TT:2011-9 · Työtuomioistuin

Varaluottamusmies ei hänen työsopimuksensa irtisanomisajankohtana ollut toiminut luottamushenkilön sijaisena teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksessa tarkoitetulla tavalla eikä hänellä siten ollut luottamushenkilön erityistä irtisanomissuojaa. Luottamushenkilön asemaan perustettua korvausvaatimusta työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä ei siten voitu hyväksyä.

Yhtiön tehtaan tilauskanta ja taloudellinen tilanne olivat lokakuusta 2008 alkaen heikentyneet nopeasti. Työnantaja ei ollut ennen toimihenkilön irtisanomista tammikuussa 2009 tai sen jälkeen ottanut uusia työntekijöitä sellaisiin tehtäviin, joihin hänet olisi ollut kohtuudella sijoitettavissa. Sen sijaan yhtiöstä oli irtisanottu toimihenkilön ohella muitakin ylempiä toimihenkilöitä. Yhtiöllä oli siten ollut oikeus irtisanoa toimihenkilön työsopimus työehtosopimuksen mukaisilla yleisillä taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 9

KANTAJA

Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry

VASTAAJA

Teknologiateollisuus ry

KUULTAVA

Rautaruukki Oyj

ASIA

Irtisanomissuojasopimuksen vastainen menettely ynnä muuta

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 15.11.2010

Pääkäsittely 10.1.2011

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Teknologiateollisuus ry:n ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry:n välillä 2.7.2007 solmitun teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksen luottamushenkilöä koskevassa 11 §:ssä on muun ohella seuraavat määräykset:

Ylemmillä toimihenkilöillä on oikeus valita luottamushenkilö ja varaluottamushenkilö, joka luottamushenkilön estyneenä ollessa hoitaa tämän tehtäviä.

Luottamushenkilölle valitusta varaluottamushenkilöstä on ilmoitettava työnantajalle milloin hän toimii luottamushenkilön sijaisena.

Tämän työehtosopimuksen mukaisesti valitulla luottamushenkilöllä on työsopimuslain 7 luvun 10 §:n mukainen irtisanomissuoja. Näille luottamushenkilöille ja varaluottamushenkilölle annetaan samanlaiset mahdollisuudet niihin liittyvine etuineen osallistua liittojen yhdessä toteamaan, luottamushenkilön tehtävien hoidon kannalta tarpeelliseen, koulutukseen kuin muille luottamusmiehille ja varaluottamusmiehille annetaan. Edellä tarkoitetun luottamushenkilön irtisanomissuoja on voimassa kuusi kuukautta hänen luottamushenkilötehtävänsä päättymisen jälkeen.

Edellä sanottu koskee samoin edellytyksin varaluottamushenkilöä silloin, kun hän toimii luottamushenkilön sijaisena.

Työehtosopimuksen osana noudatettavassa teknologiateollisuuden ylempiä toimihenkilöitä koskevassa irtisanomissuojasopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

13 § lrtisanomisen perusteet

Irtisanomisen perusteet ovat työsopimuslain 7 luvun 1 ja 3 §:ien (taloudelliset, tuotannolliset tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvat syyt) mukaiset.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

17 § Korvaukset

Perusteen rikkominen

Työnantajan korvausvelvollisuus tämän sopimuksen mukaisten perusteiden vastaisesta työsopimuksen päättämisestä ja työntekijän lomauttamisesta määräytyy seuraavasti:

Työsopimuksen irtisanominen (9 ja 13 §:t)

Korvaus määräytyy työsopimuslain 12 luvun 2 §:n mukaisesti.

KANNE

Vaatimukset

Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry on vaatinut, että työtuomioistuin

vahvistaa Rautaruukki Oyj:n päättäneen varaluottamushenkilö A:n työsuhteen osapuolten välisen työehtosopimuksen 11 §:n ja irtisanomissuojasopimuksen 13 §:n vastaisesti,

velvoittaa Rautaruukki Oyj:n suorittamaan A:lle irtisanomissuojasopimuksen 17 §:n nojalla 26 kuukauden palkkaa vastaavana korvauksena työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä 60.032,00 euroa laillisine viivästyskorkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä lukien ja

velvoittaa Teknologiateollisuus ry:n korvaamaan Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry:n oikeudenkäyntikulut laillisine viivästyskorkoineen siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Perusteet

Insinööri A on työskennellyt Rautaruukki Oyj:n palveluksessa 5.5.2003 lukien. Viimeksi hän työskenteli tuotekehitysinsinöörinä ja ylemmän toimihenkilön tehtävissä. Hänet irtisanottiin 20.1.2009 siten, että työsuhde päättyi 20.3.2009. Irtisanomisen perusteeksi ilmoitettiin taloudelliset ja tuotannolliset.

