Labor court dismisses employer's dismissal claim but awards damages for unfair termination under collective agreement.
Legislator summary
AI generatedThe Labor Court dismissed the employer's claim that the employee's misconduct justified immediate dismissal without prior warning. While the court found the specific violations too minor to warrant termination alone, it recognized them as part of a pattern linked to the employee's health issues. Consequently, the court ruled the dismissal lacked a valid ground under the collective agreement but ordered damages, which were reduced by the employee's own contribution to the termination.
Legislator headnote
AI generatedSection 9 of the Collective Agreement; Section 12 of the Employment Contracts Act: Where an employer terminates a contract without a valid ground under a collective agreement, the termination is void, but the employee's own conduct may reduce the compensation awarded.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Työnantaja oli irtisanonut työntekijän ilmoittaen syyksi sen, että tämä oli ollut syytä ilmoittamatta poissa työpaikalta ja käyttäytynyt epäasiallisesti esimiestään kohtaan. Työntekijää ei ollut aikaisemmin varoitettu irtisanomiseen johtaneiden rikkeiden kaltaisesta menettelystä. Erikseen tarkasteltuna työntekijän virheitä ei voitu pitää niin vakavina, että ne oikeuttaisivat hänen työsopimuksensa irtisanomiseen ilman edeltävää varoitusta. Yhdessä arvioiden työntekijän rikkomukset olivat kuuluneet samaan tapahtumasarjaan, joka työnantajan puolella oli voitu yhdistää työntekijän epävakaasta mielentilasta johtuneisiin terveysongelmiin.
Harkittaessa olosuhteita kokonaisuudessaan työntekijän rikkomuksia ei voitu pitää niin vakavina työsuhteesta johtuvien velvoitteiden vastaisina tekoina, ettei työnantajalta olisi kohtuudella voitu edellyttää työntekijän työsuhteen jatkamista. Työntekijän työsopimuksen päättämiseen ei siten ole ollut irtisanomissuojasopimuksessa edellytettyä asiallista ja painavaa perustetta. Työnantajan maksettavaksi tuomitun korvauksen määrässä otettiin kuitenkin huomioon työntekijän itsensä antama aihe työsopimuksen päättämiseen.
TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 120
KANTAJA
Metallityöväen Liitto ry
VASTAAJA
Teknologiateollisuus ry
KUULTAVA
Incap Oy
ASIA
Irtisanomissuojasopimuksen vastainen menettely
KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA
Suullinen valmistelu 16.8.2012
Pääkäsittely 26.9.2012
TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET
Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n välillä 9.9.2009 allekirjoitetun teknologiateollisuuden työehtosopimuksen osana noudatettavassa irtisanomissuojasopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:
II TYÖSOPIMUKSEN PÄÄTTÄMINEN JA TYÖNTEKIJÄN LOMAUTTAMINEN TYÖNTEKIJÄSTÄ JOHTUVASTA TAI HÄNEN HENKILÖÖNSÄ LIITTYVÄSTÄ SYYSTÄ
9 § Työsopimuksen päättämisen ja lomauttamisen perusteet
Irtisanomisen perusteet
Työnantaja ei saa irtisanoa työsopimusta työntekijästä johtuvasta tai hänen henkilöönsä liittyvästä syystä ilman työsopimuslain 7 luvun 1- 2 §:n mukaista asiallista ja painavaa perustetta.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
IV KORVAUKSET
17 § Korvaukset
Perusteen rikkominen
Työnantajan korvausvelvollisuus tämän sopimuksen mukaisten perusteiden vastaisesta työsopimuksen päättämisestä ja työntekijän lomauttamisesta määräytyy seuraavasti:
Työsopimuksen irtisanominen (9 ja 13 §:t)
Korvaus määräytyy työsopimuslain 12 luvun 2 §:n mukaisesti.
ASIAN TAUSTA
Incap Oy on irtisanonut 8.6.2011 henkilöstä johtuvasta syystä yhtiössä särmäyspuristajana noin kuudentoista vuoden ajan yhtiön Vaasan tehtaalla työskennelleen A:n työsopimuksen päättymään 8.12.2011 ilman työvelvoitetta irtisanomisaikana. Irtisanomisen perusteeksi on ilmoitettu poissaolo ilmoittamatta työpaikalta 31.5. – 8.6.2011. Lisäksi vastaaja on vedonnut irtisanomisperusteena A:n epäasialliseen käyttäytymiseen esimiestä kohtaan.
