TT:2011-77 · Työtuomioistuin

Yhtiötä koskevan työehtosopimuksen vakiintuneen soveltamiskäytännön mukaan lomaltapaluurahan maksamisen yleisenä edellytyksenä oli työntekijän lomalta työhön palaaminen. Käytäntö vastasi sopimusmääräyksen tarkoitusta ja oikeaa sisältöä, vaikka määräyksen tekstiin tätä edellytystä ei ollut kirjattu. Tätä tulkintaa puolsivat myös määräyksen otsikko ja yksittäiset muut tekstikohdat. Näin ollen työntekijällä, joka oli ollut vuosilomalla irtisanomisajan lopussa palaamatta työhön, ei ollut oikeutta vaatimaansa lomaltapaluurahaan.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 77

KANTAJA

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry

VASTAAJA

Palvelualojen työnantajat PALTA ry

KUULTAVA

Pelika net Oy

ASIA

Työehtosopimuksen tulkinta

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 2.3.2011

Pääkäsittely 30.5.2011

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 9.11.2007 allekirjoitetun Pelika net Oy:tä koskevan työehtosopimuksen lomaltapaluurahaa koskevassa 14 §:ssä on muun ohessa seuraavat määräykset:

1. Henkilölle maksetaan lomaltapaluurahana 50 % hänen vuosilomapalkastaan. Lomaltapaluurahan maksamisajankohdasta voidaan PELIKA net Oy:ssä tarpeen mukaan sopia erikseen.

2. Lomaltapaluurahan saamisen edellytyksenä on, että henkilö aloittaa vuosilomansa ilmoitettuna tai sovittuna ajankohtana. Oikeus lomaltapaluurahaan syntyy myös, jos hän välittömästi ennen vuosiloman alkamista työsuhteen kestäessä on ollut poissa työstä työnantajan suostumuksella.

Pöytäkirjamerkintä:

Työstä poissaolo hoitovapaan vuoksi rinnastetaan tilanteisiin, joissa henkilö on poissa työnantajan suostumuksella. Lomaltapaluuraha maksetaan kun hän palaa työhön hoitovapaalta työsopimuslain tarkoittaman ilmoituksen tai siihen perustelluista syistä tehdyn muutoksen mukaisesti.

3. Vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvälle henkilölle maksetaan lomaltapaluuraha edellä mainittuna prosenttina vuosilomapalkasta tai vuosilomakorvauksesta.

4. Lomaltapaluuraha maksetaan asevelvollisuuttaan suorittamaan lähtevälle henkilölle hänen palattuaan sen jälkeen asianmukaisesti työhön. Tällöin maksettavan lomaltapaluurahan määrä lasketaan hänen palvelukseen astuessa sovellettavan työehtosopimuksen osoittamalla prosenttina siitä lomapalkasta ja vuosilomakorvauksesta, joka maksettiin hänen palvelukseen astuessaan.

KANNE

Vaatimukset

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry on vaatinut, että työtuomioistuin

vahvistaa, että A.lla on oikeus lomaltapaluurahaan vuodelta 2010,

velvoittaa Pelika net Oy:n maksamaan A:lle lomaltapaluurahan 786,84 euroa, ja

velvoittaa Erityispalvelujen työnantajaliitto ry:n ja Pelika net Oy:n korvaamaan Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen siitä lukien, kun työtuomioistuimen tuomion antopäivästä on kulunut yksi kuukausi.

Perusteet

A työskenteli Pelika net Oy:n ja sen edeltäjän Raha-automaattiyhdistyksen palveluksessa vuodesta 1977 lähtien. A:n työsuhde irtisanottiin taloudellisesta ja tuotannollisesta syystä 23.11.2009. Työsuhde päättyi 23.5.2010. A oli työnantajansa määräämällä vuosilomalla 3.-23.5.2010. Työnantaja ei maksanut vuosiloman ajalta lomaltapaluurahaa. Sen määrä on 786,84 euroa.

Pelika net Oy:tä koskevan työehtosopimuksen 14 § sisältää määräyksen lomaltapaluurahan maksamisen edellytyksistä. Työehtosopimuksen 14 §:n 2 kohdan mukaan lomaltapaluurahan saamisen edellytyksenä on, että henkilö aloittaa vuosilomansa ilmoitettuna tai sovittuna ajankohtana. Työehtosopimuksen määräys ei siis vaadi lomalta palaamista edellytyksenä lomaltapaluurahojen maksamiselle. Riittää, että työntekijä aloittaa lomansa sovittuna ajankohtajana. A:lla on siten työehtosopimuksen määräyksen perusteella oikeus vaatimaansa lomaltapaluurahaan.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Palvelualojen työnantajat PALTA ry on vastauksessaan, johon Pelika net Oy on osaltaan yhtynyt, kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.

