Legislator Case Law & Legislation
DE FR IT EN
Analyze in Legislator
TT:2011-54 AI generated

Labor court dismissed union strike claim for management rights violation due to insufficient procedural evidence.

Case Number TT:2011-54
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Dismissed
Open official source Machine-readable Markdown (.md)

Legislator summary

AI generated

The Finnish Labour Court dismissed the union's claim that a strike violated the employer's management rights under the collective agreement. The union argued the strike opposed a lawful consultation process regarding job cuts, but failed to specify the subject matter of negotiations or provide evidence of management demands. The court ruled that without specific facts linking the strike to the management clause or the collective agreement's strike provision, the claim lacked necessary proof.

Legislator headnote

AI generated

Työehtosopimuslain 15 §; Työehtosopimuslain 27 §:n nojalla työtaistelutoimenpide on kohdistuttava työehtosopimuksessa säädettyyn työjohtamisvaltaan tai työrauhavelvoitteeseen, jolloin kanteen on esitettävä konkreettinen näyttö vaatimuksista ja neuvottelujen aiheesta.

Keywords

AI generated
labor strike management rights collective agreement strike provision procedural evidence consultation process labor dispute

Cited Legislation

AI generated
Työehtosopimuslain 15 §
Työehtosopimuslain 27 §
Työtuomioistuimesta annetun lain 33a §
Jutun hävitessään Palvelualojen työnantajat PALTA ry on työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n nojalla velvollinen korvaamaan Ammattiliitto Pro ry:n oikeudenkäyntikulut.
Korkolain 4 § 1 momentti
AI generated
labour_1987_96
Labor court dismisses strike penalty claim when strike stems solely from employer's fault and unfair management.
labour_2014_169
Union and union branch fined for strike violating employer's management rights and union supervision duty.
labour_1972_14
Labor court dismisses claim when employee initiates collective agreement interpretation without union consent and employer lacks standing.
labour_1978_1
Labor court dismissed union strike claim as employer did not violate peace obligation by halting work.
labour_1989_99
Labor court dismissed union strike pressure claim but reduced penalty for employer's lenient conduct.

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

Työtaistelutoimenpide oli kantajan mukaan kohdistunut työehtosopimuksessa olevaan työnjohtomääräykseen, koska työnseisauksella oli vastustettu laillisesti aloitettua yhteistoimintamenettelyä. Kanteessa ei ilmoitettu, mitä asiaa yhteistoimintaneuvottelut olivat koskeneet, eikä kanteen kiistämisen jälkeenkään tarkemmin kerrottu tai esitetty todistelua siitä, mitä työnjohtovallan käyttämistä koskevia vaatimuksia lakon yhteydessä ehkä oli esitetty. Vastaajan mukaan toimihenkilöiden vastalause oli kohdistunut vain yhtiön menettelytapaan yhteistoimintaneuvotteluissa, joista ei ollut määräyksiä työehtosopimuksessa.

Asiassa katsottiin jääneen näyttämättä, että työtaistelutoimenpiteellä olisi painostettu työnantajaa työnjohto-oikeuden käyttämistä koskevassa asiassa. Työtaistelutoimenpide ei ollut kohdistunut työehtosopimuslaissa tarkoitetuin tavoin myöskään työehtosopimuksessa olevaan työrauhalausekkeeseen. Työnantajaliiton työrauhakanne tuli siten hylätyksi. (Ään. tuomion perusteluista)

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 54

KANTAJA

Palvelualojen työnantajat PALTA ry

VASTAAJA

Ammattiliitto Pro ry

ASIA

Työrauhavelvollisuuden rikkominen

KANNE

Vaatimukset

Palvelualojen työnantajat PALTA ry on vaatinut, että työtuomioistuin tuomitsee Ammattiliitto Pro ry:n hyvityssakkoon työrauhavelvollisuuden rikkomisesta.

