TT:2012-48 · Työtuomioistuin

Esitetyn selvityksen mukaan työnantajan ja toistaiseksi lomautettuna olleen työntekijän välisessä puhelinkeskustelussa oli sovittu työhön paluusta työnantajan esittämänä ajankohtana. Työntekijän kieltäytyminen jo sovitun työn vastaanottamisesta oli muodostanut siinä määrin vakavan rikkomuksen, että työnantajalta ei ollut voitu edellyttää sopimussuhteen jatkamista edes irtisanomisaikaa. Työnantajalla oli siten ollut irtisanomissuojasopimuksessa edellytetty erityisen painava syy työntekijän työsopimuksen purkamiselle. (Ään.)

Ks. myös TT 2010:65.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 48

KANTAJA

Rakennusliitto ry

VASTAAJA

Talonrakennusteollisuus ry

KUULTAVA

Projektiurakointi FI Oy

ASIA

Irtisanomissuojasopimuksen vastainen menettely

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 21.11.2011

Pääkäsittely 23.1.2012

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Talonrakennusteollisuus ry:n ja Rakennusliitto ry:n välillä allekirjoitetun rakennusalan työehtosopimuksen 2008-2009 osana noudatettavan irtisanomissuojaa ja lomauttamista rakennusalalla koskevan sopimuksen mukaan muun muassa rakennusalalla työskentelevien työntekijöiden työsuhdeturva ja siihen liittyvät menettelytavat määräytyvät mainitun sopimuksen osana noudatettavan työsopimuslain mukaan sopimuksessa olevin poikkeuksin.

ASIAN TAUSTA

A on ollut työsuhteessa Projektiurakointi FI Oy:hyn 15.5.2006 lukien. Työnantaja lomautti A:n 14.9.2009 lukien ehdolla, että työsuhde päättyy, mikäli uutta työtä ei voida tarjota. Työnantaja tarjosi työtä Porvoossa asuvalle A:lle 15.10.2009. Tarjottu työ sijaitsi Espoossa SRV Rakennus Oy:n urakkakohteessa, jossa Projektiurakointi FI Oy toimi aliurakoitsijana hoitaen muun muassa työmaasiivouksia. Töiden oli määrä alkaa 19.10.2009.

Työnantaja purki tämän jälkeen 16.10.2009 A:n työsopimuksen sillä perusteella, että A oli kieltäytynyt tarjotusta työstä.

KANNE

Vaatimukset

Rakennusliitto ry on vaatinut, että työtuomioistuin

vahvistaa, että Projektiurakointi FI Oy on rikkonut irtisanomissuojasta ja lomauttamisesta rakennusalalla solmitun sopimuksen määräyksiä laiminlyömällä työsopimuslain säännöksien noudattamisen purkaessaan lomautetun työntekijän työsuhteen,

velvoittaa Projektiurakointi FI Oy on maksamaan A:lle irtisanomisajan palkkaa 1.881,60 euroa (160 x 11,76 euroa) laillisine korkoineen 16.10.2009 lukien,

velvoittaa Projektiurakointi FI Oy:n on suorittamaan A:lle korvauksena työsuhteen perusteettomasta päättämisestä kahdeksan kuukauden palkkaa vastaava määrän, yhteensä 16.181,76 euroa (8 x 172 x 11,76 euroa) laillisine korkoineen 16.10.2009 lukien ja

tuomitsee Talonrakennusteollisuus ry:n on maksamaan hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyönnin vuoksi sekä

velvoittaa Talonrakennusteollisuus ry:n ja Projektiurakointi FI Oy:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Rakennusliitto ry:n oikeudenkäyntikulut kulut laillisine korkoineen kuukausi tuomion antamisesta lukien.

Perusteet

Työsopimuslain 5 luvun 6 §:n mukaan työnantajan on ilmoitettava lomautetulle työntekijälle työn alkamisesta vähintään seitsemän päivää aikaisemmin, jollei toisin ole sovittu.

