TT:2012-144 · Työtuomioistuin
Legislator summary
AI generatedKantajat ovat vaatineet haastehakemuksesta tarkemmin ilmenevin tavoin, että käräjäoikeus tuomitsee VR Track Oy:n maksamaan kantajille perusteettomasti pidättämäänsä palkkaa korkoineen ja yhtiö velvoitetaan korvaamaan kantajien oikeudenkäyntikulut korkoineen. VR Track Oy:n palveluksessa työskentelevät kuukausipaikkaiset kantajat ovat osallistuneet työtaisteluun 23. ja 26.6.2011 välisenä aikana. Neljästä lakkopäivästä kantajien työvuoroluettelon mukainen työpäivä oli 23.6.2011, ja työvuoroluettelon mukaisia vapaapäiviä olivat 24. - 26.6.2011. Kysymys on siitä, oliko yhtiöllä oikeus vähentää kantajien kuukausipalkasta koko lakon kestoa eli neljän päivän palkkaa vastaava osuus kuukausipalkasta vai onko yhtiöllä ollut oikeus pidättää kuukausipalkkaa vain niiltä päiviltä, joiden työpanoksen se on menettänyt lakon vuoksi.
Legislator headnote
AI generatedTT:2012-144 · Työtuomioistuin: Yhtiö on väittänyt, että sillä on rautatiealan työehtosopimuksen 32 §:n 6 kohdan nojalla oikeus vähentää kantajilta neljän päivän palkka, vaikka se on lakon vuoksi menettänyt vain yhden päivän työpanoksen. Koska kantajat ovat kuukausipalkkaisia, työnantaja ei voi kohdella heitä päiväpalkkaisina. Kun kuukausipalkasta vähennetään yhden pelkästään lakosta johtuneen päivän palkka, maksettavaksi jää kesäkuulta vielä 29 päivän palkka. Jos työehtosopimuksen sanamuotoa tulkitaan siten, että se mahdollistaa työntekijöiden henkilökohtaisen rankaisemisen lakkoon osallistumisesta vapaapäivien palkka pidättämällä, tämä merkitsisi lakko-oikeuden suojan kiertämistä.
Keywords
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Useita päiviä kestäneeseen lakkoon osallistuneen kuukausipalkkaisen työtekijän kuukausipalkasta saatiin vähentää myös niiden lakon ajalle osuneiden päivien palkka, jotka olisivat olleet työntekijän työvuoroluettelon mukaisia vapaapäiviä.
TYÖTUOMIOISTUIN LAUSUNTO Nro 144
KUULTAVAT
Palvelualojen työnantajat PALTA ry
Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry
ASIA
Helsingin käräjäoikeuden lausuntopyyntö rautatiealan työehtosopimuksen tulkintaa koskevassa asiassa (A ym / VR Track Oy)
TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET
Liikenne- ja Erityisalojen Työnantajat ry:n ja Rautatieläisten Liitto ry:n välisessä, 23.6.2010 allekirjoitetussa rautatiealan työehtosopimuksessa (1.5.2010 - 31.3.2012) on muun ohella seuraavat määräykset:
19 § Ylityö
11. Mikäli työntekijä on muissa kuin rautatieliikenteeseen liittyvissä töissä ollut poissa työstä vuosi-, sairaus- tai lakisääteisen äitiys-, erityisäitiys-, isyys- , vanhempainvapaan taikka paikallisen kurssin, ajantasausvapaan tai työajan lyhentämispäivän takia, pidetään tätä aikaa työssäolon veroisen aikana viikoittaista tai työjakson työaikaa laskettaessa. Vastaavasti työssä olon veroisen aikana pidetään myös muuta korvaukset kohdassa (35§) mainittuja paikallisia vapautuksia työstä. Työssäolon veroisena aikana pidetään tällöin vahvistetun työtuntijärjestelmän mukaista työaikaa.
32 § Palkanmaksu
6. Työntekijän päiväpalkka saadaan jakamalla kuukausipalkka ao. kuukauden kalenteripäivillä.
Palkkaliitteissä 2 ja 3 alle 8 tunnin palkaton poissaolo vähennetään kertomalla yksinkertainen tuntipalkka poissaolotunneilla.
35 § Muut korvaukset
5. Työntekijälle ei makseta palkkaa tämän sopimuksen perusteella muulta työstä vapautusajalta eikä muulta poissaoloajalta.
