TT:2012-25 · Työtuomioistuin

Saksassa toimeenpantuun sotilaalliseen harjoitukseen osallistuneella kersantilla ei ollut oikeutta puolustusvoimien työaikasopimuksen mukaiseen harjoituskorvaukseen niiltä vuorokausilta, jolloin hän oli ollut äkillisen leikkaushoitoa vaatineen sairauden vuoksi hoidettavana paikallisessa sairaalassa.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 25

KANTAJA

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry

VASTAAJA

Valtiovarainministeriö

ASIA

Virkaehtosopimuksen tulkinta

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 16.11.2011

Pääkäsittely 25.1.2012

VIRKAEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Puolustusministeriön sekä Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n, Palkansaajajärjestö Pardia ry:n ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n välillä solmitussa puolustusvoimien työaikasopimuksen sotilaallista harjoitusta koskevassa 8 §:ssä on muun ohella seuraavat määräykset:

2. Harjoitukseen osallistuvan virkamiehen työajaksi sellaiselta kalenterivuorokaudelta, jonka aikana hänen palveluksensa harjoituksissa meno- ja paluumatkoineen on kestänyt vähintään 8 tuntia, lasketaan näistä 8 tuntia.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

5. Enintään JSA -vaativuusluokan 16 mukaista tai enintään ESJA -vaativuusluokan 13 mukaista tehtävää hoitavan virkamiehen osallistuessa harjoitukseen maksetaan hänelle harjoituskorvauksena 105,06 euroa vuorokaudelta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

7. Sotilaallisen harjoituksen kalenterivuorokausilta maksetaan enintään JSA -vaativuusluokan 16 mukaista tehtävää hoitavalle tai enintään ESJA -vaativuusluokan 13 mukaista tehtävää hoitavalle ja harjoitukseen osallistuvalle virkamiehelle korvauksena niistä ylimääräisistä kuluista ja haitoista, jotka aiheutuvat palveluksen suorittamisesta poikkeavissa olosuhteissa, matkustussäännön mukaisen kotimaan tai asianomaisen ulkomaan kokopäivärahan suuruinen harjoituspäiväraha.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

8 §:n soveltamisohje

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2. Sotilaalliseen harjoitukseen kuuluvat harjoituskäskyn mukaisesti harjoituksen alkamis-, keskeytymis- tai päättymisvuorokautena harjoitukseen osallistuvien virkamiesten suorittamat harjoitukseen liittyvät valmistelu- ja purkamistoimenpiteet.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

3. Sotilaallinen harjoitus alkaa virkamiehen osalta hänen ryhtyessä suorittamaan harjoitukseen kuuluvia tehtäviä sinä kalenterivuorokautena, jolloin siirrytään maasto-olosuhteisiin tai hänen liittyessään kesken harjoituksen harjoituskokoonpanoon.

Sotilaallinen harjoitus päättyy purkamistoimenpiteiden tultua suoritetuksi sinä kalenterivuorokautena, jolloin palataan maasto-olosuhteista säännönmukaisiin kasarmiolosuhteisiin tai virkamiehen tehtävän päättyessä harjoituskokoonpanossa.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

6. Jos harjoituskokoonpanoon kuuluva virkamies määrätään suorittamaan harjoitukseen tai harjoitusjoukkoon liittymättömiä tehtäviä, keskeytyy sotilaallinen harjoitus tehtävän suoritusajaksi. Keskeytysajalta ei makseta työaikasopimuksen 8 §:ssä tarkoitettuja korvauksia.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

8. Virkamiehelle maksetaan työaikasopimuksen 8 §:ssä tarkoitetut korvaukset kultakin kalenterivuorokaudelta, jonka aikana hän on osallistunut kyseiseen sotilaalliseen harjoitukseen vähintään 8 tuntia.

ASIAN TAUSTA

Ilmavoimien esikunta on antanut 31.7.2009 toimeenpanokäskyn Ilmavoimien kansainvälisen valmiusyksikön FORCEVAL-harjoitusjaksoon osallistumisesta 13.8.–5.10.2009 Trollenhagenissa Saksassa. Kersantti A on osallistunut mainittuun sotaharjoitukseen 6. – 25.9.2009. Hän on harjoituksen aikana joutunut sairaalahoitoon ajaksi 20.–24.9.2009. A:n sotilaallista harjoitusta ei ole määrätty keskeytettäväksi eikä päättyneeksi, vaan hän on palannut sairaalasta takaisin harjoitukseen 24.9.2009. A on sairaalajakson jälkeen osallistunut poislähdön valmisteluihin, miltä ajalta hänelle on maksettu sotaharjoituskorvausta ja -päivärahaa.