A on vastannut työnantajan 15.10.2009 puhelimitse tekemään työn alkamista koskevaan ilmoitukseen, että hän katsoo, järjestyykö työhön tulo työnantajan ilmoittamana päivänä 19.10.2009. Tämän työnantaja tulkitsi siten, että A oli luvannut tulla töihin työnantajan esittämänä ajankohtana. A ei kuitenkaan ollut luvannut tulla työhön, mutta hän ei ollut myöskään kieltäytynyt työhön tulosta. Työnantajapuolen kanta on ollut, että A päätyi puhelinkeskustelun aikana lopullisesti kieltäytymään työstä, mistä syystä tilanne oikeutti työsuhteen purkamiseen.

Työnantajan menettely tapahtumien yhteydessä osoittaa, että työnantaja ei pyrkinyt ottamaan asiallisesti huomioon työntekijän oikeuksia. Hektisestä ilmapiiristä kertoo se, että ilmoitus tarjolla olevasta työstä ja toisaalta työsuhteen päättymisestä toimitettiin yhtäaikaisesti A:lle kotiin Porvooseen vielä perjantain 16.10.2009 aikana. Tätä ennen käydyssä puhelinkeskustelussa A ilmoitti työnantajan edustajalle, että hänellä oli oikeus palata töihin seitsemän päivän päästä ja että hän voisi siten palata työhön seuraavan viikon torstaina. Töihin paluusta mainittuna päivänä ei käyty erityisemmin keskustelua A:n ja työnantajan välillä, koska työnantaja oli tarvinnut työntekijää jo maanantaiksi.

Rakennusliitto ry:n ja Talonrakennusteollisuus ry:n välillä on neuvoteltu A:n työsuhteen päättämisestä. Työnantajaliitto ei ole työnantajan selvästi lainvastaisesta menettelystä huolimatta puuttunut asiaan, minkä vuoksi työnantajaliitto tulee tuomita valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä hyvityssakkoon.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Talonrakennusteollisuus ry on vastauksessaan, johon Projektiurakointi FI Oy on osaltaan yhtynyt, kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.

Talonrakennusteollisuus ry on vaatinut Rakennusliitto ry:n velvoittamista korvaamaan Talonrakennusteollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamisesta lukien.

Kanteen kiistämisen perusteet

A:n työstä kieltäytyminen

Projektiurakointi FI Oy:llä oli työsopimuslain 8 luvun 1 §:ssä tarkoitettu erittäin painava syy A:n työsuhteen purkamiseksi. Mikäli katsotaan, että purkamisen edellytykset eivät asiassa täyty, on Projektiurakointi FI Oy:llä ollut ainakin työsopimuslain 7 luvun 1 §:n mukainen asiallinen ja painava syy työsopimuksen irtisanomiseen.

Työnantajan edustaja B keskusteli A:n kanssa tarjolla olevasta työstä ensimmäisen kerran puhelimitse 15.10.2009. Tässä keskustelussa A lupasi tulla töihin sovittuna aikana 19.10.2009. Keskusteluissa ei puhuttu muista vaihtoehdoista, eikä myöskään siitä, että töihin paluu tapahtuisi vasta seitsemän kalenteripäivän jälkeen. Töihin paluusta oli osapuolten selkeä sopimus.

Perjantaina 16.10.2009 A ilmoitti B:lle puhelimitse, ettei pääsekään töihin. Tässä keskustelussa ei puhuttu muuta eikä käsitelty syitä muuttuneeseen tilanteeseen. B soitti A:lle takaisin myöhemmin samana perjantaina keskustellakseen kieltäytymisen syistä. A ilmoitti, ettei hän pystykään tulemaan töihin sovitun mukaisesti, koska hänellä ei ollut rahaa. Lisäksi A vetosi seitsemän päivän töihin paluuaikaan. B vastasi tähän, että asiasta on sovittu jo edellisenä päivänä puhelinkeskusteluissa, ja että työmaalla on todella kiireinen työvaihe, jossa välttämättä tarvitaan A:n työpanosta.

