Labor union fined for strike violating work peace duties regarding subcontractor workers.

Teknologiateollisuuden työehtosopimukseen sidottujen työntekijöiden lakoilla pyrittiin painostamaan työnantajaa ryhtymään toimenpiteisiin työnantajan alihankkijana toimivan järjestäytymättömän yhtiön palveluksessa olevien ulkomaalaisten rakennusalan työntekijöiden palkka- ja muiden työehtojen turvaamiseksi. Lakot kohdistuivat teknologiateollisuuden työehtosopimuksen ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskeviin määräyksiin.

Ammattiosasto oli lakot toimeenpannessaan rikkonut työrauhavelvollisuutensa.

Jälkimmäisestä, kaksi vuorokautta kestäneestä lakosta työntekijäliitto oli saanut tiedon lakon alkamista edeltäneenä päivänä, jolloin liiton edustaja oli ollut yhteydessä ammattiosastoon. Tätä puhelinsoittoa ei pidetty riittävänä liitolle kuuluvan valvontavelvollisuuden täyttämiseksi, minkä vuoksi liitto tuomittu hyvityssakkoon. (Ään.)

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 94

KANTAJA

Teknologiateollisuus ry

VASTAAJA

Metallityöväen Liitto ry

KUULTAVA

Rautaruukin Työntekijäin Ammattiosasto ry

ASIA

Työrauhavelvollisuuden rikkominen

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Valmisteluistunto 11.8.2011

KANNE

Vaatimukset

Teknologiateollisuus ry on vaatinut, että

Metallityöväen Liitto ry tuomitaan työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksiensa laiminlyönnistä hyvityssakkoon,

Rautaruukin Työntekijäin Ammattiosasto ry tuomitaan työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksiensa rikkomisesta hyvityssakkoon ja

Metallityöväen Liitto ry ja Rautaruukin Työntekijäin Ammattiosasto ry velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Teknologiateollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamisesta lukien.

Perusteet

Työtaistelutoimenpiteet ja niiden kohdistuminen työehtosopimukseen

Ruukki Metals Oy:n Raahen terästehtaalla työskentelee noin 2 200 työntekijäasemassa olevaa henkilöä, joista noin 1 800 kuuluu Metallityöväen liitto ry:hyn ja Rautaruukin Työntekijäin Ammattiosasto ry:hyn.

Työntekijät ryhtyivät lakkoon perjantaina 29.7.2011 kello 13.12. Lakko päättyi lauantaina 30.7.2011 kello 06. Lakossa oli yhteensä 297 työntekijää.

Työntekijät aloittivat uuden lakon torstaina 4.8.2011 kello 06. Lakko päättyi lauantaina 6.8.2011 klo 06. Lakkoon osallistui yhteensä 882 työntekijää

Jo ennen ensimmäisen lakon alkamista Rautaruukin Työntekijäin Ammattiosasto ry oli esittänyt Ruukki Metals Oy:lle sen alihankkijan, Beroa Polska -nimisen yhtiön työntekijöiden palkanmaksua koskevia vaatimuksia. Ammattiosaston asiaa koskevasta tiedotteesta, jonka otsikkona on ”Epäilyt väärinkäytöksistä masuunityömaalla saivat vahvistuksen” ilmenee, että palkkaerimielisyys on noussut julkisuuteen ja tutkittavaksi ammattiosaston toimesta.

Asiaa käsiteltiin 29.7.2011 pidetyssä luottamusmieskokouksessa, johon kutsuttiin myös Ruukki Metals Oy:n edustajia. Kokouksessa luottamusmiehet vaativat, että yhtiö takaa alihankkijan työntekijöiden palkkasaatavat ja siis viime kädessä maksaa saatavat, mikäli alihankintayritys ei suostu maksamaan niitä. Esitetty summa oli noin 100.000 euroa. Vaatimus kohdistettiin terästuotannon johtajalle, jolle ilmoitettiin, että hän pystyy summan hyväksymään ja että summa on pieni siihen verrattuna, että tehdas seisoo. Ruukki Metals Oy:n edustajat eivät suostuneet takuuvaatimukseen. Luottamusmiehet ilmoittivat, että remontissa oleva masuuni ei lähde käyntiin ennen kuin alihankkijan työntekijöiden palkka-asiat ovat kunnossa.

