Labor court dismissed union claim that employer violated collective agreement by refusing final bill due to alleged calculation errors.

Työnantajan ja työntekijäpuolen tekemällä työmaasopimuksella oli sovittu muun muassa urakkalaskelman tekemisestä. Kun työnantaja oli menetellyt asiassa työmaasopimuksen mukaisesti, ei sillä ollut velvollisuutta kanteessa vaaditun mukaisen loppulaskelman tekemiseen pelkästään sillä perusteella, että työntekijäpuolen näkemyksen mukaan työnantajan esittämä laskelma sisälsi massoitteluvirheitä. Työnantaja ei ollut rikkonut asiassa työehtosopimusta. (Ään. oikeudenkäyntikuluista)

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 78

KANTAJA

Sähköalojen ammattiliitto ry

VASTAAJA

Amplit Oy

ASIA

Työehtosopimuksen tieten rikkominen

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 8.3.2011

Pääkäsittely 23.5.2011

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Sähköalojen ammattiliitto ry:n ja Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ry:n välisessä talotekniikka-alan sähköasennustoimialan työehtosopimuksessa 2005-2007 on muun muassa seuraavat määräykset:

7 § B Urakkapalkat

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4.1 Työmaasopimuksen solmiminen

Jos kohdan 2 rajausehdot mahdollistavat työn tekemisen urakkatyönä, siitä on sovittava seuraavasti.

Osapuolten kesken tehdään työstä kirjallinen työmaasopimus. Työnantajan velvollisuus on esittää työstä työmaasopimus työryhmälle. Sopimusta tehdään kaksi yhtäpitävää kappaletta, yksi kummallekin sopijapuolelle. Sopimuksen allekirjoittavat työnantajan edustaja ja työryhmän puolesta kärkimies sekä työryhmän valtuuttama työntekijä.

Työnantaja toimittaa työmaasopimuksesta kopion luottamusmiehelle hänen sitä pyytäessään.

Urakkatyötä varten ovat liitot laatineet työmaasopimuslomakkeen.

Työmaasopimuksella on määriteltävä vähintään seuraavat asiat:

urakkaan sisältyvät työt

suoritusvaatimukset sekä työn laatutaso

suoritusajan rajaus

urakkatyön edellytykset ja millä tavoin ne järjestetään

palkkamuodostusperusteet

urakan seurantajärjestelmä sekä työn kestäessä maksettava urakkapalkan osuus

uudisrakennuksen arvioitu työn hinta / muun urakkatyön arvioitu hinta / köntän hinta

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

8 Urakan selvitys

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

8.3 Urakkalaskelma

Osapuolten on sovittava jo työtä aloitettaessa tehdäänkö urakkalaskelma yhdessä tai erikseen.

Yksikköhinnoitellusta työstä muodostuva lopullinen urakkapalkka lasketaan työn valmistuttua tehdyn työmäärän perusteella laatimalla urakkalaskelma.

Työmäärää todettaessa käytetään mm. seuraavia perusteita:

työmaasopimusta liitteineen

tarvikkeiden lähetys- ja palautusluetteloita

työstä tehtyjä loppupiirustuksia

työnjohdon ja työntekijän työnaikaisia muistiinpanoja ja työmaakirjanpitoa

muita mahdollisia perusteita, kuten työmaalla suoritettuja mittauksia.

Mikäli muusta ei ole sovittu, tulee Urakkahinnoittelun mukaan tehdyn työn loppulaskelma laatia Urakkahinnoittelun taulukoiden mukaisessa järjestyksessä osasummia käyttäen kuitenkin siten, että yksityiskohtaiset asennushinnat voidaan tarkistaa (esim. keskus, koje, valaisin jne.).

Em. urakkalaskelma laaditaan Urakkahinnoittelun yksikköhinnoin (ilman kertoimia).

Osapuolten laatiessa urakkalaskelmat erikseen voi eritellyn loppulaskelmansa ensiksi valmiiksi saanut esittää sen toiselle osapuolelle, joka on velvollinen antamaan esittäjälle todisteen laskelman esittämispäivästä.

8.4 Urakan selvitys

Mikäli osapuolet tekevät loppulaskelmat erikseen, määritellään lopullinen urakkahinta laskelmia vertaamalla.

Mikäli laskelmien alustavan vertailun yhteydessä osapuolet toteavat eroavuudet pieniksi, voidaan lopullinen urakkasumma sopia ilman tarkempaa vertailua. Yksityiskohtaisempaa vertailua varten on kummallakin osapuolella oikeus käydä läpi toisen osapuolen edellisen kohdan mukaiset laskelmat.

