TT:2011-83 · Työtuomioistuin

Kysymys siitä, mihin kiinteistöpalvelualan työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen osana noudatettavan kiinteistönhoitoalan palkkausjärjestelmän vaativuusluokkaan kiinteistönhoitajana työskennellyt henkilö tulisi sijoittaa, ja siitä, voitiinko työehtosopimuksen osana olevan kiinteistöpalvelualan työntekijöiden työajan lyhentämistä koskevan pöytäkirjan nojalla työajan lyhennykset sisällyttää osaksi hänen tuntipalkkaansa.

TYÖTUOMIOISTUIN LAUSUNTO Nro 83

KUULTAVAT

Kiinteistöpalvelut ry

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry

ASIA

Helsingin käräjäoikeuden lausuntopyyntö työntekijän palkkasaatavia koskevassa asiassa (A / Huoltovesa Oy)

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 8.4.2011

Pääkäsittely 18.5.2011

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Kiinteistöpalvelut ry:n ja Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n välillä ajaksi 1.10.2007–31.3.2010 solmitun kiinteistöpalvelualan työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen liitteenä 1 olevassa kiinteistönhoitoalan palkkausjärjestelmässä on muun ohella seuraavat määräykset:

1. Palkkausjärjestelmän sisältö

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Työkohtaisen palkan osuus perustuu töiden vaativuuteen. Vaativuutta palkkausjärjestelmässä arvioidaan työn edellyttämän osaamisen, harkinnan ja vuorovaikutuksen, työn edellyttämän vastuun sekä työolosuhteiden perusteella.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2. Työn vaativuuden määrittäminen

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2.1. Töiden vaativuusryhmittely

Työnvaativuus määritetään seuraavien työnvaativuustekijöiden perusteella:

2.1.1. Työn edellyttämä osaaminen, harkinta ja vuorovaikutus

Osaamisen ja harkinnan perusteella tapahtuvassa työn vaativuuden määrittämisessä ratkaisevaa on, miten yksityiskohtaisten ohjeiden perusteella työtehtävästä suoriudutaan. Mitä enemmän työ edellyttää soveltavaa harkintaa, sitä vaativampaa työ on. Vuorovaikutuksella tarkoitetaan sekä työyhteisön sisäistä vuorovaikutusta että vuorovaikutusta asiakkaiden ja muiden työyhteisön ulkopuolisten tahojen kanssa.

Osaamisen ja harkinnan osalta käytetään viittä porrasta. Työt sijoitetaan näille portaille sen perusteella, kuinka laajaa osaamista ja harkintaa työ edellyttää. Jos työssä vuorovaikutus on korostunut, lisätään osaamisen ja harkinnan perusteella määräytyvään pisteytykseen yksi piste.

Kuvaus.........................................................Pisteet..............Korostunut

..............................................................................................vuorovaikutus

Työtehtäville on annettu yksityiskoh-............2-4........................+ 1

taiset ohjeet. Tehtävät tehdään ohjeita

noudattaen. Suppea kokemusvaatimus

Työtehtäville on selkeät ohjeet, joiden..........5-6........................+ 1

soveltaminen edellyttää kokemuksen

tai koulutuksen kautta hankittuja tietoja.

Työtehtävän suorittamista koskevat.............7-9........................+ 1

ohjeet yleisluontoisia. Harkintatilan-

teissa eri vaihtoehtojen eri vaihto-

ehtojen välillä edellytetään kokemuk-

sen ja koulutuksen kautta hankittu-

jen ammatillisten tietojen hallintaa.

Tehtäväannot yleisluontoisia. Koke-............10-11.....................+ 1

musta sekä ammattitietoa ja -taitoa

vaativia itsenäisiä harkintatilanteita

esiintyy usein.

Tehtäväannot tavoitteellisia. Tehtävät.........12-13....................+ 1

saattavat olla uusia. Harkintatilanteet

ja tarvittavat ratkaisut edellyttävät

pitkää alan kokemusta ja laajojen

ammattitietojen hallintaa.

2.1.2. Työn edellyttämällä vastuulla tarkoitetaan vastuuta, joka työntekijälle aiheutuu työn itsenäisyydestä, palvelutuotteesta, suorituksista tai työvälineistä.

Työn edellyttämä vastuu on jaettu kolmeen portaaseen. Porras määräytyy sen perusteella, mikä on työn edellyttämä kokonaisvastuu.

Kuvaus.......................................................Vastuu...................Pisteet

Vastuu työn suorittamisesta ja...................tavanomainen.........2 - 3

tuloksista tavanomainen.

Vastuu työn suorittamisesta ja tulok-.........tavanomaista..........4 - 6

sista huomattava.......................................selvästi suurempi

Vastuu työn suorittamisesta ja...................suuri.......................7 - 8

tuloksista suuri

2.1.3. Työolosuhteet

Työolosuhteilla tarkoitetaan niitä työpaikalla esiintyviä haittatekijöitä, jotka aiheutuvat työn raskaudesta, sidonnaisuudesta ja olosuhteista esim. melusta, lämpötilasta, likaisuudesta ja muista vastaavista tekijöistä.

Vaativuusportaan määritys tapahtuu työolosuhteista aiheutuvan kokonaishaitan perusteella seuraavasti:

Kuvaus...........................................................Olosuhteet.....................Pisteet

Työpaikalla esiintyy olosuhdehaittoja,.............normaalit............................2

mutta ei häiritsevässä määrin.

Työpaikalla esiintyy häiritsevässä....................normaalia vaikeammat......3

määrin olosuhdehaittoja.

Työ on melko raskasta ja/tai työ-.....................vaikeat...............................4-5

paikalla esiintyy työntekoa

haittaavia olosuhdehaittoja.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

3. Työntekijän palkka

KIPARE-palkkausjärjestelmässä on yhdeksänportainen palkkataulukko.