Lähes välittömästi edellä kerrotun kokouksen jälkeen ammattiosaston edustajat päättivät lakon aloittamisesta tehtaalla 29.7.2011 kello 14. Ammattiosaston tiedotteen mukaan mielenilmaus järjestettiin alihankkijan palkanmaksussa ilmenneiden epäselvyyksien vuoksi.

Pääluottamusmiehen sijaisena toiminut varapääluottamusmies on Helsingin Sanomille 4.8.2011 ja Raahen Seutu -lehdelle 5.8.2011 antamissaan haastatteluissa esittänyt, että luottamusmiehet harkitsevat jatkotoimenpiteitä, ellei riidanalaista palkka-asiaa selvitetä.

Ammattiosaston ja Metallityöväen Liitto ry:n vastuu

Ammattiosasto ja sitä edustavat luottamusmiehet ovat olleet päättämässä lakkojen järjestämisestä ja ajankohdista sekä tiedottaneet aktiivisesti lakoista ja näin myös kehottaneet työntekijöitä osallistumaan lakkoihin. Ammattiosasto on siten rikkonut työrauhavelvollisuutensa.

Metallityöväen Liitto ry ei ole ryhtynyt riittäviin toimiin lakkojen estämiseksi tai päättämiseksi. Teknologiteollisuus ry:lle ilmoitetun mukaan Metallityöväen Liitto ry:stä on soitettu ammattiosaston edustajalle kerran kummankin lakon alkaessa. Tämä ei ole riittävää tilanteessa, jossa ammattiosaston jäsenet ovat olleet toistuvasti lakossa. Erityisesti toisen lakon osalta tieto on julkaistu tiedotusvälineiden nettisivuilla jo lakkoa edeltävänä päivänä ja myös ammattiosasto on siitä tiedottanut ”mielenilmaus” -tiedotteella. Voidaan olettaa tulevan lakon olleen tiedossa laajasti Metallityöväen Liiton henkilökunnan piirissä. Tästä huolimatta ainoastaan Teknologiateollisuus ry:n ilmoituksen vastaanottanut toimitsija oli kerran soittanut asiasta luottamusmiehelle Raaheen, kun työtaisteluilmoituksella oli nimenomaan vaadittu ryhtymään toimenpiteisiin asiassa.

Lakosta on aiheutunut yhtiölle tuntuvat tappiot. Lisäksi lakko vaarantaa asiakassuhteita, koska asiakastoimitukset viivästyvät.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Metallityöväen Liitto ry on vastauksessaan, johon Rautaruukin Työntekijäin Ammattiosasto ry on osaltaan yhtynyt, kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.

Metallityöväen Liitto ry on vaatinut Teknologiateollisuusliitto ry:n velvoittamista korvaamaan Metallityöväen Liitto ry:n ja ammattiosaston yhteiset oikeudenkäyntikulut.

Kanteen kiistämisen perusteet

Työtaistelutoimenpiteet ja niiden kohdistuminen työehtosopimukseen

Kanteessa esitetyt tiedot lakkojen kestosta ja niihin osallistuneiden työntekijöiden lukumäärästä pitävät paikkansa. Ammattiosasto on järjestänyt lakot ja osaston edustajia on osallistunut lakkoihin.

Lakoilla on haluttu ilmaista, että ammattiosasto ei hyväksy työnantajan alihankkijan, puolalaisen Beroa Polskan menettelyä. Beroa maksaa Rautaruukki Oy:n työmaalla muurareina työskenteleville puolalaisille työntekijöilleen noin kolmen euron suuruista tuntipalkkaa ja teettää heillä 11 tunnin työpäivää seitsemänä päivänä viikossa. Asia on varmistunut Rakennusliitto ry:n ja poliisiviranomaisten 28.7.2011 tekemässä tarkastuksessa. Ammattiosaston käsityksen mukaan menettely antaa aihetta epäillä Beroan syyllistyvän järjestelmällisesti rikoslain 47 luvun 3a §:ssä tarkoitettuun kiskonnantapaiseen työsyrjintään.

