Legislator Case Law & Legislation
TT:2012-26 AI generated

TT:2012-26 · Työtuomioistuin

Case Number TT:2012-26
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date

Legislator summary

AI generated

velvoittaa Palvelualojen työnantajat ry:n ja Suomen Matkatoimisto Oy:n korvaamaan Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto ry:n oikeudenkäyntikulut 5.609,41 eurolla korkoineen. Työnantaja ilmoitti A:lle työstä vapautuksen yhteydessä, että mikäli hän työllistyisi irtisanomisaikana, hänen tuli irtisanoutua ennen uuden työn alkamista. A irtisanoutui 13.4.2009 työnantajalta saamansa ohjeen mukaisesti.

Legislator headnote

AI generated

TT:2012-26 · Työtuomioistuin: Matkatoimistoja koskevan työehtosopimuksen työsuhteen päättämistä koskevan 7 §:n mukaan työnantaja, joka ei noudata edellä mainittua irtisanomisaikaa, on velvollinen suorittamaan työntekijälle täyden palkan laiminlyödyltä irtisanomisajalta tai sen osalta. Kantajaliiton tulkinnan mukaan täyteen palkkaan kuuluu palkkasopimuksen 11 §:n mukainen ateriaetuus. Ateriaetuus toteutetaan työehtosopimuksen mukaan siten, että työnantaja myy toimihenkilölle työpäivää kohden yhden lounassetelein, josta toimihenkilö maksaa kaksi euroa.

Keywords

AI generated
unpaid work normal loss of working hours unpaid leave deferred daily allowance weather-related loss of work compensation for overtime
AI generated

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

Asiassa oli kysymys siitä, oliko työntekijällä oikeus työehtosopimuksen mukaiseen ateriaetuun irtisanomisaikana, kun työntekijä on ollut vapautettuna työvelvoitteesta.

Kun ateriaetua koskevaa määräystä tulkittiin asiayhteydessään, sopimuksen sanamuoto puolsi tulkintaa, jonka mukaan ateriaetu oli sidottu tosiasiallisiin työskentelypäiviin. Tätä tulkintaa tuki myös sopijapuolten tarkoitus, joka oli ollut turvata työntekijöiden mahdollisuus lämpimän aterian nauttimiseen työpäivän aikana. Samaan suuntaan asian arvioinnissa vaikutti alan käytäntö, jonka mukaan ateriaetuutta ei annettu sairas- ja vuosilomapäivien ajalta, eikä etuuden saamatta jäämistä korvattu palkassa. Lounasseteleiden ostaminen oli työntekijöille lisäksi vapaaehtoista, mikä tuki työnantajapuolen tulkintaa siitä, ettei ateriaetuus ollut palkan osa. Työntekijällä ei siten ollut oikeutta työehtosopimuksessa sovittuun ateriaetuun irtisanomisaikana, jos hän oli vapautettuna työvelvoitteesta.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 26

KANTAJA

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry

VASTAAJA

Palvelualojen työnantajat PALTA ry

KUULTAVA

Suomen Matkatoimisto Oy

ASIA

Työehtosopimuksen tulkinta

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 22.11.2011

Pääkäsittely 30.1.2012

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Erityispalvelujen Työnantajaliitto ry:n, Matkatoimistojen Työnantajayhdistys ry:n, Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto AKT ry:n ja Matkailun Ammattiliitto - Maili ry:n väliseen matkatoimistoja koskevaan työehtosopimukseen (1.10.2007–30.4.2010) sisältyvässä palkkasopimuksessa on seuraava ateriaetua koskeva määräys:

11 § Ateriaetu

1. Työnantaja järjestää toimihenkilöille tilaisuuden lämpimän aterian nauttimiseen työpäivän aikana. Toimihenkilöille myydään lounasseteleitä (1 kpl/työpäivä), joiden arvosta ja hinnasta sovitaan vuosittain.

2. Lounassetelien myynnin osalta noudatetaan kulloinkin voimassa olevia verohallituksen ohjeita ja määräyksiä.

3. Toimihenkilölle myydään lounasseteleitä (1 kpl/työpäivä), joista toimihenkilö maksaa 2 euroa. Lounassetelin arvo on 1.2.2010 lukien 8,20 euroa.