Keskustelujen kuluessa B tivasi A:lta useaan otteeseen selkeää vastausta tarjottuun työhön ja jo sovittuun työhön paluuseen. Samalla B toi selvästi esille, että työstä kieltäytyminen johtaa työsuhteen päättymiseen. Keskusteluissa käytiin läpi myös vaihtoehto, jonka mukaan A:n työt alkaisivat myöhemmin eli torstaina 22.10.2009. Tämäkään vaihtoehto ei käynyt A:lle .

Koska A selvästi kieltäytyi tulemasta töihin, B ilmoitti A:lle keskustelujen päätteeksi, että työsuhde puretaan työstä kieltäytymisen vuoksi.

Kaksi työnantajan edustajaa kuunteli puhelua kaiuttimen välityksellä. Tästä ilmoitettiin A:lle puhelun aluksi. A:n työstä kieltäymisen ja työsuhteen purkamisen jälkeen Projektiurakointi FI Oy joutui teettämään A:lle tarjotut työt aliurakoitsijalla.

Työstä kieltäytyminen työsuhteen päättämisperusteena

A:lle 15.10.2009 tarjottu työ on sijainnut A:n työssäkäyntialueella, joten työnantaja on voinut määrätä A:n aloittamaan työt tällä työmaalla. A:lla ei ollut hyväksyttävää syytä työstä kieltäytymiselle. A:lle on lisäksi käydyissä keskusteluissa tehty selväksi, että kieltäytyminen johtaa työsuhteen päättämiseen.

Projektiurakointi FI Oy:llä oli ehdoton tarve työvoimalle Espoon Niittymäentien työmaalla. SRV Rakennus Oy:n urakkakohteessa, Trainer’s Housen toimitiloissa, valmisteltiin kohteen vastaanottoa. Tilojen kalustaminen alkoi kuitenkin ennakoitua aikaisemmin jo ennen vastaanottoa. Kohteeseen tarvittiin välittömästi työvoimaa, ja kaikki yrityksen omat työntekijät siirrettiin mainittuun kohteeseen suorittamaan siivouksia.

A:n työstä kieltäytyminen aiheutti yritykselle haittaa ja työsuoritteet jouduttiin järjestämään aliurakoitsijan toimesta. Tämä aiheutti yrityksen työnjohdolle vaivaa ja lisäkustannuksia.

Edellä esitetyillä perusteilla Projektiurakointi FI Oy:llä on ollut erittäin painavat syyt A:n työsuhteen purkamiselle.

Hyvityssakkovaatimuksesta

Saatuaan tiedon kysymyksessä olevasta erimielisyydestä Talonrakennusteollisuuden Uudenmaan piirin aluepäällikkö on keskustellut asiasta yrityksen edustajan kanssa. Tehdyt selvitykset eivät ole antaneet aihetta puuttua Projektiurakointi FI Oy:n asianmukaiseen menettelyyn. Koska yhtiö on toiminut asiassa moitteettomasti, ei perusteita kanteessa vaaditun hyvityssakon tuomitsemiselle ole.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Ilmoitus tarjolla olevasta työstä 15.10.2009

Vastaajan kirjalliset todisteet

1. Ilmoitus tarjolla olevasta työstä 15.10.2009

Kantajan henkilötodistelu

1. A

Vastaajan henkilötodistelu

1. Työnjohtaja B

2. Toimitusjohtaja C

3. Työnjohtaja D

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Erimielisyys

Projektiurakointi FI Oy:n palveluksessa ollut A on ollut lomautettuna toistaiseksi vuoden 2009 lokakuussa. Asianosaisten välillä vallitsee erimielisyys siitä, onko työnantajan ja A:n välillä sovittu 15.10.2009 työhön tulosta 19.10.2009, onko A tämän jälkeen kieltäytynyt työhön tulosta ja onko työnantajalla ollut A:n työstä kieltäytymisen johdosta peruste hänen työsopimuksensa päättämiselle.

