TT:2011-48 · Työtuomioistuin

Lausuntopyynnössä oli kysymys siitä, sovellettiinko teknisen johtajan työhön teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden yleissitovaa työehtosopimusta vai kuuluiko tekninen johtaja työehtosopimuksen soveltamisalan ulkopuolelle jäävään johtohenkilöstöön. Asia jäi käräjäoikeuden ratkaistavaksi teknisen johtajan tehtävistä ja asemasta esitettävän selvityksen perusteella.

Sen seikan ratkaiseminen, kuuluiko lausuntopyynnössä tarkoitetun teknisen johtajan työ työaikalain soveltamisalan piiriin, kuului työtuomioistuimesta annetun lain mukaisen lausuntomenettelyn ulkopuolelle.

TYÖTUOMIOISTUIN LAUSUNTO Nro 48

KUULTAVAT

Teknologiateollisuus ry

Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry

ASIA

Helsingin käräjäoikeuden lausuntopyyntö palkkasaatavia koskevassa asiassa (A/ Gese International Oy, entinen Genano Services Oy)

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Teknologiateollisuus ry:n ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry:n välillä solmitussa työehtosopimuksen 1 §:ssä on seuraavan sisältöinen sopimuksen soveltamisalaa koskeva määräys:

Tätä sopimusta sovelletaan Teknologiateollisuus ry:n jäsenyritysten palveluksessa oleviin ylempiin toimihenkilöihin. Ylemmän toimihenkilön tehtävissä edellytetään korkeakoulu- tai ammatillisen korkea-asteen koulutuksen tasoista tiedollista ja taidollista valmiutta.

Sopimus ei koske yrityksen tai toimipaikan johtoon kuuluvia ja johtamiseen osallistuvia henkilöitä, ei myöskään näihin verrattavia johtoa avustavia asiantuntijoita eikä henkilöitä, jotka työsuhteeseen liittyvissä asioissa edustavat yritystä suhteessa ylempiin toimihenkilöihin ja joilla on oikeus tai valtuutus päättää ylempien toimihenkilöiden työehdoista.

Ylempien toimihenkilöiden tehtävät poikkeavat luonteeltaan teknologia-alan muiden toimihenkilöiden työehtosopimuksen tarkoittamista tehtävistä. Kuvaavaa ylemmän toimihenkilön tehtävälle on suhteellisen suuri itsenäisyys ja vastuu. Käytännössä yrityksessä ylemmän toimihenkilön tehtävä on yritysjohtoa avustava, keskijohtoon kuuluva esimiestehtävä tai erikoistietoja ja -taitoja edellyttävä asiantuntijatehtävä. Koulutuksen mukanaan tuoma muodollinen pätevyys tai sen puuttuminen ei kuitenkaan sinänsä ratkaise, kuuluuko henkilö ylempien toimihenkilöiden piiriin tai ei. Ylemmän toimihenkilön toimi on teknologiateollisuuden muiden toimihenkilöiden työehtosopimuksen soveltamisalan sisältämiä toimia vaativampi.

KÄSITTELY KÄRÄJÄOIKEUDESSA

KANNE

Vaatimukset

A on vaatinut Gese International Oy:n velvoittamista suorittamaan hänelle teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden työehtosopimukseen perustuvia maksamattomia yleiskorotuksia ajalta 1.3.2004 - 28.2.2005 yhteensä 342 euroa, ajalta 1.3.2005 - 31.5.2006 yhteensä 2.349,88 euroa, ajalta 1.6.2006 - 30.9.2007 yhteensä 4.030,65 euroa, ajalta 1.10.2007 - 30.9.2008 yhteensä 5.853,83 euroa, 12 prosentin kertakorvaus kesäkuun 2007 kuukausipalkasta yhteensä 725,86 euroa, ajalta 1.10.2008 - 31.1.2009 yhteensä 2.579,75 euroa ja ajalta 1.2.2009 - 14.4.2009 yhteensä 77,49 euroa sekä odotusajan palkkaa kuudelta päivältä yhteensä 1.932,55 euroa, kaikki määrät laillisine viivästyskorkoineen työsuhteen päättymisestä lukien. Lisäksi A on vaatinut Gese International Oy:n velvoittamista korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa korkoineen.

