Private art school bound by collective agreement for art teachers receiving municipal funding.
Legislator summary
AI generatedThe Labour Court ruled that a private art school must apply the collective agreement for the private education sector to its art teachers. The plaintiff, a teacher, claimed unpaid wages based on this agreement, while the school owner argued against its applicability. The court found the school legally bound because it received state funding and operated under a permit for basic art education, aligning it with the collective agreement's scope.
Legislator headnote
AI generatedSection 1 of the collective agreement for the private education sector; Section 2 of the Act on Basic Art Education; A private art school receiving municipal funding and operating under a basic art education permit is bound by the collective agreement for the private education sector, regardless of its primary revenue source.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedCited Case Law
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Lausunnossa on ollut kysymys siitä, onko lapsille ja nuorille kuvataiteen perusopetusta antava yksityinen oppilaitos ollut velvollinen noudattamaan kuvataiteen tuntiopettajan työsuhteessa yksityistä opetusalaa koskevaa työehtosopimusta.
TYÖTUOMIOISTUIN LAUSUNTO Nro 107
KUULTAVAT
Sivistystyönantajat ry
Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry
Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry
Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry
ASIA
Varsinais-Suomen käräjäoikeuden lausuntopyyntö
(A / B/Tmi Turun Kuvataidekoulun omistaja)
TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET
Ajaksi 1.11.2007 -28.2.2010 tehdyn yksityistä opetusalaa koskevan työehtosopimuksen sopimuksen ulottuvuutta koskevassa 1 §:ssä on todettu, että tässä sopimuksessa on sovittu Yksityisen Opetusalan Liiton jäsenenä olevien yksityisten oppilaitosten ja opintokeskusten palveluksessa olevien toimihenkilöiden työehdot.
Samansisältöiset sopimuksen ulottuvuutta koskevat määräykset ovat sisältyneet jo aikaisemmin voimassa olleisiin työehtosopimuksiin kuitenkin siten, että Yksityinen Opetusalan Liitto, (nykyisin Sivistystyönantajat ry), on ollut aikaisemmalta nimeltään Opetusalan Työnantajaliitto ry.
Työehtosopimusten liitteenä olevissa oppilaitoskohtaisissa määräyksissä on sovittu muun muassa kuvataidekoulun sekä monitaiteellisen koulun tuntiopettajien tuntipalkkioista.
KÄSITTELY KÄRÄJÄOIKEUDESSA
KANNE
Vaatimukset
A on vaatinut, että B/Tmi Turun Kuvataidekoulun omistaja velvoitetaan suorittamaan hänelle muun muassa maksamatonta palkkaa, lomakorvausta ja lomarahaa seuraavasti:
ajalta 22.8.-31.12.2005 yhteensä 2.295,07 euroa
ajalta 9.1. - 31.12.2006 yhteensä 6.908,05 euroa
ajalta 1.1. - 1.12.2007 yhteensä 6.276,20 euroa
ajalta 14.1. - 6.12.2008 yhteensä 6.214,47 euroa ja
ajalta 12.1. - 5.12.2009 yhteensä 5.409,01 euroa, kaikki edellä mainitut määrät viivästyskorkoineen haastehakemuksessa yksilöidyin tavoin.
Perusteet
Taustatiedot
A on ollut yhteensä kahdeksassa peräkkäisessä määräaikaisessa työsuhteessa Turun Kuvataidekouluun vuodesta 2005 vuoteen 2009. Hän on toiminut tuntiopettajana Turun Kuvataidekoulussa. Ensimmäinen työsuhde alkoi 22.8.2005 ja viimeisin työsuhde päättyi 5.12.2009.
A:n tehtävään kuvataiteen tuntiopettajana kuului opetusvastuu 8 - 16 -vuotiaiden lasten ja nuorten ryhmien etenevästä kuvataiteen perusopetuksesta. Opetustehtäviin sisältyi muun muassa opetuksen suunnittelu ja valmistelu etukäteen laadittujen opetusohjelmien pohjalta sekä ryhmien opetuksesta huolehtiminen. Koulutukseltaan A on muotoilija (AMK).
Työehtosopimuksen soveltaminen työsuhteeseen
A:n työsuhteessa on tullut soveltaa yleissitovaa yksityisen opetusalan työehtosopimusta.
Taiteen perusopetuksesta annetun lain 2 §:n mukaan kunta voi järjestää alueellaan taiteen perusopetusta. Kunnan hyväksyessä yksityisen opetuksenjärjestäjän opetussuunnitelman perustuu tämä toiminta oikeudellisesti lain 2 §:n nojalla olevaan taiteen perusopetuksen järjestämislupaan. Kunnan hyväksyessä opetussuunnitelman ja myöntäessä näin koulutuksenjärjestäjälle luvan taiteen perusopetuksen järjestämiseen siirtyy kyseinen oppilaitos lain piiriin.