Palvelualojen työnantajat PALTA ry on vaatinut, että Ammattiliitto Pro ry velvoitetaan korvaamaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Perusteet

Ammattiliitto Pro ry:n liittohallitus on ilmoittanut päättäneensä 30.3.2011 alkavasta TeliaSonera Finland Oyj:n toimintoja koskevasta lakosta. Ammattiliitto on ilmoittanut lakon syyksi käytävät yhteistoimintaneuvottelut. Lakon on ilmoitettu alkavan 30.3.2011 kello 11 ja päättyvän 3.4.2011 kello 23.59. Työtaistelu on toteutettu ilmoituksen mukaisesti.

Työtaistelu kohdistui asianosaisten välisen ICT-alan toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen 3 §:n 1 kohtaan, jonka mukaan työantajalla on oikeus ottaa toimeen ja päättää työsuhde työlainsäädännön mukaisesti sekä määrätä työn johtamisesta. Lisäksi työtaistelutoimenpide kohdistui työehtosopimuksen 27 §:ssä olevaan määräykseen työrauhavelvoitteesta.

Palvelualojen työnantajat PALTA ry on 29.3.2011 lähettänyt Ammattiliitto Pro ry:lle kehotuksen säilyttää työrauha.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Ammattiliitto Pro ry on kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.

Ammattiliitto Pro ry on lisäksi vaatinut Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n velvoittamista korvaamaan Ammattiliitto Pro ry:n oikeudenkäyntikulut korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antamisesta lukien.

Kanteen kiistämisen perusteet

Yhtiön tulosjulkistuksessa 3.2.2011 yhtiön toimitusjohtaja ilmoitti Suomessa irtisanottavien määräksi 165 toimihenkilöä. Tällaisesta ei ole neuvoteltu yhteistoimintamenettelyssä ennen mainittua ilmoitusta. Yhtiössä on järjestäytyneitä toimihenkilöitä noin 2.200 toimihenkilöiden kokonaismäärän ollessa noin 3.000.

Työtaistelutoimenpide oli mielenilmaus sitä vastaan, että kansainvälisessä konserniyhtiössä emoyhtiön toimitusjohtaja julkistaa henkilöstöön olennaisesti vaikuttavia asioita tiedotteessaan, käymättä näistä asioista neuvonpitoa henkilöstön kanssa. Neuvotteluvelvoitetta ei ole säännelty työehtosopimuksessa. Kysymys oli myös poliittisluontoisesta vaikuttamisesta. konserneissa sovellettaviin yhteistoimintasäännöksiin. Työtaistelutoimenpide ei kohdistunut yhteistoimintaneuvottelujen aloittamiseen yhtiössä eikä mielenilmaisulla ollut tarkoitus rajoittaa yhtiön oikeutta tehdä liikkeenjohdollisia päätöksiä tai muutoinkaan johtaa työtä.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n kehotus työrauhan säilyttämiseksi 29.3.2011.

Vastaajan kirjalliset todisteet

1. Jäsentiedote

2. Lehdistötiedote 3.2.2011

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Työtaistelutoimenpide

Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n jäsenyrityksessä TeliaSonera Finland Oyj:ssä työskentelevät Ammattiliitto Pro ry:n jäsenet ovat olleet kanteessa kerrotuin tavoin lakossa 30.3.2011 kello 11 ja 3.4.2011 kello 23.59 välisen ajan. Lakkoon on osallistunut vastaajan ilmoituksen mukaan 2 200 liiton jäsentä.

Työtaistelun kohdistuminen työehtosopimukseen

Kantajan mukaan työtaistelutoimenpide on kohdistunut työehtosopimuksen 3 §:ssä olevaan työnjohtomääräykseen, koska työnseisauksella on vastustettu laillisesti aloitettua yhteistoimintamenettelyä. Kanteessa ei ole ilmoitettu, mitä asiaa yhteistoimintaneuvottelut ovat koskeneet. Kanteessa ei ole myöskään tarkemmin kerrottu eikä esitetty mitään todistelua ammattiliiton toimenpiteen painostustarkoituksesta, kuten siitä, minkälaisia vaatimuksia Ammattiliitto Pro ry on työnseisauksen yhteydessä ehkä esittänyt.