40 § Terveyden- ja sairaanhoito sekä sairaus- ja äitiysvapaa-ajan palkka
10. Työntekijälle maksetaan sairausajan palkkaa sairauslomaan sisältyviltä kalenteripäiviltä.
Keskipäiväansiona pidetään sairausajan palkkaa laskettaessa määrää, joka saadaan jakamalla kuukausipalkka ao. kuukauden kalenteripäivillä ja lisäämällä siihen ns. sairauslomalisä.
KÄSITTELY HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUDESSA
KANNE
Vaatimukset
Kantajat ovat vaatineet haastehakemuksesta tarkemmin ilmenevin tavoin, että käräjäoikeus tuomitsee VR Track Oy:n maksamaan kantajille perusteettomasti pidättämäänsä palkkaa korkoineen ja yhtiö velvoitetaan korvaamaan kantajien oikeudenkäyntikulut korkoineen.
Perusteet
VR Track Oy:n palveluksessa työskentelevät kuukausipaikkaiset kantajat ovat osallistuneet työtaisteluun 23. ja 26.6.2011 välisenä aikana. Neljästä lakkopäivästä kantajien työvuoroluettelon mukainen työpäivä oli 23.6.2011, ja työvuoroluettelon mukaisia vapaapäiviä olivat 24. - 26.6.2011. Kysymys on siitä, oliko yhtiöllä oikeus vähentää kantajien kuukausipalkasta koko lakon kestoa eli neljän päivän palkkaa vastaava osuus kuukausipalkasta vai onko yhtiöllä ollut oikeus pidättää kuukausipalkkaa vain niiltä päiviltä, joiden työpanoksen se on menettänyt lakon vuoksi.
Vaikka kantajien poissaolo työstä on aikaprioriteettiperiaatteen mukaisesti johtunut lakosta kaikkina neljänä lakkopäivänä, lakosta ei ole aiheutunut työnantajalle kenenkään kantajan osalta kuin yhden päivän työpanoksen menetys. Kanne ei perustu väitteelle, että kantajien poissaolo ei olisi myös 24.6. - 26.6.2011 johtunut lakosta, vaan siihen seikkaan, että työnantajalle ei aiheutunut lakosta kenenkään kantajan kohdalla suurempaa kuin yhden päivän työpanoksen menetys. Yhtiö on saanut yhtä lakkopäivää lukuun ottamatta täyden työpanoksen, josta se on velvollinen maksamaan palkan. Yhtiön käyttämän laskutavan hyväksyminen merkitsisi sitä, että kantajille jätettäisiin maksamatta palkkaa kolmelta tehdyltä työpäivältä.
Jos kantajat olisivat olleet tuntipaikkaisia, olisi selvää, ettei yhtiö voisi vähentää palkasta kuin lakon vuoksi tekemättä jääneiden tuntien palkan. Perustetta kohdella lakossa ollutta kuukausipaikkaista työntekijää toisin kuin tuntipaikkaista työntekijää ei ole.
Työnantajan kanta, että kuukausipalkasta voitaisiin vähentää lakkopäivien suhteellista osuutta kalenterikuukauden päivistä vastaava osuus eli myös vapaapäiviksi ennalta määrättyjen päivien osuus, ei perustu mihinkään sääntöön, sopimusehtoon tai oikeusperiaatteeseen. Normin puuttuessa on työntekijän suojelun periaatteen mukaan päädyttävä työntekijän kannalta suotuisimpaan ratkaisuun. Työntekijöiden kanta, jonka mukaan kuukausipalkasta saadaan vähentää vain sen päivän palkka, joka ilman lakkoa olisi ollut työpäivä, perustuu työoikeudessa hyväksytylle palkka tehdystä työstä -periaatteelle.
Yhtiö on väittänyt, että sillä on rautatiealan työehtosopimuksen 32 §:n 6 kohdan nojalla oikeus vähentää kantajilta neljän päivän palkka, vaikka se on lakon vuoksi menettänyt vain yhden päivän työpanoksen. Koska kantajat ovat kuukausipalkkaisia, työnantaja ei voi kohdella heitä päiväpalkkaisina. Kun kuukausipalkasta vähennetään yhden pelkästään lakosta johtuneen päivän palkka, maksettavaksi jää kesäkuulta vielä 29 päivän palkka. Jos työehtosopimuksen sanamuotoa tulkitaan siten, että se mahdollistaa työntekijöiden henkilökohtaisen rankaisemisen lakkoon osallistumisesta vapaapäivien palkka pidättämällä, tämä merkitsisi lakko-oikeuden suojan kiertämistä.
