TT:2011-85 · Työtuomioistuin

Yhtiö oli taloudellisilla ja tuotannollisilla syillä irtisanonut palveluksessaan olleen toimihenkilön. Työnantajan olisi irtisanomisen asemesta tullut tarjota toimihenkilölle yhtiön materiaalihallinnon assistentin ja ostajan tehtävää, jota eräs toinen toimihenkilö jäi yhtiöön tekemään. Koska yhtiö ei ollut täyttänyt irtisanomissuojasopimuksen ja työsopimuslain mukaista työntarjoamisvelvoitettaan, ei yhtiöllä ole ollut irtisanomissuojasopimuksessa edellytettyä asiallista ja painavaa syytä toimihenkilön työsopimuksen irtisanomiseen.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 85

KANTAJA

Ammattiliitto Pro ry

VASTAAJA

Teknologiateollisuus ry

KUULTAVA

BRP Finland Oy

ASIA

Irtisanomissuojasopimuksen vastainen menettely

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 28.3.2011

Pääkäsittely 24.5.2011

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisjärjestöjen välillä ajaksi 26.10.2007-30.4.2010 tehdyn teknologiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimuksen osana noudatettavassa teknologiateollisuuden toimihenkilöitä koskevassa irtisanomissuojasopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

III TYÖSOPIMUKSEN IRTISANOMINEN JA TOIMIHENKILÖN LOMAUTTAMINEN TALOUDELLISISTA, TUOTANNOLLISISTA TAI TYÖNANTAJAN TOIMINNAN UUDELLEENJÄRJESTELYISTÄ JOHTUVISTA SYISTÄ

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

13 § Irtisanomisen perusteet

Irtisanomisen perusteet ovat työsopimuslain 7 luvun 1 ja 3 §:ien (taloudelliset, tuotannolliset tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvat syyt) mukaiset.

Pöytäkirjamerkintä:

Liitot katsovat, että työnantajan työn tarjoamis- ja koulutusvelvollisuus koskee ensisijaisesti samalla työssäkäyntialueella tarjolla olevaa sellaista työtä, johon toimihenkilö voidaan tarkoituksenmukaisesti ja kohtuudella sijoittaa.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KORVAUKSET

17 § Korvaukset

Perusteen rikkominen

Työnantajan korvausvelvollisuus tämän sopimuksen mukaisten perusteiden vastaisesta työsopimuksen päättämisestä ja työntekijän lomauttamisesta määräytyy seuraavasti:

Työsopimuksen irtisanominen (9 ja 13 §:t)

Korvaus määräytyy työsopimuslain 12 luvun 2 §:n mukaisesti.

TAUSTA

KANNE

Vaatimukset

Ammattiliitto Pro ry on vaatinut, että työtuomioistuin

vahvistaa BRP Finland Oy:n menetelleen teknologiateollisuuden toimihenkilöitä koskevan irtisanomissuojasopimuksen 13 §:n vastaisesti irtisanoessaan tuotekehityskoordinaattori A:n työsopimuksen tuotannollisilla ja taloudellisilla syillä ja

velvoittaa BRP Finland Oy:n suorittamaan A:lle irtisanomissuojasopimuksen 17 §:n mukaisena korvauksena irtisanomissuojasopimuksen vastaisesta työsuhteen päättämisestä 24 kuukauden palkkaa vastaavat 69.579 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä lukien.

Ammattiliitto Pro ry on lisäksi vaatinut Teknologiateollisuus ry:n ja BRP Finland Oy:n velvoittamista yhteisvastuullisesti korvaamaan Ammattiliitto Pro ry:n oikeudenkäyntikulut korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Perusteet

A:n irtisanomisen perusteeksi esitettiin organisaatiomuutosta, jonka mukaan koordinaattorin toimi lakkautettiin ja tehtäviä siirrettiin työsuhteessa jo oleville teknisille asiantuntijoille.