Palvelualojen työnantajat PALTA ry on lisäksi vaatinut Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n velvoittamista korvaamaan työnantajaliiton ja yhtiön oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Työehtosopimuksen lomaltapaluurahaa koskeva 14 §:n määräys on samasanaisena ollut voimassa koko työehtosopimuksen voimassaoloajan eli 1.3.1997 lukien. Yhtiössä ei aikana 1.1.1995 - 28.2.1997 ole ollut voimassa mitään työehtosopimusta. Työsuhteen ehtoina noudatettiin työsopimuksen, sen liitteen ja 1.10.1995 päivätyn "Pelika RAY Oy:n henkilöstöpolitiikka" ohjeen mukaisia ehtoja.

Työsopimuksen liitteen lomaltapaluurahaa koskevan 3 kohdan mukaan vuosilomalta työhön palaavalle työntekijälle suoritetaan lomaltapaluurahana 50 prosenttia hänen lakisääteisen vuosilomansa palkasta eli enintään viideltä viikolta. Yhtiön henkilöstöpolitiikka -ohjeen palvelussuhdeasioita koskevan 4.4 kohdan mukaan Raha-automaattiyhdistyksestä ennen 31.12.1995 siirtyneiden osalta lomaedut säilyvät ennallaan. A:n työsuhteessa noudatettiin kaikkia edellä mainittuja työsuhteen ehtoja.

Lomaltapaluurahan perusedellytys säilyi yhtiössä koko ajan ennallaan, mikä käy ilmi jo määräyksen otsikosta. Lomaltapaluurahan saamisedellytyksiä on täsmennetty 14 §:n 2 kohdassa ja sen pöytäkirjamerkinnässä siten, että vuosiloman alkaminen ei kaikissa tapauksissa ole edellyttänyt työssäoloa ja että poissaolo hoitovapaan takia katsotaan työnantajan suostumukseen perustuvaksi, jolloin lomaltapaluuraha maksetaan hoitovapaan jälkeen henkilön töihin palattua. Lomaltapaluurahan saamisedellytyksiä on täsmennetty myös 14 §.n 4 kohdassa siten, että korvaus maksetaan vuosiloman päättymistä seuranneen asevelvollisuusajan päättymisen jälkeen henkilön palatessa asianmukaisesti työhönsä. Työhön paluuedellytys on suljettu pois vain 14 §:n 3 kohdassa mainitussa eläkkeellesiirtymistilanteessa. Mikäli kantajan käsitys työhön paluuedellytyksestä olisi oikea, säännöksen otsikkona olisi lomaraha yleisen työmarkkinatermistön mukaisesti eikä 14 §:n 2-4 kohdille olisi ollut mitään tarvetta.

Yhtiön vakiintunut käytäntö koko työehtosopimushistoriansa ajan on edellyttänyt työhön paluuta. Palvelualojen ammattiliitto PAM ry ei ole työehtosopimusta solmittaessa tai sen jälkeen pyrkinyt silloista ohjeistusta kiistämään tahi muuttamaan.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. RAY:n työntekijöitä, pelinhoitajia ja toimihenkilöitä koskevat vuosien 1994-1995 työehtosopimukset ja PELIKA RAY:n työehtoja koskeva vuosien 1997-1998 työehtosopimus

Vastaajan kirjalliset todisteet

1. Työsopimus 17.2.1995 liitteineen

2. Pelika RAY Oy:n henkilöstöpolitiikka 1.10.1995

3. RAY:n työntekijöitä, pelinhoitajia ja toimihenkilöitä koskevat vuosien 1994-1995 työehtosopimukset ja PELIKA RAY:n työehtoja koskeva vuosien 1997-1998 työehtosopimus

Kantajan henkilötodistelu

1. Sopimusasiantuntija B

Vastaajan henkilötodistelu

1. Oikeustieteen kandidaatti C

2. Pelika net Oy:n hallituksen puheenjohtaja D

3. Taloussihteeri E

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Sopimusmääräyksen tulkinnasta ja soveltamiskäytännöstä esitetty selvitys