Turun kaupunki on 1990 -luvulla päättänyt, että se järjestää taiteen perusopetusta. Kaupunki on päättänyt hyväksyä taiteen perusopetukseksi sellaisen opetuksen, joka on opetushallituksen perusteiden mukaan laaditun opetussuunnitelman mukainen. Turun kaupungin kulttuurilautakunta on hyväksynyt Turun Kuvataidekoulun opetussuunnitelmat. Kun Turun kaupunki on hyväksynyt Turun Kuvataidekoulun opetussuunnitelmat, se on samalla myöntänyt luvan järjestää taiteen perusopetuslaissa säädettyä taiteen perusopetusta. Turun Kuvataidekoulun antama taiteen perusopetus on siten julkisen valvonnan alaista.
Kulttuurilautakunnan päätöksessä on todettu, että opetussuunnitelma on yleisen oppimäärän mukainen. Kaupunki on tehnyt yhdistyksen kanssa myös yhteistyösopimuksen liittyen toiminnan rahoittamiseen. Kaupunki on myöntänyt vastaajalle vuosittain harkinnanvaraisia avustuksia yhdistyksen kanssa tekemäänsä sopimukseen perustuen. Kaupunki on esimerkiksi joulukuussa 2007 todennut, että se järjestää kuvataiteen perusopetusta Turun lasten ja nuorten kuvataidekoulussa, jolla tarkoitetaan vastaajan järjestämää koulutusta. Turun Kuvataidekoulun internet -sivuilla todetaan, että koulu antaa kaupungin hyväksymää taiteen perusopetusta. Myös A:n työtodistuksen mukaan Turun Kuvataidekoulu on antanut lakiin perustuvaa kuvataiteen perusopetusta.
Turun Kuvataidekoulu itse ilmoittaa antavansa taiteen perusopetusta. Hakiessaan kaupungilta avustusta se on ilmoittanut antavansa lain mukaista taiteen perusopetusta. Opetussuunnitelman mukaan Turun Kuvataidekoulun opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen 30.3.2005 vahvistamaan taiteen perusopetuksen visuaalisten taiteiden yleisen oppimäärän opetussuunnitelman perusteisiin. Opetushallitus on selvittänyt taiteen perusopetusta antavat tahot. Vastaaja on ilmoittanut myös opetushallitukselle antavansa lain mukaista taiteen perusopetusta ja se on merkitty opetushallituksen laatimaan luetteloon taiteen perusopetusta antavaksi tahoksi. Turun Kuvataidekoulu on myös vapautettu arvonlisäverosta, koska taiteen perusopetusta antavat oppilaitokset, joissa opetusta annetaan lain nojalla tai jota lain nojalla avustetaan valtion varoin, on vapautettu siitä.
A:n Turun Kuvataidekoulun palveluksessa tekemä työ on ollut taiteen perusopetuksesta annetun lain mukaista kuvataiteen yleisen oppimäärän mukaista opetustyötä. Työehtosopimuksen soveltamisen kannalta ei ole merkitystä sillä, onko Turun kaupunki tehnyt Turun Kuvataidekoulun kanssa ostopalvelusopimuksen.
Yksityisen opetusalan työehtosopimuksen soveltamisalan kannalta merkitystä on sillä, perustuuko oppilaitoksen toiminta lakiin. Koska Turun Kuvataidekoulun antama opetus perustuu yllä mainitulla tavalla lakiin, se on velvollinen noudattamaan yleissitovaa yksityisen opetusalan työehtosopimusta työntekijöittensä työsuhteissa.
Työsopimuslain 2 luvun 7 §:n 2 momentin mukaan työsopimus, jossa palkka alittaa yleissitovan työehtosopimuksen määräämän palkan, on mitätön ja sen sijasta on noudatettava työehtosopimusta.
Sen lisäksi että A:lle on maksettu työehtosopimuksen mukaista palkkaa alempaa palkka, hänelle ei ole maksettu palkkaa kaikilta työskentelytunneilta. Koska A:n pitämät oppitunnit ovat kestäneet työehtosopimuksen mukaista 45 minuuttia pidempään, hänelle on jätetty maksamatta palkkaa kultakin oppitunnilta 15 minuutin opetuksesta. A:lle ei ole myöskään maksettu lain ja työehtosopimuksen mukaisia lomakorvauksia tai ne on laskettu väärin. A:lle ei ole maksettu myöskään työehtosopimuksessa sovittua lomarahaa.
VASTAUS
Vaatimukset
B/Tmi Turun Kuvataidekoulun omistaja on kiistänyt kanteen sekä perusteeltaan että määrältään ja vaatinut sen hylkäämistä.
Perusteet
A:lle on maksettu palkat ja lomakorvaukset työsopimusten ja vuosilomalain mukaisesti. A:lla ei ole oikeutta lomarahaan.
