut esillä vähän määräaikaisia työsopimuksia koskevia erimielisyysasioita. Suomen Journalistiliitto ry:n aloitteesta H selvitteli vuoden 2008 syksyllä sähköpostitse Suomen Journalistiliitto ry:n asiamiehen kanssa Esan Kirjapaino Oy:ssä määräaikaisena työntekijän työskennelleen työntekijän työsopimukseen liittyvää erimielisyyttä. Tämän selvittelyn yhteydessä Suomen Journalistiliitto ry:n edustaja totesi, että määräaikaisen työsopimuksen perusteet määräytyvät työsopimuslain mukaisesti. H on lisäksi vuonna 2010 selvitellyt yhdessä TEAM ry:n asiamiehen kanssa erääseen määräaikaiseen työsopimukseen liittyvää erimielisyyttä. Liittojen edustajat totesivat tuolloin, että kysymys on työsopimuksen sisällöstä eikä siten työehtosopimusasiasta.

Koska luottamusmiehet voivat työehtosopimuksen mukaan käsitellä työehtosopimuksiin, työlainsäädäntöön ja työsopimuksiin liittyviä kysymyksiä, myös liittojen välillä käsitellään muita kuin työehtosopimusasioita.

Vuoden 2010 alussa Viestintäalan Keskusliitto ry:n työehtopäällikön tehtävästä eläkkeelle jäänyt I on kertonut tulleensa liiton palvelukseen vuoden 1975 marraskuussa. Liitojen välillä ei ole ratkaistu yhtään määräaikaisen työsopimuksen perusteita koskevaa erimielisyyttä. I neuvotteli uransa loppupuolella Viestintäalan ammattiliitto ry:n edustajan kanssa Takon Kotelotehdas Oy:ssä ja Crown Pakkaus Oy:ssä syntyneistä erimielisyyksistä, jotka koskivat määräaikaisen työsuhteen laillisuutta. Näissä kummassakin tapauksessa liittojen edustajat totesivat, että asia ei kuulu liittojen ratkaistavaksi.

Arviointi ja johtopäätökset

Asiassa on riidatonta, että lehdistön työehtosopimuksen työsopimuksen solmimista koskevaan kohtaan määräaikaisia työsopimuksia koskevat määräykset otettiin ensimmäisen kerran vuonna 1994. Määräykset otettiin työehtosopimukseen asiallisesti sen sisältöisinä, mitä työsopimuslain 2 § 2 momentissa oli asiasta säädetty. Määräysten ottaminen työehtosopimukseen tapahtui Suomen Journalistiliitto ry:n aloitteesta ja johtui siitä, että myös työehtosopimukseen katsottiin tarpeelliseksi saada määräykset määräaikaisten työsopimusten solmimisen edellytyksistä. Määräaikaisten työsopimusten solmimista koskevat määräykset on otettu myöhempiin työehtosopimuksiin samansisältöisinä kuin kulloinkin voimassa oleva työsopimuslain vastaavat säännökset. Kysymys on niin sanotusta ylte-määräyksestä eli märäyksestä, joka sisältyy graafisella alalla solmittuihin eri työehtosopimuksiin samansisältöisenä.

Vuonna 2003 voimaantulleesta työehtosopimuksesta alkaen määräykseen on liittynyt suluissa oleva viittaus työsopimuslain säännökseen. Lehdistön työehtosopimusneuvotteluihin osallistuneen Suomen Journalistiliitto ry:n silloisen pääsihteerin A:n mukaan lakiviittauksen ottamisella työehtosopimukseen haluttiin todeta se, että työehtosopimuksen sisältö on sama kuin työsopimuslain säännöksen.

Viestinnän Keskusliitto ry:n mukaan työehtosopimukseen sisältyy varsinaisten työehtosopimusmääräysten lisäksi myös sellaisia määräyksiä, joita ei ole tarkoitettu noudatettaviksi työehtosopimuksen osana vaan jotka ovat luonteeltaan informatiivista. Tällaista aineistoa ovat muun muassa ne kohdat, joihin on liitetty lakiviittaus.

Selvitystä ei ole esitetty siitä, että niissä vuonna 1994 voimaantullutta työehtosopimusta koskeneissa neuvotteluissa, joiden tuloksena määräaikaisia työsopimuksia koskevat määräykset otettiin ensimmäistä kertaa työehtosopimukseen, olisi tullut esille se, että näitä työehtosopimukseen otettuja määräyksiä ei olisi tarkoitettu noudatettavaksi osana työehtosopimusta. Myöskään vuonna 2002 käydyissä työehtosopimusneuvotteluissa, joissa työehtosopimuksen määräaikaisia työsuhteita ja koeaikamääräyksiä sovittiin muutettavaksi työsopimuslain säännösten mukaisiksi ja työehtosopimuksen otettiin pykäläviittaukset työsopimuslain kysymyksessä oleviin säännöksiin, ei tullut esille se, että näitä määräyksiä ei olisi tarkoitettu velvoittaviksi työehtosopimusmääräyksiksi ja että ne olisivat luonteeltaan vain informatiivisia.