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:ssä sopimusasiantuntijana toiminut B on osallistunut alan työehtosopimusneuvotteluihin. B:n mukaan vuoden 1996 loppupuolella alettiin neuvotella Pelika net Oy:tä koskevaa työehtosopimusta. Todistaja kertoi laatineensa työehtosopimuksen tekstiehdotuksen ja esittäneensä sen sopimusneuvotteluissa työnantajapuolelle. Lomaltapaluuraha maksettiin yhtiössä 90-luvulla kaikille työntekijöille kerran vuodessa kesäkuussa lomallaoloajankohdasta riippumatta. Pelika net Oy:tä koskevan työehtosopimuksen lomaltapaluurahamääräys sovittiin työehtosopimusneuvotteluissa vastaamaan yhtiön käytäntöä siten, ettei lomaltapaluurahan maksamisen edellytyksenä enää ollut työntekijän lomalta työhön palaaminen.

Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n asiamiehenä toimiva C on osallistunut Raha-automaattiyhdistyksen työehtosopimusten sopimusneuvotteluihin vuodesta 1994 lähtien ja Pelika net Oy:tä koskevan työehtosopimuksen sopimusneuvotteluihin vuodesta 1996 lähtien. C:n mukaan Raha-automaattiyhdistyksen työehtosopimuksissa oli nimenomaiset määräykset, joiden mukaan lomaltapaluurahan maksaminen edellytti työntekijän lomalta työhön palaamista. Sen jälkeen kun Pelika net Oy erotettiin Raha-automaattiyhdistyksestä erilliseksi yhtiöksi, yhtiössä ei ollut 1.1.1995 alkaen 28.2.1997 asti voimassa työehtosopimusta. Pelika net Oy:tä koskevaa työehtosopimusta alettiin neuvotella vuonna 1996.

Todistaja C on kertonut laatineensa työehtosopimuksen tekstin tietokoneellaan olleiden edellisten sopimustekstien pohjalta. Uudessa sopimuksessa pyrittiin yksinkertaisuuteen, lyhyyteen ja helppolukuisuuteen. Raha-automaattiyhdistyksen työehtosopimusta ja sen aikaista käytäntöä ei ollut työehtosopimuksella tarkoitus muuttaa asiallisesti erästä palkkauskysymystä lukuunottamatta. Lomaltapaluurahan maksamisen edellytyksistä ei siten ollut tarkoitus poistaa työntekijän lomalta työhön palaamista, vaikka tekstiä lyhennettiinkin. Poikkeukset hoitovapaan, vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeen sekä asevelvollisuuden osalta olivat myös Raha-automaattiyhdistyksen työehtosopimuksessa. Työntekijäpuoli ei esittänyt muutoksia Raha-automaattiyhdistyksen ajoilta peräisin olevaan lomaltapaluurahaa koskevaan määräykseen ja käytäntöön. Yhtiössä on koko ajan ollut lomaltapaluuedellytys voimassa lomaltapaluurahoja työntekijöille maksettaessa.

Pelika net Oy:n toimitusjohtajana toimineen D:n mukaan viihdepeleihin ja musiikkiautomaatteihin liittyvät toiminnot irrotettiin 1994 Raha-automaattiyhdistyksestä perustamalla niitä toimintoja varten tytäryhtiö Pelika RAY Oy. Raha-automaattiyhdistys myi Pelika RAY Oy:n keväällä 2000 ja sen nimi muutettiin Pelika net Oy:ksi. Pelika RAY Oy:hyn työntekijät siirtyivät pääasiassa Raha-automaattiyhdistyksestä entisin työsuhteen ehdoin. Raha-automaattiyhdistyksessä noudatettu käytäntö lomaltapaluurahan maksamisessa edellytti työntekijän lomalta työhön palaamista. Sama käytäntö jatkui myös Pelika net Oy:ssä. Yhtiötä koskevalla työehtosopimuksella ei ollut tarkoitus muuttaa lomalta työhön paluuedellytystä lomaltapaluurahan maksamisessa. Työntekijäliitto ei sopimusneuvotteluissa edes ehdottanut tällaista muutosta.

Pelika net Oy:n taloussihteerinä vuodesta 1999 alkaen toimineen E:n mukaan yhtiössä oli 90-luvun lopulla lähes sata työntekijää ja tällä hetkellä heitä on 19. Yhtiö on aina lomaltapaluurahaa maksaessaan edellyttänyt, että työntekijä palaa lomalta työhön takaisin. Lomaltapaluuraha on yhtiössä maksettu kesäkuun palkanmaksun yhteydessä 15.6. Ennakkoon maksettu lomaltapaluuraha on kuitenkin peritty takaisin työsuhteen päätyttyä esimerkiksi ennen kuin talviloma on pidetty. Vuosina 2000-2008 on kuusitoista työntekijää joutunut työsuhteen päätyttyä maksamaan ennakkoon kesäkuussa maksetun lomaltapaluurahan takaisin lopputilin yhteydessä. Vuosina 1998 ja 1999 vastaavassa tilanteessa oli ollut kuusi työntekijää.