Taustaa
Turun Kuvataidekoulu aloitti toimintansa vuonna 1979. Koulun omistaa B. Hän johtaa ja vastaa yksin koulun toiminnasta. Koulun kaupparekisteriin merkitty toimiala on kuvataidekoulun harjoittaminen opettamalla lapsia ja nuoria kuvallisen ilmaisun harrastamisessa ja taiteen tuntemuksessa. Yksityisen henkilön ylläpitämä harrastustoiminta ei edellytä lupaa.
Oppilaat harrastavat kuvataidetta syys- ja kevätkausittain kerran viikossa kokoontuvissa ryhmissä, joita ohjaavat sivutoimiset tuntiopettajat. Oppilaat ovat iältään 4-18 vuotta. Heistä suuri osa on alle kouluikäisiä. Toiminta on kerhonomaista harrastustoimintaa. Turun Kuvataidekoulu ei ole taiteen perusopetuslain alainen eikä yksityisen opetusalan työehtosopimuksen piiriin kuuluva oppilaitos. Koulu toimii yksityisissä vuokratiloissa. B vastaa yksin vuokrasopimuksesta.
Määräaikaiset työsuhteet
Oppilaat ilmoittautuvat syys- ja kevätkausille aina erikseen ja maksavat oppilasmaksun. Oppilas ei sitoudu käymään koulua. Oppilaan lopettaessa kesken kauden maksusta palautetaan liikaa maksettu määrä. Syyskausi on noin 1.9.- 6.12. ja kevätkausi 15.1.- 6.5. Kesällä ja vuodenvaihteessa koulussa ei ole säännöllistä toimintaa.
Oppilaat jaetaan pieniin ryhmiin. Opettajia tarvitaan vain sen verran kuin ryhmiä kulloinkin on. Sen vuoksi työsopimuksissa on sovittu vain ne ryhmien viikoittaiset opetuskerrat, joista sopijapuolet ovat erikseen sopineet.
Koulun talous ja toiminnan jatkuminen on täysin riippuvainen oppilasmäärästä, koska koulu toimii pääosin oppilasmaksujen varassa. Turun kaupunki on myöntänyt koululle vain harkinnanvaraisia toiminta-avustuksia, joiden osuus koulun toimintabudjetista on ollut noin 10 %, ja harkinnanvaraista vuokra-avustusta. Koulun toiminnan jatkuvuuden kausiluontoisuuteen ja epävarmuuteen nähden koulu ei voi solmia syys- tai kevätkautta pitempiaikaisempia työsopimuksia.
Perusopetuslait/kaupungin päätökset
1.1.1993 tulivat voimaan lait kuntien kulttuuritoiminnasta ja taiteen perusopetuksesta. Niiden nojalla kunnan tehtäväksi tuli muun muassa järjestää asukkailleen mahdollisuus taiteen perusopetukseen. Lainsäädännöllä luotiin taiteen perusopetukseen uusi koulutusmuoto.
Turun kaupunginvaltuusto päätti vuonna 1992 järjestää taiteen perusopetusta ja siirsi perusopetuksen opetussuunnitelmien hyväksymisen kulttuurilautakunnalle. Lautakunta hyväksyi 25.11.1993 eräiden muiden tahojen ohella Turun Kuvataidekoulun opetussuunnitelman taiteen perusopetussuunnitelmaksi. Syksyllä 1993 oli käsitys, että hyväksytyn opetussuunnitelman kautta koululla oli mahdollisuus suoriin taiteen valtionosuuksiin kaupungin ryhtyessä taiteen perusopetuslain mukaiseksi perusopetuksen järjestäjäksi sopimuksin koulun kanssa ottaen näin osaltaan lain mukaisen vastuun perusopetuksesta ja sen jatkuvuudesta. Näin ei kuitenkaan ole käynyt. Lautakunnan hyväksymispäätöksen jälkeen koulun hanke perusopetuslain mukaisen kuvataiteen perusopetuksen järjestämiseksi kaupungin järjestäjävastuulla ei ole edennyt.
Epäselvyys taiteen perusopetuksen rahoituksen suhteen johti Turun Kuvataidekoulun ja Varsinais-Suomen Kuvataidekeskuksen kirjelmään 27.1.1995 Turun kaupungille. Kirjelmässä esitettiin, että kaupunki ryhtyisi käytännön toimiin asiassa. Kaupungin vastauksesta 20.1.1997 ilmenee edelleenkin vallitseva taiteen perusopetuksen tilanne Turussa. Kunnalle myönnetty valtionosuus voidaan kanavoida yksityiselle oppilaitokselle ostopalvelusopimuksella. Mikäli tällaista sopimusta ei ole tehty, avustuksen myöntäminen on kunnan harkinnassa. Sen sijaan kulttuurilautakunta voi tukea taiteen perusopetusta antavia oppilaitoksia ynnä muita tahoja avustusbudjettinsa kautta. Tällöin se harkitsee tuen tarpeen kulttuuripoliittiselta kannalta, mutta ei ole sidottu mihinkään säädöksiin.
