Legislator Case Law & Legislation
TT:2012-140 AI generated

TT:2012-140 · Työtuomioistuin

Case Number TT:2012-140
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date

Legislator summary

AI generated

Kysymys siitä, mitä työehtosopimuksessa oli tarkoitettu työsuhteen keskeytymättömyydellä, ja mitkä aiemmat työsuhteet varustamon palveluksessa otettiin huomioon, kun kysymys oli kahden viimeisen ikälisän laskemisesta. Suomen Merimies-Unioni SM-U ry:n ja Suomen Varustamot ry:n välisessä ulkomaanliikenteen kansi- ja konemiehistön sekä taloushenkilökunnan työehtosopimuksessa (1.3.2010-29.2.2012) on seuraava määräys:

Legislator headnote

AI generated

TT:2012-140 · Työtuomioistuin: Jos työntekijän työsuhde päättyy hänestä riippumattomista syistä, joita ovat varustamon konkurssi, varustamon lopettaminen sekä liikkeen luovutus ja merityösopimuslain 12 luvun 4 §:ssä mainitut syyt, hän on seuraavassa työsuhteessaan oikeutettu laskemaan hyväkseen ne ikälisät, jotka hänellä edellisen työsuhteen päättyessä oli.

Keywords

AI generated
arrangement of working time fixed-term work duration of incapacity defined benefit principle safeguarding the purpose of benefits calculation of years of service
AI generated

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

Kysymys siitä, mitä työehtosopimuksessa oli tarkoitettu työsuhteen keskeytymättömyydellä, ja mitkä aiemmat työsuhteet varustamon palveluksessa otettiin huomioon, kun kysymys oli kahden viimeisen ikälisän laskemisesta.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 140

KANTAJA

Suomen Merimies-Unioni SM-U ry

VASTAAJA

Suomen Varustamot ry

KUULTAVA

Finnlines Oyj

ASIA

Työehtosopimuksen tulkinta

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 20.9.2012

Pääkäsittely 31.10.2012

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Suomen Merimies-Unioni SM-U ry:n ja Suomen Varustamot ry:n välisessä ulkomaanliikenteen kansi- ja konemiehistön sekä taloushenkilökunnan työehtosopimuksessa (1.3.2010-29.2.2012) on seuraava määräys:

21.1. Ikälisä

Työntekijä on oikeutettu ikälisään, joka vastaa 5 % peruspalkasta 3, 5, 8, 11, 14 ja 17 vuoden keskeytymättömän työsuhteen jälkeen samassa varustamossa.

Neljä ensimmäistä ikälisää maksetaan varustamosta riippumatta työntekijälle, joka on ollut työsuhteessa vähintään 3, 5, 8 tai vastaavasti 11 vuotta.

Seuraavia varustamoon sidottuja ikälisiä laskettaessa huomioidaan enintään yhdentoista vuoden työsuhde varustamosta riippumatta.

Taloushenkilökuntaan kuuluva työntekijä saa neljä ensimmäistä ikälisää varustamosta riippumatta, edellyttäen, että hän ollut työsuhteessa talousosastossa aluksessa vähintään 3, 5, 8 tai vastaavasti 11 vuotta. Seuraavia varustamoon sidottuja ikälisiä laskettaessa huomioidaan enintään yhdentoista vuoden työsuhde talousosastossa aluksessa varustamosta riippumatta.

Ikälisään oikeuttava aikaa laskettaessa on varustamoja, jotka ovat yhteisen johdon alaisina, pidettävä yhtenä varustamona.

Milloin työntekijä palaa uudelleen varustamoon työsuhteeseen, on hän ikälisiä laskettaessa oikeutettu lukemaan hyväkseen aikaisemman keskeytymättömän työsuhdeaikansa varustamossa.

Työntekijän tulee esittää asianmukaiset todistukset em. työnantajasta riippumattomien työsuhteiden osalta, jotta nämä ajat huomioitaisiin.

21.1.1 Ikälisään oikeuttava aika

Ikälisiin oikeuttava aika on hankittava sisäliikennettä kaukaisemmassa liikenteessä (= rannikko- tai sitä kaukaisemmassa liikenteessä). Varustamosta riippumattomiin ikälisiin luetaan hyväksi myös ulkomaalaisella aluksella hankittu palvelusaika.