Lakoilla ei ole pyritty painostamaan työnantajaa missään asiassa, eikä mitään vaatimuksia työnantajaa kohtaan ole esitetty. Kysymys ei ollut tukilakoista, joilla tuettaisiin jotakin muuta työtaistelua. Lakot ovat itsenäisiä mielenilmaisuja, joilla ilmaistaan, että ammattiosasto ei hyväksy Beroa Polskan menettelyä. Lakolla ei ole mitään tekemistä työehtosopimuksen ulkopuolisen työvoimaan käyttöä koskevan 29 §:n kanssa. Ammattiosasto ei näihin lakkoihin liittyen ole paheksunut alihankkijoiden käyttöä eikä esittänyt ulkopuolisen työvoiman käyttöön liittyviä vaatimuksia. Lakon alla pidetyssä kokouksessa on ollut keskustelua kanteessa mainitusta takuusummasta, mutta vaatimusta sen järjestämisestä ei ole kohdistettu nimenomaan työnantajaan.

Työnantaja on itsekin mieltänyt, että mielenilmaus ei kohdistu työnantajaan vaan Beroa Polskaan. Tehtaan viestintäpäällikkö on julkisuudessa ilmoittanut, että työnantaja katsoo erimielisyyden olevan ammattiosaston ja urakoitsijan välisen. Mielenilmaus liittyy työntekijöiden keskinäiseen solidaarisuuteen, työntekijöiden oikeuteen valvoa laillisia etujaan, järjestäytymisvapauteen ja vapauteen ilmaista mielipiteensä. Kysymyksessä on poliittiseen lakkoon rinnastettava mielenilmaus, joka kuuluu useissa kansainvälisissä sopimuksissa sekä perustuslain 13 §:ssä turvatun järjestäytymisvapauden piiriin.

Mikäli painostustarkoitusta on ollut, painostus on kohdistunut Beroa Polskaan, joka ei ole työehtosopimuksen osapuoli. Ammattiosaston tavoitteena luonnollisesti on, että yhtiö maksaisi työntekijöilleen lain ja työehtosopimuksen mukaiset palkat sekä korjaisi myös muut työehdot kuntoon.

Ammattiosaston ja Metallityöväen Liitto ry:n vastuu

Koska kysymyksessä eivät ole olleet laittomat lakot vaan lailliset mielenilmaukset, ammattiosasto ei ole rikkonut asian yhteydessä työrauhavelvollisuutta eikä Metallityöväen Liitto ry ole laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan. On luonnollista, että jos Beroa Polskan lainvastainen menettely jatkuu, ammattiosasto jatkaa toimenpiteitä tilanteen korjaamiseksi. Mitään tietoa siitä, että toimenpiteet tarkoittaisivat työtaistelutoimenpiteitä, ei ole.

Joka tapauksessa ilmoitus 29.7.2011 toteutetusta lakosta on saapunut Metallityöväen Liitto ry:lle kello 13.50 eli lakon jo alettua. Metallityöväen Liitto ry:llä ei ole ollut mitään käytännön mahdollisuutta ryhtyä Helsingistä käsin haalimaan työntekijöitä takaisin töihin. Tiedossa on jo alun perin ollut, että lakko tulee päättymään seuraavana aamuna kello 6. Lakkoilmoituksen vastaanottanut työehtosihteeri on kuitenkin soittanut välittömästi ammattiosastoon ja muistuttanut työehtosopimuksen 4 §:n mukaisesta työrauhavelvoitteesta sekä siitä, että erimielisyydet tulee ratkaista työehtosopimuksen 31 §:n mukaisessa neuvottelumenettelyssä.

Ilmoitus 4.8.2011 alkavasta lakosta on saapunut Metallityöväen Liitto ry:lle edellisenä päivänä kello 14.10. Metallityöväen Liitto ry:llä ei ole tässä vaiheessa ollut mitään käytännön mahdollisuutta estää lakkoa. Lakkoilmoituksen vastaanottanut työsuojelutoimitsija on kuitenkin soittanut välittömästi ammattiosastoon ja muistuttanut työrauhavelvoitteesta sekä erimielisyyksien ratkaisemisesta neuvotteluteitse. Varapääluottamusmies on ilmoittanut työsuojelutoimitsijalle, ettei asia koske työehtosopimusta vaan aliurakoitsijan toimintaa. Tiedossa on ollut, että lakko tulee päättymään 6.8.2011 kello 6.00.