KANNE
Vaatimukset
Metallityöväen Liitto ry on vaatinut työtuomioistuinta
vahvistamaan, että Incap Oy:llä ei ole ollut teknologiateollisuuden irtisanomissuojasopimuksen mukaista perustetta irtisanoa A:n työsopimusta henkilöstä johtuvasta syystä, ja
velvoittamaan Incap Oy suorittamaan A:lle korvauksena 15 kuukauden palkkaa vastaavan määrän eli yhteensä 41.726,10 euroa (15 kk x 169 h x 16,46 €) laillisine korkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä lukien.
Metallityöväen Liitto ry on lisäksi vaatinut, että Teknologiateollisuus ry ja Incap Oy velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Metallityöväen Liitto ry:n oikeudenkäyntikulut 8.802,70 euroa laillisine korkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.
Perusteet
A poistui 31.5.2011 työpaikalta kesken työpäivän sen jälkeen, kun hän oli käynyt sanaharkan esimiehensä kanssa. Erimielisyys johtui siitä, että työnantajan edustajat olivat arvostelleet A:n työpanosta erään työvuoron osalta. A koki arvostelun täysin perusteettomaksi, koska oli tehnyt työtä käytännössä urakkavauhdilla tuntipalkkaisena. Kun työnantaja ei ollut tarjoamassa A:lle tästä johtuen enää viikonlopputyötä, oli A tästä suivaantuneena käynyt hyvinkin katkeran sanaharkan esimiehensä kanssa ja poistunut sen jälkeen kesken työpäivän kotiinsa. A oli tuolloin keskellä aviokriisiä, joka oli johtanut myöhemmin avioeroon.
A:n esimies tiedusteli samana päivänä 31.5.2011 tekstiviestillä A:lta, mikä on hänen poissaolonsa syy. A ilmoitti, että hän menee 3.6.2011 lääkäriin. Lääkärin aika muuttui kuitenkin ajaksi sairaanhoitajalle, joka määräsi A:lle sairauslomaa 3. ja 8.6.2011 väliseksi ajaksi. Samalla sovittiin siitä, että A menee lääkärin puheille 8.6.2011. A sai lääkäriltä sairauslomaa ja kun hän vei sairauslomatodistustaan työnantajalle 8.6.2011 hänen työsopimuksensa irtisanottiin.
A:n työsopimuksen irtisanomiselle ei ole ollut perustetta. A on työskennellyt erittäin pitkään työnantajansa palveluksessa. Hän ei ollut saanut varoituksia aiemmin. Hän oli tuohtunut siitä, kun hänen työsuoritustaan on perusteettomasti arvosteltu. Tämä oli johtanut käyttäytymiseen, jonka osasyynä on ollut A:n silloinen elämäntilanne. A on riidattomasti lähtenyt pois kesken työpäivän ja ollut ilman syytä seuraavan päivän poissa työstä. Torstai 2.6.2011 oli helatorstai, joka oli pyhäpäivä eikä A:n työpäivä. Perjantaista 3.6.2011 alkaen A:lla on ollut todistukset sairaudesta. Työterveyshoitajan 3.6.2011 antaman sairauslomatodistuksen mukaan A oli sairauden vuoksi sairauslomalla 3.-7.6.2011. Työterveyshuollon erikoislääkärin 8.6.2011 antaman lääkärintodistuksen mukaan hän oli sairauden vuoksi työkyvytön 8.6.-5.8.2011.
Työnantaja on menetellyt häntä kohtaan kohtuuttomasti. Irtisanomista ei ole myöskään edeltänyt varoitus. A:n menettely ei ole ollut sellaista, joka oikeuttaisi työnantajan irtisanomaan työsopimuksen ilman sitä edeltävää varoitusta. A on ollut jo poistuessaan 31.5.2011 mielentilassa, joka viittaa vahvasti sairauteen. Hän on ilmoittanut työnantajalle menevänsä perjantaina 3.6.2011 lääkäriin, joten työnantajalla on ollut tietoisuus siitä, että sellainen mahdollisuus on olemassa, että A on sairas ja saa sairauslomaa. Hän on välittömästi saatuaan lääkärintodistuksen vienyt sen työnantajalle, jolloin hänet on irtisanottu. Irtisanominen on ollut toimenpiteenä irtisanomissuojasopimuksen vastainen.