Ikälisiin oikeuttavaan aikaan luetaan myös aika, jolloin työntekijä on ollut vuosi- tai vastikelomalla sekä myös aika, jolloin työntekijä työsuhteen kestäessä on ollut estynyt työtä suorittamasta:

1) työpaikan muiden työntekijöiden vuosilomien takia;

2) reservin harjoituksen tai ylimääräisen palveluksen takia, jos hän on palannut työhön välittömästi tällaisen esteen lakattua;

3) merimiesten vuosilomalain 3 § 2 mom:n 3 kohdassa tarkoitetun keskeytyksen johdosta;

4) työterveyshuoltolaissa (1383/2001) tai laivaväen lääkärintarkastuksista annetussa laissa (1171/2010) tarkoitetun tai työnantajan määräämän tahi sairaudesta taikka tapaturmasta johtuvan lääkärintarkastuksen vuoksi;

5) merityösopimuslaissa säädetyn äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainloman aikana;

6) sellaisen kunnallisen tai muun julkisen luottamustehtävän taikka todistajana kuulemisen takia, josta, lain mukaan ei ole ollut oikeutta kieltäytyä tai josta kieltäytyminen olisi ollut sallittua vain laissa mainitun erityisen syyn perusteella;

7) sairauden leviämisen estämiseksi annetun viranomaisen määräyksen takia;

8) työnsä edellyttämän matkustamisen takia, mikäli tällaisia matkustuspäiviä ei muuten luettaisi hänen työpäivikseen;

9) muusta syystä,mikäli työnantaja lain mukaan on ollut velvollinen maksamaan työntekijälle poissaolosta huolimatta tällaiselta päivältä palkan;

10) työnantajan suostumuksella työn edellyttämään koulutukseen osallistumisen vuoksi, kuitenkin siten,että työssäolopäivien veroisiksi voidaan sopia luettavaksi vain 30 päivää kerrallaan.

21.1.2 Työsuhteen keskeytykset

21.1.2.1 Kausiliikenne

Kausiliikenteessä olevan matkustaja-aluksen työntekijälle lasketaan hyväksi se aika, jonka hän peräkkäisinä purjehduskausina on ollut työsuhteessa kausiliikenteen matkustaja-aluksissa. Tällöin katsotaan ikälisiä laskettaessa 11 kuukautta yhdeksi vuodeksi.

21.1.2.2 Keskeytykset työntekijästä riippumattomista syistä

Jos työntekijän työsuhde päättyy hänestä riippumattomista syistä, joita ovat varustamon konkurssi, varustamon lopettaminen sekä liikkeen luovutus ja merityösopimuslain 12 luvun 4 §:ssä mainitut syyt, hän on seuraavassa työsuhteessaan oikeutettu laskemaan hyväkseen ne ikälisät, jotka hänellä edellisen työsuhteen päättyessä oli.

ASIAN TAUSTA JA ERIMIELISYYS

Kokki A on ollut Finnlines Oyj:n palveluksessa talousosastossa taloushenkilökuntaan kuuluvana työntekijänä toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa 9.4.2008 alkaen. A:lle on myönnetty 25 prosentin (eli 14 vuoden) ikälisä 1.4.2011 lukien, jolloin hän oli ollut yhtäjaksoisesti kolme vuotta Finnlines Oyj:n palveluksessa viimeksi alkaneessa toistaiseksi voimassa olevassa työsopimussuhteessa.

A on lisäksi ollut tätä aiemmin Finnlines Oyj:n palveluksessa toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa 17.10.1995 ja 3.10.1996 välisen ajan ja määräaikaisissa työsuhteissa 1.10. - 5.10.1995, 2.8. - 5.8.2007, 11.10. - 21.10.2007 ja 19.11.2007 - 31.1.2008 eli yhteensä 14 kuukautta ja 28 päivää. A:n työsuhde Finnlines Oyj:ssä päättyi 3.10.1996 hänen omasta aloitteestaan. A:lla on täyttynyt varustamosta riippumaton 11 vuoden (20 prosentin) ikälisäoikeus jo ennen 1.10.1995 Finnlines Oyj:llä alkanutta työsuhdetta.