Rautatiealan työehtosopimuksen sairausajan palkkaa koskevalla 40 §:n 10 kohdalla ei ole yhteyttä 32 §:n 6 kohdan kanssa, joskin sen valossa korostuu, että työehtosopimuspuolet ovat niin halutessaan kirjoittaneet työehtosopimukseen poissaoloajan palkkaa koskevan laskentaohjeen. Siksi ei ole todennäköistä, että 32 §:n 6 kohdassa olisi tarkoitettu määrätä vajaalta kuukaudelta maksettavan kuukausipalkan laskentatavasta.
VASTAUS
Vastaus kannevaatimuksiin
VR Track Oy on vaatinut, että käräjäoikeus hylkää kanteen ja velvoittaa kantajat yhteisvastuullisesti korvaamaan VR Track Oy:n oikeudenkäyntikulut korkoineen.
Kanteen kiistämisen perusteet
Kantajat olivat neljä päivää lakossa juhannuksena 2011 osana Rautatieläisten Liiton osasto N:o 73 Sähköalan viran- ja toimenhaltijat ry:n toimeenpanemaa työtaistelutoimenpidettä. Kysymys on siitä, minkä osan työnantaja on oikeutettu vähentämään lakkoon osallistuneen kuukausipalkkaisen työntekijän palkasta lakon ajalta.
Nykyisin Sähköalojen ammattiliitto ry:n jäseninä olevat kantajat osallistuivat työtaisteluun koko sen keston ajan 23. - 26.6.2011. Kantajien mukaan lakko osui ajanjaksolle, jolloin kantajilla olisi muutoin ollut yksi työpäivä ja kolme vapaapäivää. Riidatonta on kuitenkin, että kantajien poissaolo on johtunut kaikkina neljänä päivänä lakosta.
Työnantajalla ei ole velvollisuutta maksaa palkkaa lakkoon osallistuville työntekijöille lakon keston ajalta, vaan yhtiöllä on oikeus vähentää kantajien kuukausipalkasta neljän lakkopäivän palkkaa vastaava osuus. Yhtiö on vähentänyt kantajien palkasta osuuden, joka kohdistui lakon ajalle, ja on käsitellyt lakkoa samalla tavalla kuin mitä tahansa muuta palkatonta poissaolotilannetta. Sillä, että vain yksi lakkopäivistä olisi ollut kunkin kantajan työpäivä ja muut vapaapäiviä, ei ole merkitystä.
Työsopimuslaissa ei ole säännöksiä vajaan kalenterikuukauden palkan maksamisesta. Kyse on tahdonvaltaisesta ja sopimuksenvaraisesta asiasta, josta on vakiintuneesti sovittu työehtosopimuksissa. Työehtosopimuksen osapuolet voivat sopia tavan, jolla työntekijän laskennallinen päiväpalkka määritetään ja miten palkaton poissaolo tulee vähentää työntekijän kuukausipalkasta.
Rautatiealan työehtosopimuksen 32 §:n 6 kohdassa oleva vajaan kalenterikuukauden palkkaa koskeva, kalenteripäiviin perustuva sääntö on sovittu koskemaan kaikkia vajaiden kuukausien palkanmaksutilanteita, joissa työnantajan palkanmaksuvelvollisuus on keskeytynyt. Merkitystä ei ole sillä, sisältyykö työntekijän tällaiseen poissaoloon vapaapäiviä vai ei. Sanottua kohtaa on sovellettu jokaisessa tilanteessa, jossa työnantajan palkanmaksuvelvollisuus on keskeytynyt. Näin on menetelty vakiintuneesti esimerkiksi palkattomien vapaiden ja lomautusten kanssa ja työsuhteen alkaessa tai päättyessä kesken kuukauden. Periaatetta on noudatettu myös, kun työntekijän palkasta on vähennetty lakkopäiviä. Samalla tavalla tulkitaan myös esimerkiksi työehtosopimuksen 40 § 10 kohdan määräystä sairausajan palkasta, jossa laskentaperiaate on erikseen todettu.