Esitetty näyttö

A on kertonut asuneensa tapahtumien ajankohtana Porvoossa. Ennen lomautusta hän oli työskennellyt Projektiurakointi FI Oy:n työkohteissa Porvoossa ja Vantaalla. Työmatkat hän kulki omalla autolla ja julkisilla kulkuneuvoilla. Hän oli luovuttanut oman autonsa tyttärensä käyttöön vuoden 2009 syyskuussa. Työnjohtaja B soitti hänelle torstaina 15.10.2009 ja ilmoitti töiden alkamisesta maanantaina 19.10.2009. A ilmoitti olevansa halukas tulemaan töihin. A totesi kuitenkin, että maanantaina hänen olisi vaikea päästä. A oli tuohon aikaan kahden asunnon loukussa, ja tämän selvittämiseksi hän oli sopinut pankkitapaamisen kysymyksessä olevaksi maanantaipäiväksi. A ei saanut tapaamisaikaa peruutetuksi, minkä vuoksi hän soitti perjantaina 16.10.2009 B:lle ja ilmoitti, ettei saa järjestetyksi töihin tulemistaan maanantaina, mutta hän voisi tulla työhön myöhemmin alkuviikolla.

A:n mukaan B soitti hänelle vähän tämän jälkeen ja tiedusteli useaan kertaan, tuleeko hän töihin maanantaina. A toisti sen, että hän ei tule maanantaina mutta voi tulla myöhemmin. B ilmoitti tämän jälkeen, että A on irtisanottu, koska hän ei tule töihin. A soitti samana päivänä toimitusjohtaja C:lle ilmoittaakseen, ettei hän voi tulla töihin maanantaina, mutta tämän jälkeen hän on halukas tulemaan työhön. A oli perjantaina 16.10.2009 yhteydessä myös Rakennusliitto ry:hyn, josta hänelle ilmoitettiin, että töiden alkamisesta työnantajan on ilmoitettava toistaiseksi lomautetulle työntekijälle seitsemän päivää ennen töiden alkamista.

Työnjohtaja B, jonka alaisena A oli työskennellyt rakennusten loppusiivoustyössä, on kertonut, että syksyllä 2009 yhtiön työntekijöitä oli lomautettuna. Yhtiölle työt tulivat yleensä nopealla aikataululla, ja lomautettuina olevat työntekijät olivat myös valmiita tulemaan töihin melko pikaisesti. Sen jälkeen kun SRV Rakennus Oy:n työnjohtaja oli soittanut B:lle ja tilannut kaksi henkilöä rakennuksen loppusiivoukseen, Projektiunioni FI Oy:ssä käytiin läpi lomautettuna olevat työntekijät. B soitti 15.10.2009 A:lle ja tiedusteli, pääseekö tämä töihin maanantaina 19.10. A puhui kulku- ja rahavaikeuksistaan, mutta hän lupasi kuitenkin hoitaa asian.

Projektiurakointi FI Oy:n toimitusjohtajana toiminut C kuuli perjantaina 16.10.2009 työnjohtaja B:lta A:n ottaneen aamulla yhteyttä B:hen ja ilmoittaneen, ettei hän tule töihin maanantaina 19.10. C oli samana perjantaina ollut kuulemassa kaiuttimen päällä ollessa käytyä A:n ja B:n välistä puhelinkeskustelua, jonka aikana A ilmoitti selkeästi, että hän ei tule töihin. Tämän C ymmärsi siten, että A ei tulisi enää lainkaan töihin. Syyksi työstä kieltäytymiselleen A ilmoitti, että hänellä ei ole rahaa tulla töihin ja että työkohde sijaitsee kaukana. A ehdotti jonkun toisen palkkaamista hänen sijaansa. Puhelinkeskustelun aikana A ei maininnut mitään siitä, että hän oli sopinut pankkitapaaminen maanantaiksi ja että se olisi syynä työstä kieltäytymiselle. Tämän puhelinkeskustelun yhteydessä B ilmoitti selkeästi A:lle, että hänen työsuhteensa on päättynyt.