A on edelleen työtön.
VASTAUS
Vastaus kannevaatimuksiin
Teknologiateollisuus ry on vastauksessaan, johon Incap Oy on yhtynyt, kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.
Teknologiateollisuus ry on lisäksi vaatinut Metallityöväen Liitto ry:n velvoittamista korvaamaan työnantajaliiton ja yhtiön yhteiset oikeudenkäyntikulut 5.904 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antamisesta lukien.
Kanteen kiistämisen perusteet
A on poistunut luvatta työpaikaltaan 31.5.2011. Poissaoloa edelsi A:n ja hänen esimiehensä keskustelu viikonloppuylitöiden tekemisestä. Käydyssä keskustelussa A käyttäytyi erittäin epäasiallisesti esimiestään kohtaan. Keskustelu käytiin tehdassalissa muiden työntekijöiden läsnä ollessa. A:n tekemää työtä ei säännönmukaisesti tehdä viikonloppuisin. Kaikille työntekijöille ei voida antaa mahdollisuutta viikonloppuylitöiden tekemiseen. Työnantajan toiminta ei ylipäänsä antanut mitään aihetta poistua työpaikalta.
A:n esimies ja hänen esimiehensä olivat heti tapahtuman jälkeen puhelimitse yhteydessä A:han ja pyysivät häntä tuloksetta palaamaan työpaikalleen. A:n esimies kysyi vielä saman päivän 31.5.2011 aikana tekstiviestillä A:lta poissaolon syytä. A vastasi menevänsä 3.6.2011 lääkäriin. Tekstiviestissään A on edelleen nimitellyt esimiestään erittäin sopimattomasti. Lääkärinaika ei muuttunut sairaanhoitajan ajaksi, vaan A jätti menemättä sovittuun aikaan lääkärin vastaanotolle. Lääkärin vastaanotolle A meni vasta 8.6.2011.
A on työsuhteen päättämistä edeltäneessä kuulemistilanteessa kertonut poistuneensa töistä työnantajan kanssa käydyn sanaharkan jälkeen. A on itse myöntänyt, että hän on ollut poissa työstä jostain muusta syystä kuin sairaudesta. A:n toiminta osoittaa selvää ja tahallista työntekijän velvollisuuksien laiminlyöntiä.
Yhtiössä on vakiintuneesti vaadittu työntekijöiltä ilmoitusta poissaolosta ja sen kestosta heti poissaolon alettua. Yhtiö on niin sanottu sopimusvalmistaja eli tuotteita valmistetaan tilausten mukaan hyvin nopealla toimitusajalla. Toimitusajan ohella toimitusvarmuus on yhtiölle tärkeä kilpailutekijä. Yhtiölle on näin ollen hyvin tärkeää tietää poissaolosta ja sen kestosta mahdollisimman pian, jotta yhtiö pystyy hankkimaan esimerkiksi tilapäistä työvoimaa määräajaksi tuotannon jatkumisen varmistamiseksi. A on vasta yli viikon kuluttua työstä poistuttuaan ilmoittanut työnantajalle poissaolon kestosta ja tarkemmasta syystä. Mitään hyväksyttävää syytä ilmoittamatta jättämiseen ei ole esitetty. A on siten tahallisesti laiminlyönyt poissaoloonsa liittyvän ilmoitusvelvollisuutensa.
Perusteita vaaditun korvauksen määräämiselle ei ole olemassa. Mikäli katsottaisiin yhtiön olevan velvollinen maksamaan korvausta työsuhteen perusteettomasta päättämisestä, on vaadittu 15 kuukauden palkkaa vastaavaa korvaus joka tapauksessa määrällisesti liian suuri.