Lautakunnan päätös hyväksyä Turun Kuvataidekoulun opetussuunnitelma ei ole johtanut siihen, että koulusta olisi tullut taiteen perusopetuslain alainen oppilaitos.
Kunta taiteen perusopetuksen järjestäjänä
Kanteessa väitetään, että kunnan hyväksyessä yksityisen opetuksenjärjestäjän opetussuunnitelman perustuu toiminta oikeudellisesti lain 2 §:n nojalla olevaan taiteen perusopetuksen järjestämislupaan ja että kunnan hyväksyessä opetussuunnitelman ja myöntäessä näin koulutuksenjärjestäjälle luvan taiteen perusopetukseen siirtyy kyseinen oppilaitos lain piiriin.
Esitetty väite on taiteen perusopetuslakiin perustumaton. Lain 2 §:n 1 momentin mukaan kunta voi järjestää taiteen perusopetusta ja 4 momentin mukaan tässä laissa tarkoitettua koulutusta järjestetään taiteen perusopetusta antavissa oppilaitoksissa tai muulla tavoin. Lain 4 §:n mukaan koulutuksen järjestäjä (siis kunta) voi järjestää laissa tarkoitetut palvelut myös yhdessä muiden koulutuksen järjestäjien kanssa tai hankkimalla ne muun muassa yksityiseltä yhteisöltä koulutuksen järjestäjän vastatessa siitä, että sen hankkimat palvelut järjestetään tämän lain mukaisesti. Lain 5 §:n 2 momentin mukaan koulutuksen järjestäjän tulee hyväksyä kullekin taiteenalalle opetussuunnitelma.
Hallituksen esityksistä ilmenee lainkohtien ilmaisujen "muulla tavoin" ja "yksityiseltä yhteisöltä" tarkoittavan, että kunta voi ostaa ostopalveluja ulkopuolisilta. Kunta on kuitenkin tällöinkin vastuussa siitä, että palvelut vastaavat lainsäädäntöä. Tämä tarkoittaa niin sanottua ostopalvelusopimusta.
Pelkkä opetussuunnitelman hyväksyntä ei siten vie yksityistä taidekoulua taiteen perusopetuslain alaiseksi. Oleellista asiassa on, että Turun kaupungin ja Turun Kuvataidekoulun välillä ei ole minkäänlaista perusopetuslain edellyttämää sopimusta kuvataiteen perusopetuksen järjestämisestä. Turun Kuvataidekoulu ei ole taiteen perusopetuslaissa tarkoitettu oppilaitos.
Lisäksi on otettava huomioon ero taiteen perusopetuslain tarkoittaman opetuksen ja sen ulkopuolisen taiteen harrastuksen opetuksen ja ohjauksen välillä. Hallituksen esityksessä 211/1991 käsitellään taidekasvatusta. Siinä tehdään ero taiteen opetuksen ja taiteen harrastuksen opetuksen ja ohjauksen välillä. Viime mainittu toiminta on erotettu taiteen perusopetuslain mukaisesta opetuksesta.
Edellä esitetty todetaan myös opetushallituksen tiedotteessa 18.3.2008, joka on annettu taiteen perusopetuksen käsitteen ja eri oppimäärien tulkinnassa ilmenneiden epäselvyyksien takia. Tiedotteen mukaan taiteen perusopetus tulee järjestää lain ja asetuksen sekä opetushallituksen antamien opetussuunnitelman perusteiden mukaan. Taiteen perusopetus on siis oma koulutusmuotonsa. Taiteen perusopetusta järjestetään kunnan kanssa tehtyjen sopimusten perusteella kunnan vastatessa toiminnasta.
Turun Kuvataidekoulu on pyrkinyt saamaan Turun kaupungin kanssa aikaan taiteen perusopetuslain edellyttämän järjestelyn. Kaupunki ei ole lähtenyt mukaan kuvataidekoulun parhaillaankin vireillä olevaan ostopalveluhankkeeseen. Turun Kuvataidekoulu on edelleenkin vain perusopetuslain ulkopuolisen harrastuksen opetusta ja ohjausta antavan tahon asemassa toimialansa, kuvallisen ilmaisun harrastamisen opetus, mukaisesti.
Opetushallituksen määräyksessä 30.3.2005 taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelman perusteista, joita on velvoittavana noudatettava, todetaan (3.2) yleisen oppimäärän laskennallinen laajuus 500 tuntia, jonka laskennallisena perustana on käytetty 45 minuutin pituista oppituntia. Määräyksestä ilmenee, mitä edellytetään taiteen perusopetuslain mukaiselta kuvataiteen opetukselta. Kuten edellä on todettu, Turun Kuvataidekoulun opetussuunnitelmat, jotka on laadittu kuvataiteen harrastuksen opetusta varten, eivät noudata eikä koulun toiminta ylipäätäänkään noudata kyseisiä määräyksiä eivätkä siten myöskään vastaa taiteen perusopetuslain edellytyksiä. Kuvataidekoulun opetussuunnitelma eroaa opetuksen rakenteen ja laajuuden osalta opetushallituksen perusteista.
