Labor court dismisses claim that collection fees apply to suspension pay under general civil service agreement.

Viranhaltijalla ei ollut virkaehtosopimusten määräysten nojalla oikeutta vaadittuihin perimis- ja toimenpidepalkkioiden osuuksiin virantoimituksen pidättämisajalta. Samasta syystä palkkioita ei ollut otettava huomioon myöskään vuosilomakorvauksen ja -lisän, lomarahan tai sairauslomalisän suuruuteen vaikuttavana seikkana.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 95

KANTAJA

A

VASTAAJA

Valtiovarainministeriö

ASIA

Virkaehtosopimuksen tulkinta ynnä muuta

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 23.3. ja 11.5.2011

VIRKAEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Valtion yleisessä virka- ja työehtosopimuksessa on muun ohella seuraava määräys:

7 § Poissaoloajan palkkaus

Virkamiehelle ja työntekijälle poissaoloajalta maksettava palkkaus määräytyy tämän pykälän mukaisesti, ellei jonkin virkavapauden tai työstä vapautuksen osalta ole toisin sovittu.

Virkamiehen ja kuukausipalkkaisen työntekijän palkkaukseen luetaan tehtävän vaativuuteen perustuva palkanosa, henkilökohtaiseen työsuoritukseen perustuva palkanosa, mahdollinen kokemusosa sekä takuupalkkaus. Lisäksi palkkaukseen luetaan muut säännöllisesti toistuvat tietyn suuruisina kuukausittaisina erinä maksettavat palkkaustekijät, palkanlisät ja lisäpalkkiot. Tunti- ja urakkapalkkaisen työtekijän palkkaus säännöllisen työajan työtunneilta määräytyy edellisen päättyneen palkanmaksukauden keskituntiansion mukaisesti.

Oikeusministeriön ja muun ohella Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n välillä 30.11.2007 tehdyssä uuden palkkausjärjestelmän käyttöönottoa kihlakunnanulosottomiehiin koskevassa tarkentavassa virkaehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

9 § Perimispalkkio

Perimispalkkiota suoritetaan kultakin perintäerältä laskettuna velalliselle annettujen yksilöityjen valtion perimiskuittien loppusummien yhteismäärästä seuraavasti:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Perimispalkkio sisältyy valtion yleisessä virka- ja työehtosopimuksessa (12 §) sairauslomalisään ja valtion virka- ja työehtosopimuksessa vuosilomista (20 §) vuosilomalisään oikeuttaviin lisäpalkkioihin.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

10 § Toimenpidepalkkio

Haastetiedoksiantona toimitetusta tiedoksiannosta suoritetaan toimenpidepalkkiota 2,17 euroa seuraavissa asioissa:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Toimenpidepalkkio sisältyy valtion yleisessä virka- ja työehtosopimuksessa (12 §) sairauslomalisään ja valtion virka- ja työehtosopimuksessa vuosilomista (20 §) vuosilomalisään oikeuttaviin lisäpalkkioihin.

ASIAN TAUSTA

Suomen valtio on 9.9.2005 irtisanonut avustava ulosottomies A:n ja pidättänyt hänet virantoimituksesta. Korkein hallinto-oikeus on päätöksellään 7.8.2009 kumonnut A:n irtisanomista ja virantoimituksesta pidättämistä koskevat päätökset. A on palannut hoitamaan virkaansa 11.9.2009. A:lle on maksettu palkka valtion yleisen virka- ja työehtosopimuksen 7 §:n nojalla takautuvasti siltä ajalta, jonka hän on ollut poissa virantoimituksesta. Takautuvasti maksettuun palkkaan ei ole sisältynyt ulosottomiehille suoritettavia perimis- ja toimenpidepalkkioita, joiden osuus ulosottomiehen kokonaispalkkauksesta on kanteen mukaan 55-60 prosenttia.

Asianosaisten välillä vallitsee erimielisyys siitä, onko valtio velvollinen korvaaman A:lle koko palkan määrän, myös palkkio-osuuden, ajalta jonka hän on ollut virantoimituksesta pidätettynä.

Virkaehtosopimukseen osallinen Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry on kieltäytynyt ajamasta kannetta.