TODISTELU
Kantajan kirjalliset todisteet
1. Työterveyshoitajan sairauslomatodistus 3.6.2011 ja työterveyshuollon erikoislääkärin lääkärintodistus 8.6.2011
Vastaajan kirjalliset todisteet
1. Irtisanomisilmoitus 8.6.2011
2. Tekstiviesti 31.5.2011
Kantajan henkilötodistelu
1. A
Vastaajan henkilötodistelu
1. B
2. C
TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU
Perustelut
Irtisanomisperusteista esitetty näyttö
Incap Oy:ssä työnjohtajana toimineen C:n mukaan A poistui luvatta työpaikaltaan puolen päivän maissa 31.5.2011. Poistumista edelsi A:n ja C:n erimielisyys viikonloppuylitöiden tekemisestä. A:ta ei ollut pyydetty jäämään viikonloppuylitöihin, koska ylitöiden teettäminen oli kallista ja A:n työn tehokkuudessa oli puutteita. Tämän vuoksi käydyssä keskustelussa A käyttäytyi epäasiallisesti ja uhkaavasti C:tä kohtaan. Keskustelu käytiin tehdassalissa muiden työntekijöiden läsnä ollessa. A:ta pyydettiin puhelimitse palaamaan työpaikalle keskustelemaan asiasta. Poistuessaan A ei ilmoittanut olevansa sairas, mutta oli puheissaan sekava. Myöhemmin samana päivänä hän lähetti C:lle tekstiviestin ilmoittaen menevänsä saman viikon perjantaina lääkäriin.
Työtuomioistuimelle on jätetty kirjallisena todisteena A:n esimiehelleen C:lle 31.5.2011 lähettämä tekstiviesti. Siinä A ilmoittaa menevänsä perjantaina lääkäriin ja tuntevansa, ettei ole kunnossa. Samalla A nimittelee karkeaa kieltä käyttäen esimiestään valehtelijaksi.
B ja C ovat kertoneet osallistuneensa työterveyshuollon ja A:n kanssa käytyihin kolmikantakeskusteluihin, joissa on käsitelty A:ta viime vuosina vaivanneita terveysongelmia.
Arviointi ja johtopäätökset
Irtisanomissuojasopimuksen 2 §:n mukaan työnantaja ei saa irtisanoa työsopimusta työntekijästä johtuvasta tai hänen henkilöönsä liittyvästä syystä ilman työsopimuslain 7 luvun 1-2 §:n mukaista asiallista ja painavaa perustetta. Määräykseen liittyvän soveltamisohjeen mukaan asiallisena ja painavana syynä pidetään sellaisia työntekijästä itsestään riippuvia syitä, kuten töiden laiminlyömistä, työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten rikkomista, perusteetonta poissaoloa ja ilmeistä huolimattomuutta työssä.
Asiassa on selvitetty, että A poistui kesken työpäivän 31.5.2011 työpaikaltaan. Sitä ennen A oli menettänyt malttinsa viikonloppuylitöiden tekemistä koskevan erimielisyyden takia ja moittinut esimiestään karkealla tavalla tehdashallissa muiden työntekijöiden läsnä ollessa. A on jatkanut karkeata kielenkäyttöä esimiehelleen samana päivänä lähettämässään tekstiviestissä, jossa hän toisaalta on ilmoittanut hakeutuvansa työterveyslääkärin vastaanotolle. A:lla on ollut työterveyshoitajan antama todistus, jossa sairauslomaksi on merkitty 3.-7.6.2011, ja työterveyslääkärin 8.6.2011 antama todistus, jossa työkyvyttömyysajaksi on merkitty 8.6.-5.8.2011. Nämä todistukset A on antanut työnantajalle 8.6.2011 pidetyssä kuulemistilaisuudessa, jonka päätteeksi A on irtisanottu.
Työtuomioistuin katsoo selvitetyksi, että A on käyttäytynyt epäasiallisesti ja uhkaavasti esimiestään kohtaan tehdashallissa, sen jälkeen ollut poissa työstä perusteettomasti ja 3.6.2011 alkaen viivytellyt sairauspoissaolostaan ilmoittamisessa. Työnantajan ohjeet olisivat edellyttäneet poissaolosta ilmoittamista ennen työntekijän seuraavan työvuoron alkua. Nämä rikkomukset ja laiminlyönnit on luettava A:n syyksi työsopimusvelvoitteiden vastaisena moitittavana menettelynä.
Epäasiallinen kielenkäyttö työpaikalla sekä perusteeton ja syytä ilmoittamatta tapahtunut poissaolo työstä ovat rikkomuksia, jotka on tapauskohtaisen arvioinnin perusteella katsottu työsopimuksen päättämisperusteiksi. Ne ovat kuitenkin työsopimuslain 7 luvun 2 §:n 3 momentissa säädetyn mukaisesti tavallisesti edellyttäneet, että menettely, ellei se ole ollut hyvin raskauttavaa, on toistunut varoituksesta huolimatta (epäasiallista käytöstä ja poissaoloja koskevana tapauksena ks. esim. TT 2004:70 ja sanallisesta uhkailusta ks. TT 2012:19).
