TT:2011-92 · Työtuomioistuin

Terveyspalvelualan työehtosopimuksen soveltamispiirissä on otettu käyttöön uusi palkkausjärjestelmä, jonka mukaan työntekijän palkka muodostuu tehtäväkohtaisesta palkasta ja henkilökohtaisesta palkanosasta.

Yrityksessä oli ennen palkkausjärjestelmän uudistusta sovittu työntekijöiden kanssa, että näille maksetaan palkanlisänä kuukausittainen korvaus lyhennetyn kesätyöajan poistamisesta. Palkkausuudistuksen yhteydessä työnantaja oli poistanut kesätyöajan korvauksen.

Lausunnossa katsottiin, ettei kesätyöajan korvausta voitu pitää työehtosopimuksessa tarkoitettuna henkilökohtaisena palkanosana. Työehtosopimuksella ei ollut tarkoitettu puuttua siinä määrättyjen palkkaperusteiden ulkopuolelle jäävien, työntekijöiden kanssa aikaisemmin sovittujen palkanlisien maksamiseen. Siten työnantaja ei voinut sulauttaa työntekijälle ennen palkkausjärjestelmän uudistamista maksettua korvausta työehtosopimuksen mukaiseen henkilökohtaiseen palkanosaan, vaan aikaisemmin sovittu kesäajan korvaus tuli maksaa työntekijälle työehtosopimuksen mukaisen palkan ohella.

TYÖTUOMIOISTUIN LAUSUNTO Nro 92

KUULTAVAT

Terveyspalvelualan Liitto ry

Terveys- ja Sosiaalialan Neuvottelujärjestö TSN ry

ASIA

Helsingin käräjäoikeuden lausuntopyyntö työehtosopimuksen tulkintaa koskevassa asiassa

(Laboratoriohoitaja A /Mehiläinen Oy)

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 8.2.2011

Pääkäsittely 9.5.2011

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Terveyspalvelualan Liitto ry:n ja Terveys- ja Sosiaalialan Neuvottelujärjestö TSN ry:n välillä ajaksi 1.10.2007 - 31.1.2010 tehdyssä terveyspalvelualan työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

15 § Palkkaus

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

TERVEYSPALVELUALAN PALKKAUSJÄRJESTELMÄ 1.3.2008 lukien (Palkkausjärjestelmän soveltamisohje on liitteenä 2.)

TYÖN VAATIVUUTEEN PERUSTUVA PALKKA

2. Terveyspalvelualan työehtosopimuksen mukainen työn vaativuuteen perustuva palkka muodostuu vaatimusryhmittelyn mukaisesta palkasta ja siihen mahdollisesti vaikuttavista erityistekijöistä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Tehtäväkohtainen palkka

4. Kunkin vaativuusryhmän vähimmäispalkka on ko. ryhmän taulukkopalkka.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Henkilökohtainen palkanosa

7. Työntekijälle voidaan maksaa henkilökohtaista palkanosaa hyvän työssä suoriutumisen, henkilökohtaisen osaamisen tai muiden henkilökohtaisten ominaisuuksien perusteella. Työntekijälle maksetaan vähintään henkilökohtaisen palkanosan vuosisidonnaista osaa.

Henkilökohtaisen palkanosan perusteena voivat olla esim. työtulokset, työn sujuvuus ja tehokkuus, yhteistyökyky, joustavuus, kehittymiskyky ja -halu, huolellisuus, työkokemus ja sosiaaliset taidot sekä poikkeuksellisesti henkilöstön saatavuuteen liittyvät perusteet.

Henkilökohtaisen palkanosan maksuperusteet selvitetään henkilöstölle. Henkilökohtaisen palkanosan perusteet käydään läpi työnantajan ja työntekijän välillä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Henkilökohtaisen palkanosan vuosisidonnaisen takuun perusteella työntekijän henkilökohtaisen palkan on oltava 4 palvelusvuoden täyttyessä vähintään 6 prosenttia työntekijän tehtäväkohtaisesta palkasta ja 7 palvelusvuoden täyttyessä vähintään 11 prosenttia työntekijän tehtäväkohtaisesta palkasta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

31 § Voimassa olevat etuudet

1. Tämän työehtosopimuksen allekirjoittaminen ei saa merkitä työntekijän voimassa olevien etuuksien huononemista.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KÄSITTELY KÄRÄJÄOIKEUDESSA

KANNE

Vaatimukset

Kanteessaan laboratoriohoitaja A on vaatinut muun ohella, että käräjäoikeus vahvistaa, ettei Mehiläinen Oy:llä ole ollut lainmukaista perustetta muuttaa A:n työsopimuksen palkkaehtoa poistamalla häneltä erillinen työsopimukseen perustuva, kesätyöajan pidentämisestä maksettu 20,18 euron palkanlisä kuukaudessa 1.3.2008 alkaen.