A soitti samana iltapäivänä C:lle ja ilmoitti olevansa valmis tulemaan työhön seuraavan viikon torstaina. A:lle aikaisemmin ilmoitettua työsuhteen päättämistä ei voitu enää perua, koska A:lle tarjottuun työhön oli sovittu otettavaksi vuokratyöntekijä. Yhtiön periaatteena oli, että hyvien asiakassuhteiden säilyttämiseksi tehtyjä sopimuksia noudatetaan.

D, joka työskentelee Projektiurakointi FI Oy:ssä työnjohtajana, on ollut perjantaina 16.10. yhtiön toimistossa kuulemassa B:n ja A:n välillä käytyä puhelinkeskustelua. Tämän aikana kävi ilmi, että A:n ja B:n välillä oli edellisenä päivänä sovittu töihin tulosta maanantaina 19.10. A kysyi, eikö olisi mahdollista, että joku muu tulisi työhön hänen asemastaan. Työhön tulonsa esteeksi A mainitsi kulkuvaikeudet. D:lle jäi keskustelusta se käsitys, että A:n tarkoituksena oli, että hän ei tulisi enää töihin. B:n lausumien perusteella A:lle on myös täytynyt tulla selväksi, että hänen työsuhteensa päättyy, ellei hän tule töihin maanantaina. Työnantajan kannalta tilanne oli hankala, koska työnantajan piti saada työntekijä työkohteeseen maanantaiksi.

B:n, C:n ja D:n kertoman mukaan yhtiön käytännön mukaan työntekijällä on tarpeen vaatiessa mahdollisuus saada palkkaennakkoa. Näin oli tapahtunut myös A:n kohdalla. Koska työnantaja tarvitsi välttämättä työntekijän työkohteeseen 19.10.2009 ja koska työehtosopimuksen mukaan ei ollut mahdollista palkata ulkopuolista työntekijää oman työntekijän ollessa lomautettuna, ei työnantajalla ollut kysymyksessä olleessa tilanteessa muuta mahdollisuutta kuin päättää A:n työsuhde hänen työstä kieltäytymisensä vuoksi.

Arviointi ja johtopäätökset

Työehtosopimuksen ja työsopimuslain mukaan lomautuksen päättymisestä on ilmoitettava lomautettuna olevalle työntekijälle seitsemän päivää aikaisemmin. Tästä voidaan sopia toisin sekä kollektiivisesti että työnantajan ja yksittäisen työntekijän välillä. Sopimus voi koskea lomautusmenettelyä yleensä tai yksittäistä työhön kutsua. Tässä asiassa työnantajapuolelta esitetyn selvityksen mukaan Projektiurakointi FI Oy:n lomautettuina olleet työntekijät ovat käytännössä tulleet työhön lyhyelläkin varoitusajalla.

A:n ja työnjohtaja B:n välillä on 15.10.2009 keskusteltu työhön paluusta 19.10.2009. Seuraavana päivänä A on soittanut B:lle ja ottanut asian uudestaan esille. Käytyä puhelinkeskustelua ovat yrityksen tiloissa seuranneet toimitusjohtaja C ja työnjohtaja D.

A on aluksi suhtautunut varauksellisesti työhön tuloonsa. Työtuomioistuimessa todistajina kuultujen B:n, C:n ja D:n yhdenmukaiset kertomukset osoittavat kuitenkin, että A:n ja B:n välillä on 15.10.2009 sovittu A:n työhön paluusta 19.10.2009. A:n omastakaan kertomuksesta ei ole käynyt ilmi, että työhön paluusta olisi sovittu jollakin tavoin ehdollisesti ja että hän ilmoittaisi asiasta myöhemmin. A on vasta pääkäsittelyssä työtuomioistuimessa kertonut maanantaiksi 19.10. sovitusta pankkitapaamisesta, jota hän ei ollut saanut siirrettyä. Työtuomioistuin pitää kuitenkin uskottavana työnantajapuolelta esitettyä selvitystä siitä, että A on ilmoittanut työhöntulonsa esteeksi työmaan sijainnin sekä kulku- ja rahavaikeutensa. Samoin työtuomioistuin katsoo, että A:n puhelinsoitto työnjohtajalle 16.10. on tarkoittanut edellisenä päivänä sovitun työhön paluun perumista mainitunlaisten syiden takia.