Kun lasketaan työehtosopimuksen 21.1 kohdassa tarkoitettua keskeytymättömän työsuhteen kestoa, otetaan huomioon sekä toistaiseksi voimassaolevat että määräaikaiset työsuhteet. Neljän ensimmäisen, varustamosta riippumattoman ikälisän eli 11 ensimmäisen vuoden osalta ikälisäaikaan lasketaan kaikki työsuhteet niiden pituudesta riippumatta.

Erimielisyys koskee sitä, mitä työehtosopimuksessa on tarkoitettu keskeytymättömällä työsuhteella varustamoon sidottujen eli 14 ja 17 vuoden ikälisien osalta.

KANNE

Vaatimukset

Suomen Merimies-Unioni SM-U ry on vaatinut, että työtuomioistuin:

vahvistaa, että Finnlines Oyj:n palveluksessa olevalla kokki A:lla on oikeus työehtosopimuksen 21.1. kohdan mukaisesti ikälisään, joka vastaa 25 prosenttia peruspalkasta, 1.2.2010 lukien ja

velvoittaa vastaajan korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut 10.001,42 eurolla korkoineen.

Perusteet

Työehtosopimuksen mukaan taloushenkilökuntaan kuuluva työntekijä saa neljä ensimmäistä ikälisää (20 prosenttia) varustamosta riippumatta. Seuraavan ikälisän (25 prosenttia) saaminen edellyttää kolmen vuoden yhtäjaksoista työsuhdetta samassa varustamossa kuitenkin siten, että mikäli työntekijä on jo aiemmin ollut työsuhteessa tähän samaan varustamoon, hän on ikälisiä laskettaessa oikeutettu lukemaan hyväkseen aikaisemman keskeytymättömän työsuhdeaikansa saman varustamon palveluksessa.

Varustamosta riippumattoman 11 vuoden (20 prosentin) ikälisäoikeuden täyttymisen jälkeen ikälisään kerryttäväksi työsuhdeajaksi lasketaan kaikki saman varustamon palveluksessa kertyvä työsuhdeaika, pois lukien aika, minkä henkilö on välillä ollut mahdollisesti toisen varustamon palveluksessa tai muualla töissä.

A on vaatinut 10.11.2010 päiväämällään kirjeellä työehtosopimuksen mukaisia ikälisiä taannehtivasti ja esittänyt kirjeensä liitteenä meripalveluotteen, josta käy ilmi hänen aikaisemmat palvelusaikansa. A oli ollut aiemmin Finnlines Oyj:n palveluksessa toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa ja useissa määräaikaisissa työsuhteissa yhteensä 14 kuukautta 28 päivää. Työnantajan mukaan työehtosopimuksen mukainen varustamon ikälisä kertyy yhtäjaksoisesta työsuhteesta ja ensimmäinen varustamon ikälisä 25 prosenttia tulee 1.4.2011. A:n aikaisemmat työsuhteet huomioon ottaen A:n oikeus 14 vuoden ikälisään (25 prosenttia) on täyttynyt 11.1.2010 eli kyseistä ikälisää vaaditaan seuraavan palkanmaksukauden 1.2.2010 alusta.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Suomen Varustamot ry ja Finnlines Oyj ovat yhteisessä vastauksessaan vaatineet, että kanne hylätään.

Kanteen kiistämisen perusteet

Säännöksen tausta ja soveltamiskäytäntö

Taloushenkilökuntaan kuuluvien työntekijöiden ikälisistä on ollut määräykset 1.2.1971 voimaan tulleessa ulkomaan konealuksissa palvelevan kansi- ja konemiehistön sekä taloushenkilökunnan palkkaus- ja työehtoja koskevassa sopimuksessa. Jo vuoden 1971 sopimuksessa keskeytymätön palvelusaika varustamossa on ollut aiemman ikälisän hyväksi lukemisen edellytys. Vuoden 1971 sopimus lähtee siitä, että keskeytymättömällä palveluksella tarkoitetaan ikälisään oikeuttavaa palvelusta samassa varustamossa, kun taas varustamosta riippumattomiin ikälisiin lasketaan palvelussuhteen ajallinen kesto.