Perusteet

Yhtiö ei ollut maksanut teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden työehtosopimukseen perustuvia yleiskorotuksia. A on ollut tehtäviensä ja asemansa perusteella mainitun työehtosopimuksen tarkoittama ylempi toimihenkilö. Hän ei ollut kuulunut yhtiön johtoon tai osallistunut yhtiön johtamiseen eikä hänellä ollut ollut työehtosopimuksen 1 §:n 2 momentissa tarkoitettua muutakaan roolia, minkä vuoksi häneen ei sovellettaisi mainittua työehtosopimusta.

Vaikka A:n tehtävänimikkeeksi työsopimukseen oli merkitty tekninen johtaja, hän ei ollut tosiasiallisesti ollut johtajan asemassa. Tehtävänimikkeellä ei ole ratkaisevaa merkitystä, vaan ratkaisevaa ovat tosiasialliset työtehtävät ja asema. A:lla ei ollut ollut johtajan valtuuksia. Hänellä ei ollut valtuuksia päättää muiden henkilöiden työehdoista, budjettivaltaa tai valtaa päättää taloudellisista asioista. A:lla ei ollut omatoimisesti oikeutta tehdä tilauksia tai muitakaan sitoumuksia yhtiön puolesta, vaan hänen oli tullut hyväksyttää etukäteen pienimmätkin tilaukset ja sopimukset toimitusjohtajalla. Hänellä ei ollut valtaa hyväksyä laskuja vaan ainoastaan tarkastaa niitä. Toimitusjohtaja on hyväksynyt kaikki laskut.

A ei johtanut itsenäisesti tuotekehitysyksikköä. A valmisteli asiat ja esitteli ne toimitusjohtajalle, joka teki päätökset. A ei päättänyt itsenäisesti tuotekehitysyksikön hankinnoista eikä sopimuksista, vaan ainoastaan toimitusjohtajan erillisen valtuutuksen perusteella. Hän oli tarvinnut toimitusjohtajan valtuutuksen pieniinkin ostoksiin. A oli omissa työtehtävissään työnantajan käyttämän direktiovallan alainen, ja toimitusjohtaja käytti aktiivisesti direktiovaltaa.

Yrityksen koon perusteella vain yksi henkilö voi näin pienessä yrityksessä jäädä työaikalain soveltamisen ulkopuolelle. Yhtiössä on vuoden 2008 alusta ollut vain kolme työntekijää ja toimitusjohtaja. Yhtiössä ei ole ollut erikseen keskijohtoa, vaan kaikki kolme työtekijää ovat olleet alaisia. A:lla oli ollut koko työssäoloaikana vain yksi tai kaksi alaista. A:lla ei ollut ollut yhtään ylempää toimihenkilöä alaisenaan, eikä A toiminut konttorihenkilökunnan esimiehenä. Konttorissa työskenteli ainoastaan yksi työntekijä. A:lla ei ollut itsenäistä oikeutta palkata henkilökuntaa yhtiöön. Hän on palkannut yhden henkilön insinööriharjoittelijaksi yhtiöön, mutta oli tehnyt sen toimitusjohtajan etukäteen hyväksymillä ehdoilla ja antamalla valtuutuksella.

A:n tehtävät olivat koostuneet muun muassa tuotekehityksen ja suunnittelun koordinoinnista, tutkimus- ja yhteistyöverkoston luomisesta ja ylläpidosta, ulkomaisten jakelijoiden teknisestä tuesta sekä alihankintasuhteiden ja valmistuksen koordinoinnista. A on siten ollut tosiasiallisten tehtäviensä perusteella teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden ja työaikalain soveltamispiiriin kuuluva ylempi toimihenkilö ja oikeutettu sen mukaisiin yleiskorotuksiin.

A:lla ei ollut oikeutta päättää omasta työajastaan, vaan siitä oli sovittu työsopimuksessa. Työaikalain soveltamisesta on sovittu työsopimuksen kohdassa 4, jossa A:n säännölliseksi päivittäiseksi työajaksi on sovittu kahdeksan tuntia, joka sisältää 30 minuutin lounastauon. Koska A on noudattanut työsopimuksessa sovittua työaikaa eikä ole tehnyt ylitöitä, ei hänellä ollut ollut tarvetta vaatia korvauksia ylitöistä. A ja toimitusjohtaja olivat sopineet liukuvasta työajasta suullisesti työsopimuksen tekemisen jälkeen. Yhtiössä oli myös vakiintuneen käytännön mukaisesti noudatettu liukuvaa työaikaa. A oli itse huolehtinut tekemistään työtunneista ja saanut kerran viikon vapaana etukäteen tekemistään työtunneista. A ei ollut vaatinut ylityökorvauksia, vaan hän oli suostunut siihen, ettei hänelle niitä makseta. Ellei A olisi kuulunut yrityksen johtoon, työsopimuksen 5-kohta olisi rikkonut työaikalain määräyksiä. Yrityksen johtaminen oli kuulunut yksinomaan toimitusjohtajalle.