A oli valittu syksyllä 2008 yhtiön Kurikassa sijaitsevien Ikarin ja Paulaharjuntien tehtaiden ylempien toimihenkilöiden varaluottamushenkilöksi. A oli hoitanut luottamushenkilötehtäviä ja esiintynyt erinäisissä erimielisyysasioissa luottamushenkilöasemassa työnantajan edustajaan nähden. Neuvottelut olivat koskeneet muun muassa A:n edustettavien toimihenkilöiden ylitöiden korvaamista lain ja työehtosopimuksen mukaisesti sekä matka-ajan palkkaa. A oli käynyt näitä neuvotteluja tehtaanjohtajan ja esimiehensä kesken. Työnantajalla oli tiedossa, että A on varaluottamushenkilö.

A oli ainoa 25 tuotekehitysinsinöörin joukosta, joka irtisanottiin. On ilmeistä, että varaluottamusmiesasema on ollut se peruste, jonka mukaan työnantaja on valinnut irtisanottavan tuotekehitysinsinöörin. Joka tapauksessa tuotekehitysinsinöörin työ ei ollut yhtiössä työsopimuslain 7 luvun 10 §:n tarkoittamalla tavalla kokonaan päättynyt eikä edes 3 §:n mukaisesti oleellisesti vähentynyt, päinvastoin yhtiö oli muutamaa kuukautta ennen ryhtynyt rekrytoimaan uusia tuotekehityshenkilöitä ja palkannut ainakin yhden tuotekehitysinsinöörin ennen A:n irtisanomista samoihin tehtäviin. Yhtiössä työskenteli irtisanomisen aikaan myös kaksi tuotekehittäjää vuokrattuina työntekijöinä.

Työnantaja ei olisi saanut irtisanoa A:ta, ennen kuin tuotekehitysinsinöörin työ kokonaan päättyy. A:lla on oikeus työehtosopimuksen 11 §:n mukaisesti työsopimuslain 12 luvun 2 §:n mukaiseen korvaukseen. Ottaen huomioon työnantajan menettely ja työntekijän työttömyysaika, on 26 kuukauden palkka perusteltu määrä.

Mikäli katsottaisiin, ettei A olisi toiminut varsinaisen luottamushenkilön sijaisena, irtisanominen on irtisanomissuojasopimuksen 13 § ja työsopimuslain 7 luvun 3 §:n vastainen. Yhtiöön oli palkattu ennen irtisanomista vastaaviin tehtäviin ainakin yksi ulkopuolinen insinööri, uusia oltiin palkkaamassa ja samaan aikaan oli kaksi henkilöä vuokratyöntekijän asemassa, joiden työtä olisi voitu tarjota A:lle. Irtisanomisen jälkeisistä palkkaamisista työnantaja ei ole antanut mitään informaatiota. Tuotekehitystyö ei ollut vähentynyt yrityksessä pysyvästi.

A on ollut kokonaan työttömänä kesä- ja heinäkuun 2009. Hän on saanut uuden päätoimisen työpaikan 1.8.2009 lukien.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Teknologiateollisuus ry on vastauksessaan, johon Rautaruukki Oyj on osaltaan yhtynyt, kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.

Teknologiateollisuus ry on lisäksi vaatinut Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry:n velvoittamista korvaamaan vastaajan ja kuultavan yhteiset oikeudenkäyntikulut korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen 30 päivän kuluttua työtuomioistuimen tuomion antamisesta lukien.

Kanteen kiistämisen perusteet

A valittiin 18.9.2008 Rautaruukki Oyj:n Kurikassa sijaitsevien Ikarin ja Paulaharjuntien tehtaiden ylempien toimihenkilöiden varaluottamushenkilöksi, jossa asemassa hän oli työsuhteensa päättymiseen 20.3.2009 saakka. Työehtosopimuksen mukaan varaluottamushenkilöllä on erityinen irtisanomissuoja ainoastaan silloin, kun hän toimii luottamushenkilön sijaisena. A ei missään vaiheessa toiminut luottamushenkilön sijaisena työehtosopimuksessa tarkoitetussa merkityksessä. A:n väitetystä toimimisesta luottamushenkilön sijaisena ei ole ilmoitettu työnantajalle.