Ellei vertailu johda yksimielisyyteen, on osapuolten yhteisesti yksilöitävä eroavuudet laatimalla eroavaisuusmuistio ja oikaistava laskelmien mahdolliset virheet.

Mikäli lopullisesta urakkasummasta ei voida sopia, laaditaan erimielisyysmuistio, johon kirjataan laskelmien erimielisyydet ja osapuolten mahdolliset kannanotot.

Työryhmä voi valita keskuudestaan urakan selvittäjän, jos työmaan kärkimies siirretään toiselle työmaalle ennen kuin urakka on selvitetty.

8.5 Mittaus

Mikäli yksimielisyyttä urakan loppusummasta ei muuten saavuteta, tulee osapuolten suorittaa eroavuuskohdista mittaus ja laskenta kaikki hinnoittelukohteet käsittävistä piirustuksista sekä kontrollimittaukset työkohteessa todellisilta asennuspaikoilta. Ennen mittaukseen ryhtymistä on kirjallisesti sovittava työvarojen määrä ja huomioimistapa. Mittauksen lopputulos on lopullinen ratkaisu kiistaan.

Mittausta varten ovat liitot laatineet yhteisen lomakkeen.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

ASIAN TAUSTA

A, B, C, D, E, F, G, H, I, J, K, L, M, N, O, P, Q, R, S, T, U, V, W, X ja Y ovat työskennelleet Amplit Oy:n palveluksessa sähköasentajina uudisrakennuskohteessa (Ilves-työmaa) 17.9.2007 - 5.11.2008. Heidän työsuhteissaan on noudatettu talotekniikka-alan sähköasennustoimialan työehtosopimusta 2005 - 2007.

Kysymyksessä olevaa urakkatyömaata koskeva työmaasopimus on päivätty 17.9.2007. Työmaasopimuksella on sovittu muun muassa palkkauksesta seuraavaa:

"Palkkasumma perustuu massaluetteloon ja urakkahinnoitteluun sekä tarjouslaskelmaan. Massoitteluvirheet suuntaan tai toiseen, jotka oleellisesti vaikuttavat työhintaa lisäävästi tai vähentävästi, korjataan tapauskohtaisesti TES 2005-2007 urakkahinnoittelua noudattaen."

Työntekijät ja työnantaja eivät ole saavuttaneet yksimielisyyttä urakan loppusummasta. Työnantajan käsitys urakan loppusummasta on 192.335,91 euroa ja työryhmän vastaavasti 257.903,81 euroa.

KANNE

Vaatimukset

Sähköalojen ammattiliitto ry on vaatinut, että työtuomioistuin

tuomitsee Amplit Oy:n hyvityssakkoon työehtosopimuksen tieten rikkomisesta ja

velvoittaa Amplit Oy:n korvaaman Sähköalojen ammattiliitto ry:n oikeudenkäyntikulut, korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Perusteet

Siitä huolimatta, että projektikohtainen työmaasopimus on tehty, työnantajalla ei ole oikeutta yksipuolisesti määritellä, onko työn hintaan lisäävästi tai vähentävästi oleellisesti vaikuttavia massoitteluvirheitä ollut. Kun työntekijäpuoli ilmoitti, että tällaisia massoitteluvirheitä oli, syntyi työnantajalle työehtosopimuksen mukaan velvollisuus loppulaskelman esittämiseen.

Amplit Oy on laiminlyönyt työehtosopimuksen 7 § B:n kohdan 8.3 mukaisen velvollisuutensa laatia loppulaskelma urakkahinnoittelun taulukoiden mukaisessa järjestyksessä osasummia käyttäen ja siten, että yksityiskohtaiset asennushinnat voidaan tarkistaa.

Amplit Oy:n loppulaskelman tekemisen laiminlyömisestä on ollut seurauksena, että yhtiö on edelleen evännyt työryhmältä työehtosopimuksen 7 § B:n kohdan 8.4 mukaisen oikeuden verrata loppulaskelmia, joten Amplit Oy on rikkonut myös kohtaa 8.4.

Paikallisen erimielisyysmuistion 11.6.2009 liitteenä olevat työnantajan ja työntekijöiden laskelmat osoittavat, että erimielisyyskohtia on suuri määrä. Tärkeimmät erimielisyyden kohteet ilmenevät 7.10.2009 päivätystä muistiosta.

Amplit Oy on laiminlyömällä työehtosopimuksen mukaisen loppulaskelman tekemisen ja eväämällä työntekijöiltä oikeuden loppulaskelmien vertailuun tietensä rikkonut työehtosopimusta ja on sen vuoksi velvoitettava maksamaan hyvityssakkoa.