Nyt esillä olevassa tapauksessa A:ta ei ole aikaisemmin varoitettu irtisanomiseen johtaneiden rikkeiden kaltaisesta menettelystä. Erikseen tarkasteltuna A:n virheitä ei työtuomioistuimen käsityksen mukaan voida pitää niin vakavina, että ne oikeuttaisivat työsopimuksen irtisanomiseen ilman edeltävää varoitusta. Yhdessä arvioiden A:n rikkomukset ovat kuuluneet samaan tapahtumasarjaan, joka työnantajan puolella on voitu yhdistää A:n epävakaasta mielentilasta johtuneisiin terveysongelmiin. Harkittuaan olosuhteita kokonaisuudessaan työtuomioistuin katsoo, ettei A:n rikkomuksia voida pitää niin vakavina työsuhteesta johtuvien velvoitteiden vastaisina tekoina, ettei työnantajalta olisi kohtuudella voitu edellyttää A:n työsuhteen jatkamista. A:n työsopimuksen päättämiseen ei siten ole ollut irtisanomissuojasopimuksessa edellytettyä asiallista ja painavaa perustetta.
Sen sijaan A:n menettelyä voidaan pitää sellaisena työntekijän itsensä antamana aiheena työsopimuksen päättämiseen, joka on otettava huomioon A:lle tuomittavaa korvausta määrättäessä.
Korvausvelvollisuus
Incap Oy on päättäessään A:n työsopimuksen irtisanomissuojasopimuksen vastaisesti velvollinen suorittamaan A:lle irtisanomissuojasopimuksen mukaisen korvauksen. Korvauksen määrässä on muun ohella otettu huomioon A:n kertoma edelleen jatkuva työttömyys sekä toisaalta A:n itsensä työsopimuksen päättämiseen antama aihe. Korvauksen määrään vaikuttavat seikat kokonaisuudessaan huomioon ottaen kohtuullinen korvauksen määrä on noin kuuden kuukauden palkkaa vastaavat 16.700 euroa.
Työsopimuslain 12 luvun 3 §:n mukaan on saman luvun 2 §:n mukaan määräytyvästä korvauksesta siltä osin kuin se on korvausta työntekijälle ennen tuomion antamista menetetyistä työttömyydestä johtuvista palkkaeduista vähennettävä 75 prosenttia työntekijälle kyseiseltä ajalta maksetusta työttömyysturvalaissa tarkoitetusta ansioon suhteutetusta työttömyyspäivärahasta. A:lle on Metallityöväen Työttömyyskassan antaman selvityksen mukaan maksettu työsuhteen päättymisen jälkeen ajalta 9.12.2011-9.5.2012 työttömyysturvalain mukaista ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa yhteensä 4.105,38 euroa. A:lle tuomittavasta korvauksesta 16.700 euroa on vähennettävä edellä todetun mukaisesti 75 prosenttia maksetuista työttömyyspäivärahoista eli 3.079,05 euroa. Näin ollen A:lle maksettavan korvauksen määräksi jää 13.620,95 euroa. Incap Oy on työsopimuslain 12 luvun 3 §:n 3 momentin nojalla velvollinen maksamaan korvauksista vähennetyn rahamäärän eli 3.079,05 euroa työttömyysvakuutusrahastolle.
Oikeudenkäyntikulut
Teknologiateollisuus ry ja Incap Oy ovat jutun hävitessään työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n nojalla velvollisia korvaamaan Metallityöväen Liitto ry:n oikeudenkäyntikulut. Niiden määräksi on ilmoitettu 8.802,70 euroa. Määrä on riidaton.
Tuomiolauselma
Työtuomioistuin velvoittaa Incap Oy:n suorittamaan A:lle korvauksena työsopimuksen perusteettomasta irtisanomisesta 13.620,95 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä 22.3.2012 lukien.
Incap Oy velvoitetaan maksamaan työttömyysvakuutusrahastolle (Nordea 200138-483595) 3.079,05 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen laskettuna siitä, kun kuukausi on kulunut tuomion antopäivästä.
Teknologiateollisuus ry ja Incap Oy velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvamaan Metallityöväen Liitto ry:n oikeudenkäyntikulut 8.802,70 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.
Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Suviranta, Tuliara, Hotti, Vuorio ja Suokas jäseninä. Sihteeri on ollut Salonen.
Tuomio on yksimielinen.