A on työnjohtajan kanssa 16.10.2009 käymänsä puhelinkeskustelun yhteydessä esittänyt edellä mainittuja työhön paluun esteitä sekä tiedustellut mahdollisuutta työllistyä Porvoossa ja esittänyt oman lomautuksensa jatkamista ja jonkun muun työntekijän palkkaamista kysymyksessä olevaan työhön. Työnantaja on voinut perustellusti ymmärtää nämä A:n lausumat siten, että A kieltäytyy palaamasta työhön ainakaan kysymyksessä olleeseen työkohteeseen. Menettely on johtanut siihen, että A:n työsopimus on tuona päivänä purettu.

Työsopimuslain 8 luvun 1 §:n mukaan työnantaja saa purkaa työsopimuksen noudatettavasta irtisanomisajasta tai työsopimuksen kestosta riippumatta päättyväksi heti vain erittäin painavasta syystä. Tällaisena syynä voidaan pitää työntekijän työsopimuksesta tai laista johtuvien, työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden niin vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä, että työnantajalta ei voida kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista edes irtisanomisajan pituista aikaa.

Oikeuskäytännössä on työstä tai työtehtävästä kieltäytyminen ilman perusteltua syytä usein katsottu työsopimuksen päättämisperusteeksi. Näin oli ratkaisuissa TT 2004:26 ja TT 2006:13, joissa työsopimus oli purettu, kun kieltäytyminen oli jatkunut varoituksesta huolimatta. Ratkaisussa TT 2010:65 lomautettu työntekijä oli kieltäytynyt hänelle tarjotusta työhön paluusta ja saanut varoituksen seuraavana päivänä. Kieltäytymisen jatkuttua työntekijän työsopimus oli purettu. Nyt esillä olevassa asiassa A:ta ei ole erikseen varoitettu, mutta hänelle on puhelinkeskusteluissa muuten tehty selväksi, että kieltäytyminen johtaa työsuhteen päättämiseen.

A:n esittämiä esteitä työn vastaanottamiselle ei työtuomioistuimen käsityksen mukaan voida pitää painavina. A:lle tarjottu työ on sijainnut hänen työssäkäyntialueellaan, kulkeminen sinne on ollut mahdollista myös julkisia kulkuvälineitä käyttäen, ja esitetyn selvityksen mukaan työmatkakustannuksiin on ollut mahdollista saada tarvittaessa myös palkkaennakkoa. Toisaalta työnantajalle on ollut tärkeää pysyä asiakasyrityksen kanssa tehdyssä sopimuksessa 19.10.2009 alkavan siivousurakan hoitamisesta. Siivoustyöhön on A:n kieltäydyttyä ollut saatavilla vain vuokratyövoimaa. Sitä ei kuitenkaan työehtosopimuksesta johtuen olisi voitu käyttää, jos A:n lomautusta olisi jatkettu.

Olosuhteita kokonaisuutena arvioidessaan työtuomioistuin katsoo, että A:n kieltäytyminen jo sovitun työn vastaanottamisesta on muodostanut siinä määrin vakavan rikkomuksen, että työnantajalta ei ole voitu kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista edes irtisanomisaikaa. Näin ollen työnantajalla on ollut irtisanomissuojasopimuksessa edellytetty erittäin painava syy purkaa A:n työsopimus.

Koska A:n työsopimusta ei ole päätetty irtisanomissuojasopimuksen vastaisesti, hänellä ei ole oikeutta vaadittuun korvaukseen työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä eikä myöskään palkkaan irtisanomisajalta. Talonrakennusteollisuus ry ei myöskään ole laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.