Työntekijän työkohtainen palkka määräytyy sen työnvaativuusryhmän mukaan, johon kuuluvia töitä työntekijä pääasiassa tekee. Mikäli mikään työnvaativuusryhmä ei muodosta selvästi suurinta osaa tehtävistä töistä, määritetään työnvaativuusryhmä tehtyjen töiden ajallisesti painotetun keskiarvon avulla.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Työehtosopimuksen liitteenä 3 olevassa kiinteistöpalvelualan työntekijöiden työajan lyhentämistä koskevassa pöytäkirjassa on muun ohella seuraava vapaan antamista koskevan 3 §:n 3 kappaleen määräys:

Vapaa annetaan kokonaisina päivinä työvuoro kerrallaan tai lyhentämällä päivittäistä ja/tai viikoittaista työaikaa työnantajan määrittämin tavoin. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia muista antamistavoista tai siitä, että vapaat korvataan rahassa. Tämä sopimus on syytä tehdä kirjallisesti.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KÄSITTELY KÄRÄJÄOIKEUDESSA

KANNE

Vaatimukset

A on Huoltovesa Oy:tä vastaan ajamassaan kanteessa vaatinut, että Huoltovesa Oy velvoitetaan suorittamaan hänelle maksamattomia palkkasaatavia 3.301,55 euroa viivästyskorkoineen.

Perusteet

Kanteessa on perusteltu työehtosopimuksen nojalla esitettyjä vaatimuksia seuraavalla tavalla.

A on työskennellyt Huoltovesa Oy:n palveluksessa 29.5.2008 alkaen. Hänen työehtoihinsa ja palkkaukseensa on sovellettu kiinteistöpalvelualan työntekijöitä koskevaa yleissitovaa työehtosopimusta. Työsuhteen alussa A:n palkaksi oli sovittu 8,50 euroa tunnilta ja 1.5.2009 lukien palkkaa oli korotettu 8,80 euroon tunnilta. A:n työaika on ollut 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa ja siihen on sovellettu työehtosopimuksen työajan lyhentämistä koskevaa pöytäkirjaa. Pöytäkirjan 3 §:n mukaan työnantaja ja työntekijä voivat sopia työajan lyhennysten antamisesta muulla tavalla tai siitä, että vapaat korvataan rahassa. A:n työsopimuksen mukaan työajan lyhennys sisältyi palkkaan. Hänen työtehtävänsä koostuivat pääosiltaan asuinkerrostalojen yleisten tilojen siivouksesta ja käsityövälinein suoritetussa ulkoalueiden puhtaanapidosta.

A:lle oli maksettu tuntipalkkaa työehtosopimuksen vaativuustason 1 mukaan, vaikka hänen tuntipalkkansa olisi kuulunut olla työehtosopimuksen mukaisesti vaativuustasolla 5. A:n työtehtävät muodostuivat rappukäytävien siivouksesta ja ulkoalueiden puhtaanapidosta sekä muista monipuolisista kiinteistönhoidollisista töistä.

Vaativuusryhmätaulukossa työn edellyttämän osaamisen, harkinnan ja vuorovaikutuksen pisteytyksessä A:n osalta oli huomioitava se, että A:n tekemissä monipuolisissa kiinteistönhoidollisissa tehtävissä korostui erityisesti osaaminen. Tehtävien suorittaminen vaati tarkkuutta ja täsmällisyyttä. Lisäksi kiinteistöjen asukkaiden kohtaamisessa korostuivat vuorovaikutustaidot. Tältä osin A:n pisteytykseksi muodostui 6.

Työn edellyttämän vastuun osalta vaativuusryhmätaulukossa vastuulla tarkoitetaan vastuuta, joka työntekijälle aiheutuu työn itsenäisyydestä, turvallisuudesta, palvelutuotteesta, suorituksista tai työvälineistä. Kiinteistönhoidolliset työt suoritetaan pääsääntöisesti ilman työnantajan välitöntä valvontaa, joten työntekijällä on vastuu siitä, että työn jälki vastaa sitä, mitä asiakas on tilannut. Vastuuta oli korostettu myös A:n työsopimuksessa, jossa oli korostettu erityistä vastuuta avainten säilyttämisessä, koska niiden katoamisesta aiheutuu suurta vahinkoa. A:n työtehtävissä vastuu ei voinut sijoittua portaalle tavanomainen, vaan vastuu oli tavanomaista suurempi. Vastuun pisteytykseksi muodostui 6.

Vaativuusryhmätaulukossa työolosuhteilla tarkoitetaan työssä esiintyviä haittatekijöitä, jotka aiheutuvat työn raskaudesta, sidonnaisuudesta ja olosuhteista kuten melusta, lämpötilassa, likaisuudesta ja muista vastaavista tekijöistä. A:n työ oli keskilikaista työtä. Esimerkiksi siivottavien asuinkerrostalojen yleisten tilojen kunto saattoi vaihdella ja työn raskautta lisäsi se, että A teki ulkopuhtaanapitoa käsityövälinein. A:n työolosuhteet eivät olleet niin sanotusti normaalit, joita alin pisteytys 2 edellyttäisi. Työolosuhteiden pisteytykseksi muodostui 4.

Edellä todetuin perustein A:n töiden yhteispisteytykseksi muodostui 16, joka sijoittuu työehtosopimuksen KIPARE-palkkausjärjestelmässä minimissään tasolle 5.

A:n työsopimuksessa sovittu menettely, jossa perustuntipalkka sisälsi myös korvauksen työajan lyhentämisestä, oli työehtosopimuksen vastainen. Työehtosopimuksessa oli tarkoitettu, että mikäli työajan lyhennykset korvataan rahassa, korvaus maksetaan normaalin perustuntipalkan päälle. Korvausta ei voitu sisällyttää tuntipalkkaan siten, että työntekijällä ei ollut mahdollisuutta todeta, mikä osuus palkasta oli aikapalkka ja mikä osuus työajan lyhentämisestä maksettava korvaus. A:n kuukausittaisessa palkkalaskelmassa ei ollut eritelty lyhennyskorvauskertymää.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Huoltovesa Oy on kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.

Kanteen kiistämisen perusteet

Vastauksessa on kiistetty työehtosopimuksen nojalla esitetyt vaatimukset seuraavin perustein.

A:n työsopimuksen mukainen palkka ylitti työehtosopimuksen mukaisen vähimmäispalkan. Sopiminen siitä, että työajan lyhennys sisältyy kokonaispalkkaan, ei ollut työehtosopimuksen vastainen.