Perusteet

Yhtiössä oli noudatettu niin sanottua kesätyöaikaa vuoden 1995 loppuun saakka, jolloin viikoittainen työaika kesäaikana oli 35 h/viikko. Kesätyöaika poistettiin 1.1.1996 lukien, jonka jälkeen viikkotyöaika oli koko vuoden sama eli 38,25 h/viikko.

A ja työnantaja sopivat tuolloin, että tästä kesätyöajan pidentämisestä maksetaan A:lle kulloinkin voimassa olleen taulukkopalkan päälle 120 markkaa kuukaudessa. Euroon siirtymisen jälkeen kuukausikorvaus on ollut 20,18 euroa. Työnantaja kuitenkin poisti yksipuolisesti A:n palkasta tämän erilliskorvauksen 1.3.2008 lukien.

Työnantaja on vedonnut yksityisen terveyspalvelualan palkkarakenneuudistukseen, joka toteutettiin 1.3.2008 osana terveyspalvelualan työehtosopimusratkaisua. Työnantajan mukaan A:n erilliskorvaus olisi voitu poistaa palkkausjärjestelmän muutoksen yhteydessä. Tämä kanta on virheellinen, koska A:n vaatimus perustuu hänen ja työnantajan väliseen työsopimukseen. Työehtosopimusratkaisulla ei ole voitu muuttaa eikä poistaa työsopimukseen perustuvaa palkanlisää.

A:n työsopimuksessa oli sovittu erillisen kesäajan korvauksen lisäksi kahdesta muustakin henkilökohtaisesta palkanlisästä. Nämä etuudet, vakuutusmaksuun liittyvä erilliskorvaus ja lounasetukorvaus säilyivät A:lla 1.3.2008 jälkeenkin mutta kesäajan korvaus ei.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Mehiläinen Oy on kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä ja A:n velvoittamista korvaamaan yhtiön oikeudenkäyntikulut.

Kanteen kiistämisen perusteet

Terveyspalvelualan Liitto ry ja Terveys- ja Sosiaalialan Neuvottelujärjestö TSN ry sopivat 1.10.2007 voimaan tulleessa terveyspalvelualan työehtosopimuksessa uuden palkkausjärjestelmän käyttöönotosta 1.3.2008 lukien työehtosopimuksen soveltamisalalla. Uuden palkkausjärjestelmän mukaan työntekijän palkka muodostuu työn vaativuuteen perustuvasta tehtäväkohtaisesta palkasta ja henkilökohtaisesta palkanosasta. Uuden palkkausjärjestelmän käyttöönoton seurauksena työehtosopimuksen soveltamisalalla luovuttiin erillisten henkilökohtaisten lisien maksamisesta ja tällaiset lisät sisällytettiin uuden palkkausjärjestelmän mukaiseen henkilökohtaiseen palkanosaan.

Edellä kerrotun mukaisesti Mehiläinen Oy:ssä maksettava kesäajan korvaus lakkasi olemasta erillinen palkanlisä palkkausjärjestelmän käyttöönoton yhteydessä. Kyseistä palkanlisää ei poistettu, vaan palkkausjärjestelmän uudistuksen mukaisesti palkanlisä sisältyy A:lle maksettavaan henkilökohtaiseen palkanosaan. Kesäajan korvaus on siis 1.3.2008 lukien ollut osa A:n henkilökohtaista palkanosaa. Kyse on ollut teknisestä muutoksesta, jonka seurauksena kesäajan korvausta ei enää ole erikseen nimetty palkkalaskelmassa, vaan se on sulautunut osaksi henkilökohtaista palkanosaa, joka on ainoa työehtosopimuksen mukainen pysyvä palkanlisä. Työnantajalla ei ole ollut mitään aihetta poiketa A:n kohdalla työ-ehtosopimuksen mukaisesta käytännöstä.