4. Lounassetelin osto-oikeus koskee myös osittaisella hoitovapaalla olevaa kuusituntista työpäivää tekevää toimihenkilöä.

5. Paikallisesti voidaan sopia myös muunlaisesta ruokailun järjestämisestä.

ASIAN TAUSTA JA ERIMIELISYYS

Suomen Matkatoimisto Oy irtisanoi 15.12.2008 A:n työsuhteen päättymään 15.5.2009. Irtisanomisen jälkeen työnantaja vapautti A:n työvelvoitteesta 1.1.2009 lukien ja ilmoitti, ettei oikeutta ateriaetuun ollut työvelvoitteen poistuttua. A irtisanoutui 13.4.2009 ja aloitti uudessa työssä 14.4.2009. Suomen Matkatoimisto Oy suoritti A:lle 29.4.2011 irtisanomisajan palkan ja lomakorvauksen. Ateriaetua ei maksettu ajalta, jolloin A oli vapautettu työvelvoitteesta eli 1.1.2009 lukien.

Asianosaiset ovat erimielisiä siitä, onko työntekijällä oikeus ateriaetuun irtisanomisaikana, jolloin työntekijä on ollut vapautettuna työvelvoitteesta.

KANNE

Vaatimukset

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry on vaatinut, että työtuomioistuin

vahvistaa, että A:lla on oikeus matkatoimistoja koskevan työehtosopimuksen palkkasopimuksen 11§:n mukaiseen ateriaetuun ajalta 1.1.–13.4.2009 ja 14.4.–15.5.2009,

velvoittaa Suomen Matkatoimisto Oy:n maksamaan A:lle saamatta jääneenä ateriaetuna ajalta 1.1.–13.4.2009 yhteensä 399,40 euroa ja ajalta 14.4.–15.5.2009 142,60 euroa eli yhteensä 542 euroa korkolain 4 § 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 15.5.2009 lukien ja

velvoittaa Palvelualojen työnantajat ry:n ja Suomen Matkatoimisto Oy:n korvaamaan Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto ry:n oikeudenkäyntikulut 5.609,41 eurolla korkoineen.

Perusteet

Tapahtumatiedot

Työnantaja ilmoitti A:lle työstä vapautuksen yhteydessä, että mikäli hän työllistyisi irtisanomisaikana, hänen tuli irtisanoutua ennen uuden työn alkamista. A irtisanoutui 13.4.2009 työnantajalta saamansa ohjeen mukaisesti.

Työehtosopimuksen tulkinta

Matkatoimistoja koskevan työehtosopimuksen työsuhteen päättämistä koskevan 7 §:n mukaan työnantaja, joka ei noudata edellä mainittua irtisanomisaikaa, on velvollinen suorittamaan työntekijälle täyden palkan laiminlyödyltä irtisanomisajalta tai sen osalta. Kantajaliiton tulkinnan mukaan täyteen palkkaan kuuluu palkkasopimuksen 11 §:n mukainen ateriaetuus. Ateriaetuus toteutetaan työehtosopimuksen mukaan siten, että työnantaja myy toimihenkilölle työpäivää kohden yhden lounassetelein, josta toimihenkilö maksaa kaksi euroa.

Matkatoimistoja koskevaan työehtosopimukseen on vuonna 1987 otettu määräys, jonka mukaan työnantaja järjestää toimihenkilölle tilaisuuden lämpimän aterian nauttimiseen työpäivän aikana. Määräyksen sanamuoto on säilynyt samansisältöisenä ja tuli työehtosopimukseen toimihenkilöpuolen aloitteesta.

Lounasseteleiden osto-oikeus on koskenut työpäiviä, mutta ei vuosi- tai sairauslomapäiviä. Tulkinnan kohteena on se, mitä työehtosopimuksessa on tarkoitettu sanalla työpäivä. Kantajaliiton mukaan työpäivällä tarkoitetaan myös irtisanomisajan työpäiviä siitä riippumatta, onko työntekijällä työvelvoitetta vai ei. Kyseisessä tapauksessa työvelvoitteen poistamisesta ei sovittu, vaan työnantaja poisti työvelvoitteen yksipuolisesti. Työvelvoitteen poistamisella työnantaja ei kuitenkaan voi yksipuolisesti muuttaa tai heikentää työsuhteen ehtoja, mitä ateriaetuuden poistaminen on merkinnyt. Yhtiön vaatima irtisanoutuminen taikka se, että työntekijä löytää uuden työn irtisanomisaikana, ei poissulje työntekijän oikeutta irtisanomisajan palkkaan (KKO 2010:95), johon myös ateriaetuus kuuluu. A:lle kuuluu siten ateriaetuus 15.5.2009 asti eli samalta ajalta kuin irtisanomisajan palkka on maksettu.