KIPARE-palkkausjärjestelmän työnvaativuusluokituksen osalta neuvottelut Huoltovesa Oy:ssä olivat käynnissä, eikä työnvaatimusryhmässä ollut vielä päästy lopulliseen kirjalliseen neuvottelutulokseen. Siihen saakka, kun neuvottelutulokseen päästään, Huoltovesa Oy noudattaa Kiinteistöpalvelut ry:n ohjeistusta siitä, että KIPARE-palkkausjärjestelmää ja työnvaativuusluokitusta sovelletaan Huoltovesa Oy:ssä työnantajan tulkintaetuoikeuden mukaisesti työnantajan neuvotteluesityksen pohjalta. Huoltovesa Oy oli lisäksi varmistanut työehtosopimuksen solmineelta Kiinteistöpalvelut ry:ltä, että sen neuvotteluesitys perustui KIPARE-palkkausjärjestelmän asianmukaiseen soveltamiseen.

Kanteessa oli sovellettu KIPARE-palkkausjärjestelmän soveltamisohjetta sen tarkoituksen vastaisesti, koska A:n työt eivät koostuneet vain yhdestä ohjetyöstä, joka olisi itsenäisesti pisteytettävissä. KIPARE-palkkausjärjestelmän tarkoitus ei ollut, että ensin päätetään työtehtävien olevan jollakin vaativuusluokan tasolla ja sitten lähdetään luomaan luokitukselle perusteluja. Palkkausjärjestelmän nimenomainen tarkoitus oli, että vaativuusluokitus tehdään lähtökohtana kunkin yrityksen tosiasialliset työtehtävät ja niiden pisteytyksen kokonaisarviointi. Lisäksi pisteytyksen määrittely edellytti, että eri työtehtävien ajallinen painotus otetaan huomioon. Työn vaativuusryhmä tulee määrittää ajallisesti painotetun keskiarvon mukaan.

Palkkausjärjestelmässä työtehtävien edellyttämän osaamisen, harkinnan ja vuorovaikutuksen osalta työtehtävät sijoittuvat pisteille 2 - 4, mikäli työtehtäville on annettu yksityiskohtaiset ohjeet, tehtävät tehdään ohjeita noudattaen ja työtä koskee suppea kokemusvaatimus.

A:n työtehtäviin kuuluivat kaikkein yksinkertaisimmat, osaamista ja koulutusta vähiten vaativat kiinteistönhoitajan työtehtävät. A:n kiinteistönhoitajan työtehtävät muodostuivat lähes yksinomaan asuinkerrostalojen rappujen siivouksesta ja käsityövälinein suoritettavasta ulkoalueiden puhtaanapidosta.

A:lle oli annettu kirjalliset ohjeet töiden suorittamiseksi ja työ oli tehty ohjeita noudattaen. Lisäksi töistä oli annettu hänelle viikko-ohjelma, jonka mukaan töitä oli tehty. Tarvittaessa ohjeita oli täydennetty kirjallisin työmääräyksin. A:lta ei myöskään ollut edellytetty mitään koulutusta, työkokemusta tai ennakollista ammattiosaamista. Töihin kouluttautuminen oli tapahtunut muutaman tunnin perehdytyksellä työn ohessa, joten töiden edellyttämä kokemusvaatimus oli ollut suppea. A:n työtehtäviin ei kuulunut asiakaspalvelua tai asiointia asiakkaiden kanssa, vaan kaikki asiakasyhteydenotot oli ohjattu asiakaspalveluun ja työnjohdolle. Samanlaisiin töihin oli palkattu myös ulkomaan kansalaisia, joilla ei ollut lainkaan suomenkielen taitoa. A:n lomasijaiseksi oli myös otettu suoraan ilman minkäänlaista aiempaa kokemusta kesätyöntekijöitä vain muutaman tunnin perehdyttämisellä työtehtäviin.

Rappusiivous käsitti rappujen kosteapyyhinnän mopilla, aulamattojen imuroinnin ja hissipeilien sekä ovilasien pyyhkimisen rätillä. A:n työkohteisiin ei kuulunut lainkaan teollisuus- ja liikekiinteistöjä, joissa siivous oli raskaampaa. Ulkoaluetöihin kuului tupakan tumppien, pienimuotoisen kulttuuri- ja luonnonroskan kerääminen harjalla talonmiehen roska-astiaan, ovien edustojen lakaisu ja koneellisesti suoritetun hiekoituksen täydentämistä hiekoitussepeliä käsin sirottelemalla. Jokaisessa työkohteessa ulkoaluetyöt olivat konetyön jälkeisiä kevyitä viimeistelytöiden luonteisia töitä.

Loppuosa A:n töistä oli käsittänyt pientöitä, kuten tiedotteiden kiinnittäminen rappukäytäviin ja lamppujen vaihto, mitkä työt eivät edellyttäneet koulutusta.

Edellä todetuin perustein A:n pisteytys osaamisen, harkinnan ja vuorovaikutuksen osalta oli 4 ja ulkotyön osalta 3.

Palkkausjärjestelmässä työn edellyttämän vastuun osalta työtehtävät sijoittuvat pisteille 2 - 3 mikäli vastuu työn suorittamisesta ja tuloksista on tavanomainen ja suuremmat pisteet edellyttäisivät tavanomaista selvästi suurempaa vastuuta.

A ei ollut vastuussa palvelutuotteesta tai ulkopuolisten henkilöiden turvallisuudesta. Vastuu työsuorituksen asianmukaisuudesta suhteessa tilaajaan ja työntekijöihin oli yksinomaan Huoltovesa Oy:llä. Työnjohto ja laadunvalvojat tarkastivat työsuoritukset, joten niiden asianmukaisuutta valvottiin ja tarvittaessa ajoittain paikattiin muiden työntekijöiden ja työnjohdon toimesta. Töiden luonne huomioiden A:n vastuu ei ollut tavanomaista selvästi suurempi.

