TT:2012-5 · Työtuomioistuin

Työntekijä oli ollut kahdesta eri sairaudesta johtuvien työkyvyttömyysjaksojen välissä vuosilomalla. Työntekijä oli sairauslomien välillä ollut työkykyinen. Työkyvyttömyysjaksojen välille sijoittuvan vuosiloman katsottiin aiheuttavan työnantajalle sairausajan palkanmaksuvelvollisuuden työehtosopimuksen mukaiselta uudelta kalenterijaksolta.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 5

KANTAJA

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry

VASTAAJAT

Elintarviketeollisuusliitto ry

Atria-Chick Oy

ASIA

Työehtosopimuksen tulkinta

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 30.3.2011

Pääkäsittely 12.12.2011

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Elintarviketeollisuusliitto ry:n ja Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry:n välisessä liha-alan työehtosopimuksen 5.4.2007–31.3.2010 27 §:ssä on muun muassa seuraavat määräykset sairausajan palkanmaksusta:

1. Työnantaja maksaa työntekijälle, joka työnantajan hyväksymän selvityksen mukaan on sairauden, tapaturman tai tartuntatautilain 20 §:n perusteella määräämän karanteenin vuoksi estynyt työtä tekemästä, sairausajan palkkaa sen pituisen kalenteriajanjaksoon sisältyviltä työpäiviltä kuin seuraavasta käy ilmi:

Työsuhde, joka ennen työkyvyttömyyden alkua on jatkunut yhdenjaksoisesti:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

..................................................................Kalenteriajanjakso

5 vuotta mutta alle 10 vuotta.............................42 päivää

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

3. Sairausajan palkan maksamisen perusteena oleva kalenteriajanjakso alkaa sairastumispäivää seuraavasta kalenteripäivästä. Jos työntekijä sairastuu kesken työpäivänsä, on hän koko siltä päivältä oikeutettu palkkaansa.

Jos työntekijä sairastuu ennen työvuoron alkua, katsotaan tämä päivä kuitenkin kalenterijakson ensimmäiseksi päiväksi. Samoin, jos työntekijä on jo työhön tullessaan tosiasiassa sairauden vuoksi työkyvytön, katsotaan tämä päivä kalenterijakson ensimmäiseksi päiväksi.

10. Jos työntekijä sairastuu uudelleen samaan sairauteen 30 päivän kuluessa siitä päivästä, jolloin työntekijälle viimeksi maksettiin sairausajan palkkaa tai sairauspäivärahaa, lasketaan se kalenteriajanjakso, jolta työnantaja on velvollinen suorittamaan sairausajan palkkaa, yhdeksi sairastumisajanjaksoksi.

ASIAN TAUSTA

A työskentelee pakkaamotyöntekijänä Atria-Chick Oy:n tuotantolaitoksella Nurmossa.

A oli sairauslomalla 10.6.2008 ja 1.7.2008 välisen ajan polven tähystyksen jälkitilan vuoksi (M23.2, M23.8). Sairauslomaa jatkettiin samalla koodilla 20.7.2008 saakka. A aloitti 20.7.2008 työnantajan etukäteen laatiman lomalistan mukaisesti vuosilomansa ja oli vuosilomalla 10.8.2008 saakka. Yksityiselämäänsä liittyvän tapahtuman vuoksi A sairastui 9.8.2008 akuuttiin stressireaktioon (F43.0) ja hänet todettiin 10.8.2008 työkyvyttömäksi 11.8.–17.8.2008. Työnantaja on maksanut A:lle sairausajan palkan 11.8.2008 asti.

Asianosaiset ovat erimielisiä siitä, onko A:lla on liha-alan työehtosopimuksen 27 §:n nojalla oikeus sairausajan palkkaan 12.8. ja 17.8.2008 väliseltä ajalta, vai onko työehtosopimuksen mukainen 42 kalenteriajanjakso päättynyt jo 11.8.2008, kuten työnantaja on tulkinnut.