Ateriaetuutta koskevasta määräyksestä ei ole ollut erimielisyyksiä muutoin kuin tulkintaerimielisyys siitä, kuuluuko lounassetelietu irtisanomisajalle, ja siitä, minkälaisia lounasseteleitä työnantaja voi käyttää ateriaedun järjestämiseen.

Ateriaedun määrä

Eräpäivä on työsuhteen päättymispäivä 15.5.2009. Saamatta olevan edun määrä on yhteensä 542 euroa.

Asiasta on neuvoteltu liittojen välillä keväällä 2011 ja uudestaan 21.6.2011.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Suomen Matkatoimisto Oy ja Palvelualojen työnantajat PALTA ry ovat yhteisessä vastauksessaan vaatineet, että kanne hylätään ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry velvoitetaan korvaamaan niiden oikeudenkäyntikulut 4.680 eurolla korkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Työehtosopimuksen tulkinta

Työehtosopimuksen sanamuoto ja tarkoitus tukevat näkemystä siitä, että työntekijällä on irtisanomisaikana oikeus ateriaetuun vain työssäolopäiviltä.

Ateriaetua koskeva kirjaus tuli osaksi työehtosopimusta 1980-luvulla valtakunnansovittelijan sovintoesityksen mukaisena ja valtakunnansovittelijan muotoilemana. Työnantajapuolella oli käsitys, että ateriaetu ulotetaan koskemaan vain työpäiviä eli päiviä, jolloin työntekijä on työpaikalla työskentelemässä, minkä työnantajapuoli asetti määräyksen hyväksymisen edellytykseksi. Ateriaetua koskeva kirjaus otettiin työehtosopimukseen vain siinä tarkoituksessa, että työntekijät voisivat ruokailla työpäivän aikana. Säännöstä ei tarkoitettu sovellettavaksi siten, että työntekijä saisi ateriaedun myös palkallisilta poissaolopäiviltä.

Työehtosopimuksen ateriaetua koskevaa säännöstä tulee tarkastella kokonaisuutena. Sopimuksen 11 §:n 1 kohdan mukaan ateriaetu on tarkoitettu vain ruokailuun työpäivän aikana. Samassa kohdassa ilmaistaan myös, että lounasseteleitä myydään yksi kappale työpäivää kohden. Ateriaetu on työehtosopimuksen mukaan mahdollista saada vain työpäiviltä. Merkitystä ei ole sillä, maksetaanko työntekijälle poissaolon ajalta palkkaa vai ei. Työntekijällä ei ole mahdollisuutta saada ateriaetua esimerkiksi palkattomilta tai palkallisilta työstä poissaolopäiviltä. Myös alan vakiintuneen käytännön mukaan työntekijällä on mahdollisuus ostaa lounasseteleitä vain työssäolopäiviltä.

Ateriaetu on jo sanamuotonsa mukaisesti etuus, eikä osa palkkaa, vaikka sitä koskeva säännös on kirjattu työehtosopimuksen palkkasopimukseen. Siten työehtosopimuksen 7 §:n kirjaus työntekijän oikeudesta täyteen palkkaan irtisanomisajalta ei koske ateriaetuutta.

Ateriaetu irtisanomisaikana

Työntekijällä ei joka tapauksessa ole oikeutta ateriaetuun irtisanomisajalta, sillä Suomen Matkatoimisto Oy määritti työsuhteen työvelvoitteesta vapauttamisen ehdot irtisanomisaikana. Työstä vapauttaminen on tehty ehdollisena, työnantajan määrittelemällä tavalla ja ehdot toimitettiin työntekijälle kirjallisesti sähköpostin liitteenä 15.12.2008. Ehdoissa todetaan, että työntekijällä ei ole mahdollisuutta saada ateriaetua irtisanomisaikana työstä vapauttamisajalta, jolloin työntekijällä ei ollut työntekovelvoitetta. Yhtiö on toiminut vastaavanlaisissa tilanteissa samalla tavalla muiden irtisanottujen ja irtisanomisaikana työstä vapautettujen työntekijöiden kanssa.