Turun Kuvataidekoulu tiedusteli 3.9.2010 opetushallitukselta mahdollisuutta suoriin valtionavustuksiin. Vastauksessa 17.9.2010 opetushallitus toteaa muun muassa, että koulun opetussuunnitelmaa voidaan kehittää opetushallituksen antamien taiteen perusopetuksen yleisen
oppimäärän opetussuunnitelman perusteiden 2005 pohjalta. Kehittämiskohteita ovat muun muassa selkeyttää opintojen rakennetta ja sisällyttää opetussuunnitelmaan kaikki opetussuunnitelman perusteissa määrätyt asiat.
Taiteen perusopetus Turussa -selvityksessä todetaan, että Turussa saa taiteen perusopetusta kuvataiteessa muun muassa Turun Lasten ja Nuorten Kuvataidekoulussa. Selvityksessä ei todeta kuvataidekoulua ja muita selvityksessä mainittuja tahoja perusopetuslain alaisiksi tahoiksi. Toisaalta selvityksessä todetaan, että kaupunki saa taiteen perusopetukseen valtionosuusrahoitusta vuosittain, mutta että kaupunki ei myönnä avustusta suoranaisesti taiteen perusopetukseen. Selvityksestä ei käy ilmi ero taiteen perusopetuslain alaisen ja muun taiteen perusopetuksen välillä. Sen sijaan selvityksestä käy selkeästi ilmi, että kaupungin hyväksyttyä selvityksessä mainittujen tahojen opetussuunnitelmat taiteen perusopetussuunnitelmiksi kaupunki on saanut taiteen perusopetukseen valtionosuusrahoitusta.
Asiakirjasta "Taiteen perusopetusta antavat tahot Turussa 2010 " ilmenee, että lakisääteisesti taiteen perusopetusta Turussa antavat vain Turun konservatorio ja Turun seudun musiikkiopisto, joiden taustayhdistysten kanssa kaupungilla on sopimukset, kuten taiteen perusopetuslaki edellyttää. Muut tahot saavat vain harkinnanvaraista avustusta tai eivät saa lainkaan avustusta.
Kantajan viittaama opetussuunnitelman hyväksymismenettely ei ole taiteen perusopetuslain mukainen järjestely, vaan ainoastaan valtionosuusrahoituksen saamiseen kaupungille johtanut järjestely. Kysymys ei ole järjestämisluvasta Turun Kuvataidekoululle. Kuvataidekoulu ei ole järjestämislupaa pyytänyt eikä se ole sellaista miltään taholta saanut eikä sen toiminta edes lupaa edellytä. Taiteen perusopetuslain mukaan ei ole mahdollista eikä muutoinkaan voi olla niin, että taiteen perusopetusta sinänsä antava yksityinen taho kunnan yksipuolisin päätöksin siirtyy taiteen perusopetuslain alaiseksi laitokseksi kaikkine lain velvoitteineen kunnan ottamatta toiminnasta lainmukaista järjestäjän vastuuta. Kuvataidekoulu on toiminut 1979 alkaen omien opetussuunnitelmiensa mukaisesti eivätkä 1.1.1993 voimaan tulleet lait ole muuttaneet mitenkään sen toimintaa. Koulu on saanut 1980-luvun alkupuolelta alkaen kaupungin harkinnanvaraisia toiminta-avustuksia, kuten lakien voimaantulon jälkeenkin.
Kantaja on viitannut Turun Kuvataidekoulun työtodistuksiin ja internetsivuihin, joissa lausutaan lakiin perustuvasta kuvataiteen perusopetuksesta. Ilmaisu on johtunut edellä kerrotusta koulun opetussuunnitelman hyväksynnästä ja silloin vallinneesta käsityksestä. Ilmaisuilla ei tarkoiteta taiteen perusopetuslain alaisuutta.
Työehtosopimuksen soveltaminen
Yksityisen opetusalan työehtosopimuksen soveltamisen kannalta on merkitystä sillä, perustuuko oppilaitoksen toiminta lakiin.
Turun Kuvataidekoulu ei ole taiteen perusopetuslain alainen oppilaitos eikä sen toiminta perustu mainittuun lakiin. Kuvataidekoulun toiminta perustuu vapauteen harjoittaa hyväksyttävää taideharrastustoimintaa, joka ei edellytä kunnan lupaa. Asiassa olennaista on tehdä ero taiteen perusopetuslain alaisen taideopetuksen ja muun taidetoiminnan kuten taiteen harrastuksen opetuksen ja ohjauksen välillä.