KANNE

Vaatimukset

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto ry on vaatinut, että työtuomioistuin:

vahvistaa, että A:lla on ollut liha-alan työehtosopimuksen 27 §:n nojalla oikeus sairausajan palkkaan 11.8. ja 17.8.2008 väliseltä ajalta,

velvoittaa Atria-Chick Oy:n maksamaan A:lle sairausajan palkkaa työpäiviltä 12.8.–17.8.2008 yhteensä 422,40 euroa korkoineen 1.9.2008 lukien,

tuomitsee Atria-Chick Oy:n maksamaan kantajalle työehtosopimuslain mukaista hyvityssakkoa työehtosopimuksen tieten rikkomisesta,

tuomitsee Elintarviketeollisuusliitto ry:n maksamaan kantajalle työehtosopimuslain mukaista hyvityssakkoa valvontavelvollisuutensa laiminlyönnistä ja

velvoittaa Elintarviketeollisuusliitto ry:n ja Atria-Chick Oy:n korvaamaan yhteisvastuullisesti kantajan oikeudenkäyntikulut 7.286,20 eurolla korkoineen.

Perusteet

A:lla on oikeus sairausajan palkkaan koko sairausajalta. A:n jälkimmäinen sairaus on johtunut täysin eri tekijöistä kuin ensimmäinen sairauslomajakso, eivätkä sairaustilat olleet millään tavoin asiallisesti yhteydessä toisiinsa. Palkanmäärä on täysi palkka neljältä työpäivältä A:n tuolloisen keskituntiansion 13,20 euroa mukaan laskettuna.

Työnantaja maksoi palkan viideltä työpäivältä 11.8.–15.8.2008, mutta sairausajan palkka perittiin myöhemmin takaisin neljän päivän osalta. Työnantaja katsoi, että työkyvyttömyysjaksot tuli tulkita samaksi sairausajan palkanmaksujaksoksi, ja A:n työsuhteen keston perusteella määräytyneen 42 päivän palkallisen sairauslomajakson viimeinen päivä oli 11.8.2008.

Kansaneläkelaitos on katsonut, että kysymys oli eri sairauksista. Työkyvyttömyysajalla 11.8.–17.8.2008 ei maksettu lainkaan sairausvakuutuslain mukaista sairauspäivärahaa omavastuuajan (1 + 9 päivää) vuoksi.

Atria-Chick Oy:n menettely sairausajan palkan epäämisessä on ollut työehtosopimuksen selkeän sanamuodon ja työehtosopimuksen vakiintuneen tulkintakäytännön vastaista. Elintarvikealalla ei ole tulkintakäytäntöä, jonka mukaan kaksi eri sairautta katsotaan yhdeksi korvattavaksi jaksoksi. Jokainen eri sairaus peräkkäisenäkin aloittaa uuden maksujakson, vaikkei väliin ajoittuisi työssäkäyntiä, vuosilomaa tai muuta vastaavaa. Joka tapauksessa A:n vuosilomajakson on katsottava rinnastuvan työssäoloon, ja vuosiloma on siten katkaissut sairausajan palkanmaksujakson.

Yhtiön on täytynyt ymmärtää menettelevänsä työehtosopimuksen vastaisesti periessään sairausajan palkan takaisin. Elintarviketeollisuusliitto ry:n olisi tullut pyrkiä oikaisemaan työnantajan ilmeisen virheellinen menettely. Liitto on laiminlyönyt työehtosopimuslain mukaisen valvontavelvollisuutensa.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Elintarviketeollisuusliitto ry ja Atria-Chick Oy ovat vaatineet, että kanne hylätään ja kantaja velvoitetaan korvaamaan vastaajien oikeudenkäyntikulut 3.060 eurolla korkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Elintarvikealalla on työehtosopimusosapuolten kesken vakiintunut tulkintakäytäntö, jonka mukaan kahta peräkkäistä eri sairautta ei käsitellä erillisinä korvattavina jaksoina, ellei työntekijä ole ollut sairauksien välillä asianmukaisesti työssä. Sairausajan palkkaa laskettaessa vuosiloma ei rinnastu työssäoloon.

A ei ole ollut 20.7.2008 päättyneen sairauslomansa ja 11.8.2008 alkaneen sairauslomansa välillä työssä siten, että uuden korvausjakson edellytykset täyttyisivät.