KANNE

Vaatimukset

A on vaatinut, että työtuomioistuin

velvoittaa Suomen valtion maksamaan A:lle maksamattomia palkan palkkio-osuuksia ajalta 9.9.2005–31.12.2007 jokaiselta 832 päivältä 84.66 euroa eli yhteensä 70.437 euroa ja ajalta 1.1.2008 – 10.9.2009 jokaiselta 609 päivältä 58 euroa eli yhteensä 35.322 euroa, molemmat määrät yhteensä 105.759 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen laskettuina 1.10.2009 lukien tai toissijaisesti 10 %:n suuruista vuosittaista viivästyskorkoa soveltaen,

vahvistaa, että A:lla on virkaehtosopimuksen nojalla oikeus vuosilomakorvaukseen ja lomarahaan puuttuvien palkkioiden osalta, ja

velvoittaa Suomen valtion korvaamaan A:n oikeudenkäyntikulut korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Perusteet

Valtion on korvattava virantoimituksesta pidätysajalta palkka sen suuruisena kuin A olisi sen työssä olleessaan saanut. A on asetettava taloudellisesti samaan asemaan, jossa hän olisi, mikäli lainvastaista irtisanomista ja virasta pidättämistä ei olisi tapahtunut. Arviointiin vaikuttaa vielä se, että tapahtumasarja on aiheuttanut A:lle suurta kärsimystä. Palkkioiden osuus kokonaispalkkauksesta on yli puolet. Esimerkiksi ajalla 1.4.2004-31.3.2005 A:n peruspalkka on ollut 16.495 euroa ja palkkiot noin 30.000 euroa. Palkkioiden määrä on vuosittain noussut, mutta nousua ei ole otettu huomioon vaatimuksen määrässä.

A:n palkkio-osuuksien kertymä ajalla 1.4.2004 – 31.3.2005 on ollut Espoon ulosottoviraston ulosottomiesten kolmen suurimman kertymän joukossa. Palkkio-osuudet muodostavat jokaiselle virassa olevalle ulosottomiehelle henkilökohtaiseen työsuoritukseen perustuvan olennaisen palkanosan. Palkkio-osuuksia ei synny ilman henkilökohtaista työsuoritusta. Kihlakunnanulosottomiehen työtä ei voi tehdä siten, että palkkio-osuuksia ei syntyisi. Palkkio-osuudet ovat välttämätön osa kihlakunnanulosottomiehen palkkaa ja ne kuuluvat siten virkaehtosopimuksen 7 §.n mukaiseen poissaoloajan palkkaukseen. Palkkio-osuudet toistuvat säännöllisesti. Ne maksetaan kuukausittaisina erinä. Ne ovat henkilökohtaiseen työsuoritukseen perustuvaa palkanosaa. Tarkentavan virkaehtosopimuksen 13 §:n 5 momentti ja 14 § 1 momentti takuupalkkaa koskevine määräyksineen osoittavat, että toimenpidepalkkiot ja perimispalkkiot ovat keskeinen osa kihlakunnanulosottomiehen palkkausta.

A:n poissaolo virantoimituksesta on virkaehtosopimuksen tulkinnassa joka tapauksessa rinnastettava korvattavaan sairauspoissaoloon (virkaehtosopimuksen 12 §) tai vuosilomapoissaoloon ja palkkio-osuudet on maksettava tällä perusteella. Virkaehtosopimuksen mahdollinen aukkotilanne on tulkittava viranhaltijan eduksi, koska valtio on aiheuttanut tilanteen itse lainvastaisella toiminnallaan. Menetys on A:n kannalta kohtuuttoman suuri, kun hän ei ole itse antanut virasta pidättämiselle mitään aihetta.

Mikäli korkolakia ei sovellettaisi, A:n tulee saada saatavilleen kohtuullinen korko, jonka määrän tulisi olla 10 prosentin vuotuinen korko. Tältä osin viitataan kauppakaaren 9 luvun säännöksiin.

Valtion oikeudenkäyntikuluvaatimus kiistetään perusteeltaan. Vaikka kanne tulisi hylätyksi, yksityistä asianosaista ei tule velvoittaa korvaamaan valtion oikeudenkäyntikuluja, jollei yksityinen asianosainen ole esittänyt ilmeisen perusteetonta vaatimusta. Nyt kysymyksessä on joka tapauksessa oikeudellisesti epäselvä tilanne.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Oikeusministeriö on kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.

Oikeusministeriö on lisäksi vaatinut A:n velvoittamista korvaamaan vastaajan oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tuomion antopäivästä.

Kanteen kiistämisen perusteet

A:lle maksetun palkan maksuperusteena on ollut valtion yleinen virka- ja työehtosopimus. Sopimuksessa määritellään virkamiehelle maksettava palkka poissaolotilanteessa. Sopimuksen 7 §:n mukaan virkamiehen palkkaukseen poissaolotilanteessa luetaan tehtävän vaativuuteen perustuva palkanosa, henkilökohtaiseen suoritukseen perustuva palkanosa, mahdollinen kokemusosa sekä takuupalkkaus. Edellä mainitun lisäksi palkkaukseen luetaan muut säännöllisesti toistuvat tietyn suuruisina kuukausittaisina erinä maksettavat palkkaustekijät, palkanlisät ja lisäpalkkiot.