Sillä seikalla, että A:lla oli ollut yhtiön palvelukseen palkattua insinööriharjoittelijaa paremmat palkkaedut, ei ollut merkitystä, koska A:n taito ja kokemus olivat aivan toiset kuin kysymyksessä olleen insinööriharjoittelijan. A ei olisi tullut työhön sovittua pienemmällä palkalla.

Johtoryhmään on kuulunut 20.2.2008 lukien vain kolme jäsentä. Aikaisemmin siihen oli kuulunut A:n ja toimitusjohtajan lisäksi talouspäällikkö, tuotantopäällikkö ja myynti- ja markkinointijohtaja, jotka ovat siirtyneet uuteen yhtiöön. Johtoryhmällä ei ollut päätösvaltaa, vaan johtoryhmä valmisteli ja esitteli asiat toimitusjohtajan päätettäväksi.

A:lle on maksettu yleiskorotus kaksi kertaa: ensin 1.3.2004 ja toisen kerran irtisanomisajan palkassa. Yhtiössä ei yleensä maksettu yleiskorotuksia, mikä osoittaa sitä, että kyse on ollut yhtiön välinpitämättömyydestä työehtosopimusta kohtaan, eikä sitä, että yhtiö olisi katsonut A:n olleen johtavassa asemassa. Yksi yhtiön työntekijä on saanut neuvoteltua itselleen vuosien 2008 ja 2009 vaihteessa yleiskorotuksen.

Koska työsuhteesta johtuvien selvien ja riidattomien saatavien suorittaminen on viivästynyt työsuhteen päättyessä, A:lla on oikeus odotusajan palkkaan.

VASTAUS

Vaatimukset

Gese International Oy on vaatinut, että kanne hylätään ja A veloitetaan korvaamaan yhtiön oikeudenkäyntikulut korkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

A oli ollut sekä nimikkeeltään että tosiasiallisesti tekninen johtaja. Hän ei ollut kuulunut yhtiön keskijohtoon, vaan hän oli ollut suoraan toimitusjohtajan alainen. Keskijohto ei ole yrityksessä suoraan toimitusjohtajan alaisuudessa. Kukaan muu kuin toimitusjohtaja ei ollut voinut antaa tehtäviä A:lle tai valvoa häntä.

Kun A:n työsuhde oli alkanut vuonna 2003, yhtiön palveluksessa oli ollut kahdeksan työntekijää. Vuosina 2004 ja 2005 työntekijöiden määrä oli ollut 15 ja vuonna 2006 16. Yhtiö jakautui vuonna 2008 kahdeksi erilliseksi yhtiöksi, Genano Oy:ksi ja Genano Services Oy:ksi. Viimeksi mainittuun siirrettiin yhtiön myynti ja markkinointi ja sen palveluksessa oli tuolloin kolme työntekijää ja toimitusjohtaja. Työntekijöitä oli A:n ohella kolme. Yhtiöt olivat juridisesti erillisiä, mutta ne muodostivat toiminnallisen kokonaisuuden.

A:n tehtäviin oli kuulunut tuotekehitysyksikön itsenäinen johtaminen. A:n johtamaan yhtiön tuotekehitysfunktioon budjetoitiin vuosittain vaihteleva määrä resursseja, vuosina 2003 - 2005 noin 600.000 euroa, ja A:lla oli ollut valtuudet suunnitella resurssien käyttö. A teki itsenäisesti tuotekehitysyksikön hankintoja ja sopimuksia. Tuotekehitysyksikkö toimi A:n johdolla ja sitä kehitettiin A:n linjausten mukaisesti. A neuvotteli yksikön palvelukseen tulleiden työntekijöiden työsuhde-ehdot sekä tarkisti ja hyväksyi kaikki tuotekehitysyksikön laskut. Koska kysymyksessä oli pieni parinkymmenen työntekijän yhtiö, muodollisesti viimeisen vaiheen laskujen ja sopimusten osalta suoritti toimitusjohtaja.