Ylempien luottamushenkilö B oli isyyslomalla 5. - 18.1.2009. A irtisanottiin 20.1.2009 eli B:n isyysloman jo päätyttyä. Vaikka A:n katsottaisiin vastoin vastaajan käsitystä olleen luottamushenkilön sijainen B:n isyysloman aikana, ei A kuitenkaan ole enää irtisanottaessa ollut luottamushenkilön erityisen irtisanomissuojan piirissä.

B:n isyysloman aikana työpaikalla pidettiin kaksi työvoiman käytön vähentämistä koskeviin yhteistoimintaneuvotteluihin liittyvää kokousta 8.1. ja 16.1.2009. B osallistui molempiin kokouksiin ylempien toimihenkilöiden edustajana. B:n ja työnantajan edustajien välillä oli jo joulukuun 2008 puolella nimenomaisesti sovittu, että hän edustaa ylempiä toimihenkilöitä yhteistoimintaneuvotteluissa isyyslomastaan huolimatta ja että kokousajankohtia tarvittaessa muutetaan B:n aikataulujen mukaisesti.

A:n asema varaluottamushenkilönä ei millään tavoin vaikuttanut hänen valikoitumiseensa irtisanottavaksi. A oli asemassaan vain puolisen vuotta eikä sinä aikana hoitanut kertaakaan luottamushenkilön tehtäviä työnantajan suuntaan. Työpaikalla neuvottelusuhteet työnantajan ja eri henkilöstöryhmien edustajien välillä ovat olleet varsin hyvät ja asialliset myös vuodenvaihteen 2008-2009 yhteistoimintaneuvottelujen aikana. Sanottuihin seikkoihin nähden väite varaluottamushenkilöaseman vaikutuksesta työsuhteen päättämiseen on sangen epäuskottava. Kannekirjelmässä ei väitettä ole perusteltu millään tavoin.

Työnantajalla oli irtisanomissuojasopimuksen mukaiset taloudelliset, tuotannolliset ja toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvat syyt päättää A:n työsuhde irtisanomalla. A ei ollut osa mitään yhtenäistä kahdenkymmenenviiden tuotekehitysinsinöörin ryhmää, vaan insinöörit jakautuivat eri osastoille ja erilaisiin työtehtäviin.

Loppusyksystä 2008 Kurikan tehtaiden tilauskanta heikkeni äkillisesti ja voimakkaasti - aivan kuten koko suomalaisessa teknologiateollisuudessa. Tästä syystä Kurikan tehtailla aloitettiin 8.12.2008 yhteistoimintaneuvottelut. Niiden päätyttyä, samaan aikaan A:n kanssa irtisanottiin Kurikan tehtailta yhteensä viisi ylempää toimihenkilöä, kolme toimihenkilöä ja kolmekymmentä työntekijää. Lisäksi kevään 2009 aikana toteutettiin merkittäviä lomautuksia kaikissa henkilöstöryhmissä.

Tuotekehitysinsinöörin tittelistään huolimatta A ei työskennellyt tuotekehitystehtävissä. A:n keskeisin vastuualue oli tilausjärjestelmän ylläpito (konfigurointi), jota hän hoiti joiltain osin yksin, mutta pääasiassa yhdessä toisen henkilön, joka ei ollut insinööri, kanssa. Työsuhteen viimeisinä kuukausina A:n työajasta jopa puolet veivät viikon kerrallaan kestäneet komennukset Ruotsiin asiakkaan tiloissa olleeseen niin kutsuttuun front officeen, jossa A muun ohella selvitteli asennusvirheitä. Tilausten rajusti vähennyttyä myös tilausjärjestelmän ylläpidon vaatima työmäärä väheni oleellisesti siten, että mainittu toinen henkilö kykeni sen yksin hoitamaan. A:n valikoitumiseen irtisanottavaksi vaikutti olennaisesti myös se, että front office Ruotsissa lopetettiin tammikuussa 2009. A:n tilalle ei ole otettu ketään sen enempää talon sisältä kuin ulkopuoleltakaan. Hänen työtehtävänsä, siltä osin kuin niitä käytännössä enää oli, jaettiin muiden toimihenkilöiden hoidettavaksi heidän entisten töidensä ohella.