Amplit Oy on eronnut Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ry:n jäsenyydestä 31.12.2009. Se on kuitenkin ollut kanteessa tarkoitetun työmaan aikana TIKLI ry:n jäsenyyden perusteella sidottu työehtosopimukseen.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Amplit Oy on kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.

Amplit Oy on vaatinut Sähköalojen ammattiliitto ry:n velvoittamista korvaamaan Amplit Oy:n oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Urakan loppulaskelmaa koskeva työehtosopimuksen 7 § B:n 8.3 kohdan 4 momentti on luonteeltaan niin sanottu perälautasäännös, jota noudatetaan tilanteessa, jossa muusta ei ole sovittu.

Urakkatyötä ja siihen liittyviä mahdollisia epäselvyyksiä arvioitaessa lähtökohtana on työmaasopimus ja siinä olevat kirjaukset. Työehtosopimuksen 7 § B:n kohdassa on määräys siitä, mitä työmaasopimuksen tulee vähintään sisältää. Tämän lisäksi on mahdollista sopia muista asioista. Myös näistä asioista syntyvien erimielisyyksien tai epäselvyyksien selvittämisen lähtökohta on työmaasopimus.

Kun loppulaskelman tekemisestä on sovittu paikallisella sopimuksella, noudatetaan loppulaskelman tekemisessä ensisijaisesti sen määräyksiä. Kyseistä urakkatyömaata koskevalla työmaasopimuksella on sovittu massoitteluvirheiden selvittämisestä. Selvittämismääräyksen tarkoituksena on sallia loppulaskelman tarpeellisuuden tutkiminen ennen kuin loppulaskelmaa on ryhdyttävä tekemään. Mikäli mahdollisten massoitteluvirheiden tutkimisen tuloksena herää epäilys työhintaan oleellisesti vaikuttavien virheiden olemassaolosta, on loppulaskelma työmaasopimuksen mukaan laadittava riidanalaisen summan osalta. Mikäli epäilys virheestä syntyy, on siis tässäkin tapauksessa tarkasteltava vain sitä oleellista muutosta, jonka katsotaan syntyneen suhteessa alkuperäiseen laskelmaan. Lopputuloksena on alkuperäinen urakkahinta huomioituna tehdyn laskelman tulosten mahdollisesti aiheuttamilla muutoksilla. Kuten työmaasopimuksesta ilmenee, muutokset voivat vaikuttaa työhintaan lisäävästi tai vähentävästi.

Tämän paikallisesti tehdyn sopimuksen määräykseen pohjautuen osapuolet ovat mitanneet asennettuja tarvikemääriä. Paikallisesta erimielisyysmuistiosta, joka on päivätty 11.6.2010 ilmenee, että Amplit Oy on tehnyt eriteltyjä mittauksia hyvissä ajoin selvittääkseen, onko työmaasopimuksessa mainitun tavoitepalkkasumman perusteena käytetyssä massaluettelossa työmaasopimuksen tarkoittamia olennaisia virheitä.

Työnantajan mittaukset tehtiin suurimmaksi osaksi loppukuvista, mutta ATK-kaapeleiden osalta mittaus suoritettiin ATK-mittarilla. Loppukuvat kertovat kohtuullisella tarkkuudella, kuinka paljon kulloinkin mitattua tarviketta on kulunut. ATK-mittari antaa tarkan tuloksen. Työnantajan mittaustavoilla kaikki pienet eroavaisuudet eivät selvinneet, mutta näin on voitu kuitenkin riittävällä tavalla selvittää, onko olennaisia eroja ollut. Työnantaja on myös selvittänyt työryhmän edustajalle mittausten tulokset ja sen, mihin ne perustuvat.

Jos erimielisyys kohdistuu koko laskelmaan, tehdään mittaus koko urakan osalta uudestaan. Jos pystytään osoittamaan, missä kohden osapuolten laskelmissa on olennainen ero, voidaan mittaus tehdä vain tältä osin. Työnantajan mittaustavoilla saavutettiin tulos, joka ei antanut aihetta epäillä työmaasopimuksen perustana olleiden laskelmien oikeellisuutta. Työryhmän kannan mukaiset massalistaylitykset selittynevät sillä, että mittaukset ori tehty tilauslistojen perusteella ottamatta huomioon sitä, ettei kaikkia tarvikkeita ole käytetty.