Atria-Chick Oy on maksanut työntekijälle sairausajan palkkaa 42 päivän kalenterijaksoon sisältyviltä työpäiviltä. Kalenterijakso on alkanut 11.6.2008 työehtosopimuksen 27 §:n 3 kohdan mukaisesti. Kalenterijaksosta on kulunut 40 päivää ennen vuosilomaa ja kaksi päivää vuosiloman jälkeen, joista toinen olisi ollut työntekijän työpäivä. Tältä työpäivältä työnantaja on maksanut sairausajan palkan. Sairausajan palkanmaksujakso on laskettu siten, että kalenterijakson ajalle sijoittunut vuosiloma ei ole vähentänyt korvattavia sairauspäiviä.

Elintarvikealan käytäntöä ei ole yhtenäistetty Kansaneläkelaitoksen tulkintakäytännön kanssa.

Työnantaja ei ole tietensä rikkonut työehtosopimuksen määräyksiä eikä Elintarviketeollisuusliitto ry ole rikkonut valvontavelvollisuuttaan.

TODISTELU

Vastaajan kirjalliset todisteet

1. Suomen Työnantajain Keskusliiton kiertokirje 14.10.1980

Kantajan henkilötodistelu

1. Sosiaalisihteeri B, SEL ry

Vastaajan henkilötodistelu

1. Ent. vanhempi lakimies C, Elintarviketeollisuusliitto ry

2. Apulaisjohtaja D, Elintarviketeollisuusliitto ry

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Asiassa esitetty näyttö

Työnantajanpuoli on vedonnut kirjallisena todisteena Suomen Työnantajain Keskusliiton 14.10.1980 päivätyn kiertokirjeen liitteenä olevaan Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry:n ja Suomen Työnantajain Keskusliiton 12.9.1980 päivättyyn neuvottelumuistioon. Siinä on todettu, että työntekijän oman sairauden ollessa kysymyksessä ei kahta peräkkäistä eri sairautta käsitellä erillisinä korvattavina jaksoina, ellei työntekijä ole sairauksien välillä ollut töissä.

Työtuomioistuimessa on kuultu työntekijäpuolen todistajana Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry:n sosiaalisihteeri B:tä, joka on toiminut liiton sopimus- ja oikeusosastolla sosiaalisihteerinä viisi vuotta. B:n tekemän selvityksen mukaan sairausajan palkanmaksukäytäntö on yhtenäistä siten, että kahta peräkkäistä eri sairautta käsitellään erillisinä palkanmaksujaksoina, eikä sairausajan palkkaa näiltä osin ole jätetty maksamatta. Näin on menetelty B:n mukaan myös, jos työntekijä on eri sairauksien välillä ollut vuosilomalla tai muusta syystä poissa työstä. Tulkintakäytännöstä ei ole B:n mukaan ole aikaisemmin ollut erimielisyyttä.

Arviointi ja johtopäätökset

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, onko työnantajan maksettava työntekijälle sairausajan palkkaa kahdelta työehtosopimuksen 27 §:ssä tarkoitetulta kalenteriajanjaksolta, kun työntekijän työkyvyttömyysjaksot ovat johtuneet eri sairauksista. Ensimmäiseksi on ratkaistava, onko työnantajalla tällainen maksuvelvollisuus siitä riippumatta, onko sairauslomien välille jäänyt jokin ajanjakso vai ovatko työkyvyttömyysjaksot seuranneet toisiaan välittömästi peräkkäin. Jos vastaus on kielteinen, asiassa on vielä ratkaistava, aiheuttaako työkyvyttömyysjaksojen välille sijoittuva vuosiloma työnantajalle sairausajan palkan maksuvelvollisuuden uudelta kalenteriajanjaksolta.

Välittömästi toisiaan seuraavat työkyvyttömyysjaksot

Työehtosopimuksen 27 §:n mukaan sairausajan palkkaa maksetaan sopimuksessa määrätyn pituiselta ajalta työntekijälle, joka on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt tekemästä työtä. Palkanmaksuun oikeuttavan ajanjakson pituus määräytyy työntekijän työsuhteen pituuden mukaan.