Työehtosopimusneuvotteluihin osallistuneen A:n kertomuksesta on käynyt ilmi, että kysymyksessä oleva työsopimuksen solmimista koskeva määräys oli työehtosopimusneuvottelujen kohteena viimeksi vuonna 2008, jolloin sopimuskohtaan liittyvää pääluottamusmiehelle määräaikaisista sopimuksista annettavia tietoja koskevaa pöytäkirjamerkintää muutettiin. Näissä neuvotteluissa ei työnantajapuolelta esitetty, ettei kysymys olisi velvoittavasta työehtosopimusmääräyksestä. A:n mukaan Viestinnän Keskusliitto ry:n taholta on työehtosopimuksen editointineuvotteluissa esitetty, että työehtosopimukseen sisältyy myös määräyksiä, jotka eivät ole velvoittavia vaan informatiivisia. Suomen Journalistiliitto ry:n pyynnöstä huolimatta työnantajaliitto ei kuitenkaan ole esittänyt selvitystä siitä, mitkä työehtosopimuksen määräykset työnantajaliiton mukaan ovat luonteeltaan pelkästään informativiisia.

Asianosaisliittojen taholta on esitetty sekä kirjallista että henkilötodistelua, josta ilmenee, että Viestintäalan Keskusliitto ry:n ja Suomen Journalistiliitto ry:n sekä saman työnantajaliiton ja Viestintäalan ammattiliitto ry:n välillä on käsitelty määräaikaisiin työsopimuksiin liittyviä erimielisyyksiä. Osassa erimielisyyksistä on neuvottelujen jälkeen päästy liittojen ja paikallisten osapuolten välillä sopimukseen. Viestintäalan Keskusliitto ry:n kirjallisiksi todisteiksi jättämistä Takon Kotelotehdas Oy:tä ja Crown Pakkaus Oy:tä koskevista pöytäkirjoista puolestaan ilmenee, että työehtosopimukseen osalliset Viestinnän Keskusliitto ry ja Viestintäalan ammattiliitto ry ovat katsoneet, että asia ei kuulu liittojen lopullisesti ratkaistaviin. Tämä kanta on perustunut siihen, että liittojen toteaman mukaan työsuhteen määräaikaisuuden tulkinta ei kuulu työehtosopimuksen irtisanomissuojasopimuksen piiriin.

Liittojen välillä esillä olleista erimielisyyksistä esitetty selvitys ei työtuomioistuimen käsityksen mukaan riitä osoittamaan, että työehtosopimukseen osallisten tarkoituksena olisi ollut, että työehtosopimuksen määräaikaisen työsopimuksen solmimista määräystä ei tulisi noudattaa velvoittavana työehtosopimusmääräyksenä.

Työehtosopimuskäytännössä on yleistä se, että työehtosopimukseen otetaan työsuhteessa noudatettaviksi tarkoitettuja määräyksiä samansisältöisinä kuin ne ovat lainsäädännössä tai viittaamalla kysymyksessä olevaan lainsäännökseen. Ellei osapuolten välillä ole muuta sovittu tai tarkoitettu, sovelletaan näitä määräyksiä silloin myös velvoittavina työehtosopimusmääräyksinä. Esitetyn selvityksen mukaan nyt kysymyksessä olevaa määräystä koskeneissa työehtosopimusneuvotteluissa ei ole missään vaiheessa tullut esille se, että määräystä ei olisi tarkoitettu sitovaksi työehtosopimusmääräykseksi. Pelkästään siitä, että määräys on samansisältöinen kuin vastaava lainsäännös ja että työehtosopimukseen on otettu lakiviittaus, ei voida tehdä sellaista johtopäätöstä, että kysymys ei ole velvoittavasta työehtosopimuksen määräyksestä.

Edellä esitetyillä perusteilla työtuomioistuin hyväksyy kanteessa esitetyn vahvistusvaatimuksen.

Oikeudenkäyntikulut

Jutun hävitessään on Viestinnän Keskusliitto ry työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 1 momentin nojalla velvollinen korvaamaan Suomen Journalistiliitto ry:n oikeudenkäyntikulut. Kulujen määräksi on ilmoitettu 9.918,40 euroa. Määrä on riidaton.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin vahvistaa, että Suomen Journalistiliitto ry:n ja Viestinnän Keskusliitto ry:n välillä solmitun lehdistön työehtosopimuksen 2 luvun 2.1. kohdan 2. kohta on työehtosopimuksen määräys, jonka noudattamista Viestinnän Keskusliitto ry on velvollinen valvomaan.

Viestinnän Keskusliitto ry velvoitetaan korvaamaan Suomen Journalistiliitto ry:n oikeudenkäyntikulut 9.918,40 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Ruikka puheenjohtajana sekä Mikkola, Sutela, Nyyssölä, Lehto ja Lahermaa jäseninä. Sihteeri on ollut Laurila.

Tuomio on yksimielinen.