Työehtosopimuksen 32 §:n 6 kohdan mukaan palkka vajaalta kuukaudelta lasketaan jakamalla kuukausipalkka kyseisen kuukauden kalenteripäivillä ja kertomalla päiväpalkka poissaolon keston ulkopuolelle jäävillä kalenteripäivillä työssäolo- ja vapaapäiviä erottelematta. Esimerkiksi seitsemän päivän palkattoman vapaan ajalta kuukausipalkkaiselta työntekijältä vähennetään työehtosopimuksen mukaisesti laskettava seitsemän päivän palkka, vaikka työntekijällä olisi ajanjaksolla vain viisi työpäivää. Huomattavaa on, että koska kuukausipalkka jaetaan kalenteripäivillä, näin muodostuva päiväpalkka on pienempi kuin silloin, jos päiväpalkka laskettaisiin todellisten työpäivien perusteella.
Kantajien vaatimukset perustuvat ajatukselle, että työvuoroluettelon mukaisia vapaapäiviä ei tulisi huomioida palkan vähentämisessä. Tämä ei vastaa työehtosopimusmääräyksen tulkintaa. Ei voida pitää hyväksyttävänä, että poissaoloaikaa koskeva palkka lasketaan jyvittämällä kuukausipalkka kalenteripäiville, mutta poissaoloajalta huomioitaisiin vain sattumanvaraisesti määräytyvät työvuorolistan mukaiset työpäivät palkan vähennykseksi.
Yhtiön käytäntö on syntynyt valtion työ- ja virkaehtosopimuksien aikana. Vanhojen käytäntöjen mukaisesti voimassaolevassa valtion yleisen virka- ja työehtosopimuksen 4 §:ssä on määräys, jonka mukaan "milloin virkamiehen tai kuukausipalkkaisen työntekijän palkkaus maksetaan vajaalta kalenterikuukaudelta, lasketaan kalenteripäivän palkka jakamalla kuukausipalkka kyseisessä kuukaudessa olevien kalenteripäivien lukumäärällä". Vastaavanlainen määräys on myös kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen 19 §:n 1 momentissa. Yhtiön tulkinta työehtosopimuksen 32 §:n 6 kohdasta vastaa valtion ja kuntien yleisten sopimusten tulkintaa. Tällainen käytäntö ei ole muutenkaan poikkeuksellinen, vaan vastaavanlaisia vajaan kalenterikuukauden palkkaa koskevia määräyksiä on useissa muissakin työehtosopimuksissa.
Yhtiö on työehtosopimusta noudattaen laskenut kantajien päiväpalkat palkattoman poissaolon kestolle eli neljälle lakkopäivälle ja vähentänyt ne kantajien kuukausipalkasta. Kantajien palkka on maksettu työehtosopimuksen 32 §:n 6 kohdan mukaisesti.
HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUDEN LAUSUNTOPYYNTÖ
Käräjäoikeus on pyytänyt työtuomioistuimelta lausuntoa seuraavista kysymyksistä:
Onko rautatiealan työehtosopimuksen 1.5.2010 - 31.3.2012 palkanmaksua koskevaa 32 §:n kohtaa 6 tulkittava siten, että useita päiviä kestäneeseen lakkoon osallistuneen kuukausipaikkaisen työntekijän kuukausipalkasta saadaan vähentää paitsi niiden lakkoon osuneiden päivien palkka, jotka olisivat olleet työntekijän työvuoroluettelon mukaisia työpäiviä, myös niiden lakkoon osuneiden päivien palkka, jotka olisivat olleet työntekijän työvuoroluettelon mukaisia vapaapäiviä.
Jos vastaus edellä mainittuun kysymykseen on myönteinen, onko työehtosopimuksen määräys jätettävä ottamatta huomioon siltä osin kuin se estää työntekijää saamasta palkkaansa niiltä päiviltä, jotka olisivat olleet hänen työvuoroluettelon mukaisia vapaapäiviään sillä perusteella, että tuomioistuin on velvollinen tulkitsemaan työehtosopimusta ihmisoikeusmyönteisesti, ja että Suomea sitovan Euroopan Unionin perusoikeuskirjan artiklan 28 mukaan lakko-oikeus on ihmisoikeus, jonka rajoittamista sanottu tulkinta merkitsisi.
KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA
Työtuomioistuin on työtuomioistuimesta annetun lain 39 §:n nojalla varannut sopimuksiin osallisille tilaisuuden tulla asiassa kuulluiksi.
JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL RY:N JA PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY:N LAUSUNTO
Palkka pidätetään rautatiealan työehtosopimuksen (1.5.2010 - 31.3.2012) soveltamisalalla työtaistelutilanteissa samoin perustein kuin muiden palkattomien poissaolojen osalta. Palkan pidättämisestä on määrätty työehtosopimuksen 35 § 5-kohdassa, jonka mukaisesti palkka pidätetään kaikilta työntekijän työtaisteluun osallistumisen kalenteripäiviltä, joina työntekijä ei ollut työssä. Pidätettävä päiväpalkka saadaan jakamalla kuukausipalkka kuukauden kalenteripäivien lukumäärällä työehtosopimuksen 32 § 6-kohdan mukaisesti. Työtaisteluun osallistumisen alkupäivä määräytyy aikaprioriteettiperiaatteen mukaisesti.
Rautatiealan työehtosopimuksen palkanmaksua koskevaa 32 § 6-kohtaa on tulkittava siten, että useita päiviä kestäneeseen lakkoon osallistuneen kuukausipalkkaisen työtekijän kuukausipalkasta saadaan vähentää myös niiden lakon ajalle osuneiden päivien palkka, jotka olisivat olleet työntekijän työvuoroluettelon mukaisia vapaapäiviä.
Työehtosopimuksen määräystä ei ole jätettävä huomioon ottamatta sillä perusteella, että tuomioistuin on velvollinen tulkitsemaan työehtosopimusta ihmisoikeusmyönteisesti. Poissaoloa lakon vuoksi käsitellään kuten muitakin palkattomia poissaoloja eikä tätä ole pidettävä lakko-oikeuden rajoittamisena.
TYÖTUOMIOISTUIMEN LAUSUNTO
Käräjäoikeudessa vireillä olevassa asiassa on erimielisyyttä siitä, saadaanko useita päiviä kestäneeseen lakkoon osallistuneen kuukausipaikkaisen työntekijän kuukausipalkasta vähentää paitsi niiden lakkoon osuneiden päivien palkka, jotka olisivat olleet työntekijän työvuoroluettelon mukaisia työpäiviä, myös niiden lakkoon osuneiden päivien palkka, jotka olisivat olleet työntekijän työvuoroluettelon mukaisia vapaapäiviä.
Työehtosopimukseen osalliset liitot ovat yhteisessä lausunnossaan todenneet edellä esittämillään perusteilla, että rautatiealan työehtosopimuksen (1.5.2010 - 31.3.2012) palkanmaksua koskevaa 32 § 6-kohtaa on tulkittava siten, että useita päiviä kestäneeseen lakkoon osallistuneen kuukausipalkkaisen työtekijän kuukausipalkasta saadaan vähentää myös niiden lakon ajalle osuneiden päivien palkka, jotka olisivat olleet työntekijän työvuoroluettelon mukaisia vapaapäiviä.
Työtuomioistuimella ei ole perusteita poiketa työehtosopimukseen osallisten liittojen yhteisestä kannasta ja yhtyy siten lausuntonaan liittojen esittämään tulkintaan.
Kysymys siitä, onko työehtosopimuksen määräys jätettävä ottamatta huomioon ihmisoikeusmyönteisen tulkinnan seurauksena siltä osin kuin se estää työntekijää saamasta palkkaansa päiviltä, jotka olisivat olleet hänen työvuoroluettelon mukaisia vapaapäiviään, jää työtuomioistuimesta annetun lain 39 §:n mukaisen lausuntomenettelyn ulkopuolelle. Työtuomioistuin toteaa kuitenkin, että palkan pidättämistä lakon ajalle kohdistuneiden vapaapäivien osalta ei voida pitää lakko-oikeuden rajoittamisena, mikäli poissaoloa työtaistelun vuoksi käsitellään samalla tavoin kuin muita vastaavia tilanteita.
Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Ruikka puheenjohtajana sekä Jalanko, Nyyssölä, Pärssinen, Lehto ja Salonen jäseninä. Esittelijä on ollut Mohsen.
Lausunto on yksimielinen.