Lapin Lennosto on 24.2.2010 tekemällään päätöksellä perinyt takaisin osan A:lle sotaharjoituksen ajalta maksetuista sotaharjoituskorvauksista. Lapin Lennoston mukaan A:lla oli oikeus sotaharjoituskorvaukseen sairaalaan tulopäivän ja sieltä lähtöpäivän osalta, koska hän oli kyseisinä päivinä osallistunut harjoituksiin yli kahdeksan tuntia. Sen sijaan oikeutta sotaharjoituskorvaukseen ei ollut sairaalassaolopäiviltä 21.–23.9.2009, jolloin A ei ollut osallistunut harjoitustoimintaan lainkaan.

Riidatonta on se, että A:lla on oikeus puolustusvoimien työaikasopimuksen 8 §.n 7. kohdan mukaiseen harjoituspäivärahaan myös ajalta 21. - 23.9.2009.

KANNE

Vaatimukset

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry on pyytänyt työtuomioistuinta vahvistamaan, että Lapin Lennosto on velvollinen maksamaan A:lle puolustusvoimien työaikasopimuksen 8 §:n mukaisen harjoituskorvauksen ajalta 21.–23.9.2009.

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry on lisäksi vaatinut Suomen valtion velvoittamista korvaamaan Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Perusteet

A:n sotilaallista harjoitusta tulee käsitellä yhdenjaksoisena ajan 6.-25.9.2009 kestäneenä kokonaisuutena, johon sisältyy sairausjakso 20.–24.9.2009. A on ollut hoidettavana 20.–24.9.2009 Neubrandenburgissa olevassa sairaalassa, joka on määritelty harjoitukseen kuuluvaksi sairaalaksi. Sairaalaa on pidettävä työaikasopimuksessa tarkoitettuna maasto-olosuhteena. Harjoituskäskyssä ei ole erillisiä määräyksiä sairaalahoidon menettelystä. A on kuulunut koko mainitun ajanjakson harjoituskokoonpanoon, minkä johdosta hänelle tulee maksaa työaikasopimuksen 8 §:n mukainen harjoituskorvaus.

Työaikasopimuksessa tai sen soveltamisohjeissa ei ole määritelty, mitä harjoitukseen osallistumisella tarkoitetaan. Sama asia on tosiasiallisesti määritelty siten, että soveltamisohjeeseen on sisällytetty alkamis- ja päättymisajankohdan määrittely sekä nimenomainen keskeytystä koskeva määräys. Näiden perusteella määräytyy se, mitä työaikasopimuksen sopijaosapuolet ovat tarkoittaneet sotilaalliseen harjoitukseen osallistumisella. Käytännössä harjoitukseen osallistumiseksi ja sotaharjoituskorvaukseen oikeuttavaksi ajaksi on katsottu aika, jonka virkamies on ollut määrättynä kuulumaan sotilaallisen harjoituksen harjoituskokoonpanoon.

Työaikasopimuksessa ei ole määräystä siitä, että harjoitukseen osallistumisen tosiasiallinen keskeytys aiheuttaisi harjoituskorvauksen maksamatta jättämisen. Käytännössä harjoituskorvaukset on maksettu myös virkamiehelle, joka on sairastunut harjoituksen aikana.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Valtiovarainministeriö on kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.

Kanteen kiistämisen perusteet

Sotilaallisen harjoituksen korvaukset (harjoituskorvaus 5. kohta ja -päiväraha kohta 7) on tarkoitettu korvaukseksi toiminnasta, jossa harjaannutetaan sotilaallisia taitoja mahdollisimman todenmukaisissa kriisiajan olosuhteissa.

Puolustusvoimien työaikasopimuksen 8 §:n mukaan "poiketen siitä, mitä tässä sopimuksessa ja työaikalain alaisten virkamiesten osalta valtion virka- ja työehtosopimuksessa on sovittu työajoista ja haittatyökorvauksista, noudatetaan puolustusvoimien virkamiesten osallistuessa sotilaalliseen harjoitukseen seuraavia määräyksiä". Kyse on siis maksuperusteesta.