A:lle on maksettu palkka sopimuksen 7 §:n mukaisesti takautuvasti siltä ajalta, kun hän on ollut poissa virantoimituksesta. Sopimuksessa määritelty poissaoloajan palkka ei sisällä palkkio-osuuksia. Valtion yleisen virka- ja työehtosopimuksen mukaan palkkiot hyvitetään virantoimituksen keskeytyessä vuosiloman ajaksi (valtion virka- ja työehtosopimus vuosilomista 18 §). Edelleen palkkiot hyvitetään palkallisen sairausloman (valtion yleinen virka- ja työehtosopimus 12 §) osalta, mutta muista syistä johtuvien poissaolojen hyvittämisestä ei ole määräyksiä.

Myöskään kihlakunnanulosottomiesten uudesta palkkausjärjestelmästä tehdyssä tarkentavassa virkaehtosopimuksissa ei ole määräyksiä virkamiehelle maksettavasta palkasta muissa poissaolotilanteissa. Määräyksiä ei ole myöskään sitä edeltäneessä, 1.1.2008 saakka sovelletussa, tarkentavassa virkaehtosopimuksessa avustavien ulosottomiesten palkkausmuistutuksista ja palkkioista.

Tarkentavan virkaehtosopimuksen 13 §:n 5 momentissa on vanhan palkkausjärjestelmän mukaisen euromääräisen kuukausipalkan laskentaperuste eli niin sanotun takuupalkan määräytymisperuste. Sopimusmääräyksen kohdista ei ole johdettavissa A:n esittämää väitettä siitä, että palkkiot olisivat henkilökohtaiseen työsuoritukseen perustuva palkanosa, joka yleisen virkaehtosopimuksen 7 §:n mukaan maksetaan poissaoloajalta. Henkilökohtaisen palkanosan määräytymisperusteet on esitetty tarkentavan virkaehtosopimuksen 5 §:ssä.

Oikeusministeriössä on vahvistettu 28.8.2009 A:n euromääräinen takuupalkka tarkentavan virkaehtosopimuksen 13 §:n perusteella. Euromääräinen palkan laskentaan sisältyvät 13 § 5 momentin mukaisesti ulosmittauksesta maksetut toimenpidepalkkiot, perimispalkkiot ja tiedoksiannosta maksetut toimenpidepalkkiot 1.1.2005 ja 31.12.2006 väliseltä ajalta. Takuupalkan vahvistamisen jälkeen kantajalle maksettiin 30.9.2009 takautuvasti palkkoja 137.939,62 euroa vuosilta 2006-2009.

Palkan palkkio-osuus koostuu kihlakunnanulosottomiehen perimis- ja toimenpidepalkkioista. Palkkioiden saaminen edellyttää kihlakunnanulosottomieheltä sellaisia toimenpiteitä, jotka vaikuttavat perimistulokseen. Palkkioiden osuus vaihtelee eri palkkioidenmääräytymisjaksoissa ja niiden määrässä on myös virkamieskohtaista eroa. Palkkiot eivät siis muodosta säännöllistä, tietyn suuruisena ja toistuvasti maksettavaa kuukausittaista palkanosaa.

Korkolain 1 §:n 2 momentin 1 kohdan mukaan korkolakia ei sovelleta julkisoikeudellisesta perusteesta johtuvaan velkasuhteeseen (esimerkiksi KHO:2005:51).

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Pöytäkirja oikeusministeriön ja JUKO ry:n välillä 7.12.2009 käydystä neuvottelusta

2. Oikeusministeriön päätös 18.8.2010 OM 46/123/2010 sairauslomalisän maksamisesta

3. Espoon kihlakunnanviraston ulosotto-osaston palkkio-osuuslaskelmat ajalta 1.3.2004 – 18.6.2005, ajalta 1.4.2004 – 31.3.2005 laadittu yhteenveto sekä ajalta 1.3.2004 – 18.6.2005 laadittu yhteenveto koskien A:n palkkioita