A oli vastannut teknisenä johtajana tuotekehityksestä, tutkimus- ja yhteistyöverkon luonnista ja ylläpidosta, ulkomaisten jakelijoiden teknisestä tuesta, uusista teknisistä ratkaisuista ja tuotteista, tuotteiden valmistukseen liittyvästä logistiikasta ja tuotepolitiikasta yleensä. A:n alaisia olivat olleet yhtiön huolto-, varasto- ja tuotanto- sekä konttorihenkilöstö logistiikka-asioissa. A:lla oli ollut oikeus palkata henkilökuntaa, ja hän oli palkannut muun muassa insinööriharjoittelijan. A:lla oli ollut oikeus tehdä itsenäisiä taloudellisia päätöksiä ja hankintoja sekä sopimuksia, jotka ovat liittyneet tuotekehitykseen.

A:n tehtävänä oli ollut tuotekehitysyksikön johtaminen ja vetäminen. A:n palkka oli ollut korkein koko yhtiössä ja paremmat työsuhde-edut kuin alaisillaan. Hänen palkkansa oli ollut työsuhteen päättyessä 6.410 euroa kuukaudessa, minkä lisäksi hän oli saanut 20 prosentin bonuksen vuosituloistaan. A:n palkkaaman työntekijän kuukausipalkka oli ollut vain 1.323 euroa kuukaudessa.

A:lla oli ollut oikeus määrätä itse työajastaan. Hän oli tullut töihin ja lähtenyt töistä oman halunsa mukaan. Kukaan ei ollut valvonut A:n työaikaa. A:n kanssa ei ollut sovittu liukuvasta työajasta. A ei ollut vaatinut ylityökorvauksia, vaan hän oli suostunut siihen, ettei hänelle niitä makseta. Ellei A olisi kuulunut yrityksen johtoon, työsopimuksen 5-kohta olisi rikkonut työaikalain määräyksiä.

A oli kuulunut yhtiön johtoryhmään, johon oli kuulunut kolme jäsentä. Kuulumalla yhtiön johtoryhmään A oli kuulunut yhtiön johtoon ja ollut johtamiseen osallistuva henkilö. Johtoryhmä ei pelkästään avustanut yhtiön johtoa, vaan teki päätöksiä, toteutti ja valvoi niiden täytäntöönpanoa. Johtoryhmä oli päättänyt esimerkiksi tuotannon ulkoistamisesta A:n aloitteesta.

A ei ole oikeutettu odotusajan palkkaan, koska kyseessä ei ole selvä ja riidaton saatava.

KÄRÄJÄOIKEUDEN LAUSUNTOPYYNTÖ

Käräjäoikeus on pyytänyt työtuomioistuimen lausuntoa seuraavista kysymyksistä:

1. Sovelletaanko A:n työsuhteeseen teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden yleissitovaa työehtosopimusta.

2. Kuuluuko A näin ollen ylempiin toimihenkilöihin vai sen yläpuolella olevaan johtohenkilöstöön.

3. Kuuluuko A näin ollen työaikalain piiriin.

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

TEKNOLOGIATEOLLISUUS RY:N LAUSUNTO

Ratkaisu edellyttää näytön vastaanottamista ja arvioimista A:n työtehtävien sisällöstä, valtuuksista ja vastuista.

Soveltuuko teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden yleissitovaa työehtosopimus?

Johtoon luettavien henkilöiden tehtävät on rajattu pois teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksen soveltamisalan piiristä työehtosopimuksen 1 §:n 2 kappaleen perusteella.

Työehtosopimuksessa on kolme määritelmää, jotka rajaavat henkilön pois ylempien toimihenkilöiden soveltamisalan piiristä. Riittävää on, että yksi määritelmä täyttyy. Ratkaisevaa arvioinnissa on tehtävien sisältö ja niihin liittyvä vastuun ja valtuuksien määrä, ei henkilön muodollinen asema. Suuressa yrityksessä johtoon luettavia henkilöitä on useammalla organisaatiotasolla verrattuna pieneen yritykseen.

Yrityksen tai toimipaikan johtoon kuuluvat ja johtamiseen osallistuvat henkilöt

Ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksen soveltamisalan piiristä on suljettu pois yrityksen tai toimipaikan johtoon kuuluvat ja johtamiseen osallistuvat henkilöt. Yrityksen johtoon kuuluvat osakeyhtiössä tyypillisesti toimitusjohtaja ja liiketoiminnan eri osa-alueista tai kokonaisuuksista, kuten tuotanto-, huolto-, tuotekehitystoiminnasta, myyntiorganisaatiosta ja tukitoiminnoista, vastaavat johtajat. Isossa yrityksessä johtajia on yleensä usealla organisaatiotasolla.