Amplit Oy on esittänyt kirjallisesti käsityksensä oikeasta palkkasummasta ja sen laskennasta tarkoituksenmukaisesti eriteltynä. Amplit Oy:n toimistossa 7.10.2009 tehdystä muistiosta ilmenevät tärkeimmät mittaustulokset. Lasketuista palkkasummista ilmenee, että Amplit Oy:n saama palkkasumma oli niin lähellä työmaasopimukseen kirjattua tavoitepalkkasummaa, ettei perusteltua epäilyä oleellisesta virheestä katsottu syntyvän.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Paikallisen erimielisyysmuistion 11.6.2009 liitteenä 2 oleva työntekijäpuolen laskelma

2. Muistio 7.10.2009

Vastaajan kirjalliset todisteet

1. Muistio 8.10.2009

2. Muistio kaapelimittauksista 19.10.2009

3. Mittausten vertailu 20.10.2009

Kantajan henkilötodistelu

1. Kärkimies G todistelutarkoituksessa

Vastaajan henkilötodistelu

1. Projektipäällikkö Z

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Erimielisyys

Amplit Oy:n ja työntekijäpuolen välillä on tehty 17.9.2007 sähköasennusalan työehtosopimuksen 7§ B. 4.1. kohdassa tarkoitettu työmaasopimus, joka sisältää muun muassa sen sisältöisen palkkausta koskevan määräyksen kuin edellä olevasta kertoelmasta ilmenee. Sopimusosapuolet ovat sittemmin jääneet erimielisiksi urakan loppusummasta.

Sähköalojen ammattiliitto ry on katsonut, että tilanteessa, jossa osapuolet eivät ole yksimielisiä urakan loppusummasta, Amplit Oy:llä on ollut työehtosopimuksen 7 §:n B 8.3. kohdan mukaan velvollisuus laatia loppulaskelma urakkahinnoittelun taulukoiden mukaisessa järjestyksessä osasummia käyttäen ja siten, että yksityiskohtaiset asennushinnat voidaan tarkistaa. Amplit Oy:n mukaan työnantajalla ei ollut tällaista velvollisuutta, koska loppulaskelman tekemisestä on sovittu työmaasopimuksella.

Esitetty näyttö

Kantajan puolelta todistelutarkoituksessa kuultu G on toiminut kysymyksessä olevalla urakkatyömaalla kärkimiehenä. Urakka koski Ilmatieteen laitoksen maanalaista väestösuojaa. Kohteen erikoislaatuisuudesta johtuen urakasta tehtiin työnantajan aloitteesta työmaasopimus. Työmaasopimusta tehtäessä pohjana olivat työmaalle laskettujen materiaalien määrät. Koska lasketut massamäärät vaikuttivat pieniltä, G oli vaatinut otettavaksi sopimukseen määräystä siitä, että mikäli massamäärät ylittyvät, lisääntyneestä työmäärästä palkka lasketaan työehtosopimuksen urakkahinnoittelun mukaisesti. Työmaasopimuksesta neuvoteltaessa työnantaja ilmoitti, että urakkatyöhintaan sisältyy useita hinnoittelemattomia töitä.

G oli vuoden 2008 joulukuussa esittänyt työnantajalle työntekijäpuolen urakkaa koskevan laskelman, johon työnantaja ei ollut reagoinut. Sittemmin kumpikin osapuoli oli esittänyt oman laskelmansa urakan loppuhinnasta. Työnantajan lisäsi laskelmaansa alkuperäisestä laskelmasta puuttuvan kaapelimäärän 11 000 metriä. Työnantajan esittämä laskelma ei ollut työehtosopimuksen urakkahinnoittelumääräysten mukainen. Sen lisäksi, että laskelmassa ei ole otettu millään tavoin huomioon tehtyjä urakkahinnoittelussa hinnoittelemattomia töitä, laskelmasta puuttui kokonaan myös useita urakkahinnoittelussa mainittuja töitä. Myös työmäärät poikkesivat laskelmassa siitä, mitä työntekijät todellisuudessa olivat asentaneet. Työnantajan laskelmassa ei ollut myöskään mainittu urakkahinnoitteluperustetta tai urakkahinnoittelu saattoi perustua johonkin muuhun kuin työehtosopimuksen urakkahinnoitteluun.

Osapuolten 19.10.2009 yhdessä tekemä urakan mittaus oli tehty kuvien pohjalta työnantajapuolen vaatimuksesta. Jos työ olisi tehty paikan päällä, olisi urakan mittaajille jouduttu tekemään turvaselvitys ja itse mittaaminen olisi edellyttänyt viikkojen työtä. Loppupiirustuksien perusteella tehdyssä urakan mittauksessa muun muassa tulokseksi saatu asennettujen kaapeleiden määrä poikkesi todellisuudessa asennetusta, koska kuvien perusteella tehdyssä mittauksessa eivät korkeuserot tulleet esille.