KÄRÄJÄOIKEUDEN LAUSUNTOPYYNTÖ

Käräjäoikeus on pyytänyt työtuomioistuimen lausuntoa siitä, onko Mehiläinen Oy voinut sulauttaa A:lle aiemmin maksetun kesäajan korvauksen uuden 1.3.2008 voimaan tulleen yksityisen terveyspalvelualan palkkausjärjestelmän mukaiseen henkilökohtaiseen palkanosaan, vai tulisiko aiemmin sovittu kesäajan palkanlisä suorittaa edelleen A:lle muutetun palkkausjärjestelmän henkilökohtaisen palkanlisän ohella.

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUMESSA

Työtuomioistuin on työtuomioistuimesta annetun lain 39 §:n nojalla varannut työehtosopimukseen osallisille liitoille tilaisuuden tulla kuulluiksi asiassa.

TERVEYSPALVELUALAN LIITTO RY:N LAUSUNTO

Terveyspalvelualalla työntekijän palkka määräytyi 28.2.2008 saakka terveyspalvelualan työehtosopimuksen ammattinimikkeisiin pohjautuvan palkkausjärjestelmän mukaisesti. Järjestelmä oli vanhanaikainen ja työnantajilla oli tarvetta kehittää sen oheen muita palkitsemismuotoja.

1.3.2008 voimaan tullutta alan uutta palkkausjärjestelmää alettiin neuvotella vuoden 2005 alkupuolella. Tavoitteena oli aikaansaada kannustava, uudenaikainen, tehtävän vaativuuteen perustuva ja täysin uusi palkkausjärjestelmä.

Uuden palkkausjärjestelmän syntyminen

Terveyspalvelualan työehtosopimuksen neuvotteluosapuolet Terveyspalvelualan Liitto ry ja Terveys- ja sosiaalialan Neuvottelujärjestö TSN ry pääsivät lokakuussa 2007 sopimukseen uuteen palkkausjärjestelmään siirtymisestä 1.3.2008.

1.3.2008 lukien terveyspalvelualan työntekijöiden palkat määräytyivät kokonaan toisin perustein kuin aikaisemmin. Muutoksessa mm. poistettiin vanha ikälisäjärjestelmä ja sen tilalle sovittiin vuosisidonnainen takuujärjestelmä, joka antaa työntekijälle työkokemuksesta tulevaa lisää vain niissä tapauksissa, joissa työntekijälle ei muulla perusteella tulisi henkilökohtaista palkanosaa. Työehtosopimuksen palkkausjärjestelmän vaativuusryhmien vähimmäispalkkoja korotettiin huomattavasti, minkä toimenpiteen tarkoituksena oli tehdä ala tavoitelluksi ja saada sille hakeutumaan nuoria. Näin vähennettiin myös tehokkaasti ikäsyrjintää ja lisättiin työntekijöiden yhdenvertaista kohtelua.

Uuden palkkausjärjestelmän mukaan laskettu uusi palkka saattoi jossain tilanteissa muodostua entistä palkkaa pienemmäksi. Näin tapahtui esim. silloin, jos työntekijän aiempaan palkkaan sisältyi joitakin tehtävä- tai henkilökohtaisia lisiä tai työntekijä oli saavuttanut jo kaikki kokemusvuosilisät. Neuvotteluosapuolten yhteinen näkemys oli, että näissä tapauksissa ylite kirjattiin siihen osaan, kumpaa sen nähtiin olevan, ja ellei sitä perusteiltaan erityisesti voitu sijoittaa kumpaankaan, se sijoitettiin henkilökohtaiseen palkanosaan.

Uudessa palkkausjärjestelmässä ei siis säilytetty mitään aikaisempia palkanosia eikä palkkaustapoja, vaan palkka määräytyi täysin uuden palkkausjärjestelmän mukaisesti, siirtymäsäännökset huomioon ottaen. Kuten palkkausjärjestelmäuudistuksissa yleensä, sovittiin tässäkin, että kenenkään henkilökohtainen palkka ei muutoksen vuoksi saa alentua.