A:lla oli hallussaan hänelle luovutettu työavain. A:lla ei ollut säilytettävänään työkohteiden avaimia. Huolellisuusvelvollisuus, joka liittyi A:lle luovutetun työavaimen säilyttämiseen, ei lisännyt työn edellyttämää vastuuta yli tavanomaisen tason, vaan kyse oli jokaiselta yleisesti edellytettävästä huolellisuusvelvoitteesta nykyajan normaalissa työelämässä ammatista riippumatta. A:lla ei myöskään ole ollut velvollisuutta avaimen säilyttämiseen työajan ulkopuolella, vaan A on voinut jättää avaimen työpäivän päättyessä työpaikalle säilytykseen. Avainten katoamistilanteen varalta Huoltovesa Oy:n ja työntekijöiden turvana on vakuutus.

A:n työtehtävien perusteella mikään seikka ei perustellut sitä, että vastuu olisi ollut tavanomaista suurempi, joten se on ollut tavanomainen ja pisteytys vastuun osalta oli 2 ja ulkotöiden osalta 3.

Palkkausjärjestelmässä työolosuhteiden osalta pisteeksi tulee 2, mikäli työpaikalla esiintyy olosuhdehaittoja, mutta ei häiritsevässä määrin, eli olosuhteet ovat normaalit. Mikäli olosuhteet ovat normaalia vaikeammat pisteeksi tulee 3 ja olosuhteiden ollessa vaikeat pisteet ovat 4 - 5.

A:n töiden kohteina olleiden asuinkerrostalojen sisärappuihin pääsy oli ulkopuolisilta estetty ja niiden siisteystaso oli yleisesti ottaen ollut hyvä. Talvella rapuissa oli ollut lämmitys, eikä rapuissa ollut ollut melu-, lämpötila- tai likaisuushaittoja. Ulkoaluetyöt olivat sisältäneet jonkin verran enemmän olosuhdehaittaa lämpötilaeroista johtuen, vaikkakin niihinkin oli varauduttu erilaisilla kausityövaatteilla.

A:n väittämä pisteytys 4 edellyttäisi, että kyse olisi vaikeista olosuhteista työpaikalla. Mikään A:n esittämistä seikoista ei kuitenkaan osoittanut, että rappusiivoustöissä, ulkoaluetöissä tai muissa pienemmissä töissä olosuhteet olisivat olleet tavanomaiseen tasoon nähden vaikeat. Kiinteistönhuoltotyön luonne huomioiden rappusiivoustyön osalta olosuhteet ovat olleet normaalit eli pisteytyksenä oli 2 ja ulkoaluetöiden osalta normaalia hieman vaikeammat eli pisteytyksenä oli 3.

Edellä todetuin perustein kantajan töiden yhteispisteytykseksi, huomioiden kunkin kolmen vaativuusluokituksessa käytetyn osatekijän osalta töiden ajallisesti painotettu keskiarvo, muodostui 8,45 pistettä, joka sijoittuu työnvaativuusluokituksen tasolle 1 (pisteet 6 - 8).

Työehtosopimuksessa ei ole tarkemmin mainittu, kuinka rahakorvaus voidaan maksaa silloin, kun työajan lyhennykset korvataan rahallisesti. Olennaista on se, että työajan lyhennyskorvauksen maksaminen tuntipalkan lisäksi palkanmaksun yhteydessä ei ole työehtosopimuksen yleissitovien määräysten vastaista. A:lle maksettu kokonaispalkka on koostunut tuntipalkasta, joka työsuhteen alussa oli ollut 8,03 ja 1.5.2009 lukien 8,31 euroa, sekä työajan perusteella määräytyvästä työajan lyhennyskorvausosuudesta, joka oli 5,9 % tuntipalkasta. Lyhennyskorvausprosentti oli ilmoitettu kuukausittaisessa palkkalaskelmassa. Lyhennyskorvaukset eivät olleet A:n tuntipalkkaa. Se seikka, että lyhennyskorvaus oli sisällytetty osaksi kokonaispalkkaa, ei ole huonontanut A:n oikeuksia suhteessa yleissitovan työehtosopimuksen vähimmäisehtoihin, vaan päinvastoin nostanut A:n keskituntiansiota, jota käytetään muun muassa muiden lisien laskentaperusteena.

KÄRÄJÄOIKEUDEN LAUSUNTOPYYNTÖ

Käräjäoikeus on pyytänyt työtuomioistuimen lausuntoa siitä, mihin työehtosopimuksen tarkoittamaan vaativuusluokkaan A:n työtehtävät kiinteistönhoitajana Huoltovesa Oy:ssä kuuluivat, ja siitä, voitiinko työajan lyhennykset sisällyttää osaksi hänen tuntipalkkaansa.

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Työtuomioistuin on työtuomioistuimesta annetun lain 39 §:n nojalla varannut työehtosopimukseen osallisille tilaisuuden tulla kuulluksi asiassa.

KIINTEISTÖPALVELUT RY:N LAUSUNTO

Työn vaativuuden arvioinnista

Kiinteistöhoitoalan KIPARE-palkkausjärjestelmässä työkohtaisen palkan osuus perustuu työn vaativuuteen. Vaativuutta palkkausjärjestelmässä arvioidaan työn edellyttämän osaamisen, harkinnan ja vuorovaikutuksen, työn edellyttämän vastuun sekä työolosuhteiden perusteella.

Vaativuusluokittelun pohjana ovat yrityksen töistä tehdyt työnkuvaukset, joissa eritellään pääasialliset (vähintään viisi prosenttia vuosityöajasta) työtehtävät ja niiden osuus vuosityöajasta. Kunkin työntekijän tekemän työkokonaisuuden vaativuus määräytyy työntekijän työnkuvaukseen perustuvien töiden vaativuusluokittelun perusteella. Työkohtainen palkanosa perustuu pelkästään työn vaativuuteen suhteessa muihin esiintyviin töihin. Työn vaativuutta määriteltäessä ei arvioida kyseessä olevaa työtehtävää tekevän ihmisen suoriutumista tehtävästä.