Metallityöväen Liitto ry on kummassakin tapauksessa täyttänyt valvontavelvollisuutensa normaalin työmarkkinakäytännön mukaisesti.

Kuultavana olevaan ammattiosastoon kuuluu 1 816 jäsentä.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Raahen Seudussa 5.8.2011 ”Kakkosmasuuni pantiksi” -uutinen ja varapääluottamusmies A:n haastattelu

2. ”Rautaruukin tuotanto pysähtynee mielenilmauksen vuoksi” -uutinen Iltasanomien www sivuilta, julkaistu 3.8.2011 klo 13.53, lähde STT

3. ”Saksalaisyritys: Ei halpatyövoimaa Raahessa” -uutinen Kalevan www-sivuilta 3.8.2011, julkaistu 14.02, lähde STT

4. Rautaruukin Työntekijäin Ammattiosasto ry (nro 200) tiedote ”Mielenilmaus”

5. Rautaruukin Työntekijäin Ammattiosasto ry (nro 200) tiedote ”Epäilyt väärinkäytöksistä masuunityömaalla saivat vahvistuksen”

6. Rautaruukin Työntekijäin Ammattiosasto ry (nro 200) tiedote ”Mielenilmaus Rautaruukin Raahen tehtaalla”

Vastaajan kirjalliset todisteet

1. Artikkeli Raahen Seutu -lehdessä 5.8.2011

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Työtaistelutoimenpiteet ja niiden kohdistuminen työehtosopimukseen

Ruukki Metals Oy:n työntekijät ovat olleet kanteessa kerrotuin tavoin lakossa 29.7 - 30.7.2011 ja 4.8. - 6.8.2011. Rautaruukin Työntekijäin Ammattiosasto ry on tiedotteissaan ilmoittanut lakkojen syiksi Ruukki Metals Oy:n alihankkijan Beroa Polskan puolalaisten työntekijöiden palkanmaksussa ilmenneet erimielisyydet ja suomalaisen työsopimus- ja työaikalain rikkomisen.

Työehtosopimuslain 8 §:n mukaan laillisen työtaistelutoimenpiteen järjestäminen edellyttää, ettei toimenpiteellä pyritä osaksikaan vaikuttamaan toimeenpanijaa sitovassa työehtosopimuksessa säänneltyihin asioihin. Tämä koskee myös nyt esillä olevan kaltaisia, tukitoimenpiteen luonteisia lakkoja, joiden ensisijaisena tarkoituksena on vaikuttaa ulkopuolisten työntekijöiden ja näiden työnantajan välisen työriidan ratkaisemiseksi.

Tässä tapauksessa ammattiosastoa sitovassa työehtosopimuksessa on ollut myös ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskevia määräyksiä. Työehtosopimuksen 29 §:n mukaan käyttäjäyritykset ovat velvollisia huolehtimaan siitä, että alihankkijat sitoutuvat noudattamaan lain ja työehtosopimusten mukaisia työehtoja. Tällaiset työehtosopimuskäytännössä tavanomaiset määräykset osoittavat, että ulkopuolisen työvoiman käyttö ja sen ehdot ovat käyttäjäyrityksen omienkin työntekijöiden asemaa eri tavoin koskettava kysymys. Oikeuskäytännössä on katsottu myös, että painostustoimilla, joilla on pyritty vaikuttamaan ulkopuolisen työvoiman käytön ehtoihin, on saatettu rikkoa työehtosopimuslain mukaista työrauhavelvollisuutta (TT 1997:43).

Ennen lakkojen toimeenpanoa pidetyssä luottamusmiesten ja Ruukki Metals Oy:n edustajien välisessä kokouksessa keskusteltiin siitä, että Ruukki Metals Oy pyrkii hankkimaan selvitystä alihankkijoille maksetuista palkoista. Samassa tilaisuudessa ammattiosaston edustajat esittivät takuun järjestämistä alihankkijan työntekijöiden palkkasaatavien varmistamiseksi. Kun lakkoon on ryhdytty heti kokouksen päätyttyä, työnantajan edustajat ovat voineet perustellusti ymmärtää, että vaatimukset on kohdistettu työnantajayhtiöön ja sitä on painostettu ryhtymään esitettyihin toimenpiteisiin alihankkijan työntekijöiden työehtojen turvaamiseksi. Siten työtuomioistuin katsoo, että työtaistelutoimenpiteet ovat kohdistuneet työehtosopimuksen edellä mainittuun 29 §:n määräykseen.