Ammattiliitto puolestaan on esittänyt selvitystä sen osoittamiseksi, että työtaistelutoimenpide on ollut vastalause vain sille, että työnantaja on tehnyt päätöksen neuvottelematta asiasta ensin henkilöstön kanssa. Yhteistoimintamenettelystä ei ole määräyksiä työehtosopimuksessa, joten toimenpide ei ole vastauksen mukaan kohdistunut työehtosopimukseen.

Esitetyn selvityksen perusteella työtuomioistuin katsoo, ettei kantaja ole näyttänyt, että työtaistelutoimenpiteellä olisi painostettu työnantajaa työnjohto-oikeuden käyttämistä koskevassa asiassa.

Työtaistelutoimenpide ei ole kohdistunut myöskään työehtosopimuksen 27 §:ssä olevaan työrauhalausekkeeseen. Koska työrauhavelvollisuus ei kuulu työehtosopimuksella sovittaviin asioihin, tällaisella lausekkeella on vakiintuneen käytännön mukaan vain tiedottava merkitys.

Oikeudenkäyntikulut

Jutun hävitessään Palvelualojen työnantajat PALTA ry on työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n nojalla velvollinen korvaamaan Ammattiliitto Pro ry:n oikeudenkäyntikulut. Kulujen määrä on jätetty työtuomioistuimen harkintaan. Asian laatu ja sen hoitamiseksi tarpeelliset toimenpiteet huomioon ottaen työtuomioistuin katsoo kohtuulliseksi oikeudenkäyntikulukorvauksen määräksi 600 euroa.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Palvelualojen työnantajat PALTA ry velvoitetaan korvaamaan Ammattiliitto Pro ry:n oikeudenkäyntikulut 600 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Pärnänen, Nyyssölä, Rekola, Ahokas ja Koskinen jäseninä. Esittelijä on ollut Salonen.

Eri mieltä olevan jäsen Nyyssölän lausunto:

Totean, kuten työtuomioistuimen enemmistö, että työehtosopimuksessa ei ole määräyksiä yhteistoimintamenettelystä, joten työtaistelutoimenpide ei ole voinut kohdistua työehtosopimukseen tällä perusteella. Toimenpide ei ole voinut, kuten enemmistö toteaa, kohdistua myöskään työrauhavelvoitetta koskevaan lausekkeeseen, koska työtuomioistuimen vakiintuneen käytännön mukaan tällaisella lausekkeella on katsottu olevan vain tiedottava merkitys.

Ratkaisevaa on näin ollen, voidaanko työtaistelutoimenpiteen katsoa kohdistuneen työehtosopimuksen määräykseen, jonka mukaan työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja päättää työsuhde työlainsäädännön mukaisesti sekä määrätä työn johtamisesta.

Työtuomioistuimesta annetun lain 15 §:n mukaan haastehakemuksessa on ilmoitettava kantajan yksilöidyt vaatimukset ja ne seikat, joihin vaatimukset perustetaan.

Jutun haastehakemuksessa on ilmoitettu kantajan vaatimukset, mutta perusteiden osalta siinä on viitattu ainoastaan yhteistoimintamenettelyyn. Vastaajan kirjallisen vastauksen johdosta kantaja on antanut oikeudelle vielä kirjallisen lausuman. Myös tässä lausumassa kantaja on viitannut perusteiden osalta vain yhteistoimintamenettelyyn.

Työtaistelun ei voida tässä jutussa katsoa kohdistuneen työn johtamista koskevaan säännökseen yhteistoimintaperusteella. Kun muihin mahdollisiin perusteisiin ei ole lain 15 §:n mukaisesti viitattu, kanne on hylättävä. Olen näillä perusteilla jutun lopputuloksesta samaa mieltä kuin tuomioistuimen enemmistö.