Vielä muutamaa kuukautta ennen A:n irtisanomista työnantajan toimintaedellytykset olivat kokonaan toiset, kun koko teollistuneen maailman syksyllä 2008 yllättänyt taantuma ei vielä ollut nähtävissä. Tässä täysin erilaisessa tilanteessa myös suunniteltiin rekrytointeja, mutta ketään ei palkattu lukuun ottamatta 4.8.2008 aloittanutta F:ää. F:n titteli oli sama kuin A:lla, hän ei työskennellyt samankaltaisissa tehtävissä, vaan valmistukseen liittyvissä työtehtävissä. Kun F:n kanssa solmittiin työsopimus 20.5.2008, A:n irtisanominen ei ollut pienimmässäkään määrin ennakoitavissa. F:n palkkaamisen ja A:n irtisanomisen välillä on noin kahdeksan kuukautta eli ajallista yhteyttä ei ole.

Kanteessa viitatut vuokratyöntekijöiksi kutsunut henkilöt olivat tosiasiassa alihankkijan palveluksessa. Nämä kaksi toimihenkilöä tekivät varsinaista tuotekehitystyötä eli eivät edes samaa työtä kuin A. Heidän käytöstään luovuttiin kevään 2009 kuluessa. Riippumatta siitä katsotaanko näiden kahden henkilön olleen vuokrattuja tai alihankkijan työntekijöitä ei heillä ole tässä asiassa merkitystä.

TODISTELU

Vastaajan kirjalliset todisteet

1. F:n työsopimus 20.5.2008

2. Kaavio Rautaruukki Oyj:n Kurikan tehtaan liikevaihdosta tammikuu 2008-toukokuu 2009

3. Yt-neuvottelukunnan kokouspöytäkirja 4.12.2008

4. Yt-neuvottelun pöytäkirja 5.1.2009

5. Yt-neuvottelun pöytäkirja 8.1.2009

6. Yt-neuvottelun pöytäkirja 16.1.2009

Kantajan henkilötodistelu

1. Insinööri A

Vastaajan henkilötodistelu

1. Suunnittelupäällikkö C

2. Henkilöstöjohtaja D

3. Yksikönjohtaja E

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

A:n työsuhde ja sen päättäminen

A on työskennellyt Rautaruukki Oyj:n palveluksessa Kurikan tehtaalla 5.5.2003 lukien viimeksi tuotekehitysinsinöörinä. Yhtiö on 20.1.2009 irtisanonut A:n työsopimuksen taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla päättymään 20.3.2009.

A oli valittu syksyllä 2008 yhtiön Kurikassa sijaitsevien Ikarin ja Paulaharjuntien tehtaiden ylempien toimihenkilöiden varaluottamushenkilöksi.

Asianosaisten välillä vallitsee erimielisyys siitä, onko varaluottamushenkilö A toiminut luottamushenkilön sijaisena työehtosopimuksessa tarkoitetussa merkityksessä ja jos on, niin oliko hänen tekemänsä työ kokonaan päättynyt irtisanomiseen oikeuttavalla tavalla. Toissijaisesti kysymys on siitä, onko työnantajalla ollut irtisanomissuojasopimuksen mukaiset yleiset taloudelliset, tuotannolliset tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvat syyt A:n työsopimuksen irtisanomiseen.

A:n luottamusmiesasemasta esitetty selvitys

Rautaruukki Oyj:n Kurikan yksikön johtajana toimiva E on kertonut, että kaikissa yt-neuvotteluissa tammikuussa 2009 ylempiä toimihenkilöitä edusti heidän varsinainen luottamushenkilönsä. A ei missään vaiheessa ollut ylempien toimihenkilöiden luottamushenkilönä. Samalla tavoin ovat kertoneet yhtiön Kurikan yksikössä suunnittelupäällikkönä toimiva C sekä yhtiön Länsi-Suomen alueen henkilöstöpäällikkönä toiminut D, joka oli toiminut yt-neuvotteluissa tammikuussa 2009 työnantajan edustajana ja sihteerinä. C:n kanssa A oli syksyllä 2008 keskustellut omien matka-aikojensa ja ylitöidensä korvauksista. Luottamusmieskorvaus on maksettu koko ajan vain varsinaiselle luottamusmiehelle.