Ateriaetu voi joka tapauksessa tulla maksettavaksi vain työsuhteen päättymiseen saakka. Työntekijän työsuhde on päättynyt 13.4.2009 työntekijän oman irtisanoutumisen johdosta. Ateriaetua ei voida tuomita maksettavaksi ajalta 14.4. - 15.5.2009.

Oikeudenkäyntikulut

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry on velvollinen maksamaan myös vastaajien kanteeseen vastaamisesta ennen erimielisyysneuvottelua aiheutuneet oikeudenkäyntikulut. Vastaajat eivät voineet jättää vastaamatta ennen erimielisyysneuvotteluiden käymistä nostettuun kanteeseen, joten kantaja vastaa myös ennenaikaisesta kanteesta aiheutuneista vastaajien oikeudenkäyntikuluista.

Kantaja on nostanut samanaikaisesti työtuomioistuimessa kaksi samaa tulkintaerimielisyyttä koskevaa kannetta (Dnro R 66/11 ja R 67/11). Toinen kanne on turha, joten vastaajia ei voida velvoittaa maksamaan kantajan oikeudenkäyntikuluja jälkimmäiseksi käsiteltävän kanteen osalta, oli ensin käsiteltävän kanteen perusteella annettava tuomio minkä sisältöinen tahansa. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry ei ole perunut toista kannetta pyynnöistä huolimatta.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Suomen Matkatoimisto Oy:n edustajan sähköposti työvelvoitteesta vapauttamisesta 15.12.2008

Vastaajan kirjalliset todisteet

1. Suomen Matkatoimisto Oy:n edustajan sähköposti työvelvoitteesta vapauttamisesta 15.12.2008

2. Sähköpostikirjeenvaihto koskien toisen kanteen peruuttamista 30.6. - 1.7.2011

Kantajan henkilötodistelu

1. B, palkkasihteeri, Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry

Vastaajan henkilötodistelu

1. C, johtaja, Palvelualojen työnantajat PALTA ry

2. D, eläkeläinen (entinen Matkatoimistojen työnantajayhdistyksen puheenjohtaja)

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Työehtosopimuksen tulkinnasta esitetty näyttö

A:n työsuhteen päättämisestä esitetty näyttö

Todistaja B on kertonut, että A otti häneen välittömästi yhteyttä irtisanomisen jälkeen. B:n mukaan työnantaja ilmoitti yksipuolisesti A:lle irtisanomisen ehdot ja määräsi A:n vapautettavaksi työvelvoitteesta, minkä jälkeen ehdot toimitettiin hänelle kirjallisesti. Työnantaja ei neuvotellut asiasta, eikä A sopinut asiasta työnantajan kanssa. Myös B oli yhteydessä yritykseen ja selvitti asiaa. A oli ainoa irtisanotuista, joka ei sopinut asiasta työnantajansa kanssa.

A:n esimiehenä toimineen D:n mukaan A:lla oli velvollisuus olla irtisanomisaikana tarvittaessa käytettävissä. A:lle annettiin tiedoksi irtisanomisen ehdot työstä vapauttamisen yhteydessä 15.12.2008. Ehdoista ilmeni, että lounasseteleitä ei myydä työstä vapauttamisen ajalta. A ei reagoinut ilmoitettuihin ehtoihin ja hän irtisanoutui ehtojen mukaisesti huhtikuussa, joten työnantaja oletti, että A oli hyväksynyt ehdot hiljaisesti. Muiden irtisanottujen kanssa allekirjoitettiin sopimus, mikä ei ollut A:n osalta mahdollista, koska hän oli sairaslomalla. A ei vaatinut lounasseteleitä irtisanomisajalla.

Arviointi ja johtopäätökset

Asiassa on ensin ratkaistava, onko työntekijällä työehtosopimukseen sisältyvän palkkasopimuksen 11 §:n perusteella oikeus ateriaetuun irtisanomisaikana, jolloin hänet on vapautettu työvelvoitteesta eli onko palkkasopimuksen 11 §:ssä työpäivän käsitteellä tarkoitettu ainoastaan tosiasiallisia työssäolopäiviä.