Arviointijärjestelmän lähtökohtana on se, että arviointia ei suoriteta nimikepohjaisesti, vaan kunkin yksittäisen tehtävän todelliseen sisältöön ja vaativuuteen perustuen. Määritellyn työnvaativuuden tulee vastata työn todellista vaativuutta ja työtehtävien vaativuutta arvioidaan niiden vakiintuneen sisällön perusteella. Tehtävänimike, työsopimus tai muu tehtävänkuvaus eivät välttämättä kuvaa tehtävän todellista arviointihetken luonnetta.

Työn vaativuus arvioidaan jokaisen vaativuustekijän osalta erikseen. Työpaikan työt sijoitetaan vaativuusluokittelusta saatujen pisteiden yhteismäärän perusteella työnvaativuusryhmiin.

Työntekijän työkohtainen palkka määräytyy sen työnvaativuusryhmän mukaan, johon kuuluvia töitä työntekijä pääasiassa tekee. Mikäli mikään työnvaativuusryhmä ei muodosta selvästi suurinta osaa tehtävistä töistä, määritetään työn vaativuusryhmä tehtyjen töiden ajallisesti painotetun keskiarvon avulla.

Työehtosopimusosapuolet ovat laatineet palkkausjärjestelmän soveltamisen helpottamiseksi yhteisen oppaan (KIPARE-opas) esimerkkeineen.

Vaativuuden arviointitekijöistä ja A:n työtehtävistä

Osapuolten kertoman mukaan A:n työtehtäväkokonaisuus muodostui kolmesta eri työtehtävästä: porrassiivous, ulkopuhtaanapito käsimenetelmin ja ns. pientyöt. Nämä työtehtävät ovat tavanomaisia kiinteistöpalvelualan työtehtäviä, joskaan yhtä tyypillistä ei ole se, että sama henkilö hoitaa porrassiivoojan tehtäviä ja ns. kiinteistönhoitajan tehtäviä (ulkopuhtaanapito + pientyöt). Näin ollen A:n työkokonaisuus ei ole tavanomainen kiinteistönhoitajan työkokonaisuus.

Osaaminen ja harkinta

Osaamisen ja harkinnan perusteella tapahtuvassa työn vaativuuden määrittämisessä ratkaisevaa on, miten yksityiskohtaisten ohjeiden perusteella työtehtävästä suoriudutaan. Mitä enemmän työ edellyttää soveltavaa harkintaa, sitä vaativampaa työ on. Pistemäärään vaikuttavana tekijänä huomioidaan myös se minkälaista kokemusta tai koulutusta työtehtävistä selviytyminen edellyttää.

Tavanomaiset porrassiivoustehtävät ja käsityömenetelmin suoritettavat ulkopuhtaanapitotyöt eivät edellytä aiempaa kokemusta taikka koulutusta, vaan ne ovat opittavissa muutaman päivän perehdytyksellä. Näin ollen tehtävien koulutusvaatimus on suppea. Lisäksi näille tehtäville on tyypillistä, että työt toistuvat samansisältöisinä päivästä toiseen eikä niihin pääsääntöisesti liity merkittäviä poikkeustilanteita siten, että työntekijän olisi käytettävä soveltavaa harkintaa, vaan työntekijä suoriutuu työtehtävistään lähes poikkeuksetta annettujen toimintaohjeiden perusteella. Näin ollen osaamisen ja harkinnan osalta nämä työtehtävät sijoittuvat pääsääntöisesti alimmalle tasolle (2-4 pistettä).

Vuorovaikutus

Vuorovaikutuksella tarkoitetaan sekä työyhteisön sisäistä vuorovaikutusta että vuorovaikutusta asiakkaiden ja muiden työyhteisön ulkopuolisten tahojen kanssa. Jos työssä vuorovaikutus on korostunut, lisätään osaamisen ja harkinnan perusteella määräytyvään pisteytykseen yksi piste.

Vuorovaikutus on korostunut, kun kyse on työhön liittyvästä tavoitteellisesta ja aktiivisesta vuorovaikutuksesta, jonka tarkoituksena on vaikuttaa asiakkaan tai muun vuorovaikutuksen kohteena olevan tason ratkaisuihin tai toimintaan. Muussa tapauksessa vuorovaikutus on tavanomaista, jolloin se ei lisää vaativuuspisteitä.

Porrassiivoukseen, ulkopuhtaanapitoon ja ns. pientöihin liittyvä vuorovaikutus on yleensä tavanomaista. Vuorovaikutus on lähinnä normaalia tervehtimistä ja yleisen tason keskustelua esim. taloyhtiön asukkaiden kanssa. Näihin tehtäviin ei tavanomaisesti liity sellaista aktiivista vuorovaikutusta, kuten palvelun lisämyyntiä tms., jonka vuoksi vuorovaikutus tehtävissä olisi korostunut tavanomaisesta poikkeavasti. Vuorovaikutuksen osalta ei siten lisätä pisteitä.

Vastuu

Työn edellyttämällä vastuulla tarkoitetaan kokonaisvastuuta, joka työntekijälle aiheutuu työn itsenäisyydestä, turvallisuudesta, palvelutuotteesta, suorituksista tai työvälineistä. Tehtävä on sitä vaativampi, mitä konkreettisemmin siihen kohdistuu vastuu organisaation tavoitteiden saavuttamisesta ja lopputuloksesta.

Porrassiivouksessa, käsityömenetelmin tehtävässä viimeistelyluonteisessa ulkopuhtaanapidossa ja pientöissä vastuu on yleensä tavanomaista (2-3 pistettä). Siivooja tai kiinteistönhoitaja ei pääsääntöisesti täysin itsenäisesti vastaa työalueestaan. Heidän työtehtäviensä tuloksella on pääsääntöisesti merkitystä lähinnä yleisen viihtyvyyden kannalta. Työssä ei myöskään ole erityisiä vaaratekijöitä eikä työntekijän vastuulla ole erityisen arvokkaita koneita tai muita työvälineitä.

Olosuhteet

Työolosuhteilla tarkoitetaan niitä työpaikalla esiintyviä haittatekijöitä, jotka aiheutuvat työn raskaudesta, sidonnaisuudesta ja olosuhteista esim. melusta, lämpötilasta, likaisuudesta ja muista vastaavista tekijöistä. Arvioinnissa ratkaisevaa on olosuhteista aiheutuva kokonaishaitta.