Luottamusmiesaseman arviointi ja johtopäätökset

Teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksen luottamushenkilöä koskevan 11 §:n mukaan ylemmillä toimihenkilöillä on oikeus valita luottamushenkilö ja varaluottamushenkilö, joka luottamushenkilön estyneenä ollessa hoitaa tämän tehtäviä. Luottamushenkilölle valitusta varaluottamushenkilöstä on ilmoitettava työnantajalle milloin hän toimii luottamushenkilön sijaisena. Työehtosopimuksen mukaisesti valitulla luottamushenkilöllä on työsopimuslain 7 luvun 10 §:n mukainen irtisanomissuoja. Edellä sanottu koskee samoin edellytyksin varaluottamushenkilöä silloin, kun hän toimii luottamushenkilön sijaisena.

Työehtosopimuksen mukaan varaluottamushenkilöllä on siten erityinen irtisanomissuoja ainoastaan silloin, kun hän toimii luottamushenkilön sijaisena. Esitetyn selvityksen mukaan A ei ole missään vaiheessa toiminut varsinaisen luottamushenkilön sijaisena työehtosopimuksessa tarkoitetussa merkityksessä, eikä tällaisesta sijaisuudesta ole myöskään ilmoitettu työnantajalle. Vaikka varsinainen luottamushenkilö on yt-neuvotteluja aikana ollut isyyslomalla, hän on lomaltaan käsin osallistunut neuvottelutilaisuuksiin. A:n irtisanominen on tapahtunut varsinaisen luottamushenkilön jo palattua työhön isyyslomaltaan.

Edellä olevilla perusteilla työtuomioistuin katsoo, ettei A työsopimuksen irtisanomisajankohtana ole toiminut luottamushenkilön sijaisena teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksessa tarkoitetulla tavalla eikä hänellä siten ole luottamushenkilön erityistä irtisanomissuojaa. Luottamushenkilön asemaan perustettua korvausvaatimusta ei siten voida hyväksyä.

A:n työsopimuksen taloudellis-tuotannollisista irtisanomisperusteista esitetty selvitys

A:n kertoman mukaan tuotekehitysinsinöörin töitä oli hänen irtisanomisensa aikaan yhtiössä paljon. Yhtiöllä oli tuolloin runsaasti tilauskantaa ja tuotekehitystehtäviä eli varsinaista suunnittelua. Yhtiö oli edellisenä syksynä hakenut yhtiön Ikarin tehtaalle neljää uutta tuotekehitysinsinööriä A:n tehtävää vastaaviin tehtäviin. Heitä ei ollut ehditty palkata yhtiöön ennen yt-neuvottelujen alkua eikä myöhemminkään. Lisäksi yhtiöön oli elokuussa 2008 palkattu uusi tuotekehitysinsinööri Paulaharjuntien tehtaalle A:n tehtävää vastaaviin tehtäviin.

E on kertonut aloittaneensa yhtiön Kurikan yksiön päällikkönä 1.11.2008. Taloudellinen suhdanne huononi tuolloin nopeasti. Kurikan yksikön liikevaihto oli alkuvuonna pysytellyt pääasiassa kahdeksan ja yhdeksän miljoonan euron vuositasolla. Marraskuussa 2008 liikevaihto alkoi nopeasti heiketä ja puolittui joulukuuhun 2008 mennessä. Liikevaihto oli tuokokuussa 2009 vain neljäsosa edellisen vuoden liikevaihdosta. Liikevaihto ei ole myöhemminkään palautunut ennalleen. Asiakkaat ilmoittivat samaan aikaan, ettei tilauksia ole tulossa. Yhtiö joutui tämän vuoksi 1.12.2008 antamaan henkilöstölle kutsun yt-neuvotteluihin. Yt-neuvottelujen jälkeen irtisanotut toimihenkilöt valikoituivat työehtosopimuksen vähentämisjärjestysmääräyksen mukaisesti. A:n toimiminen varaluottamushenkilönä ei vaikuttanut hänen irtisanotuksi valikoitumiseensa. Kurikan yksiköstä irtisanottiin viisi ylempää toimihenkilöä noin neljästäkymmenestä sekä kolme toimihenkilöä ja kolmekymmentä työntekijää.