Työtuomioistuimen lausunnosta TT:2008-119 ilmenee, että työntekijäpuolenkin järjestöt ovat edellyttäneet oppilaitoksen kuulumista taiteen perusopetuslain alaisuuteen kunnan myöntämällä luvalla. Kysymyksessä ollut oppilaitos oli tehnyt kaupungin kanssa taiteen
perusopetuslain 4 §:n nojalla sopimukset taiteen perusopetuksen järjestämisestä.
Ottaen huomioon työehtosopimuksen ehdot kokonaisuutena niiden soveltaminen Turun Kuvataidekoulun toimintaan on mahdotonta. Tämä johtuu siitä, että sopimuksessa tarkoitetut yksityiset oppilaitoksetkin ovat tavalla tai toisella sidoksissa julkiseen sektoriin ja toimivat julkisen sektorin laitosten tavoin julkisessa valvonnassa. Oikeuskäytännössä ja kirjallisuudessa on katsottu, ettei julkisen sektorin työehtosopimusta voida soveltaa yksityisen yrityksen osalta yleissitovana.
Koulu ei ole toimialansa mukaisessa harrastustoiminnassaan julkisvalvonnan alainen. Vain monivuotinen perusopetuksen jatkuvuuden takaava sopimus kaupungin kanssa ja riittävä rahoitus toiminnalle mahdollistaisivat opetuksen järjestämisen perusopetuslain mukaisesti. Tällaiseen sopimukseen kaupunki ei ole suostunut. Näin ollen yksityisen opetusalan työehtosopimus ei sovellu koulun toimintaan.
Jyty ry:n internet-kotisivulla todetaan yksityisen opetusalan työehtosopimuksen yksityisellä oppilaitoksella tarkoitettavan oppilaitosta, joka kuuluu julkisen valvonnan piiriin.
Työehtosopimuksen soveltaminen edellyttää joka tapauksessa yksityisen oppilaitoksen sidonnaisuutta julkisvaltaan, jonka aiheuttaa muun muassa taiteen perusopetuslaissa säädetty järjestely kunnan kanssa.
Turun Kuvataidekoulu ei ole yksityisen opetusalan työehtosopimuksessa tarkoitettu oppilaitos eikä kuulu työehtosopimuksen piiriin, koska koulu ei ole julkisvalvonnan alainen. Taiteen perusopetuslaki asetuksineen ja opetushallituksen määräyksineen verrattuna työehtosopimuksen sisältöön kokonaisuutena osoittaa, että työehtosopimus koskee vain taiteen perusopetuslain alaisia kuvataidekouluja, jollainen Turun Kuvataidekoulu ei ole.
KÄRÄJÄOIKEUDEN LAUSUNTOPYYNTÖ
Käräjäoikeus on pyytänyt lausuntoa siitä, onko A:n työsuhteeseen sovellettava yleissitovuuden perusteella yksityisen opetusalan työehtosopimusta.
KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA
Työtuomioistuin on työtuomioistuimesta annetun lain 39 §:n nojalla varannut Sivistystyönantajat ry:lle, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry:lle, Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry:lle ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:lle tilaisuuden tulla asiassa kuulluiksi.
Opetusalan ammattijärjestö OAJ ry, Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry ja
Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry ovat todenneet lausunnossaan seuraavaa:
Järjestöt katsovat yhteisenä näkemyksenään, että yksityisen opetusalan työehtosopimusta on sovellettava yleissitovuuden perusteella A:n työsuhteeseen.
Perustelut:
Järjestöt katsovat, että yksityisen opetusalan työehtosopimuksen soveltamisalaan kuuluvat kaikki sellaiset oppilaitokset, jotka antavat kunnan legitimaation ja lain nojalla (laki taiteen perusopetuksesta 2 ja 4 §) taiteen perusopetusta.
Tällöin kunta on myöntänyt lain nojalla yksityiselle oppilaitokselle luvan antaa taiteen perusopetuslain mukaista opetusta alueellaan. Luvan antaessaan kunta on samalla hyväksynyt alueellaan toimivan yksityisen oppilaitoksen opetussuunnitelmat, joiden tulee noudattaa Opetushallituksen taiteen perusopetuslain 5 §:n nojalla antamia velvoittavia määräyksiä opetussuunnitelman perusteista.
Taiteen perusopetuslain 4 §:n 1 momentin mukaan koulutuksen järjestäjä (nyt kyseessä olevassa tapauksessa Turun kaupunki) vastaa siitä, että sen hankkimat palvelut järjestetään tämän lain mukaisesti. Lisäksi kunta on luvan myöntäessään oikeutettu lain 11 §:n mukaiseen valtionosuuteen, jonka se voi edelleen kanavoida oppilaitoksen käyttöön erilaisina toiminta ym. avustuksina.