Irtisanomissuojasopimuksen 13 §:n mukaan irtisanomisen perusteet määräytyvät työsopimuslain 7 luvun 1 ja 3 §:n mukaisesti. Työsopimuslain velvoite tarjota muuta työtä ulottuu periaatteessa mihin tahansa työhön, jota työntekijä koulutuksensa, yleisen ammattitaitonsa tai kokemuksensa perusteella pystyy tekemään. Lojaliteettiperiaatteesta työsuhteissa seuraa, että työnantajan on annettava työntekijälle mahdollisuus osoittaa ammattitaitonsa ja kykynsä toisessa työssä. Työnantaja ei voi jättää tarjoamatta työtä irtisanomalleen työntekijälle sen vuoksi, että uusi työntekijä olisi työhön työnantajan mielestä soveliaampi. Työnantajan on asetettava irtisanottu työntekijänsä pätevämmänkin ulkopuolisen kilpahakijan edelle. Määräaikaisen työntekijän työsuhteen jatkaminen tai vakinaistaminen tilanteessa, jossa työnantajalla on lakiin perustuva irtisanotun työntekijän uudelleensijoittamis- ja koulutusvelvollisuus samankaltaisessa työssä on lain kieltämää uuden työntekijän ottamista ja rikkoo irtisanomissuojasopimusta.

Työnantaja on A:n irtisanoessaan laiminlyönyt sopimusmääräyksen mukaisen A:n uudelleensijoitusvelvollisuuden. Irtisanomisen sijaan A:lle olisi pitänyt tarjota hänen ammattitaitoaan, työkokemustaan ja koulutustaan vastaavina tehtäviä niitä tehtäviä, joita jatketussa määräaikaisessa työsuhteessa materiaalihallinnossa ostajan tehtävissä työskennelleet B ja C jäivät tekemään. B:n määräaikaista työsuhdetta on jatkettu A:n irtisanomiseen johtaneiden yt-neuvotteluiden aikana.B jatkoi määräaikaisena ostajana. C:n kanssa tehtiin uusi määräaikainen työsopimus 26.10.2008. C:n määräaikaista työsuhdetta jatkettiin A:n 15.1.2009 toimitetun irtisanomisen jälkeen. Syksyllä 2009 annetun työnantajan tiedotteen mukaan C toimii edelleen ostajana ja hoitaa jatkossa myös oston sisäisiä ja SOX-kontrolleja sekä materiaalikustannusten seurantaa.

A tunsi hyvin myös materiaalihallinnon assistentin kustannusseurantaan painottuvat työtehtävät, jotka tulivat C:lle lokakuussa 2009. Omassa työssään tuotetiedonkoordinaattorina A oli tehnyt paljon yhteistyötä materiaalihallinnon assistentti E:n edellisen perhevapaan sijaisuutta hoitaneen D:n kanssa. B:n, jonka kanssa oli tehty määräaikainen irtisanomisenvarainen työsopimus, työsuhde on päättynyt vasta joulukuussa 2009 B:n omaan irtisanoutumiseen. B oli perhevapaalla ja hänet palkattiin yhtiön palvelukseen uudelleen vuoden 2011 alusta lukien. C:n työsuhde jatkuu edelleen.

Mainittujen toimihenkilötehtävien lisäksi A:lle olisi irtisanomisen sijasta tullut tarjota niitä tuotannon työntekijätehtäviä, joihin yhtiö keväällä ja kesällä A:n irtisanomisaikana rekrytoi uusia työntekijöitä. Heinäkuun 2009 alussa alkaneen tuotannon tuotanto-ohjelma on laadittu jo alkukeväästä ja tarve palkata henkilökuntaa on tiedetty tuolloin. Heinäkuun alussa yhtiössä aloitti ainakin 24 uutta työntekijää linjakokoonpanon työntekijätehtävissä toistaiseksi voimassa olevassa ja 10 uutta työntekijää määräaikaisessa työsuhteessa. Tuotannon työtehtävät eivät edellytä erityisosaamista ja palkatut työntekijät perehdytetään tehtäviinsä muutaman päivän perehdytyskoulutuksella. Tehtävät eivät vaadi aikaisempaa kokemusta tai merkittävää fyysistä voimaa.

Irtisanominen on aiheuttanut A:lle sekä aineetonta että aineellista vahinkoa. Korvauksen aineettoman osuuden määrä on kolmasosa tuomittavasta korvauksesta. Korvaus on esitetty enimmäismääräisenä, koska siihen liittyy irtisanomissuojasopimuksen 17 §:ään perustuvaa harkintaa. Korvausta määrättäessä on sitä korottavina seikkoina otettava huomioon A:n yli kymmenen vuotta kestänyt työsuhde, hänen edelleen jatkuva työttömyytensä ja hänen ikänsä.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Teknologiateollisuus ry on vastauksessaan, johon BRP Finland Oy on osaltaan yhtynyt, kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.