C:n mukaan A:n työtehtäviin kuuluivat tilausjärjestelmän ylläpitäminen Kurikassa ja yhtiön tuotteiden laatuvirheiden käsittely niin sanotussa front officessa Ruotsissa. A:lta puuttui pätevyys käyttää yhtiön kumpaakaan pääsuunnitteluohjelmistoa. A ei olisi ollut sijoitettavissa suunnittelijan tehtäviin yhtiössä. Kun yhtiön tilauskanta syksyllä 2008 romahti, samalla vähenivät A:lle kuuluneet tilausjärjestelmän ylläpitotehtävät. Yhtiön tähän tehtävään koulutettu toinen henkilö pystyi hoitamaan tilausjärjestelmän ylläpidon. Kun myös toimitukset asiakkaalle vähenivät, Ruotsin front office lopetettiin vuoden 2008 lopussa. Yhtiön oma laatuorganisaatio pystyi hoitamaan vähentyneet tehtävät. A:n tehtäviin ei ole palkattu uusia henkilöitä. Suhdannenäkymien oltua vielä hyvät keväällä 2008 Kurikan yksikköön oli palkattu suunnittelijaksi F. Hänen tehtävänsä liittyivät raskaiden komponenttien suunnitteluun ja asiakaspiirustusten ylläpitoon. Näihin tehtäviin A:lla ei ollut koulutusta tai kokemusta.

C:n mukaan yhtiö oli vanhastaan käyttänyt kahta ulkopuoliselta suunnittelutoimistolta saatua suunnittelijaa alihankintana. Nämä tekivät hyvin itsenäisesti kuljetuslaitteiden ohjaamojen sähkö- ja mekaniikkasuunnittelua. Tämä palvelu loppui huhti-toukokuussa 2009, kuten oli ollut ennakoitavissa jo A:n irtisanomisen aikoihin.

Arviointi ja johtopäätökset A:n työn vähentymisestä

Sovellettavan irtisanomissuojasopimuksen osana noudatettavan työsopimuslain 7 luvun 3 §:n 1 momentin mukaan työnantaja saa irtisanoa työsopimuksen, kun tarjolla oleva työ on taloudellisista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi. Edelleen 2 momentin mukaan perustetta irtisanomiseen ei ole ainakaan silloin, kun työnantaja on joko ennen irtisanomista tai sen jälkeen ottanut uuden työntekijän samanlaisiin tehtäviin, vaikka hänen toimintaedellytyksensä eivät ole vastaavana aikana muuttuneet tai töiden uudelleenjärjestelystä ei ole aiheutunut työn tosiasiallista vähentymistä.

Esitetystä selvityksestä ilmenee, että Rautaruukki Oyj:n Kurikan tehtaan taloudelliset näkymät ovat alkanut heiketä jo lokakuusta 2008 alkaen. E:n ja C:n kertomukset osoittavat, että lokakuusta 2008 toukokuuhun 2009 tehtaan taloudellinen tilanne on heikentynyt sangen nopeasti ja että liikevaihto ei ole sen jälkeenkään palautunut ennalleen. Selvityksen mukaan työnantaja ei ole ennen A:n irtisanomista tai sen jälkeen ottanut uusia työntekijöitä sellaisiin tehtäviin, joihin A olisi ollut kohtuudella sijoitettavissa. Sen sijaan yhtiöstä on irtisanottu A:n ohella muitakin ylempiä toimihenkilöitä.

Rautaruukki Oyj:n tilauskannan supistuminen ja sen pysyminen varsin alhaisella tasolla ovat vähentäneet tarjolla olevan työn määrää jo marraskuussa 2008. Tämän johdosta ja vallinneessa taloudellisessa tilanteessa yhtiö on voinut tammikuussa 2009 katsoa tehtaalla tarjolla olevan työn tarjoamisedellytysten vähentyneen siinä määrin, että sillä on ollut perusteet vähentää henkilöstöä.

Edellä esitetyillä perusteilla työtuomioistuin katsoo, että Rautaruukki Oyj:llä on ollut työsopimuslain 7 luvun 3 §:n mukainen oikeus irtisanoa A:n työsopimus 20.1.2009.

Oikeudenkäyntikulut

Jutun hävitessään on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n nojalla velvollinen korvaamaan Teknologiateollisuus ry:n ja Rautaruukki Oyj:n oikeudenkäyntikulut. Kulujen määräksi on ilmoitettu 3.000 euroa. Määrä on riidaton.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry velvoitetaan korvaamaan Teknologiateollisuus ry:n ja Rautaruukki Oyj:n yhteiset oikeudenkäyntikulut 3.000 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Siitonen, Virtanen, Sutela, Lehto ja Sillanpää jäseninä. Sihteeri on ollut Salonen.

Tuomio on yksimielinen.