Ratkaisu tehdään yrityskohtaisesti huomioiden ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksen 1 §:n 3 kappale, jonka mukaan ylemmän toimihenkilön tehtävä on yritysjohtoa avustava keskijohtoon kuuluva esimiestehtävä tai erikoistietoja ja taitoja edellyttävä asiantuntijatehtävä. Lisäksi työehtosopimuksen ulkopuolelle on suljettu yksittäisen toimipaikan johtoon kuuluvat ja johtamiseen osallistuvat henkilöt, kuten eri paikkakunnilla sijaitsevien tuotantolaitosten toiminnasta vastaavat henkilöt.

Johtoon verrattavat, johtoa avustajat asiantuntijat

Ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksen soveltamisalan piiristä on suljettu pois johtoon verrattavat, näitä avustavat asiantuntijat, kuten yrityksen kirjanpitäjä (controller), joka huolehtii yhtiön tai yksikön rahaliikenteen asianmukaisuudesta ja tuottaa johdolle tietoa päätöksen teon tueksi, tai henkilöstöpäällikkö tai työsuhdelakimies, joka pitää yllä yrityksen johtamiseen liittyvää henkilöstöhallinnon tukitoimintoa.

Yrityksen koosta riippuen tukitoiminnossa voi olla yksi tai kymmeniä henkilöitä. Isossa yrityksessä esimerkiksi henkilöstöhallinnossa on tyypillisesti myös toimihenkilöitä ja ylempiä toimihenkilöitä. Tällöin henkilöstöjohtaja, joka vastaa toiminnosta, tullee jo tätä kautta suljetuksi ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksen ulkopuolelle.

Yritystä suhteessa ylempiin toimihenkilöihin edustavat henkilöt

Ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksen soveltamisalan piiristä on suljettu pois henkilöt, jotka työsuhteeseen liittyvissä asioissa edustavat yritystä suhteessa ylempiin toimihenkilöihin ja joilla on oikeus tai valtuutus päättää ylempien toimihenkilöiden työehdoista. Edellytyksenä on, että yritystä edustetaan suhteessa ylempiin toimihenkilöihin ja päätösvalta koskee nimenomaan ylempien toimihenkilöiden työehtoja. Sillä käyttääkö henkilö valtuutusta, ei ole merkitystä.

Pelkästään esimiesasemassa toimiminen ei automaattisesti tarkoita, että henkilöllä on valtuutus päättää työehdoista. Työehdoista päättävällä henkilöllä on oikeus sopia ylemmän toimihenkilön kanssa esimerkiksi palkkauksesta, työajoista, vuosiloman kertymisestä tai muista vastaavista asioista. Esimerkiksi toimitusjohtajan tai hallituksen antaman palkankorotusvaran kohdentaminen yhdelle tai useammalle ylemmälle toimihenkilölle on työehdoista päättämistä. Vastaavasti vuosilomalain perusteella annettavan vuosiloman ajankohdan vahvistaminen tai ajankohdasta päättäminen ei ole henkilön työehdoista päättämistä.

Rekrytointitilanteessa rekrytointiluvan myöntää usein toimitusjohtaja tai joku nimetty henkilö. Jos rekrytoiva henkilö voi tämän jälkeen sopia palkasta, työajasta, lomakertymästä tai muista tämän kaltaisista seikoista palkattavan henkilön kanssa, on kyse työehdoista päättämisestä. Arviointiin ei vaikuta se, että valtaosalla yrityksistä on olemassa sovittuja pelisääntöjä, jotka rajoittavat itsenäistä harkintavaltaa.

Kuuluuko A ylempiin toimihenkilöihin vai sen yläpuolella olevaan johtohenkilöstöön?

A:lla ja Gese International Oy:llä on voimakkaasti toisistaan poikkeavat näkemykset A:n tehtävien sisällöstä.

Jos A:n kuvaus hänen työtehtävien sisällöstä pitää paikkansa, vaikuttaisi tehtävä lähinnä ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksen soveltamisalaan kuuluvalta asiantuntijatehtävältä. Tällöin huomio kiinnittyy siihen, että A on kuitenkin kuulunut yhtiön johtoryhmään, joka on hänenkin mukaan valmistellut asioita ja esitellyt ne toimitusjohtajan päätettäväksi. Olemassa olevan selvityksen perusteella on mahdotonta sanoa, onko A tässä roolissa toiminut johtoon verrattavana ja sitä avustavana asiantuntijana.