Oikeudenkäyntikulut

Jutun hävitessään Rakennusliitto ry on työtuomioistuimesta annetun lain 33 a §:n nojalla velvollinen korvaamaan Talonrakennusteollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut. Kulujen määräksi on ilmoitettu 4.208,45 euroa. Määrä on riidaton.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Rakennusliitto ry velvoitetaan korvaamaan Talonrakennusteollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut 4.208,45 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Pärnänen, Äimälä, Nyyssölä, Lehto ja Koskinen jäseninä. Sihteeri on ollut Laurila.

Eri mieltä olevan jäsen Koskisen lausunto, johon jäsen Lehto yhtyi:

Todistaja B on kertonut soittaneensa A:lle 15.10.2009 ja tiedustelleensa, pääseekö tämä töihin maanantaina 19.10.2009. A puhui rahavaikeuksista mutta lupasi kuitenkin hoitaa asian.

Tämän jälkeen A soitti seuraavana päivänä B:lle ja ilmoitti, että hän ei pääse työhön maanantaina. B soitti myöhemmin A:lle takaisin. Tätä puhelinkeskustelua olivat kuuntelemassa myös C ja D. Kaikki kolme ovat työtuomioistuimessa kertoneet, että A oli luvannut tulla töihin maanantaina. B on työtuomioistuimessa kuitenkin kertonut olleensa valmis siihen, että A olisi tullut töihin vasta seuraavan viikon torstaina. Torstaina töihin tuloa koskevaa ehdotustaan B on 27.10.2009 tehdyssä erimielisyysmuistiossa perustellut sillä, että A:lla oli lain mukaan oikeus tulla töihin vasta tuolloin. Myös A:lle lähetetyssä, 15.10.2009 päivätyssä lomautuksen loppumista koskevassa ilmoituksessa todetaan, että A:lla on viikko aikaa ilmoittautua työnantajalle.

Edellä mainitusta puhelinkeskustelusta ja erimielisyysmuistiosta teen sen johtopäätöksen, ettei lopullista sopimusta A:n töihin tulosta maanantaina ollut tehty tai jos asiasta oli syntynyt sopimus, B:lle olisi sopinut se, että A tulee töihin vasta torstaina. Tämä ei kuitenkaan B:n mukaan A:lle käynyt, vaan tämä esitti jonkun toisen kutsumista töihin ja lopulta kieltäytyi tulemasta töihin myös torstaina. C ja D ovat vahvistaneet B:n kertomuksen tältä osin.

Työtuomioistuimessa on tullut purkuperusteena esiin myös se, että työnantaja oli jo palkannut vuokratyövoimaa, minkä vuoksi purun peruminen oli mahdotonta. Asiasta ei kuitenkaan ole esitetty tarkempaa selvitystä, minkä vuoksi katson, ettei työnantajalla myöskään tällä perusteella ole ollut oikeutta päättää työsopimusta.

Edellä olevan perusteella velvoitan työnantajan maksamaan A:lle irtisanomisajan palkan 1.881,60 euroa sekä korvauksena irtisanomissuojasopimuksen vastaisesta työsuhteen päättämisestä kuuden kuukauden palkkaa vastaavan summan 12.136,32 euroa, molemmat korkolain mukaisine korkoineen 16.10.2009 lukien. Edellä mainitusta korvauksesta on tehtävä työsopimuslain edellyttämät vähennykset, jotka määrään maksettavaksi työttömyysvakuutusrahastolle. Korvausta määrätessäni olen ottanut korvausta alentavina seikkoina huomioon A:n työsuhteen lyhyen keston sekä työllistymisen sekä korottavana seikkana hänen ikänsä. Työnantaja on myös toiminut hätiköidysti purkamalla A:n työsopimuksen.

Rakennusliitto ry on voittanut juttunsa. Velvoitan tämän vuoksi Talonrakennusteollisuus ry:n yhteisvastuullisesti Projektiurakointi FI Oy:n kanssa korvaamaan Rakennusliitto ry:n oikeudenkäyntikulut yhteensä 4.208,45 eurolla korkolain mukaisine korkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamispäivästä.

Jutun epäselvyyden vuoksi hylkään Talonrakennusteollisuus ry:tä vastaan esitetyn hyvityssakkovaatimuksen.