Yhteenveto

1.3.2008 voimaan tulleen terveyspalvelualan uuden palkkausjärjestelmän sopimusneuvottelujen yhteydessä on liittojen välillä vallinnut selkeä yhteisymmärrys siitä, että vanhasta palkkausjärjestelmästä siirryttiin täysin uuteen niin, että palkka määräytyi mainitusta päivästä lukien täysin uusin perustein. Mitään palkanosaa ei siis sovittu jätettäväksi uuden palkkausjärjestelmän mukaan määräytyvän palkan päälle, vaan uuden palkkausjärjestelmän mukaisesti palkka muodostuu tehtävän vaativuuteen perustuvasta vaativuusryhmän palkasta, minkä lisäksi voidaan maksaa tehtäväkohtaisesta erityistekijästä johtuvaa lisää ja henkilökohtaisesta palkanosasta, joka on vähintään vuosisidonnaisen takuun suuruinen

Mikäli uuden järjestelmän mukainen palkka tuotti työntekijälle vähemmän palkkaa, kuin aiempi järjestelmä, sovittiin, että näiden erotukseksi muodostunut ylite sijoitettiin henkilökohtaiseen palkanosaan. Näin sen vuoksi, että liittojen välillä oli sovittu, että kenenkään palkkaa ei palkkausjärjestelmän muutoksen vuoksi alenneta.

Viitaten yllä olevaan selvitykseen Terveyspalvelualan työehtosopimuksen palkkausjärjestelmän uudistamisesta, sen tavoitteista ja toteutuksesta Mehiläinen Oy on voinut sisällyttää A:lle aiemmin maksetun kesäajan korvauksen 1.3.2008 voimaan tulleen palkkausjärjestelmän henkilökohtaiseen palkanosaan.

TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN RY:N LAUSUNTO

Vanhassa palkkausjärjestelmässä ennen 1.3.2008 oli nimikepohjaiset taulukkopalkat, ja työntekijän vähimmäispalkka määräytyi pääsääntöisesti suoraan palkkataulukosta. Lisäksi työntekijälle voitiin maksaa euro- tai prosenttimääräistä työkohtaista lisää työn vaativuuden, vastuullisuuden tai erityisen koulutuksen tai kokemuksen perusteella.

Terveyspalvelualan työehtosopimuksen uusi palkkausjärjestelmä koostuu kahdesta osasta, työn vaativuuteen perustuvasta palkasta ja henkilökohtaisesta palkanosasta. Tarkoitus on, että uusi järjestelmä pitää sisällään kaikki työn vaativuuteen ja työntekijän henkilökohtaiseen suoriutumiseen ja osaamiseen liittyvät palkanosat. Siten vanhan järjestelmän mukaiset lisät voitiin pääsääntöisesti sisällyttää uuteen järjestelmään kokonaispalkan kuitenkaan laskematta.

Tarkoituksena ei ole kuitenkaan ollut sisällyttää uuteen palkkausjärjestelmään niitä työsopimustasolla sovittuja palkanosia, jotka perustuvat muuhun kuin työn vaativuuteen tai työntekijän henkilökohtaiseen suoriutumiseen tai osaamiseen. Näitä lisiä ei voida poistaa tai vähentää palkkauksen muuttuessa. Tällaisia lisiä ovat esimerkiksi työajan pidentämisestä tai vuosiloman lyhentämisestä saatu korvaus.

Kesätyöajan kompensaatio on aivan erillinen, selkeä työajan pidentämisestä saatu korvaus, jonka pitää palkkauksen muuttuessa säilyä erilliskorvauksena työehtosopimuksen 31 §:n mukaisesti.

TODISTELU

Terveyspalvelualan Liitto ry:n henkilötodistelu

1. Apulaisjohtaja B

Terveys- ja Sosiaalialan Neuvottelujärjestö TSN ry:n henkilötodistelu

1. Neuvottelupäällikkö C

2. Neuvottelupäällikkö D

TYÖTUOMIOISTUIMEN LAUSUNTO

Erimielisyys

Terveyspalvelualan työehtosopimuksen soveltamispiirissä otettiin 1.3.2008 alkaen käyttöön uusi palkkausjärjestelmä, jonka mukaan työntekijän palkka muodostuu työn vaativuuteen perustuvasta tehtäväkohtaisesta palkasta ja henkilökohtaisesta palkanosasta.