Katkeamaton työkyvyttömyysjakso voi johtua päällekkäisistä tai välittömästi peräkkäin vaikuttavista syistä, esimerkiksi jos sairauslomalla olevalle työntekijälle sattuu tapaturma. Työehtosopimuksen 27 §:n sanamuodosta ei työtuomioistuimen käsityksen mukaan voida johtaa tulkintaa, jonka mukaan kutakin sairautta tai tapaturmaa olisi tällaisessa tapauksessa käsiteltävä erikseen. Tällaista tulkintaa ei puolla myöskään määräyksen sosiaalinen tarkoitusperä. Samanpituinen työkyvyttömyysjakso oikeuttaa työtuomioistuimen käsityksen mukaan samanlaiseen toimeentulon turvaan riippumatta siitä, aiheutuuko työkyvyttömyys yhdestä vai useammasta syystä.

Näistä syistä työtuomioistuin katsoo, että vastaus edellä ensimmäiseksi esitettyyn kysymykseen on kielteinen. A:n oikeus vaadittuun sairausajan palkkaan riippuu näin ollen siitä, miten on arvioitava vuosiloman sijoittumista työkyvyttömyysjaksojen väliin.

Vuosiloman erottamat työkyvyttömyysjaksot

Asiassa on selvää, että jos työntekijä on ollut eri sairauksista johtuvien työkyvyttömyysjaksojen välillä työkykyisenä työssä, hänellä on oikeus saada kummaltakin jaksolta sairausajan palkkaa työehtosopimuksen mukaisen täysimääräisen ajan. Erimielisyyttä on kuitenkin siitä,

rinnastuuko vuosiloma tässä yhteydessä työssäoloon.

Työtuomioistuimelle jätetyn, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry:n ja Suomen Työnantajain Keskusliiton välillä laaditun neuvottelumuistion mukaan työssäolo on tällaisessa tapauksessa sairausajan palkanmaksun edellytys. Arvioidessaan vuoden 1980 muistion merkitystä työtuomioistuin toteaa, ettei muistiolla ole suoranaista yhteyttä liha-alan työehtosopimukseen sen osana tai muulla tavoin. Muistiossa ei ole myöskään otettu kantaa vuosiloman ja työssäolon rinnastuvuuteen. Näistä syistä työtuomioistuin katsoo, ettei esillä olevaa riitakysymystä voida ratkaista pelkästään muistiota kirjaimellisesti soveltamalla.

Asianosaiset ovat eri mieltä siitä, miten liha-alan työehtosopimuksen määräystä on käytännössä sovellettu. B ja toisaalta C ja D ovat työtuomioistuimessa kertoneet soveltamiskäytännöstä eri tavoin. Soveltamiskäytännöstä esitetyn selvityksen perusteella on siten todettava, ettei osapuolten yhteisesti hyväksymää vakiintunutta käytäntöä ole näytetty syntyneen.

Asianosaiset eivät ole esittäneet selvitystä sairausajan palkanmaksua koskevan määräyksen tarkoituksesta nyt esillä olevan tapauksen kannalta. Määräyksen sanamuodosta ei saada tulkinnalle johtoa, sillä määräyksessä ei ole asiaa nimenomaisesti käsitelty. Sen sijaan voidaan viitata työehtosopimuksen 27 §:n 10 kohtaan, joka koskee saman sairauden uusiutumista tietyn väliajan jälkeen. Tuossakaan määräyksessä ei ole lausuttu mitään siitä, onko sairausajan palkanmaksun edellytyksenä se, että työntekijä on määräyksessä sovitun 30 päivän ajan työssä työkyvyttömyysjaksojen välillä. Samanlaista määräystä koskevassa työtuomioistuimen ratkaisussa TT 1987:7 katsottiin, että työssäoloa ei edellytetty, vaan ainoastaan sitä, että työntekijä oli sanotun ajan työkykyinen. Työntekijä oli kyseisessä tapauksessa ollut sopimuksessa edellytetyn ajan osaksi vuosilomalla ja osaksi työssä.