Jos taas yhtiön Gese International Oy:n kuvaus A:n työtehtävien sisällöstä pitää paikkansa, vaikuttaisi A toimineen yhtiössä sellaisessa asemassa, että hän on kuulunut ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksen yläpuolella olevaan yrityksen johtoon teknisenä johtajana ja johtoryhmän jäsenenä.

Kuuluuko A työaikalain piiriin?

Teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksen ylärajaa ei ole pyritty sovittamaan yhteen työaikalain 1 luvun 2 §:n 1 kohdan kanssa. Molempia säädöksiä tulkitaan itsenäisesti. Käytännössä ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksen yläpuolella olevien henkilöiden on usein tulkittu olevan myös työaikalain soveltamisalan ulkopuolella.

Työaikalaista lausuntojen antaminen kuuluu työaikalain 1 luvun 3 §:n mukaan työneuvostolle, joten Teknologiateollisuus ry ei ota kantaa tähän kohtaan.

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT RY:N LAUSUNTO

Kantajan ja vastaajan kuvaukset teknisen johtajan asemasta yhtiössä ja päätösvallan laajuudesta ovat osittain ristiriitaisia ja poikkeavat merkittävässä määrin toisistaan.

Kuuluuko A ylempiin toimihenkilöihin vai sen yläpuolella olevaan johtohenkilöstöön?

Työehtosopimuksen ulkopuolelle jäävät johtohenkilöt määritellään työehtosopimuksessa kolmen eri tekijän perusteella. Sopimus ei koske yrityksen tai toimipaikan johtoon kuuluvia tai johtamiseen osallistuvia henkilöitä, näihin verrattavia johtoa avustavia asiantuntijoita, eikä henkilöitä, jotka työsuhteeseen liittyvissä asioissa edustavat yritystä suhteessa ylempiin toimihenkilöihin ja joilla on oikeus tai valtuutus päättää ylempien toimihenkilöiden työehdoista.

Yrityksen tai toimipaikan johtoon kuuluvat ja johtamiseen osallistuvat henkilöt

Yrityksen johtoon ja ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksen ulkopuolelle jää tyypillisesti toimitusjohtaja ja hänen ohellaan yrityksen itsenäisistä osa-alueista vastaavat johtajat, kuten myyntitoiminnoista vastaava johtaja tai itsenäisestä tuotantolaitoksesta vastaava johtaja. Arviossa otetaan huomioon tapauskohtaisesti työnkuvaan liittyvät tosiasialliset toimintaoikeudet ja vastuusuhteet.

Johtoon kuuluvalla tai johtamiseen osallistuvalla henkilöllä täytyy olla alaisia ja työtehtäviensä puolesta työnantajaorganisaation muiden jäsenten asemaa, tehtäviä tai työehtoja koskevaa ohjaus- tai päätäntävaltaa. Tämä voi ilmetä esimerkiksi oikeutena tehdä päätöksiä henkilöstön paikkaamisesta, palvelussuhteen ehdoista, kouluttamisesta ja erottamisesta.

Johtavassa asemassa olevalla on itsenäinen mahdollisuus neuvotella ja tehdä työnantajayhteisön kannalta merkittäviä sitoumuksia ja oikeus arvioida ja hyväksyä toiminnasta syntyviä kululaskuja. Esimerkiksi oikeus tehdä päätöksiä ennalta määritellyn hankintasopimuksen puitteissa ei viittaa johtavaan asemaan, sillä johtavassa asemassa olevan toimintaoikeuksien on oltava merkittävät suhteessa yhtiön toiminnan laajuuteen tai luonteeseen nähden.

Johtoryhmän jäsenyys tai korkea organisatorinen asema ilmentää luonnollisesti johtavaa asemaa. Soveltamisalaa koskevat ratkaisut tehdään työntekijän tosiasiallisen aseman perusteella, esimerkiksi johtajan nimike tai johtoryhmän jäsenyys ei aikaansaa johtavaa asemaa työyhteisössä, jollei tehtävään tosiasiallisesti liity valtaa tai mahdollisuutta tehdä itsenäisiä päätöksiä työnantajayhteisön kannalta merkittävistä seikoista.