Kun työpäivän käsitettä tulkitaan määräyksen sanamuodon valossa, arvioinnissa on otettava huomioon asianomainen määräys kokonaisuudessaan. Palkkasopimuksen 11 §:n 1 kohdan ensimmäisen lauseen mukaan työnantaja järjestää toimihenkilöille tilaisuuden lämpimän aterian nauttimiseen työpäivän aikana. Saman kohdan seuraavaan virkkeeseen on kirjattu, että lounasseteleitä myydään toimihenkilöille yksi työpäivää kohden. Kun työpäivän käsitettä arvioidaan tässä asiayhteydessä, määräyksen sanamuoto puoltaa työtuomioistuimen käsityksen mukaan työnantajapuolen tulkintaa, jonka mukaan ateriaetu on sidottu tosiasiallisiin työskentelypäiviin.

Työnantajapuolen tulkintaa tukee määräyksen sanamuodon lisäksi D:n ja B:n kertomuksista ilmenevä sopijapuolten tarkoitus, jonka mukaan lounasseteleitä koskevan kirjauksen tavoitteena oli turvata työntekijöiden mahdollisuus lämpimän aterian nauttimiseen työpäivän aikana työsuojelullisista syistä. Samaan suuntaan asian arvioinnissa vaikuttaa myös se riidaton seikka, ettei ateriaetuutta ole alalla annettu sairas- ja vuosilomapäivien ajalta, eikä etuuden saamatta jäämistä myöskään ole vastaavasti korvattu palkassa. Työnantajapuolen tulkintaa siitä, ettei ateriaetuus ole alalla palkan osa, tukee myös se, että lounasseteleiden ostaminen on työntekijöille vapaaehtoista, ja he voivat myös itse vaikuttaa ostamiensa lounasseteleiden määrään.

Ateriaetua koskevan määräyksen sanamuoto ja sopijapuolten tarkoituksesta ja soveltamiskäytännöstä esitetty selvitys puoltavat siten työnantajapuolen tulkintaa. Tämän tulkinnan mukaista on, ettei poissaolon syy vaikuta ateriaedun saamisen edellytyksiin. Siten asiassa ei ole merkitystä sillä, onko työvelvoitteesta vapauttaminen irtisanomisaikana tapahtunut työnantajan määräyksestä vai yhteisestä sopimuksesta.

Kantaja on vedonnut työehtosopimuksen 7 §:ään, jossa on määräys täyden palkan maksamisesta työntekijälle irtisanomisajalta. Määräys koskee kuitenkin tapauksia, joissa työnantaja ei ole noudattanut sovittua irtisanomisaikaa. Koska tällaisesta tapauksesta ei nyt esillä olevassa asiassa ole kysymys, määräyksellä ei työtuomioistuimen käsityksen mukaan saada tukea kantajan tulkinnalle.

Edellä esitetyillä perusteilla työtuomioistuin katsoo, että työntekijällä ei ole oikeutta palkkasopimuksessa sovittuun ateriaetuun irtisanomisaikana, jos hän on ollut vapautettuna työvelvoitteesta. Tämän vuoksi kanne on hylättävä.

Kun työtuomioistuin päätyy työehtosopimuksen tulkinnan osalta tähän arvioon, asiassa ei ole tarvetta perehtyä työvelvoitteesta vapauttamisen ehtoihin tai pohtia A:n irtisanoutumisen merkitystä.

Oikeudenkäyntikulut

Asia on ratkaistu työnantajapuolen hyväksi. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry on siten työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n nojalla velvollinen korvaamaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja Suomen Matkatoimisto Oy:n oikeudenkäyntikulut asiassa. Kantaja on paljoksunut vastaajan kuluvaatimukseen sisältyvää työtuntien määrää. Ottaen huomioon asian laatu, sen hoitamiseksi tarpeelliset toimenpiteet ja aiheutuneet kustannukset työtuomioistuin katsoo, että oikeudenkäyntikulujen korvaukseksi vaadittu määrä on kohtuullinen.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Työtuomioistuin velvoittaa Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry korvaamaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja Suomen Matkatoimisto Oy:n oikeudenkäyntikulut 4.680 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 § 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lukien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Kröger, Virtanen, Nyyssölä, Lehto ja Kirvesniemi jäseninä. Sihteeri on ollut Mohsen.

Tuomio on yksimielinen.