Normaaleilla olosuhteilla tarkoitetaan esimerkiksi normaalin likaisia sisätiloja, joita ovat esim. asuinkerrostalojen porraskäytävät (2 pistettä). Vaikeahkot olosuhteet tarkoittavat tilannetta, jossa olosuhteet merkittävästi poikkeavat normaaleista olosuhteista. Ulkopuhtaanapidossa sääolosuhteet vaikuttavat yleensä työntekoon siten, että olosuhteiden voidaan katsoa olevan normaalia vaikeammat (3 pistettä).

A:n työtehtävien vaativuudesta

Myös työehtosopimusosapuolten yhteisen soveltamisoppaan esimerkeissä on huomioitu A:n tekemät tai niitä lähellä olevat työtehtävät. Vaikka oppaan työtehtävien vaativuuden arvioinnit pisteytyksineen ovat ainoastaan esimerkkejä, voidaan niitä kuitenkin käyttää antamaan suuntaa tavanomaisimpien työtehtävien vaativuudesta.

Kertoelmasta ei käy ilmi mitään sellaista, joka porrassiivouksen tai pientöiden osalta antaisi aihetta poiketa esimerkkien mukaisesta tasosta. Ulkopuhtaanapitotyön osalta vaativuuden arviointiin tasoa alentavana tekijänä vaikuttaa se, että lumityöt tehdään viimeistelyluontoisina töinä koneellisesti tehdyn lumenpoiston ja hiekoituksen jälkeen. Näin työt ovat lähtökohtaisesti kevyempiä, nopeammin suoritettavia ja vähemmän vaativia kuin soveltamisoppaan esimerkissä arvioitu ulkopuhtaanapitotyö.

Porrassiivouksen vaativuuspistemäärä on 7, kevennetyn käsityönä tehdyn ulkopuhtaanapidon ja yksinkertaisten pientöiden pistemäärä on 9. Tehtävät sijoittuvat näin tasolle 1 tai 2.

Kertoelmasta ei myöskään ilmene A:n työtehtävien ajallinen painottuminen. Työehtosopimuksen mukaan työntekijän palkka määräytyy sen vaativuusryhmän mukaisesti, jonka mukaisia töitä työntekijä pääasiassa tekee. Jos A tekee enimmän osan eli yli 50 prosenttia työajastaan jotakin hänen kolmesta työtehtävästään, määräytyy A:n työn vaativuus tämän työtehtävän vaativuuden mukaisesti. Mikäli mikään työnvaativuusryhmä ei muodosta selvästi suurinta osaa tehtävistä töistä, määritetään työnvaativuusryhmä tehtyjen töiden ajallisesti painotetun keskiarvon avulla.

Työajan lyhennyksen antamisesta

Kiinteistöpalvelualan työntekijöiden työajan lyhentämistä koskevan pöytäkirjan 3 §:n mukaisesti työajan lyhennykset annetaan lähtökohtaisesti vapaana. Saman pykälän mukaan työnantaja ja työntekijä voivat sopia muista antamistavoista tai siitä, että vapaat korvataan rahassa. Tämä sopimus on syytä tehdä kirjallisesti.

Pöytäkirjassa ei ole määrätty rahakorvauksen maksamistavasta. Näin ollen työnantaja ja työntekijä voivat sopia korvauksen sisällyttämisestä työntekijän kokonaispalkkaan tai sen maksamisesta esimerkiksi kuukausittain palkanmaksun yhteydessä. Selvyyden vuoksi on suositeltavaa, että korvauksen määrä on erotettavissa muusta työntekijälle maksettavasta palkasta.

PALVELUALOJEN AMMATTILIITTO PAM RY:N LAUSUNTO

Palkkausjärjestelmän sisältö

A:n työn vaativuus

Huoltovesa Oy ei ole suostunut antamaan Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:lle eikä pääluottamusmiehelle kaikkien työntekijöiden työnkuvauksia. Huoltovesa Oy ei ole myöskään suostunut yhteiseen työn vaativuuden määrittämiseen, vaan on työehtosopimuksen vastaisesti määritellyt yksipuolisesti työntekijöiden työn vaativuuden. Huoltovesa Oy on tarkoituksellisesti määrittänyt A:n työn vaativuuden sen todellista vaativuutta pienemmäksi. Työajan lyhennyksen antamisesta

Kiinteistöpalvelualan työajan lyhentämistä koskevan pöytäkirjan mukaan vuosityöajan lyhentäminen koskee niitä työntekijöitä, joiden säännöllinen työaika on 40 tuntia viikossa. A ja Huoltovesa Oy ovat yhtä mieltä siitä, että työajan lyhentämistä koskeva pöytäkirja soveltuu A:n työhön. A on käräjäoikeudessa vaatinut työsuhteen ajalta kertyneitä työajan lyhennyskorvauksia yhteensä 1.334,20 euroa. Huoltovesa Oy on tulkinnut työehtosopimusta niin, että työajan lyhennyskorvaus voitaisiin sisällyttää osaksi työntekijän tuntipalkkaa ja näin ollen A ei voisi enää vaatia työajan lyhennyksistä korvausta.

Mainitun pöytäkirjan 4 §:n mukaan, jos työntekijälle työsuhteen päättyessä ei ole annettu kertyneitä vapaita, maksetaan työntekijälle kertynyttä vapaata vastaava palkka keskituntiansion perusteella.

Pöytäkirjan 3 §:n mukaan työnantaja ja työntekijä voivat sopia siitä, että vapaat korvataan rahassa. Mikäli työntekijä ja työnantaja näin sopivat, työajan lyhennyksestä tulevan korvauksen määrä on käytävä ilmi palkkalaskelmasta palkan päälle tulevana korvauksena eikä sitä saa sisällyttää tuntipalkkaan. Näin menetellen työntekijä voi todeta työajan lyhennyksestä tulevan korvauksen määrän.

PALVELUALOJEN AMMATTILIITTO PAM RY:N JA KIINTEISTÖPALVELUT RY:N LISÄLAUSUMA

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry ja Kiinteistöpalvelut ry ovat yhtä mieltä A:n työtehtävien sisällöstä.