Erimielisyydessä on kysymys siitä, onko Mehiläinen Oy voinut uuden palkkausjärjestelmän käyttöönoton yhteydessä sulauttaa A:lle ennen uuden palkkausjärjestelmän käyttöönottoa kuukausittain erillisenä palkanlisänä maksetun korvauksen kesätyöajan pidentämisestä hänelle maksettavaan henkilökohtaiseen palkanosaan. Mainittua palkanlisää A:lle on maksettu vuodesta 1996 alkaen, jolloin työpaikalla luovuttiin kesäaikana käytössä olleesta lyhyemmästä työajasta. A:n ja työnantajan välillä 3.12.2004 allekirjoitetun työsopimuksen liitteen mukaan A:lle maksetaan henkilökohtaisena palkanlisänä kesäajan korvausta 20,18 euroa kuukaudessa.

Työehtosopimuksen tulkinnasta esitetty näyttö

Työnantajaliitto oli uudesta palkkausjärjestelmästä sopimisen jälkeen järjestämissään tiedotustilaisuuksissa ja laatimissaan kirjallisissa ohjeissaan todennut, että vanhoja erillisiä palkanlisiä ei ole tarkoitus säilyttää. Tällaiset ohjeet lähetettiin tiedoksi myös työntekijäliitolle, joka ei tehnyt huomautuksia ohjeiden sisällöstä.

B:n mukaan työehtosopimukseen on jo vuosien ajan sisältynyt 31 §:n määräys, jonka mukaan tämän työehtosopimuksen allekirjoittaminen ei saa merkitä työntekijän voimassa olevien etuuksien huononemista. Määräys ei liity millään tavoin palkkausjärjestelmän uudistamiseen, eikä määräyksestä ja sen tarkoituksesta ole keskusteltu työehtosopimusneuvotteluissa.

Arviointi ja johtopäätös

Uudesta palkkausjärjestelmästä sovittaessa tavoitteena oli saada aikaan työn vaativuuteen ja henkilökohtaiseen osaamiseen perustuva palkkausjärjestelmä aikaisemman nimikkeisiin perustuvan palkkausjärjestelmän sijaan. Uudessa palkkausjärjestelmässä palkka koostuu tehtäväkohtaisesta palkanosasta ja henkilökohtaisesta palkanosasta. Todistajina kuultujen työehtosopimusosapuolia työehtosopimusneuvotteluissa edustaneiden henkilöiden kertomusten mukaan tavoitteena oli, että työntekijöille aikaisemmin maksetuista erilaisista palkanlisistä luovutaan ja palkanlisät sulautetaan lisän perusteesta riippuen uuden palkkausjärjestelmän mukaiseen tehtäväkohtaiseen palkkaan tai henkilökohtaiseen palkanosaan. Neuvotteluissa ei ole keskusteltu erikseen sellaisista lisistä, joiden maksamisen perusteena on ollut jokin muu kuin työn vaativuuteen tai työntekijän henkilöön ja työtehtävien hoitamiseen liittyvä seikka.

Työnantajapuolta työehtosopimusneuvotteluissa edustaneen B:n mukaan työnantajaliitto on uudesta palkkausjärjestelmästä sopimisen jälkeen antamissaan ohjeissa esittänyt, että mitään erillisiä palkanlisiä ei ole tarkoitus maksaa uuden palkkausjärjestelmän käyttöönoton jälkeen. Annetuista ohjeista ja niiden sisällöstä ei ole esitetty tarkempaa selvitystä.

Työehtosopimuksen henkilökohtaista palkanosaa koskevan määräyksen mukaan kysymyksessä olevaa palkanosaa voidaan maksaa hyvän työssä suoriutumisen, henkilökohtaisen osaamisen tai muiden henkilökohtaisten ominaisuuksien perusteella. Määräyksessä todetun mukaan henkilökohtaisen palkanosan perusteena voivat olla esimerkiksi työtulokset, työn sujuvuus ja tehokkuus, yhteistyökyky, joustavuus, kehittymiskyky ja -halu, huolellisuus, työkokemus ja sosiaaliset taidot sekä poikkeuksellisesti henkilöstön saatavuuteen liittyvät seikat. Sanamuoto viittaa siten siihen, että henkilökohtaisen palkanosan perusteet liittyvät työntekijän osaamiseen, työstä suoriutumiseen ja muihin työntekijän henkilöön ja työtehtävien hoitamiseen liittyviin ominaisuuksiin. Ainoana toisen laatuisena, mutta vain poikkeuksellisesti sovellettavana henkilökohtaisen lisän maksamiseen vaikuttavana seikkana määräyksessä on mainittu henkilöstön saatavuuteen liittyvät perusteet.