Teknologiateollisuus ry on lisäksi vaatinut Ammattiliitto Pro ry:n velvoitetaan korvaamaan työnantajaliiton ja yhtiön yhteiset oikeudenkäyntikulut korkolain 4 §:n mukaisine korkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antopäivästä lukien.

Kanteen kiistämisen perusteet

Yhtiö valmistaa moottorikäyttöisiä vapaa-ajan tuotteita kuten moottorikelkkoja. Yhtiöllä on Suomessa noin 300 työntekijää ja sen liikevaihto oli vuonna 2009 noin 140 miljoonaa euroa. A on toiminut yhtiössä tuotetiedon koordinaattorina ja tuotannon assistenttina.

Motorisoitujen vapaa-ajantuotteiden kysyntä heikkeni merkittävästi loppuvuodesta 2008. Vuoden 2009 alussa todettiin, että valmistusmäärät jäävät noin 40 % alhaisemmalla tasolla kuin edeltävänä vuonna. Yrityksessä jouduttiin työn vähenemisen vuoksi suunnittelemaan toimintojen sopeuttamista vastaamaan matalampaa tuotantomäärää. Suunniteltujen ja myöhemmin toteutettujen toimintojen uudelleenjärjestelyn yhteydessä sekä muiden tehtävien lakkaamisen ohessa myös A:n tehtävä sellaisenaan on lakannut. Organisaatiosta oli vähennetty tukitoimintoja ja niihin liittyviä tehtäviä on siirretty suoraan osaksi teknisten asiantuntijoiden tehtäviä.

Materiaalihallinnossa oli yhteistoimintaneuvotteluiden kuluessa jatkettu B:n määräaikaista työsopimusta. B oli ollut määräaikaisessa työsuhteessa jo toukokuusta 2008. Perusteena sopimuksen jatkamiselle 12.1.2009 oli se, että B työskenteli perhevapaalla olleen E:n perhevapaan sijaisena. E:n perhevapaan piti alkuperäisen ilmoituksen mukaisesti päättyä helmikuussa 2009, mutta hän halusi jatkaa perhevapaataan elokuulle 2009. B:n määräaikaista sopimusta jatkettiin ehdollisena siten, että se voidaan irtisanoa kuukauden irtisanomisajalla, mikäli E palaa työhön aikaisemmin kuin elokuussa 2009.

A toimi ennen irtisanomistaan tuotekehityksessä tuotetiedon koordinaattorina. E:n hoitama tehtävä on oston assistentin tehtävä. A:ta on 2000-luvun alussa koulutettu 2–3 kuukauden ajan materiaalihallinnon tehtäviin, joita B tuolloin hoiti. Yhteisymmärryksessä ja A:n pyynnöstä on aikoinaan kuitenkin päädytty siihen, että hän palaa tuotannon assistentin tehtäviin, sillä A oli kokenut työtehtävät liian stressaaviksi. Kun A:lla ei ole kokemusta materiaalihallinnon tehtävistä ja kun kysymys oli määräaikaisen sopimuksen varsin lyhyestä ja ehdollisesta jatkamisesta, ei ollut mahdollista tarjota määräaikaista tehtävää A:lle.

Yhtiö oli solminut C:n kanssa määräaikaisen työsopimuksen ajalle 28.10.2008-31.10.2009. Tässä määräaikaisessa työsopimuksessa, joka on solmittu ennen kuin työnantajalla oli tietoa vähentämistarpeesta, ei ole irtisanomisehtoa. C:n työsuhdetta on jatkettu yhteisestä sopimuksesta äitiysloman sijaisuudella, joka alkoi 16.10.2009. Näin ollen C:n tehtävän osalta ei ole kysymys väitetystä uudelleensijoitusvelvollisuuden rikkomisesta.

A ei lyhyenä perehtymisaikanaan toiminut ostotehtävissä vaan tilausten käsittelijänä, eikä hänellä ole kokemusta nykyisestä materiaalinhallinnossa käytettävästä tietojärjestelmästä. A:lla ei ollut sellaista osaamista, että hän olisi suoriutunut B:n tai C:n hoidettavana olevista tehtäväkokonaisuuksista.

Työnantajalla oli tarjota työtä työntekijätehtävissä vasta heinäkuun alusta 2009. Mikäli katsottaisiin, että heinäkuussa alkaneet linjakokoonpanon tehtävät kuuluisivat uudelleensijoitusvelvollisuuden piiriin, ei työnantajan ole rikkonut uudelleensijoitusvelvollisuuttaan. Linjakokoonpanossa olleet toiseksi voimassa olevissa työsuhteissa edellytettiin ammattitutkintoa (noin 2 vuoden ammattikoulutusta), ja tämän lisäksi vakituisiin työtehtäviin palkattavien oli oltava monitaitoisia ammattityöntekijöitä.