Työehtosopimuksessa keskeytymättömällä työsuhteella tarkoitetaan ikälisään oikeuttavaa työsuhdetta samassa varustamossa. Finnlines Oyj on soveltanut työehtosopimusmääräystä aina samalla tavalla. Varustamosta riippumattomia 3, 5, 8 ja 11 vuoden ikälisiä laskettaessa otetaan suoraan huomioon työsuhteen ajallinen kesto, koska näiden ikälisien osalta työsuhteen keskeytymättömyyttä ei ole asetettu ikälisän ansaitsemisen ehdoksi. 14 ja 17 vuoden ikälisien saaminen on aina edellyttänyt ikälisään oikeuttavaa keskeytymätöntä työsuhdetta Finnlines Oyj:ssä.

Kantaja ei ole aiemmin esittänyt poikkeavaa tulkintaa ikälisien osalta, vaikka Finnlines Oyj on ainakin vuodesta 1971 lähtien soveltanut kulloinkin voimassa olevan työehtosopimuksen ikälisää koskevaa määräystä samalla tavalla. Kantajan aiempi passiivisuus osoittaa, että se on hyväksynyt Finnlines Oyj:n soveltaman tulkinnan ikälisää koskevan määräyksen sisällöksi. Työehtosopimusneuvotteluissa ikälisää koskevan määräyksen soveltamisohjeista ei keskusteltu.

Työehtosopimusmääräyksen soveltamiskäytäntö on vakiintunut. Myös muissa varustamoissa on sovellettu ikälisää koskevaa määräystä Finnlines Oyj:n soveltamalla tavalla, muun muassa Viking Line Oyj:ssä matkustaja-aluspuolella ja Neste Shipping Oy:ssä tahtialuspuolella.

Keskeytymätön työsuhde

Keskeytymättömällä työsuhteella tarkoitetaan vähintään ikälisään oikeuttavan ajan mittaista yhtäjaksoista työsuhdetta samaan varustamoon. Jos työntekijä on aiemmassa työsuhteessa samaan varustamoon ollut oikeutettu 14 vuoden ikälisään (johon luetaan mukaan 11 vuoden työsuhde varustamosta riippumatta), työntekijälle maksetaan 14 vuoden mukainen ikälisä uuden työsuhteen alkaessa samassa varustamossa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että kaikki työsuhteet tai kaikki toistaiseksi voimassaolevat työsuhteet samassa varustamossa tulisi huomioida ikälisiä laskettaessa.

Työehtosopimuksessa ei ole neljän ensimmäisen ikälisän osalta vaatimusta työsuhteen keskeytymättömyydestä. Viidennen ja kuudennen, eli 14 vuoden ja 17 vuoden, ikälisän saaminen edellyttää kuitenkin aina keskeytymätöntä työsuhdetta samaan varustamoon. Jos työntekijä palaa samaan varustamoon, jossa hän on jo aiemmin ollut oikeutettu 14 vuoden ikälisään, hän alkaa uuden työsuhteen alkaessa kerryttää palvelusvuosia 17 vuoden ikälisää varten. Työehtosopimuksen sanamuoto ja keskeytymättömän työsuhteen määritelmä ikälisää koskevan kohdan ensimmäisessä kappaleessa ei mahdollista muuta tulkintaa. Keskeytymättömänä työsuhteena ei voida pitää alle kolmen vuoden työsuhdetta samaan varustamoon, eikä määräystä voida tulkita muulla tavalla, koska muuten työsuhteen keskeytymättömyydellä ei olisi ikälisän määräytymisen kannalta merkitystä.

Työehtosopimuksen ikälisää koskevaa ehtoa ei tule tulkita laajentavasti niin, että kaikki aiemmat työsuhteet saman varustamon palveluksessa laskettaisiin 11 vuoden jälkeenkin työntekijän ikälisän perusteeksi. Ikälisän saaminen ei tällöin olisi millään tavalla riippuvainen keskeytymättömästä työsuhteesta.