4. Tilasto velallis-, asia- ja perittäväksi saapuneiden rahamäärien vaihtelusta

5. Kihlakunnanulosottomiesten vuosina 2009 ja 2010 ansaitsemat palkkiot

6. Oikeusministeriön 8.12.2010 tekemä päätös (OM 58/123/2010) A:lle maksettavasta sairauslomalisästä

Vastaajan kirjalliset todisteet

1. Kihlakunnanulosottomiesten vuosina 2009 ja 2010 ansaitsemat palkkiot

2. Tilasto velallis-, asia- ja perittäväksi saapuneiden rahamäärien vaihtelusta

3. Oikeusministeriön 8.12.2010 tekemä päätös (OM 58/123/2010) A:lle maksettavasta sairauslomalisästä

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Kysymys perimis- ja toimenpidepalkkioista osana kantajan henkilökohtaista palkanosuutta

Yleisen virkaehtosopimuksen 7 §:n mukaan virkamiehelle poissaoloajalta maksettavaan palkkaukseen kuuluu yhtenä palkkaeränä henkilökohtaiseen työsuoritukseen perustuva palkanosa. Kanteen mukaan kihlakunnanulosottomiehen palkkiot ovat siinä määrin olennainen osa virkamiehen palkkausta, että niiden on katsottava kuuluvan hänen henkilökohtaiseen palkanosaansa.

Kihlakunnanulosottomiehiä koskevasta uudesta palkkausjärjestelmästä on 30.11.2007 solmittu tarkentava virkaehtosopimus. Sen 3 §:ssä on määritelty ulosottomiehen palkkaustekijät, joihin kuuluu tehtäväkohtainen palkanosa, henkilökohtainen palkanosa ja eräitä lisiä. Henkilökohtainen palkanosa määräytyy sopimuksen 5 §:n mukaan virkamiehen suoritustason perusteella. Sen arviointitekijöitä ovat tuloksellisuus, yhteistyötaidot, ammattitaito ja vastuuntunto. Henkilökohtaisen palkanosan suuruus määräytyy virkamiehen ja esimiehen välisten vuotuisten keskustelujen ja sopimuksen liitteenä olevan taulukon perusteella virkamiehen suoritustason mukaan.

Perimispalkkiota maksetaan kihlakunnanulosottomiehelle tarkentavan virkaehtosopimuksen 9 §:n nojalla tietyn taulukon mukainen erä velalliselta perittyjen summien yhteismäärästä. Sopimuksen 10 §:n mukainen toimenpidepalkkio suoritetaan maksukehotuksista ja eräistä muista tiedoksiannoista.

Tehtäväkohtaisella ja henkilökohtaiselle palkanosalla on kihlakunnanulosottomiesten palkkausjärjestelmässä hyvin samanlainen asema kuin monien muidenkin sopimusalojen palkkausjärjestelmissä. Työsuoritteiden tai -tuloksen perusteella esimerkiksi yksikkökohtaisesti määräytyvät palkkiot ovat työtuomioistuimen käsityksen mukaan kokonaan muunlaatuisia palkkaeriä. Myös kihlakunnanulosottomiesten palkkausjärjestelmässä on erilliset määräykset perimis- ja toimenpidepalkkioista ja henkilökohtaisesta palkanosasta.

Kanteessa esitettyä vaatimusta ei siten voida hyväksyä sillä perusteella, että palkkiot kuuluisivat kihlakunnanulosottomiehen henkilökohtaiseen palkanosaan. Asiassa ei ole esitetty selvitystä siitäkään, että näin olisi ollut myöskään aikaisemman palkkausjärjestelmän mukaan.

Esitettyä johtopäätöstä ei muuta se, että toimenpidepalkkiot ja tietty osuus perimispalkkioista kuuluvat tarkentavan virkaehtosopimuksen 13 ja 14 §:n määräysten mukaan takuupalkkaan, jota on voitu maksaa virkamiehelle uuden palkkausjärjestelmän käyttöönoton yhteydessä. Poissaoloajalta maksettavalla palkalla ja takuupalkalla on erilaiset tarkoitusperät, ja sopimusmääräysten mukaan ne myös koostuvat osin toisistaan poikkeavista, määräyksissä luetelluista palkkatekijöistä. Tätäkään kautta ei vaadittuja palkkioita siis työtuomioistuimen käsityksen mukaan voida sisällyttää kantajan henkilökohtaiseen palkanosaan. Takuupalkkaa A:lle on maksettu uuden palkkausjärjestelmän käyttöönotosta 1.1.2008 lukien, eikä kanteessa ole osoitettu valtion puolelta esitettyä selvitystä maksetun takuupalkan määristä virheelliseksi.

Kysymys palkkioista säännöllisesti toistuvina erinä

Poissaoloajan palkkaukseen kuuluvat yleisen virkaehtosopimuksen 7 §:n mukaan myös muut säännöllisesti toistuvat, tietyn suuruisina kuukausittaisina erinä maksettavat palkkaustekijät, palkanlisät ja lisäpalkkiot. Kanteessa on esitetty, että A:lle olisi korvattava perimis- ja toimenpidepalkkiot tällaisina erinä.