Kunnan hyväksyessä opetussuunnitelman ja myöntäessä luvan yksityiselle oppilaitokselle taiteen perusopetuksen järjestämiseen, siirtyy oppilaitos lain piiriin ja on näin ollen myös vapautettu arvonlisäveron suorittamisvelvoitteesta, kuten muutkin taiteen perusopetusta antavat oppilaitokset.
Kunnan järjestämisluvalla toimiva oppilaitos ei edes tarvitse erillistä opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämää järjestämislupaa, koska kunta on jo selvittänyt oppilaitoksen toimintaedellytykset hyväksyessään oppilaitoksen opetussuunnitelmat ja myöntäessään näin ollen järjestämisluvan antaa lain mukaista opetusta alueellaan.
Työehtosopimuksessa sovitun soveltamisalan kannalta ratkaiseva merkitys on siis sillä, että perustuuko oppilaitoksen toiminta lakiin (esim. taiteen perusopetuslain mukainen opetus), ei siis sillä, onko oppilaitos mahdollisesti tehnyt joitakin muita yksityisoikeudellisia sopimuksia tai sitoumuksia kunnan kanssa.
Vastaajan toiminta
Vastaajana toimiva oppilaitos (Turun kuvataidekoulu) on täysin rinnastettavissa muihin taiteen perusopetuslain mukaista opetusta antaviin oppilaitoksiin. Se teettää työtä, joka on täysin rinnastettavissa sopimukseen normaalisitovuuden perusteella sidottujen oppilaitosten teettämään työhön.
Edelleen vastaajana oleva työnantaja on oppilaitos, joka toimii samalla periaatteella kuin muutkin alan oppilaitokset eli antaa taiteen perusopetusta useammassa kuin yhdessä oppiaineessa.
Vastaajaoppilaitos ei noudata palveluksessaan oleviin työtekijöihinsä minkään työehtosopimuksen määräyksiä vaan työntekijöiden palvelussuhteen ehdot perustuvat pelkästään työsopimuksiin.
A on työskennellyt vastaajan palveluksessa kuvataiteen tuntiopettajana eikä alalla ole muuta "kilpailevaa" yleissitovaa työehtosopimusta. A on tehnyt yksinomaan po. työehtosopimuksen säätelemää työtä.
Ei ole mitään epäselvyyttä myöskään siitä, etteivätkö työtehtävät, jossa A vastaajan palveluksessa ollessaan työskenteli, olisi opetustyötä ja etteikö kuvataidekoulussa päätoimialana olisi taiteen perusopetuslaissa säädetty opetustyö.
Edellä mainitun vahvistaa myös se, että Turun kaupungin kulttuurilautakunta on päätöksellään hyväksynyt vastaajan opetussuunnitelmat ja näin ollen vastaajan toiminta perustuu oikeudellisesti Turun kaupungilla taiteen perusopetuslain 2 §:n nojalla olevaan taiteen perusopetuksen järjestämislupaan.
Lisäksi edellä mainittujen taiteen perusopetuksen järjestämiseen myöntämien lupien perusteella Turun kaupunki on oikeutettu lain 11 §:n mukaiseen valtionosuuteen, jonka se voi edelleen kanavoida vastaajan käyttöön avustuksena. Näin on myös tässäkin tapauksessa toimittu eli Turun kaupunki on myöntänyt vuosittain vastaajalle merkittäviä toiminta-avustuksia.
Koska vastaaja on järjestäytymätön, eikä A:n tekemälle työlle löydy kilpailevia yleissitovia työehtosopimuksia, on vastaaja järjestöjen mielestä velvollinen noudattamaan A:n työsuhteessa yksityistä opetusalaa koskevaa yleissitovaa työehtosopimusta, joka säätelee nimenomaan A:n tekemää työtä.
Järjestöt viittaavat perusteluissaan myös vastaavanlaisesta yksityistä opetusalaa koskeneen työehtosopimuksen soveltamisalariidasta annettuun työtuomioistuimen lausuntoon 22.12.2008 nro 119 (Dnro L 5/08).
A:n työsuhteeseen sovellettavat työehtosopimusmääräykset
Oppilaitostyyppi, jonka mukaan palkkaus olisi tullut maksaa, on kuvataidekoulu ja monitaiteellinen koulu (sopimusmääräykset, liite).
Sivistystyönantajat ry on todennut lausunnossaan seuraavaa:
Yksityistä opetusalaa koskeva työehtosopimus koskee niitä opetuslainsäädännön piiriin ja opetusministeriön hallinnon alaan kuuluvia oppilaitoksia ja opintokeskuksia, joille opetusministeriö on opetustoimen lainsäädännön perusteella myöntänyt järjestämisluvan ja jotka sitä kautta kuuluvat lakisääteisten valtionosuuksien piiriin.