Yhteistoimintaneuvotteluissa oli sovittu, että toimihenkilöiden luottamusmiehet informoivat työmaakokouksissaan omia henkilöstöryhmiään toimihenkilöille annetusta mahdollisuudesta siirtyä työntekijätehtäviin. Mikäli irtisanottavista toimihenkilöistä osa olisi halukkaita siirtymään tuotannon työntekijätehtäviin, niin he voisivat ilmoittaa kiinnostuksestaan ja asia päätettäisiin tapauskohtaisesti henkilön ammattitaidon ja osaamisen perusteella. A ei ole ilmoittanut kiinnostuksestaan työntekijätehtäviin. Vaadittu 24 kuukauden palkkaa vastaava korvausvaatimus on ylimitoitettu.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Palkkalaskelma 16.-31.1.2000

2. Tuotekoordinaattorin toimenkuvaus

3. Tuotannon assistentin/tuotantojohtajan assistentin toimenkuvaus

4. Yt-neuvottelupöytäkirja 5.12.2008

5. Yt-neuvottelupöytäkirja 9.12.2008

6. Kokoonpanijan työpaikkahakuilmoitus 23.2.2011

Vastaajan kirjalliset todisteet

1. Yt-neuvottelupöytäkirja 9.12.2008

2. A:n palkkalaskelma tammikuu 2000

Kantajan henkilötodistelu

1. A

2. D

3. Luottamusmies, työnjohtaja F

4. G

Vastaajan henkilötodistelu

1. Toimitusjohtaja H

2. I

3. Työnjohtaja F

4. Tuotantojohtaja J

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Erimielisyys

Asianosaisten välillä vallitsee erimielisyys siitä, onko BRP Finland Oy menetellyt irtisanomissuojasopimuksen vastaisesti jättäessään tarjoamatta A:lle niitä tehtäviä, joita määräaikaisissa työsuhteissa materiaalihallinnossa assistentin ja ostajan tehtävissä työskennelleet B ja C jäivät tekemään. Edelleen erimielisyys vallitsee siitä, olisiko A:lle tullut toissijaisesti tarjota niitä tuotannon työntekijätehtäviä, joihin yhtiö A:n irtisanomisaikana keväällä ja kesällä 2009 rekrytoi uusia työntekijöitä.

Ostajan työhön sijoittamismahdollisuuksista esitetty selvitys

Yhtiön tuotantojohtajana toimivan J:n mukaan B on palkattu keväällä 2008 määräaikaiseen työsuhteeseen. B työsuhdetta on 12.1.2009 jatkettu elokuuhun 2009 asti hänen työskennellessään perhevapaalla olleen E:n sijaisena materiaalisuunnittelijana/ostajana. Tehtävä sisältää tuotantoon tulevien osien toimitusvalvontaa ja niiden ostoja. Materiaalihallinnon assistentintehtävä lakkautettiin tammikuun alussa 2009 ja tehtävät siirrettiin joko muille tai jätettiin kokonaan pois. A:ta ei olisi voitu sijoittaa B:n tilalle, koska hänen koulutusaikansa olisi ollut kuukausia, eli liian pitkä.

Yhtiön ostopäällikkönä ja materiaalihallintojohtajana toimineen I:n mukaan E:n tehtävä oli materiaalihallinnon assistentin ja kontrollerin tehtävä. Assistentti auttaa esimiestä päivittäisissä rutiineissa. Kontrolleri puolestaan analysoi liiketoiminnan tunnuslukuja auttaen esimiestä materiaalihallinnossa. A oli materiaalinhallinnon assistentin tehtävässä alkuvuonna 2000 muutamia kuukausia. Hän kuitenkin palasi tuotannon assistentin tehtävään, koska materiaalihallinnon tehtävä aiheutti hänelle työpainetta. E:n tehtävään oli tullut verrattaessa sitä alkuvuoteen 2000 lisävaatimuksia raportoinnin laadun ja tarkkuuden kasvaessa. A:n sijoittaminen E:n tehtävään olisi vaatinut pitkän koulutuksen. D sai pitkän perehdytyksen E:n assistentin tehtävään.