Vastauksen mukaan esimerkiksi kielilisä on tällainen säännöllisesti samansuuruisena kuukausittain maksettava lisä. Kihlakunnanulosottomiehen perimis- ja toimenpidepalkkioiden suuruus sen sijaan vaihtelee, ja myös niiden palkkiojaksot ja maksupäivät voivat vaihtua vuosittain. Vuonna 2011 palkkioiden määräytymisjakso on ollut lyhimmillään 16 ja pisimmillään 48 päivää. Vastaaja on esittänyt kirjallista todistelua kihlakunnanulosottomiehille maksettujen palkkioiden suurista virastokohtaisista vaihteluista. Työtuomioistuin katsoo esitettyjen tietojen osoittavan, ettei perimis- ja toimenpidepalkkioita voida pitää yleisen virkaehtosopimuksen 7 §:ssä tarkoitettuina säännöllisinä kuukausittaisina palkkaerinä. Tälläkään perusteella esitettyä kantajan vaatimusta ei siten voida hyväksyä.

Yhteenveto

Yleisen virkaehtosopimuksen 7 §:n 1 momentin mukaan virkamiehelle ja työntekijälle poissaoloajalta maksettava palkkaus määräytyy tämän pykälän mukaisesti, ellei jonkin virkavapauden tai työstä vapautuksen osalta ole toisin sovittu. Edellä esitetyn mukaan kihlakunnanulosottomiehen perimis- ja toimenpidepalkkiot eivät ole 7 §:ssä tarkoitettuja, poissaoloajalta maksettavia palkkaeriä.

Myöskään perimiespalkkioita koskevassa tarkentavan virkaehtosopimuksen 9 §:ssä tai toimenpidepalkkioita koskevassa 10 §:ssä ei ole sovittu näiden palkkioiden maksamisesta virantoimituksesta pidättämisen ajalta. Määräyksissä on päinvastoin sovittu työtuomioistuimen käsityksen mukaan tyhjentäväksi katsottavalla tavalla niistä poissaoloista, joiden ajalta maksettavaan palkkaan esillä olevat palkkiot vaikuttavat. Näitä ovat vain sairausloma ja vuosiloma.

Yleisessä ja tarkentavassa virkaehtosopimuksessa on edellä esitetyn mukaisesti seikkaperäiset ja keskenään johdonmukaiset määräykset erilaisilta poissaoloajoilta maksettavasta palkkauksesta. Tästä syystä ei olisi työtuomioistuimen käsityksen mukaan sopijapuolten tarkoituksen mukaista katsoa kantajan esittämin tavoin, että virkaehtosopimukseen olisi jäänyt aukko, joka on täytettävä soveltamalla sairauslomalisää ja vuosilomalisää koskevia sopimusmääräyksiä analogisesti myös virantoimituksesta pidättämisajalta maksettavaan palkkaan.

Kaiken edellä esitetyn perusteella työtuomioistuin katsoo, että A:lla ei ole virkaehtosopimusten määräysten nojalla oikeutta kanteessa vaadittuihin perimis- ja toimenpidepalkkioiden osuuksiin virantoimituksen pidättämisajalta. Samasta syystä palkkioita ei ole otettava huomioon myöskään vuosilomakorvauksen ja lomarahan suuruuteen vaikuttavana seikkana.

Ratkaisussaan työtuomioistuin ei ota kantaa siihen, olisiko A:lle perusteettomasta irtisanomisesta koitunut ansiotason alentuminen korvattava jollakin muulla, kuten vahingonkorvausoikeudellisella perusteella. Sellainen vaatimus olisi saatettava toimivaltaisen muun tuomioistuimen käsiteltäväksi (ks. myös TT 2006:90).

Oikeudenkäyntikulut

A on jutun hävitessään työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 1 momentin nojalla velvollinen korvaamaan oikeusministeriön oikeudenkäyntikulut, joiden määräksi on ilmoitettu 1.250 euroa. Vaadittu määrä on riidaton. Asiassa ei ole myöskään ollut sellaista epäselvyyttä, että asianosaiset olisi mainitun lainkohdan nojalla määrättävä pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

A velvoitetaan korvaamaan oikeusministeriön oikeudenkäyntikulut 1.250 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Pärnänen, Niittylä, Hotti, Mäkinen ja Puranen jäseninä. Esittelijä on ollut Salonen.

Tuomio on yksimielinen.