Työtuomioistuimen lausunnolla 22.12.2008, diaarinro L 5/08 on lisäksi vahvistettu, että yksityisen opetusalan työehtosopimuksen soveltamisalamääräyksen mukaisella yksityisellä oppilaitoksella tai opintokeskuksella tarkoitetaan myös oppilaitosta tai opintokeskusta, joka kuuluu opetuslainsäädännön piiriin.
Turun kaupunki on hyväksynyt Turun kuvataidekoulun opetussuunnitelman ja tehnyt Turun kuvataidekoulun kanssa yhteistyösopimuksen. Näillä perusteilla Turun kuvataidekoulu on ollut oikeutettu hakemaan Turun kaupungilta taiteen perusopetusta antaville kulttuuritoimijoille tarkoitettua avustusta ja myös saanut kaupungilta taiteen perusopetuksen antamiseen kaupungin myöntämää harkinnanvaraista avustusta.
Kyseessä on näin ollen vastaavanlainen tapaus, jonka työtuomioistuin on lausunnollaan 22.12.20118, diaarinro L 5/08 ratkaissut. Työtuomioistuimen lausunto huomioon ottaen Turun kuvataidekoulu on velvollinen soveltamaan A:n työsuhteeseen yksityistä opetusalaa koskevaa työehtosopimusta.
Oppilaitostyyppi
A:n palkkaukseen tulee soveltaa kuvataidekoulua ja monitaiteellista koulua koskevaa liitettä.
TYÖTUOMIOISTUIMEN LAUSUNTO
Työtuomioistuin on lausunnossaan TT:2008-119 katsonut, että musiikin ja tanssin perusopetusta antavaa yksityistä taidekoulua voitiin pitää yksityisen opetusalan työehtosopimuksessa tarkoitettuna yksityisenä oppilaitoksena, joten se oli velvollinen soveltamaan palveluksessa olleen pianosoitonopettajan työsuhteessa kysymyksessä olevan yleissitovan työehtosopimuksen kuvataidekoulua ja monitaiteellista koulua koskevaa liitettä. Lausunnon mukaan mainitun sopimuksen soveltamista ei ollut tarkoitettu rajata vain valtionapua saaviin oppilaitoksiin.
Edellä mainitussa lausunnossa kysymyksessä olleella oppilaitoksella oli sopimus kaupungin kanssa taiteen perusopetuksen järjestämisestä. Kaupunki ei tukenut oppilaitoksen toimintaa millään tavoin, vaan oppilaitoksen rahoitus perustui käytännössä kokonaan oppilasmaksuihin.
Turun Lasten ja Nuorten Kuvataidekoulu ei ole saanut toimintansa rahoittamiseksi valtionosuutta. Sen sijaan Turun kaupunki taiteen perusopetuksesta annetussa laissa tarkoitettuna taiteen perusopetuksen järjestäjänä on saanut mainitun lain 11 §:ssä tarkoitettua valtionosuutta. Turun kaupungin ja Turun Lasten ja Nuorten Kuvataidekoulun kanssa solmitun yhteistyösopimuksen mukaisesti kulttuurilautakunta on myöntänyt mainitulle oppilaitokselle vuosittain toiminta-avustusta, minkä lisäksi se on saanut kaupunginhallituksen avustusbudjetista vuokra-avustusta. Yhteistoimintasopimuksesta ilmenevin tavoin kaupungilla avustuksen antajana on myös oikeus oppilaitoksen taloudenpidon tarkastamiseen.
Työehtosopimukseen osalliset ovat lausunnoissaan lähteneet siitä, että yksityistä opetusalaa koskevan työehtosopimuksen soveltamispiiriin kuuluvat oppilaitokset, joiden toiminta perustuu opetusalaa koskevaan lainsäädäntöön. Työehtosopimukseen osalliset ovat lausunnoissaan katsoneet, että Turun Lasten ja Nuorten Kuvataidekoulun kohdalla on kysymys taiteen perusopetuksesta annetun lain mukaisesta toiminnasta. Työehtosopimukseen osalliset ovat myös katsoneet, että kysymyksessä olevan oppilaitoksen kohdalla on kysymys samanlaisesta toiminnasta kuin, mistä oli kysymys työtuomioistuimen yllä mainitussa lausuntoasiassa.
Työehtosopimukseen osalliset ovatkin olleet lausunnoissaan yhtä mieltä siitä, että Turun Lasten ja Nuorten Kuvataidekoulu on ollut velvollinen noudattamaan A:n työsuhteessa yksityistä opetusalaa koskevaa työehtosopimusta. Työtuomioistuimella ei ole perusteita poiketa tästä työehtosopimukseen osallisten yhteisestä kannasta
Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Ruikka puheenjohtajana sekä Suviranta, Tuliara, Hotti, Vuorio ja Suokas jäseninä. Esittelijä on ollut Laurila.
Lausunto on yksimielinen.