Työnantajapuolen kirjalliseksi todisteeksi jättämästä laskelmien vertailusta ilmenee, että yhdessä suoritetun mittauksen perusteella asennettujen eri kaapeleiden määrät ovat olleet pienemmät kuin työnantajan laatiman laskelman vastaavat määrät. Sen sijaan työryhmän ilmoitukseen perustuvien asennettujen kaapeleiden määrä on ollut suurempi kuin mittauksen ja työnantajan laskelman osoittamat määrät. Urakkapalkka työntekijöille on maksettu työnantajan tekemän laskelman perusteella.

Arviointi ja johtopäätökset

Työehtosopimuksen 7 § B:n 8.3 kohta sisältää urakkalaskelmaa koskevat määräykset. Kohdan neljännessä kappaleessa on todettu, että mikäli muusta ei ole sovittu, tulee urakkahinnoittelun mukaan tehdyn työn loppulaskelma laatia urakkahinnoittelun taulukoiden mukaisessa järjestyksessä osasummia käyttäen kuitenkin siten, että yksityiskohtaiset asennushinnat voidaan tarkistaa.

Sähköalojen ammattiliitto ry on kanteessaan lähtenyt siitä, että tehdystä työmaasopimuksesta huolimatta työnantajalla ei ole oikeutta yksipuolisesti määritellä, onko työn hintaan oleellisesti vaikuttavia massoitteluvirheitä ollut. Sähköalojen ammattiliitto ry:n mukaan työnantajalle syntyi työehtosopimuksen mukainen velvollisuus loppulaskelman tekemiseen, jos työntekijäpuoli ilmoitti, että tällaisia massoitteluvirheitä oli.

Suoritetuista kaapelimittauksista on laadittu muistio, jonka molemmat osapuolet ovat allekirjoittaneet. Työnantaja on laatimaansa laskelmien vertailuun lisännyt yhteisesti saatuihin mittaustuloksiin muun muassa kytkentävaroja ja muita asennuksia, joita ei ollut otettu huomioon yhteisessä mittauksessa. Laskelmien vertailusta ilmenevin tavoin Amplit Oy:n laskelmassaan esittämät työmäärät ovat ylittäneet yhteiseen mittaukseen perustuvat työmäärät.

Esillä olevassa tapauksessa osapuolet ovat sopineet urakkalaskelman tekemisestä työmaasopimuksella. Urakkapalkkasummaan vaikuttavia massoitteluvirheitä on myös urakan aikana korjattu työmaasopimuksessa edellytetyin tavoin. Yhteisesti suoritettu urakan mittaus ei myöskään osoita, että urakan kohdalla olisi ollut sellaisia oleellisia massoitteluvirheitä, joita työmaasopimuksessa tarkoitetaan. Kun Amplit Oy on menetellyt asiassa työmaasopimuksen mukaisesti, ei yhtiöllä ole ollut velvollisuutta kanteessa vaaditun mukaisen loppulaskelman tekemiseen pelkästään sillä perusteella, että työntekijäpuolen näkemyksen mukaan työnantajan esittämä laskelma sisälsi massoitteluvirheitä. Amplit Oy ei ole siten rikkonut asiassa työehtosopimusta.

Oikeudenkäyntikulut

Jutun hävitessään Sähköalojen ammattiliitto ry on työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 1 momentin nojalla velvollinen korvaamaan Amplit Oy:n oikeudenkäyntikulut. Kulujen määräksi on ilmoitettu 3.150 euroa. Sähköalojen ammattiliitto ry on määrällisesti myöntänyt Amplit Oy:n oikeudenkäyntikuluvaatimuksen oikeaksi.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Sähköalojen ammattiliitto ry velvoitetaan korvaamaan Amplit Oy:n oikeudenkäyntikulut 3.150 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Ruikka puheenjohtajana sekä Äimä, Nyyssölä, Lindahl, Vuorio ja Sillanpää jäseninä. Sihteeri on ollut Laurila.

Tuomiosta on äänestetty.

Eri mieltä olevan jäsen Sillanpään lausunto, johon jäsen Vuorio yhtyi:

Yhdyn tuomioon muilta osin mutta oikeudenkäyntikulujen osalta katson, että asia on ollut siinä määrin epäselvä, että Sähköalojen ammattiliitto ry:llä on ollut aihetta tähän oikeudenkäyntiin, minkä vuoksi työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n nojalla määrään, että Amplit Oy jutun voittaessaankin saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.