Arviointi ja johtopäätökset

Pelika net Oy:tä koskevan työehtosopimuksen lomaltapaluurahaa koskevan 14 §:n 2 kohdan mukaan lomaltapaluurahan saamisen edellytyksenä on, että henkilö aloittaa vuosilomansa ilmoitettuna tai sovittuna ajankohtana. Määräyksen sanamuoto ei aseta lomaltapaluurahan saamiselle loman päätyttyä muita edellytyksiä kuin vuosiloman aloittamisen ilmoitettuna tai sovittuna ajankohtana. Määräyksen otsikko lomaltapaluuraha kuitenkin viittaa siihen, että lomaltapaluurahan maksamisen edellytyksenä olisi työntekijän lomalta työhön palaaminen. Määräyksessä on työhönpaluun edellytys myös erikseen todettu hoitovapaan ja asevelvollisuuden yhteydessä, ja vain vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeelle jäävään työntekijään edellytystä ei määräyksen mukaan sovelleta.

Esitetyn selvityksen mukaan Raha-automaattiyhdistys perusti 1994 viihdepeleihin ja musiikkiautomaatteihin liittyviä toimintojaan varten Pelika RAY Oy:n, jonka nimi vuonna 2000 muutettiin Pelika net Oy:ksi. Raha-automaattiyhdistyksen työntekijöitä, pelinhoitajia ja toimihenkilöitä koskevissa vuosien 1994-1995 työehtosopimuksissa lomaltapaluurahan saamisen edellytyksenä oli, että työntekijä aloittaa vuosilomansa ilmoitettuna tai sovittuna aikana ja palaa työhön heti vuosiloman päätyttyä.

Yhtiö oli 1.1.1995 alkaen sopimuksettomassa tilassa talokohtaisen työehtosopimuksen solmimiseen 28.2.1997 asti. C on todistajana kertonut, että työnantajapuoli laati työehtosopimuksen tekstin yksinkertaistamalla ja lyhentämällä Raha-automaattiyhdistyksen työehtosopimusta sen sisältöä muuttamatta. Työtuomioistuin ei pidä uskottavana, että lomaltapaluuta koskeva edellytys olisi tarkoitettu jättää pois, kun tekstiä on työnantajapuolen toimesta yksinkertaistettu ja lyhennetty.

E on todistajana kertonut, että yhtiö on perinyt työntekijälle ennakkoon maksetun lomaltapaluurahan takaisin työsuhteen päätyttyä, mikäli työntekijän työhönpaluuehto ei ole täyttynyt. Yhtiön 24 työntekijää on vuosina 1998-2008 joutunut työsuhteen päätyttyä maksamaan ennakkoon kesäkuussa maksetun lomaltapaluurahan takaisin lopputilin yhteydessä. Soveltamiskäytäntö yhtiössä on ollut työnantajan tässä jutussa esittämän tulkinnan mukainen. Tätä käytäntöä ei ole aiemmin missään vaiheessa riitautettu.

Pelika net Oy:tä koskevan työehtosopimuksen vakiintuneen soveltamiskäytännön mukaan lomaltapaluurahan maksamisen yleisenä edellytyksenä on työntekijän lomalta työhön palaaminen. Työtuomioistuin katsoo, että käytäntö vastaa sopimusmääräyksen tarkoitusta ja oikeaa sisältöä. Tätä tulkintaa puoltavat myös määräyksen otsikko ja yksittäiset muut tekstikohdat. Näin ollen työtuomioistuin katsoo, että A:lla ei ole oikeutta vaatimaansa lomaltapaluurahaan vuodelta 2010.

Oikeudenkäyntikulut

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry on jutun hävitessään työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 1 momentin nojalla velvollinen korvaamaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja Pelika net Oy:n oikeudenkäyntikulut, joiden määräksi on ilmoitettu 3.760 euroa. Vaadittu määrä on riidaton.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry velvoitetaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja Pelika net Oy:n yhteiset oikeudenkäyntikulut 3.760 eurolla, jolle on maksettava viivästys-korkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Siitonen, Sutela, Lindahl, Ahokas ja Lehto jäseninä. Sihteeri on ollut Salonen.

Tuomio on yksimielinen.