Mitä pienemmästä työpaikasta on kysymys, sitä rajoitetumpi on tosiasiallisen johtohenkilöstön määrä. Pienessä työpaikassa voi ainoastaan toimitusjohtaja jäädä ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksen soveltamisalan ulkopuolelle, mutta isossa työnantajayhteisössä voi tällaisia johtavassa asemassa olevia henkilöitä olla usealla organisaatiotasolla.

Työehtosopimuksen ulkopuolelle on rajattu myös yksittäisen toimipaikan johtoon kuuluvat. Tällaisen toimipaikan on kuitenkin oltava itsenäinen ja merkittävä osa työnantajayhteisöä esimerkiksi liikevaihdolla tai henkilöstömäärällä mitattuna tai maantieteellisesti erillinen huomattava toimintayksikkö.

Johtoon verrattavat, johtoa avustajat asiantuntijat

Työehtosopimuksen soveltamisalan ulkopuolelle jäävät myös johtoa avustavat asiantuntijat. Tällaisia tehtäviä ovat esimerkiksi henkilöstöhallinnosta vastaavan henkilöstöpäällikön tehtävät tai yhtiön hallituksen tai johtoryhmän oikeudellisena neuvonantajana toimivan päälakimiehen tehtävät. Pienessä työnantajayhteisössä ei tyypillisesti ole kyseisiä johtoa avustavia asiantuntijatehtäviä.

Yritystä suhteessa ylempiin toimihenkilöihin edustavat henkilöt

Työehtosopimuksen ulkopuolelle jäävät myös työntekijät, jotka työsuhteeseen liittyvissä asioissa edustavat yritystä suhteessa ylempiin toimihenkilöihin ja joilla on myös oikeus tai valtuus päättää ylempien toimihenkilöiden työehdoista.

Pelkkä esimiesasema ei tarkoita, että työntekijällä on tosiasiallisesti oikeus päättää ylemmän toimihenkilön työehdoista kuten palkkauksesta tai työajasta. Päätösvalta tai valtuus tehdä päätöksiä muiden henkilöstöryhmien työsuhteen ehdoista ei aikaansaa, että työntekijä jäisi ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksen soveltamisalan ulkopuolelle.

Johtopäätökset

A on tuonut esiin seikkoja, jotka tukevat näkemystä, että teknisen johtajan tehtävä on luettava ylemmän toimihenkilön tehtäväksi eikä niinkään tämän yläpuolella olevaan johtohenkilöstöön. A:n mukaan teknisellä johtajalla ei ollut valtuuksia päättää muiden työntekijöiden työehdoista, hänellä ei ollut budjettivaltaa tai valtaa päättää yhtiön tai sen osan taloudellisista asioista. Teknisellä johtajalla ei ollut oikeutta tehdä tilauksia tai muitakaan sitoumuksia yhtiön puolesta. Tekninen johtaja on tarkastanut yhtiölle osoitettuja laskuja, mutta hänellä ei ollut oikeutta hyväksyä laskuja maksettavaksi. Teknisen johtajan asema oli kuulunut lähinnä tuotekehityksen ja suunnittelun koordinoiminen, tutkimus- ja yhteistyöverkostojen luominen ja ylläpito.

Lisäksi on todettu, ettei teknisellä johtajalla ollut oikeutta palkata uusia työntekijöitä yhtiöön eikä hänellä ollut työsuhteen aikana ollut kuin yksi tai kaksi alaista. Tekninen johtaja ei tosiasiallisesti johtanut tuoteyksikköä vaan hän oli ainoastaan valmistellut asiat toimitusjohtajan päätettäväksi. Tekninen johtaja oli kuulunut Gese International Oy:n johtoryhmään. Johtoryhmällä ei ollut tosiasiallista päätäntävaltaa, vaan johtoryhmä oli ainoastaan valmisteleva elin, joka oli vienyt asiat toimitusjohtajan päätettäväksi. Yrityksen henkilöstömäärä oli myös varsin pieni, vähimmillään kolme työntekijää.

A:n taholta on tuotu esiin useita seikkoja, jotka tukevat näkemystä, ettei teknisen johtaja toisasiallisena ja pääasiallisena tehtävänä ollut työehtosopimuksessa todetulla tavalla johtaa yritystä tai sen toimipaikkaa tai muuten osallistua johtamiseen.