Yhtiössä tuotannon työnjohtajana toimivan F:n mukaan yhtiö aloitti työntekijöiden rekrytoinnit tuotantokaudelle 2009 kesä-heinäkuun aikana. Yt-neuvotteluissa työnantajapuoli ilmoitti, että toimihenkilöt voivat päästä tuotannon työntekijätehtäviin. Työnantaja tarjosi kahdelle irtisanotulle toimihenkilölle helmi-maaliskuun 2009 vaihteessa tuotannon työntekijätehtäviä. Yhtiön ei ollut ottanut yhteyttä muihin irtisanottuihin toimihenkilöihin tarjotakseen heille vapaita työntekijätehtäviä. A olisi F:n mukaan täyttänyt kokoonpanotyön pätevyysvaatimukset.

Yhtiössä materiaalisuunnittelijana toimineen G:n mukaan yhtiön tuotannossa työntekijöiden pätevyysvaatimuksena ei ole ollut kaksivuotinen ammattitutkinto. Vaatimuksina oli esitetty ainoastaan työntekijöiden tiimityöskentelyyn kykenevyyttä. Yhtiö on palkannut tuotannon kokoonpanotyöntekijöiksi esimerkiksi vuoden suurtalouskeittäjä-kokki-linjalla olleita henkilöitä. Yhtiö on antanut metallialan koulutusta vailla oleville työntekijöille lyhyen perehdytyksen, joka on vanhemman työntekijän kanssa kestänyt päivän tai kaksi. A olisi täyttänyt tuotannon työntekijän vähimmäisvaatimukset. Vain kahdelle laadunvalvojalle oli tarjottu kokoonpanotehtäviä.

Yhtiössä pelkästään E:n perhevapaan sijaisuutta hoitaneen D:n mukaan hän työskenteli huhti-joulukuussa 2008 yhtiössä assistentti/kontrollerina työskennellen materiaalibudjetin teossa, raportoinnissa ja assistentin tehtävissä matkustusasioissa. Hän oli aikaisemmin toiminut esimiestehtävissä kaupan alalla. Häntä perehdytettiin tehtävään aikaisemman sijaisen toimesta noin kaksi viikkoa.

Arviointi ja johtopäätökset

Irtisanomissuojasopimuksen 13 §:n mukaan irtisanomisen perusteet määräytyvät työsopimuslain 7 luvun 1 ja 3 §:n mukaisesti. Työsopimuslain 7 luvun 3 §:n 1 momentin mukaan työnantaja saa irtisanoa työsopimuksen, kun tarjolla oleva työ on taloudellisista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi. Työsopimusta ei kuitenkaan saa irtisanoa, jos työntekijä on sijoitettavissa tai koulutettavissa toisiin tehtäviin saman luvun 4 §:ssä säädetyllä tavalla.

Työsopimuslain 7 luvun 4 §:n 1 momentin mukaan työn vähenemistilanteessa työntekijälle on tarjottava ensisijaisesti hänen työsopimuksensa mukaista työtä vastaavaa työtä. Jos tällaista työtä ei ole, työntekijälle on tarjottava muuta hänen koulutustaan, ammattitaitoaan tai kokemustaan vastaavaa työtä. Saman pykälän 2 momentin mukaan työnantajan on järjestettävä työntekijälle sellaista uusien tehtävien edellyttämää koulutusta, jota voidaan molempien sopijapuolten kannalta pitää tarkoituksenmukaisena ja kohtuullisena.

Asiassa on selvitetty, että yhtiö on 26.10.2008 solminut C:n kanssa uuden määräaikaisen työsopimuksen ostajan tehtävään ajaksi 28.10.2008-31.10.2009. Yhtiössä ei H:n kertoman mukaan vielä C:n työsopimuksen solmimisen aikaan 26.10.2008 tiedetty, että myös yhtiön toimihenkilöitä jouduttaisiin irtisanomaan. Työtuomioistuin pitää H:n tietoja yhtiön tilanteesta luotettavampina kuin A:n käsitystä. Näin ollen C:n palkkaaminen ei osoita, että työnantajalla ei olisi ollut irtisanomissuojasopimuksen mukaisia perusteita päättää A:n työsuhde.

Työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, että työnantajalla olisi ollut riittäviä perusteita olla tarjoamatta A:lle edes tilaisuutta osoittaa selviytyvänsä kyseisestä tehtävästä. Työtuomioistuin katsoo, että työnantajan olisi tullut irtisanomisen asemesta tarjota A:lle yhtiön materiaalihallinnon assistentin ja ostajan tehtävää, jota B jäi yhtiöön tekemään.