Harjoitukseen osallistumista koskeva määritelmä sisältyy soveltamisohjeen kohtaan 3. Sotaharjoituskorvaukseen oikeuttavaksi ajaksi ei katsota automaattisesti aikaa, jonka virkamies on ollut määrättynä harjoituskokoonpanoon, vaan aika, jona virkamies on soveltamisohjeen 8. kohdan mukaisesti osallistunut kyseiseen harjoitukseen vähintään 8 tuntia. Harjoitukseen osallistumiskriteeri on soveltamisohjeen 3. kohdan mukaisesti aika, jona virkamies on harjoituskokoonpanoon määrättynä suorittanut harjoitukseen kuuluvia tehtäviään kalenterivuorokauden aikana vähintään 8 tuntia. Pelkästään aika, jonka virkamies on sinänsä ollut harjoituskokoonpanoon määrättynä, ei ole sopimuksen 8 §:n 5. kohdan mukaisen harjoituskorvauksen maksuperuste.

A:n kohdalla on menetelty vakiintuneen käytännön mukaisesti. Ulkomailla toimeenpannuissa sotaharjoituksissa on aiemmin toimittu siten, ettei sairaalassaoloaika ole oikeuttanut sotilaallisen harjoituksen korvaukseen, mutta ajalta on kuitenkin maksettu ulkomaan päiväraha.

Nyt kysymyksessä olevassa tapauksessa kysymys ei ole ollut terveydenhuollon/kenttäsairaanhoidon kriisiajan harjoittelusta, eikä sairaalassaoloaika ole ollut A:n harjoitukseen kuuluva tehtävä. A on ollut sairaalahoidossa akuutin leikkauksen ja sen vaatiman hoidon vuoksi viisi päivää (20. - 24.9.2009), joista kolmena hän ei esimiehen ilmoituksen mukaan ole suorittanut harjoitukseen kuuluvia tehtäviä lainkaan. Harjoitus on päättynyt 25.9. ja A:n sairausloma jatkunut edelleen kotimaassa 26.9.2009 lukien.

Kyseinen sairaala ei ole ollut niin sanottu kriisiajan olosuhteissa toimiva hoitopaikka, vaan tavanomainen normaaliajan keskussairaalaan tai terveyskeskukseen verrattava hoitolaitos. Kotimaassa olisi käytetty lähintä terveyskeskus- tai sairaalapäivystystä, mikäli harjoitusjoukon oman lääkintähuollon taso ei olisi ollut tilanteeseen nähden riittävä.

Nimenomaisesta hallinnollisen keskeytyspäätöksen puuttumisesta huolimatta harjoitus on tosiasiallisesti keskeytynyt, eikä A:lla ole oikeutta sotaharjoituskorvaukseen niiltä vuorokausilta, jolloin hän ei puolustusvoimien työaikasopimuksen 8 §:n edellyttämin tavoin ole osallistunut harjoitukseen vähintään kahdeksaa tuntia.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Puolustusvoimien työaikasopimus 11.1.2007

2. Pöytäkirja Pääesikunnan ja Aliupseeriliitto ry:n välillä käydyistä paikallisneuvotteluista 12.11.2010

3. Ilmavoimien kansainvälisen valmiusyksikön FORCEVAL-harjoitusjakson työaikakäsky 13.8.–5.10.2009

Vastaajan kirjalliset todisteet

1. Puolustusvoimien työaikasopimus

Kantajan henkilötodistelu

1. Opistoupseeri B

2. Aliupseeri C

Vastaajan henkilötodistelu

1. Toimialapäällikkö D

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Erimielisyys

Asianosaisten välillä vallitsee erimielisyys siitä, onko ilmavoimien kansainvälisen valmiusyksikön Saksan Trollenhagenissa järjestettyyn FORCEVAL-harjoitukseen osallistuneella kersantti A:lla oikeus puolustusvoimien työaikasopimuksen 8 §:n 5. kohdan mukaiseen harjoituskorvaukseen ajalta 21. - 23.9.2009, jolloin hän on ollut äkillisen sairastumisen ja suoritetun leikkauksen vuoksi sairaalahoidossa Neubrandenburgissa sijaitsevassa sairaalassa.

Esitetty näyttö

B on kertomansa mukaan sairastunut useasti sotilaallisen harjoituksen aikana. Hänelle on sairastumisen ajalta maksettu aina työaikasopimuksen mukaiset korvaukset. Viimeksi näin tapahtui vuonna 1993 tai 1994 hänen osallistuessaan sotilaalliseen harjoitukseen Utössä. Vallinneen kuume-epidemian vuoksi paikalle perustettiin henkilöstölle oma vuodeosasto, jossa B sairasti kolme - neljä vuorokautta, mitä ajalta hänelle maksettiin työaikasopimuksen mukaiset korvaukset.