Terveyspalvelualan työehtosopimukseen, jolla uudesta palkkausjärjestelmästä on sovittu, liittyvässä allekirjoituspöytäkirjassa on sovittu siitä, että yrityskohtaisten pöytäkirjojen voimassaoloa ei jatketa. Allekirjoituspöytäkirjan mukaan työpaikoilla, joissa on aikaisemmin sovellettu yrityskohtaista pöytäkirjaa, sovelletaan terveyspalvelualan työehtosopimusta. Saman kohdan mukaan ennen 1.11.2007 tehtyjen työsopimusten osalta pöytäkirjoihin sisältyneiden etujen osalta neuvotellaan työpaikalla. Ellei paikallisesti työnantajan ja työntekijän välillä toisin sovita, pöytäkirjoihin sisältyneet edut säilyvät näiden työsopimusten ehtoina.

Työtuomioistuimelle ei ole esitetty selvitystä siitä, mitä edellä mainitusta allekirjoituspöytäkirjan määräyksestä sovittaessa on tarkoitettu eduilla, jotka terveyspalvelualan työehtosopimuksen noudattamisesta huolimatta edelleen voivat säilyä työsopimusten ehtoina. Määräyksestä on kuitenkin työtuomioistuimen mielestä luettavissa, että terveyspalvelualan työehtosopimuksen soveltamisesta huolimatta käytännössä voi olla sellaisia palkkaeriä, joita suoritetaan työehtosopimuksen mukaan määräytyvän palkan ohella.

Ennen palkkausjärjestelmän uudistamista A:lle on 3.12.2004 päivätyn työsopimuksen liitteen mukaisesti suoritettu henkilökohtaisena palkanlisänä paitsi nyt kysymyksessä olevaa kesätyöajan pidentämisen korvausta, myös lounasedun korvausta ja luontoisetuudeksi katsottua vakuutusetuutta. Uuden palkkausjärjestelmän voimaantulon jälkeen A:lle on edelleen maksettu muut edellä mainitut henkilökohtaiset palkanlisät mutta ei kesäajan korvausta.

A:lle kesätyöajan pidentämisestä maksettua korvausta ei työtuomioistuimen käsityksen mukaan voida pitää työtehtävien vaativuuden perusteella maksettavana lisänä. Kysymys ei ole myöskään sellaisella perusteella maksettavasta lisästä, että lisä työehtosopimuksen sanamuodon perusteella voitaisiin perustellusti katsoa osaksi henkilökohtaista palkanosaa. Vaikka työehtosopimuksen henkilökohtaista palkanosaa koskevaa määräystä ei ole laadittu tyhjentäväksi, määräyksestä ilmenee kuitenkin palkanosan perusteen henkilökohtainen laatu. Työehtosopimusneuvotteluissa ei esitetyn selvityksen mukaan ole käsitelty uuden palkkausjärjestelmän vaikutusta muunlaisella perusteella maksettuihin, työsopimuksissa sovittuihin palkanlisiin. Esimerkkinä tällaisesta lisästä on A:nkin kanssa sovittu lounasetukorvaus, jonka maksamista on hänen kohdallaan jatkettu palkkauudistuksen jälkeenkin.

Näistä syistä työtuomioistuin katsoo, ettei työehtosopimuksella ole tarkoitettu puuttua siinä määrättyjen palkkaperusteiden ulkopuolelle jäävien, työntekijöiden kanssa aikaisemmin sovittujen palkanlisien maksamiseen. Samalla tavoin työtuomioistuin on tuomioissaan TT 2006:113 ja 114 arvioinut yrityskohtaisesti sovittujen palkanlisien, kuten puhelinpalvelulisän ja lounasedun kompensaation säilymistä työehtosopimuksen mukaisten palkkataulukoiden uudistuksen yhteydessä.

Lausuntonaan työtuomioistuin siten katsoo, ettei Mehiläinen Oy ole voinut sulauttaa A:lle ennen 1.3.2008 maksettua kesäajan korvausta 1.3.2008 voimaan tulleen yksityisen terveyspalvelualan palkkausjärjestelmän mukaiseen henkilökohtaiseen palkanosaan, vaan aikaisemmin sovittu kesäajan korvaus tulee suorittaa A:lle uuden palkkausjärjestelmän henkilökohtaisen palkanosan ohella.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Siitonen, Virtanen, Sutela, Vuorio ja Koskinen jäseninä. Sihteeri on ollut Laurila.

Lausunto on yksimielinen.