Työsuhteen keskeytymättömyys on sidoksissa työsuhteen yhtäjaksoisen keston perusteella ansaittuihin ikälisiin. A:lla ei ole ollut aiempaa ikälisään oikeuttavaa keskeytymätöntä työsuhdetta Finnlines Oyj:öön, eikä A:lle ei ole ehtinyt muodostua ikälisään oikeuttavaa keskeytymätöntä työsuhdetta Finnlines Oyj:ssä.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Ulkomaanliikenteen kansi- ja konemiehistön sekä taloushenkilökunnan työehtosopimus 1983-1985

2. Ulkomaanliikenteen kansi- ja konemiehistön sekä taloushenkilökunnan työehtosopimus 1.3.1990-29.2.1992

Vastaajan kirjalliset todisteet

1. Ulkomaanliikenteen konealuksissa palvelevan kansi- ja konemiehistön sekä taloushenkilökunnan palkkaus- ja työehtoja koskeva sopimus 1. helmikuuta 1971, s. 6-7

Kantajan henkilötodistelu

1. Sopimussihteeri B

Vastaajan henkilötodistelu

1. Finnlines Oyj:n entinen henkilöstöpäällikkö C

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Kysymyksenasettelu

Asiassa on erimielisyyttä siitä, vaaditaanko työsuhteen keskeytymättömyyttä 14 ja 17 vuoden ikälisiä laskettaessa. Liitot ovat yksimielisiä siitä, että varustamosta riippumattomien, neljän ensimmäisen eli 3, 5, 8 ja 11 vuoden ikälisän osalta ei vaadita työsuhteen keskeytymättömyyttä, vaan ikälisää laskettaessa otetaan huomioon kaikki työsuhteet niiden kestosta riippumatta.

Kantajan mukaan kahden viimeisen ikälisän saaminen edellyttää kolmen vuoden työsuhdetta samassa varustamossa siten, että mikäli työntekijä on aiemmin ollut työsuhteessa samaan varustamoon, hän on ikälisiä laskettaessa oikeutettu lukemaan hyväkseen myös aikaisemman keskeytymättömän työsuhdeaikansa saman varustamon palveluksessa. Vastaajan tulkinnan mukaan kahden viimeisen ikälisän saaminen edellyttää keskeytymätöntä työsuhdetta samassa varustamossa.

Asiassa esitetty näyttö

Työtuomioistuimessa on kuultu Suomen Merimies-Unioni SM-U ry:n sopimussihteeri B:tä, joka on työskennellyt varustamoiden palveluksessa 1979 lukien ja liiton palveluksessa vuodesta 1995 lähtien. Liiton tulkinta on B:n mukaan 1980-luvun alusta lähtien ollut se, että jos työntekijä palaa saman varustamon palvelukseen, aikaisempi kokemus saman varustamon palveluksessa otetaan ikälisää laskettaessa huomioon jopa yksittäisinä päivinä. Näin on liiton luottamusmieskoulutuksissa koulutettu. Tulkinnasta ei ole aikaisemmin syntynyt erimielisyyksiä, eikä asia ole ollut esillä työehtosopimusneuvotteluissa.

B ja C ovat kertoneet lisäksi, että ennen 1980-lukua työsuhteet alalla olivat pääsääntöisesti määräaikaisia, ja ikälisää kerrytti vain aluksella vietetty meripalveluaika. Vuosien 1971 ja 1983 työehtosopimuksissa laivanisännän myöntämä paluuoikeus perustui silloiseen työnvälitysjärjestelmään. 1980-luvulla otettiin käyttöön jatkuvat työsuhteet ja paluuoikeus poistettiin.

Arviointi ja johtopäätökset

Ulkomaanliikenteen kansi- ja konemiehistön sekä taloushenkilökunnan työehtosopimuksen ikälisää koskevan 21.1 kohdan ensimmäisen kappaleen mukaan työntekijä on oikeutettu ikälisään, joka vastaa 5 % peruspalkasta 3, 5, 8, 11, 14 ja 17 vuoden keskeytymättömän työsuhteen jälkeen samassa varustamossa. Määräyksen toisessa kappaleessa olevan määräyksen mukaan neljä ensimmäistä ikälisää maksetaan varustamosta riippumatta työntekijälle, joka on ollut työsuhteessa vähintään 3, 5, 8 tai vastaavasti 11 vuotta. Määräyksen kuudennessa kappaleessa on lisäksi sovittu, että milloin työntekijä palaa uudelleen varustamoon työsuhteeseen, on hän ikälisiä laskettaessa oikeutettu lukemaan hyväkseen aikaisemman keskeytymättömän työsuhdeaikansa varustamossa.