Porrassiivous

mattojen imurointi (imuri)

lattian moppaus (kostea pyyhintä swepillä)

ovilasien pesu (siivousliina ja lasinpesuaine)

saunojen yms. yleisten tilojen siivous (pesuletkulla ja harjalla)

Ulkopuhtaanapito

kulttuuri- ja luonnonroskan kerääminen piha-alueilta (harja ja keräysastia)

nurmikon leikkaus, haravointi yms. käsityönä tehtävät syys- ja kevättyöt (työnnettävä ruohonleikkuri, harava, harja)

käsilumityöt ja -hiekoitus (lapio)

Ns. pientyöt (noin 10 % työajasta)

lamppujen ja nimikylttien vaihdot (pl. korkeat tai muutoin hankalat paikat)

kulutuslukemien kirjaus keskimäärin kerran kuussa (ei kulutuksen arviointia)

tiedotteiden jakaminen rappukäytäviin keskimäärin kerran kuussa

muut satunnaiset pientyöt, joita ei voida luokitella kahteen edellä mainittuun ryhmään

Kaikki työt suoritetaan käsityönä ja käsityövälinein (imuri ja työnnettävä ruohonleikkuri ovat käsityövälineitä).

TODISTELU

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n henkilötodistelu

1. Sopimussihteeri B

Kiinteistöpalvelut ry:n henkilötodistelu

1. Asianajaja C

2. Lännen kiinteistöpalvelut Oy:n toimitusjohtaja D

Kiinteistöpalvelut ry:n kirjalliset todisteet

1. KIPARE-opas

2. Kipareen ohjaustyöryhmän pöytäkirja 29.4.2002

TYÖTUOMIOISTUIMEN LAUSUNTO

Erimielisyys

Kiinteistöpalvelualan työntekijöitä koskevaan työehtosopimukseen osalliset liitot ovat työtuomioistuimelle antamissaan lausunnoissa olleet eri mieltä töiden vaativuusryhmittelystä porrassiivouksen, ulkopuhtaanapidon ja ns. pientöiden pisteytyksen osalta sekä siitä, mikä on pääasiallinen työtehtävä. Osalliset liitot ovat työtuomioistuimelle antamassaan edellä mainitussa lisälausumassa ilmoittaneet olevansa yhtä mieltä A:n työtehtävien sisällöstä.

Työehtosopimukseen osalliset liitot ovat lisäksi työtuomioistuimessa ilmoittaneet olevansa yhtä mieltä työajan lyhennyksen antamisesta seuraavasti:

Kiinteistöpalvelualan työntekijöiden työajan lyhentämistä koskevan pöytäkirjan 3 §:n mukaisesti työajan lyhennykset annetaan lähtökohtaisesti vapaana. Saman pykälän mukaan työnantaja ja työntekijä voivat sopia muista antamistavoista tai siitä, että vapaat korvataan rahassa. Tämä sopimus on syytä tehdä kirjallisesti.

Pöytäkirjassa ei ole määrätty rahakorvauksen maksamistavasta. Näin ollen työnantaja ja työntekijä voivat sopia korvauksen sisällyttämisestä työntekijän kokonaispalkkaan tai sen maksamisesta esimerkiksi kuukausittain palkanmaksun yhteydessä. Selvyyden vuoksi on suositeltavaa, että korvauksen määrä on erotettavissa muusta työntekijälle maksettavasta palkasta.

Työehtosopimuksen tulkinnasta esitetty näyttö

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n sopimusasiantuntijana toimiva B on työtuomioistuimessa kertonut, että kiinteistöpalvelualan työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen kiinteistönhoitoalan palkkausjärjestelmä on työn sisältöpohjainen palkkausjärjestelmä. Kullakin työpaikalla tulisi määrittää ohjetyöt, jotka puolestaan määrittävät muut työt ja niiden vaativuuden. Osallisliittojen yhteisesti tekemä KIPARE-opas on tarkoitettu oppaaksi yrityksille siirtymävaihetta ja uuden palkkausjärjestelmän ylläpitoa varten. Oppaan mallissa käytetyt tehtävien ja töiden nimikkeet ovat esimerkinomaisia ja vaihtelevat yrityksittäin.

Kiinteistönhoitoalan palkkausjärjestelmän mukaan työntekijän työkohtainen palkka määräytyy sen työnvaativuusryhmän mukaan, johon kuuluvia töitä työntekijä pääasiassa tekee. Pääasiallinen työ ei kuitenkaan käytännössä ratkaise vaativuusryhmää, vaan työnvaativuusryhmä on määritettävä töiden ajallisesti painotetun keskiarvon avulla.

Osallisliittojen yhteisessä lisälausumassa mainitut työtehtävät mattojen imurointi, lattian moppaus, ovilasien pesu ja saunojen ynnä muiden sellaisten yleisten tilojen siivous vastaavat sisällöltään tavanomaista porrassiivousta. Kulttuuri- ja luonnonroskan kerääminen piha-alueilta, nurmikon leikkaus, haravointi ynnä muut sellaiset käsityönä tehtävät syys- ja kevättyöt sekä käsilumityöt ja -hiekoitus ovat tavanomaisia ulkopuhtaanapitotöitä alalla. Lamppujen ja nimikylttien vaihdot, kulutuslukemien kirjaus keskimäärin kerran kuussa, tiedotteiden jakaminen rappukäytäviin keskimäärin kerran kuussa ja muut satunnaiset pientyöt, joita ei voida luokitella kahteen edellä mainittuun ryhmään, ovat alan tavanomaisia niin sanottuja pientöitä.