Aliupseeri C, jonka toimipaikka on Karjalan prikaatissa, on kertonut sairastuneensa syksyllä 2009 osallistuessaan kahdeksan päivän pituiseen sotaharjoitukseen Niinisalossa. Hän sairastui lauantaina, jolloin esimies sanoi, että viikonloppuna harjoituksesta ei poistuta sairaana. Sunnuntaina hän sairasti parakkiolosuhteissa, ja tältä päivältä hänelle maksettiin työaikasopimuksen mukaiset sotilaallisen harjoituksen ajalta maksettavat korvaukset. Maanantaina hänet evakuoitiin yhdessä usean muun henkilön kanssa. Hänelle ei annettu erillistä ilmoitusta harjoituksen keskeytymisestä.

Edellä esitetyn tulkinnan mukaan on menetellyt vuonna 2008 Ruotsissa olleen sotaharjoituksen aikana sairaalahoitoon useaksi päiväksi joutuneen henkilön kohdalla. Asiaa oli käsitelty Maanpuolustuskorkeakoulun opettajista koostuvassa niin sanotussa help-deskissä, joka antaa neuvontaa työnantajavirkamiesten esittämiin kysymyksiin. Help-deskissä käsittelyn jälkeen tulkinnasta päättävät viime kädessä työnantajavirkamiehet. Edellä mainitussa asiassa tulkinnasta ei ollut erimielisyyttä ja omaksuttu tulkinta on esitetty myös opetuksen yhteydessä.

Arviointi ja johtopäätökset

Puolustusvoimien työaikasopimuksen 8 §:n 5. kohdan mukaan kohdassa mainitun vaativuusluokan mukaista tehtävää hoitavalle virkamiehelle maksetaan 105,06 euron suuruista harjoituskorvausta hänen osallistuessaan sotilaalliseen harjoitukseen. Edellä mainitussa kohdassa mainittua tehtävää hoitavalle harjoitukseen osallistuvalle virkamiehelle maksetaan 8 §:n 7. kohdan mukaan korvauksena niistä ylimääräisistä kuluista ja haitoista, jotka aiheutuvat palveluksen suorittamisesta poikkeavissa olosuhteissa, matkustussäännön mukaisen kotimaan tai asianomaisen ulkomaan kokopäivärahan suuruista harjoituspäivärahaa.

A:lle on maksettu työaikasopimuksen 8 §:n mukainen harjoituspäiväraha myös nyt riidanalaisilta sairaalassaolopäiviltä. Päivärahan maksaminen on työnantajapuolen mukaan johtunut siitä, että päivärahalla korvataan ulkomailla olosta aiheutuneet mahdolliset ylimääräiset kulut ja muu haitta. Sen sijaan harjoituskorvausta ei ole maksettu sairaalassaolopäiviltä, koska A ei ole mainittuna aikana osallistunut sotilaalliseen harjoitukseen, joka on keskeytynyt kysymyksessä olevaksi ajaksi.

Työaikasopimuksen määräyksistä ei ole saatavissa tukea sellaiselle tulkinnalle, että harjoituskorvausta koskevia sopimusmääräyksiä voitaisiin tulkita eri tavoin riippuen siitä, onko kysymyksessä sairastuminen kotimaassa tai ulkomailla toimeenpannun sotilaallisen harjoituksen aikana. Kantajan todistajien B:n ja C:n kertoman mukaan heille on maksettu harjoituskorvaus myös ajalta, jolloin he ovat sotilaallisen harjoituksen aikana sairastuneet ja olleet sairauden vuoksi estyneet hoitamassa harjoitukseen kuuluneita tehtäviä. Heidän kertomissaan tilanteissa sairastaminen on tapahtunut epidemiatilanteessa paikalle perustetulla vuodeosastolla tai parakkiolosuhteissa.

B:n kertoman mukaan harjoituskorvaus on käytännössä maksettu niissä tilanteissa, joissa sairastuminen on tapahtunut harjoituksen puitteissa. Harjoituskorvausta ei ole maksettu tilanteessa, jossa sotaharjoituksen aikana sairastuneelle henkilölle ilmoitetaan, että hän ei ole mukana harjoituksessa ja hän joutuu sairauden vuoksi kotiin tai hoitolaitokseen.

C:n kertoman mukaan hänelle ei maksettu harjoituskorvausta sen jälkeen, kun hänet oli työnantajan toimesta evakuoitu harjoitusalueelta. Samoin D on kertonut käytäntönä olevan, ettei harjoituskorvausta makseta, mikäli virkamies evakuoidaan sairauden vuoksi harjoitusalueelta.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Ruikka puheenjohtajana sekä Siitonen, Virtanen, Niittylä, Lehto ja Mäkinen jäseninä. Sihteeri on ollut Laurila.

Tuomio on yksimielinen.