Koska BRP Finland Oy ei ole täyttänyt irtisanomissuojasopimuksen ja työsopimuslain mukaista työntarjoamisvelvoitettaan, ei yhtiöllä ole ollut irtisanomissuojasopimuksessa edellytettyä asiallista ja painavaa syytä A:n työsopimuksen irtisanomiseen.

Päätyessään tähän arvioon työtuomioistuimella ei ole tarvetta ottaa kantaa siihen, olisiko mainitun toimihenkilötehtävän lisäksi tullut tarjota niitä tuotannon työntekijätehtäviä, joihin yhtiö keväällä ja kesällä 2009 A:n irtisanomisaikana rekrytoi uusia työntekijöitä.

Korvausvelvollisuus

Päätettyään A:n työsopimuksen irtisanomissuojasopimuksen vastaisesti BRP Finland Oy on velvollinen suorittamaan A:lle irtisanomissuojasopimuksen mukaisen korvauksen. Korvauksen määrässä on otettu huomioon A:n pitkäaikainen työskentely yhtiön palveluksessa, hänen edelleen jatkuva työttömyytensä ja hänen ikänsä. Korvauksen määrään vaikuttavat seikat kokonaisuudessaan huomioon ottaen kohtuullinen korvauksen määrä on noin 10 kuukauden palkkaa vastaavat 29.000 euroa. Asiassa ei ole esitetty perusteita eikä selvitystä tuomita jotakin osaa mainitusta summasta korvauksena aineettomasta vahingosta.

Työsopimuslain 12 luvun 3 §:n mukaan on saman luvun 2 §:n mukaan määräytyvästä korvauksesta siltä osin kuin se on korvausta työntekijälle ennen tuomion antamista menetetyistä työttömyydestä johtuvista palkkaeduista vähennettävä 75 prosenttia työntekijälle kyseiseltä ajalta maksetusta työttömyysturvalaissa tarkoitetusta ansioon suhteutetusta työttömyyspäivärahasta. Koska työttömyyspäivärahalla työttömyysturvalaissa tarkoitetaan myös koulutuspäivärahaa, tulee työsopimuslain 12 luvun 3 §:n yhteensovitus tehdä myös työttömyysturvalain nojalla työttömyyspäivärahana maksettavan koulutuspäivärahan osalta.

A:lle on Työttömyyskassa Pron antaman selvityksen mukaan maksettu ansiosidonnaista työttömyys- ja koulutuspäivärahaa työsuhteen päättymisen jälkeiseltä ajalta 16.5.2009 - 15.9.2010 yhteensä 14.631,51 euroa. A:lle tuomittavasta korvauksesta 29.000 eurosta on vähennettävä 75 prosenttia hänelle kymmenen kuukauden ajalta maksetuista työttömyys- ja koulutuspäivärahoista eli 6.858,52 euroa. Näin ollen A:lle maksettavan korvauksen määräksi jää 22.141,48 euroa. BRP Finland Oy on työsopimuslain 12 luvun 3 §:n 3 momentin nojalla velvollinen maksamaan korvauksesta vähennetyn määrän työttömyysvakuutusrahastolle.

Oikeudenkäyntikulut

Teknologiateollisuus ry ja BRP Finland Oy ovat jutun hävitessään työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 1 momentin nojalla velvolliset yhteisvastuullisesti korvaamaan Ammattiliitto Pro ry:n oikeudenkäyntikulut, joiden määräksi on ilmoitettu 2.794,72 euroa. Teknologiateollisuus ry ja BRP Finland Oy ovat myöntäneet oikeudenkäyntikuluvaatimuksen määrältään oikeaksi.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin velvoittaa BRP Finland Oy:n suorittamaan A:lle irtisanomissuojasopimuksen tarkoittamana korvauksena työsopimuksen perusteettomasta irtisanomisesta 22.141,48 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä 1.10.2010 lukien.

BRP Finland Oy velvoitetaan maksamaan työttömyysvakuutusrahastolle (Nordea 200118-123591) korvauksesta vähennetty määrä 6.858,52 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Teknologiateollisuus ry ja BRP Finland Oy velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Ammattiliitto Pro ry:n oikeudenkäyntikulut 2.794,72 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Ruikka puheenjohtajana sekä Mikkola, Nyyssölä, Hotti, Lehto ja Puranen jäseninä. Sihteeri on ollut Salonen.

Tuomio on yksimielinen.