Sopimuksen sanamuodosta ilmenevin tavoin määräyksen ensimmäisessä kappaleessa on edellytetty keskeytymätöntä työsuhdetta kaikkien ikälisien osalta. Keskeytymätön työsuhde on asetettu ikälisien hyväksilukemisen edellytykseksi myös työntekijän samaan varustamoon palaamista koskevassa kuudennessa kappaleessa. Molemmat määräykset ovat olleet vastaavansisältöisiä ainakin vuonna 1971 solmitusta työehtosopimuksesta lähtien. Määräyksen toisessa kappaleessa on kuitenkin poikettu neljän ensimmäisen ikälisän osalta mainitusta pääsäännöstä, ja liitot ovat olleet työtuomioistuimessa yksimielisiä siitä, että neljän ensimmäisen, varustamosta riippumattoman ikälisän osalta ei vaadita työsuhteen keskeytymättömyyttä. Kantaja on esittänyt, että määräystä tulisi tulkita liittojen yhteisen kannan mukaan myös kahden viimeisen ikälisän osalta. Tämä ei kuitenkaan työtuomioistuimen näkemyksen mukaan ilmene määräyksen sanamuodosta.

C:n kertomuksesta ilmenee, että työehtosopimuksessa oli alunperin pääsääntönä, että vain keskeytymätön työsuhde otettiin ikälisiä laskettaessa huomioon. Keskeytymättömyysvaatimusta on kuitenkin lievennetty vähitellen siten, että nykyisin ainoastaan viimeisten kahden ikälisän osalta edellytetään keskeytymätöntä palvelussuhdetta samassa varustamossa. C:n kuvaaman muutos ilmenee myös kirjallisina todisteina esitetyistä työehtosopimusteksteistä siten, että vuonna 1971 solmitussa työehtosopimuksen mukaan kaksi ensimmäistä ikälisää maksettiin varustamosta riippumatta ja vuoden 1983 sopimuksessa varustamosta riippumattomat ikälisät on laajennettu neljään ensimmäiseen ikälisään.

Työnantajapuoli on vedonnut tulkintansa tueksi lisäksi siihen, että määräyksen soveltamiskäytäntö on vakiintunut. Työntekijäpuolen mukaan väitettyä vakiintunutta ja yhteisesti hyväksyttyä käytäntöä ei ole syntynyt, eikä työntekijäliitto ole B:n mukaan tiennyt oman tulkintansa vastaisesta käytännöstä. Työtuomioistuin katsoo, että asiassa ei ole selvitetty syntyneen oikeuskäytännössä edellytettyä ja asian ratkaisemisen kannalta merkityksellistä sopijapuolten yhteisesti hyväksymää vakiintunutta soveltamiskäytäntöä (vrt. esim. TT 2002:43, TT 2007:77, TT 2012:2).

Työtuomioistuimen näkemyksen mukaan määräyksen sanamuoto tukee edellä mainituin tavoin vastaajan tulkintaa. Työehtosopimuksen 21.1. kohdan ensimmäisessä kappaleessa on edellytetty keskeytymätöntä työsuhdetta kaikkien ikälisien osalta, mistä on liittojen yhteisen tulkinnan mukaan poikettu neljän ensimmäisen ikälisän osalta. Työtuomioistuin katsoo, että poikkeussäännöksen alaa ei kuitenkaan voida laajentaa kantajan esittämällä tavalla vastoin työnantajaliiton kantaa ja määräyksen sanamuotoa. Myös C:n kertomuksesta ilmenevä sopimuksen muutoshistoria tukee tulkintaa, jonka mukaan kaksi viimeistä ikälisää on edelleen sidottu keskeytymättömään palvelukseen samassa varustamossa. Näillä perusteilla työtuomioistuin katsoo, että painavammat perusteet puoltavat vastaajan tulkintaa, jonka mukaan 14 vuoden ja 17 vuoden ikälisän saaminen edellyttää keskeytymätöntä työsuhdetta samaan varustamoon. Kanne on siten hylättävä.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Ruikka puheenjohtajana sekä Siitonen, Nyyssölä, Rautiainen, Lehto ja Salonen jäseninä. Sihteeri on ollut Mohsen.

Tuomio on yksimielinen.