Gese International Oy on kuvannut teknisen johtajan toimineen toimitusjohtajan suorana alaisena ja johtaneen tuotekehitysyksikköä itsenäisesti ja tässä asemassa vastanneen tuotteiden kehittelystä, teknisistä ratkaisuista, tuotepolitiikasta yleisesti ja tuotteiden valmistukseen liittyvästä logistiikasta. Teknisen johtajan alaisena olivat olleet huolto-, varasto- ja tuotanto- sekä konttorihenkilöstö logistiikka-asioissa. Lisäksi tekninen johtaja oli voinut päättää yksikköön budjetoitujen resurssien kohdentamisesta ja käytöstä. Tekninen johtaja oli voinut tehdä hankintoja ja sopimuksia yhtiön puolesta ja palkata henkilökuntaa yhtiön palvelukseen. Johtoryhmä ei ollut ainoastaan johtoa avustava elin, vaan oli tehnyt päätöksiä, toteuttanut ja valvonut niiden täytäntöönpanoa.

Gese on tuonut esiin seikkoja, jotka viittaavat siihen, että teknisen johtajan tehtävä on ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksen yläpuolella oleva johtotehtävä.

A:n tehtävä oli ollut vähintään Teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksen 1 §:n 3 kappaleessa todettu ylemmän toimihenkilön tehtävä. Osapuolten näkemykset teknisen johtajan asemasta ja toimivallasta yhtiön tai sen toimipaikan johtamiseen liittyvissä kysymyksissä poikkeavat kuitenkin niin olennaisesti toisistaan, että saadun selvityksen valossa ei pystytä tehokkaasti arvioimaan onko teknisen johtajan tehtävän katsottava sijoittuva ylempien toimihenkilöiden yläpuolella olevaan johtohenkilöstöön. Kysymyksen ratkaiseminen edellyttää näytön arvioimista asianomaisessa tuomioistuimessa.

Kuuluuko A työaikalain piiriin?

Työaikalain soveltaminen ei ole työehtosopimuksen soveltamiseen liittyvä kysymys.

TYÖTUOMIOISTUIMEN LAUSUNTO

Erimielisyys

Käräjäoikeudessa vireillä olevassa asiassa vallitsee erimielisyys siitä, sovelletaanko A:n työsuhteeseen teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden yleissitovaa työehtosopimusta eli kuuluuko A ylempiin toimihenkilöihin vai työehtosopimuksen soveltamisalan ulkopuolelle jäävään johtohenkilöstöön.

Työehtosopimuksen tulkinta

Arvioinnissa ratkaisevaa on liittojen lausuntojen mukaan teknisen johtajan tehtävien sisältö, asema ja toimivalta yhtiössä. Myös yrityksen koolla on merkitystä asian arvioinnissa.

Liitot ovat antamissaan lausunnoissa samansuuntaisesti todenneet, että A:n ja Gese International Oy:n kuvaukset teknisen johtajan tehtävistä poikkeavat merkittävästi toisistaan. A:n kuvaus teknisen johtajan tehtävistä, asemasta ja toimivaltuuksista tukee näkemystä, että A kuuluisi ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksen soveltamisalan piiriin. Gese International Oy on vastaavasti tuonut esiin seikkoja, jotka liittojen näkemyksen mukaan viittaavat siihen, että teknisen johtajan tehtävä on ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksen yläpuolella oleva johtotehtävä. Liitot ovat todenneet, että esitetyn selvityksen perusteella asiaa ei ole mahdollista ratkaista, vaan asian ratkaiseminen edellyttää näytön arviointia.

Arviointi ja johtopäätökset

Työtuomioistuimella ei ole perusteita poiketa työehtosopimukseen osallisten yhteneväisestä kannasta. Edellä esitetyn perusteella työtuomioistuin toteaa, ettei tämän lausuntoasian yhteydessä käytettävissä olevan selvityksen perusteella ole mahdollista ottaa kantaa työehtosopimuksen sovellettavuuteen, vaan se jää käräjäoikeuden ratkaistavaksi teknisen johtajan tehtävistä ja asemasta esitettävän näytön perusteella.

Työtuomioistuin toteaa, että se seikka, kuuluuko A työaikalain piiriin, kuuluu työtuomioistuimesta annetun lain 39 §:n mukaisen lausuntomenettelyn ulkopuolelle (TT 2010-141, TT 1995:5).

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Ruikka puheenjohtajana sekä Jalanko, Virtanen, Äimälä, Lehto ja Suokas jäseninä. Sihteeri on ollut Mohsen.

Lausunto on yksimielinen.