Työtuomioistuimella ei ole nyt esillä olevan asian yhteydessä tarvetta ottaa kantaa siihen, oikeuttaako mikä tahansa työkyvyttömyysjaksojen välille osuva poissaolo työstä, esimerkiksi lomautus tai jokin palkaton vapaa, sairausajan palkanmaksun jatkumiseen toisen täysimääräisen jakson ajan. Kun tarkastelu rajataan koskemaan esillä olevan tapauksen kaltaisia olosuhteita, olisi työtuomioistuimen käsityksen mukaan vaikea esittää asiallisia perusteita sille, että palkallinen vuosiloma asetettaisiin eri asemaan kuin työssäolo. Vuosiloman ja työssäolon rinnastamista puoltaa myös se, että työnantajalla on vuosilomalain mukaan oikeus määrätä työntekijän vuosiloman ajankohta. Niinpä tässäkin asiassa A on ollut työnantajan etukäteen laatiman lomalistan mukaisesti vuosilomalla sairauslomien välillä. A on lisäksi ollut sairauslomien välillä työkykyinen.

Edellä esitetyistä syistä työtuomioistuin katsoo, että A:n eri sairauksista johtuneiden työkyvyttömyysjaksojen väliin sijoittuneella vuosilomalla on ollut se vaikutus, että työehtosopimuksen 27 §:n 1 kohdassa tarkoitettu kalenteriajanjakso, jolta sairausajan palkkaa maksetaan, on alkanut uudelleen. A:lla on siten oikeus sairausajan palkkaan 12.8. ja 17.8.2008 väliseltä ajalta. Sairausajan palkka on määrältään riidaton.

Kanteessa esitetty vahvistusvaatimus A:n oikeudesta sairausajan palkkaan 11.8.2008 on aiheeton, koska tuolta päivältä A:lle on maksettu sairausajan palkka kanteessakin viitatun sopimusmääräyksen nojalla.

Tieten rikkominen ja valvontavelvollisuuden laiminlyöminen

Asia on ollut tulkinnanvarainen, eikä määräyksen soveltamisesta ole näytetty olleen yhteisesti hyväksyttyä vakiintunutta käytäntöä. Atria-Chick Oy on toiminut Elintarviketeollisuusliitto ry:n omaksuman tulkinnan mukaisesti. Tämän vuoksi työtuomioistuin katsoo, ettei Atria-Chick Oy:n voida katsoa tieten rikkoneen työehtosopimusta.

Asian epäselvyyden vuoksi myöskään Elintarviketeollisuusliitto ry:n ei voida katsoa laiminlyöneen valvontavelvollisuuttaan.

Oikeudenkäyntikulut

Asia on ratkaistu pääosin Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry:n hyväksi. Elintarviketeollisuusliitto ry ja Atria-Chick Oy ovat siten työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n nojalla velvolliset yhteisvastuullisesti korvaamaan Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry:n oikeudenkäyntikulut asiassa.

Elintarviketeollisuusliitto ry on myöntänyt kuluvaatimuksen määrältään 5.000 euron osalta. Työtuomioistuin katsoo, että ottaen huomioon asian laatu ja laajuus, sen valmistelussa tarpeelliset toimenpiteet ja aiheutuneet kustannukset sekä istuntojen kestot työtuomioistuimessa oikeudenkäyntikulujen kohtuullinen määrä on 6.000 euroa.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin kanteen siten hyväksyen vahvistaa, että A:lla on ollut liha-alan työehtosopimuksen 27 §:n nojalla oikeus sairausajan palkkaan 12.8. ja 17.8.2008 väliseltä ajalta.

Työtuomioistuin velvoittaa Atria-Chick Oy:n maksamaan A:lle sairausajan palkkaa työpäiviltä 12.8.–17.8.2008 yhteensä 422,40 euroa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan 1.9.2008 lukien.

Työehtosopimuksen tieten rikkomisen ja valvontavelvollisuuden laiminlyönnin osalta kanne hylätään.

Työtuomioistuin velvoittaa Elintarviketeollisuusliitto ry:n ja Atria-Chick Oy:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry:n oikeudenkäyntikulut 6.000 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Jalanko, Sutela, Äimälä, Lehto ja Kirvesniemi jäseninä. Sihteeri on ollut Mohsen.

Tuomio on yksimielinen.