B:n mukaan töiden vaativuusryhmittelyssä porrassiivoustyö antaa 15 pistettä seuraavilla perusteilla. Työn edellyttämän osaamisen, harkinnan ja vuorovaikutuksen osalta työtehtäville on selkeät ohjeet, joiden soveltaminen edellyttää kokemuksen tai koulutuksen kautta hankittuja tietoja ja työn luonteen vuoksi siihen sisältyy korostunut vuorovaikutus eli kuvaus antaa yhteensä 6 pistettä. Työn edellyttämän vastuun osalta vastuu työn suorittamisesta ja tuloksista on huomattava eli kuvaus antaa 5 pistettä. Työolosuhteiden osalta työ on melko raskasta ja/tai työpaikalla esiintyy työntekoa haittaavia olosuhdehaittoja eli kuvaus antaa 4 pistettä. Ulkopuhtaanapitotyö ja niin sanotut pientyöt antavat yhteensä 17 pistettä seuraavasti. Työn edellyttämän osaamisen, harkinnan ja vuorovaikutuksen osalta ne antavat 6 pistettä. Työn edellyttämän vastuun osalta ne antavat 6 pistettä ja työolosuhteiden osalta 5 pistettä.

Kiinteistötyönantajat ry:n palveluksessa toimineen C:n mukaan työehtosopimuksen osallisliitot laativat 2000-luvun alussa yhdessä KIPARE-oppaan ohjeeksi yrityksille siirtymävaihetta ja uuden palkkausjärjestelmän soveltamista varten. Opas antoi perusmallin siitä, kuinka tietyn sisältöinen työ sijoittui työnvaativuusryhmiin. Oppaan esimerkit antavat kuvan siitä, mille tasolle tietyntyyppiset tehtävät sijoittuvat. Alimmalla portaalla ovat siivoustyö ja yksinkertaiset kiinteistönhoitotehtävät. Siirryttäessä teknisempiin tehtäviin ne sijoittuvat korkeammille portaille vaativuusryhmittelyssä.

Arviointi ja johtopäätökset

Kiinteistönhoitoalan palkkausjärjestelmässä työkohtaisen palkan osuus perustuu töiden vaativuuteen. Vaativuutta palkkausjärjestelmässä arvioidaan työn edellyttämän osaamisen, harkinnan ja vuorovaikutuksen, työn edellyttämän vastuun ja työolosuhteiden perusteella. Vaativuusluokittelu edellyttää, että yrityksen työntekijöiden töistä tehdään työnkuvaukset, joissa eritellään pääasialliset työt ja niiden osuus vuosityöajasta. Kunkin työntekijän tekemän työkokonaisuuden vaativuus määräytyy työntekijän työnkuvaukseen perustuvien töiden vaativuusluokittelun perusteella.

Kiinteistönhoitoalan palkkausjärjestelmän työntekijän palkkaa koskevan 3 kohdan mukaan työntekijän työkohtainen palkka määräytyy sen työnvaativuusryhmän mukaan, johon kuuluvia töitä työntekijä pääasiassa tekee. Mikäli mikään työnvaativuusryhmä ei muodosta selvästi suurinta osaa tehtävistä töistä, määritetään työn vaativuusryhmä tehtyjen töiden ajallisesti painotetun keskiarvon avulla. Työtuomioistuin katsoo, että määräyksen sanamuodon mukaisesti työntekijän palkka määräytyy sen vaativuusryhmän mukaan, johon kuuluvia töitä työntekijä pääasiassa tekee. Työtuomioistuimelle ei ole ilmoitettu, miten A:n työaika on jakautunut eri tehtäviin.

Työehtosopimukseen osalliset liitot ovat työtuomioistuimelle antamassaan lisälausumassa ilmoittaneet olevansa yhtä mieltä A:n työtehtävien sisällöstä. Työtehtävät ovat muodostuneet porrassiivouksesta, ulkopuhtaanapidosta ja niin sanotuista pientöistä. Työtuomioistuimessa kuultujen henkilöiden kertomusten mukaan lisälausumassa esitettyjen kiinteistönhoitajan suorittamien porrassiivouksen, ulkopuhtaanapidon ja niin sanottujen pientöiden työnkuvaukset vastaavat alan tavanomaisia työtehtäviä. Työtuomioistuimessa kuullun B:n kertomuksesta on ilmennyt, että lisälausumassa tarkoitettuja töitä tekevä kiinteistönhoitaja voi sijoittua näiden töiden perusteella työnvaativuusryhmittelyssä vaativuusryhmään 5-6. Työtuomioistuimessa kuultujen C:n ja D:n kertomuksista on puolestaan ilmennyt, että kiinteistönhoitajat voivan näiden työnkuvausten perusteella sijoittua työnvaativuusryhmittelyssä vaativuusryhmään 1-2.

Kuultavien liittojen lausuntojen ja niitä täsmentävien todistajankertomusten perusteella työtuomioistuin toteaa lausuntonaan, että lisälausumassa esitetyt A:n suorittamat porrassiivous, ulkopuhtaanapito ja niin sanotut pientyöt ovat työnkuvauksiltaan alan tavanomaisia työtehtäviä ja että työntekijän palkka määräytyy sen työnvaativuusryhmän mukaan, johon kuuluvia töitä työntekijä tekee yli puolet työajastaan.

Mihin työehtosopimuksen tarkoittamaan kiinteistönhoitoalan palkkausjärjestelmän vaativuusluokkaan A:n työtehtävät kiinteistönhoitajana Huoltovesa Oy:ssä ovat kuuluneet, joudutaan arvioimaan tapauskohtaisesti. Näin ollen työtuomioistuimella ei ole tämän lausuntoasian yhteydessä mahdollisuuksia edellä todettua tarkemmin ottaa kantaa käräjäoikeudessa kantajana olevan A:n työnvaativuusryhmään. Työntekijän työnvaativuusryhmä jää käräjäoikeudessa vastaan otettavan näytön jälkeen arvioitavaksi edellä esitettyjen suuntaviivojen perusteella.

Työtuomioistuimella ei ole perusteita poiketa työehtosopimukseen osallisten liittojen yhteisestä kannasta työajan lyhennyksen antamisessa. Sen selvittäminen, onko A saanut vaatimansa työajanlyhennyskorvaukset, jää käräjäoikeudessa vastaan otettavan näytön jälkeen käräjäoikeuden ratkaistavaksi.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Pärnänen puheenjohtajana sekä Jalanko, Äimälä, Kari, Ahokas ja Lehto jäseninä. Sihteeri on ollut Salonen.

Lausunto on yksimielinen.