Ammattiosaston ja työntekijäliiton vastuu

Metallityöväen Liitto ry on myöntänyt ammattiosaston toimeenpanneen kysymyksessä olevat lakot sekä ammattiosaston edustajien lakkoihin osallistumisen. Ammattiosasto on siten rikkonut työrauhavelvollisuutensa.

Teknologiateollisuus ry on 29.7.2011 pian lakon alkamisen jälkeen kehottanut Metallityöväen Liitto ry:tä ryhtymään toimenpiteisiin lakon lopettamiseksi. Metallityöväen Liitto ry:n edustaja oli välittömästi puhelimitse yhteydessä ammattiosastoon ja muistutti työrauhavelvoitteesta. Kun lakko tämän jälkeen päättyi ennalta ilmoitettuna aikana seuraavana aamuna kello 6, ei liitolla tuossa vaiheessa ole ollut juurikaan mahdollisuuksia vaikuttaa lakon lopettamiseen ennen ilmoitettua aikaa, joten Metallityöväen Liitto ry:n ei voida katsoa tässä yhteydessä laiminlyöneen valvontavelvollisuuttaan.

Teknologiateollisuus ry ilmoitti 3.8.2011 Metallityöväen Liito ry:lle Rautaruukki Metals Oy:n työntekijöiden seuraavana päivänä toteutettavaksi aiotusta lakosta. Metallityöväen Liitto ry:n edustaja oli ilmoituksen saatuaan yhteydessä ammattiosastoon ja muistutti työrauhavelvoitteesta. Kun lakko tästä huolimatta alkoi ja kesti kaksi vuorokautta, ei edellä mainittua liiton edustajan yhteydenottoa voida pitää riittävänä liitolle kuuluvan valvontavelvollisuuden täyttämiseksi.

Oikeudenkäyntikulut

Jutun hävitessään ovat Metallityöväen Liitto ry ja Rautaruukin Työntekijäin Ammattiosasto ry työtuomioistuimesta annetun lain 33a §.n nojalla velvolliset korvaamaan Teknologiateollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut. Kulujen määräksi on ilmoitettu 726 euroa. Määrä on riidaton.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Metallityöväen Liitto ry:n ja Rautaruukin Työntekijäin Ammattiosasto ry:n maksamaan hyvityssakkoa Teknologiateollisuus ry:lle, Metallityöväen Liitto ry:n valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä 4.000 euroa ja Rautaruukin Työntekijäin Ammattiosasto ry:n työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 5.500 euroa.

Metallityöväen Liitto ry ja Rautaruukin Työntekijäin Ammattiosasto ry velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Teknologiateollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut 726 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Jalanko, Virtanen, Lindahl, Vuorio ja Koskinen jäseninä. Esittelijä on ollut Laurila.

Eri mieltä olevan jäsen Koskisen lausunto, johon jäsen Vuorio yhtyi:

Katson, että kyseessä on ollut solidaarisuusmielenilmaus työnantajan alihankkijan työntekijöiden puolesta. Tätä puoltaa erityisesti se, että asiassa on esitetty epäilyjä kiskonnantapaisesta työsyrjinnästä, jonka kohteeksi aliurakoitsijan ulkomaalaiset työntekijät olisivat joutuneet. Työtaistelulla ei ole pyritty painostamaan työnantajaa eikä se ole myöskään kohdistunut työehtosopimuksen ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskevaan 29 §:ään. Tämän vuoksi hylkään kanteen ja velvoitan Teknologiateollisuus ry:n korvaamaan Metallityöväen Liitto ry:n ja Rautaruukin Työntekijäin Ammattiosasto ry:n oikeudenkäyntikulut 500 eurolla laillisine korkoineen.

Velvollisena ottamaan kantaa myös tuomittavien hyvityssakkojen määrään katson Rautaruukin Työntekijäin Ammattiosasto ry:lle tuomittavan hyvityssakon määräksi 3.500 euroa ja Metallityöväen Liitto ry:lle tuomittavan hyvityssakon määräksi 3.000 euroa.