TT:2011-41 · Työtuomioistuin

Yhtiö oli rikkonut paperiteollisuuden irtisanomissuojasopimuksen työvoiman vähentämisjärjestystä koskevaa määräystä irtisanoessaan tärkeiksi ammattityöntekijöiksi katsottavien neljän työntekijän työsopimukset. Irtisanoessaan työntekijöiden työsopimukset yhtiö oli tietensä rikkonut työehtosopimuksen määräystä.

Työnantajaliitto oli saanut tietää työntekijöiden irtisanomisesta vasta niiden tapahduttua eikä työnantajaliitto ollut voinut vaikuttaa yhtiön päätökseen irtisanomisasiassa. Asianosaisliittojen välinen erimielisyysmuistio oli laadittu vasta yli kaksi vuotta irtisanomisten jälkeen. Näissä olosuhteissa työnantajaliitto ei ollut laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 41

KANTAJA

Paperiliitto ry

VASTAAJAT

Metsäteollisuus ry

Georgia-Pacific Nordic Oy

ASIA

Irtisanomissuojasopimuksen vastainen menettely ynnä muuta

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 13.12.2010

Pääkäsittely 31.1.2011

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 1.7.2005 allekirjoitetun paperiteollisuuden työehtosopimuksen osana noudatettavassa paperiteollisuuden irtisanomissuojasopimuksessa on muun ohella seuraava työvoiman vähentämisjärjestystä koskeva 16 §:n määräys:

Muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä tapahtuneen irtisanomisen ja lomauttamisen yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan noudatettava sääntöä, jonka mukaan viimeksi irtisanotaan tai lomautetaan yrityksen toiminnalle tärkeitä ammattityöntekijöitä ja saman työnantajan työssä osan työkyvystään menettäneitä sekä että tämän säännön lisäksi kiinnitetään huomiota myös työsuhteen kestoaikaan ja työntekijän huoltovelvollisuuden määrään.

KANNE

Vaatimukset

Paperiliitto ry on vaatinut, että työtuomioistuin

vahvistaa, että Georgia-Pacific Nordic Oy on rikkonut paperiteollisuuden irtisanomissuojasopimuksen 16 §:n mukaista vähentämisjärjestystä irtisanoessaan tärkeiksi ammattityöntekijöiksi katsottavien A:n, B:n, C:n ja D:n työsopimukset,

tuomitsee Georgia-Pacific Nordic Oy:n hyvityssakkoon työehtosopimuslain 7 §:n nojalla työehtosopimuksen tieten rikkomisesta,

tuomitsee Metsäteollisuus ry:n hyvityssakkoon työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n nojalla valvontavelvollisuutensa laiminlyönnistä ja

velvoittaa Metsäteollisuus ry:n ja Georgia-Pacific Nordic Oy:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Paperiliitto ry:n oikeudenkäyntikulut korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut niiden tuomitsemisesta.

Perusteet

Georgia-Pacific Nordic Oy:n (jäljempänä yhtiö) Nokian pehmopaperitehtaalta irtisanottiin huhtikuussa 2008 yhteistoimintamenettelyn jälkeen 13 työntekijää. Irtisanomiset johtuivat pääasiassa siitä, että paperikone 8 pysäytettiin kokonaan. Irtisanomisia ei kuitenkaan kohdistettu pelkästään paperikone 8:n työntekijöihin, vaan irtisanotuista viisi oli paperikone 9:n työntekijöitä. Lisäksi irtisanottujen joukossa oli laboratorion, vastaanoton, prikkauksen ja yhden jalostuskoneen työntekijöitä. Yhtiön ilmoituksen mukaan irtisanomisperuste oli kohdistunut ainakin kaikkiin paperitehtaan eli Nokian tehtaan paperinvalmistusosastojen työntekijöihin. C oli paperikone 8:n työntekijä sekä A, B ja D paperikone 9:n työntekijöitä.

Yhtiö ilmoitti yhteistoimintamenettelyssä noudattavansa irtisanomisia toteuttaessaan irtisanomissuojasopimuksen mukaista työvoiman vähentämisjärjestystä. Yhteistoimintamenettelyssä ei tullut esille, miten yhtiö määritteli työvoiman vähentämisjärjestyksen ja keihin työntekijöihin irtisanomiset kohdistuisivat.

Nokian tehtaalla vakinaistettiin 1.1.2007 lukien yhteensä 46 uutta työntekijää, joista 22 tuli työskentelemään paperitehtaalla. Nämä työntekijät olivat aikaisemmin toimineet määräaikaisissa työsuhteissa samoissa tehtävissä. Heillä ei ollut mitään erityistä koulutusta tehtäviinsä.

A, B, C ja D olivat ammattityöntekijöitä, joita ei olisi valittu irtisanottaviksi, jos työvoiman vähentämisjärjestystä koskevaa määräystä olisi noudatettu. Yhtiö on velvollinen osoittamaan, että määräystä oli noudatettu. Yhtiön tulee niin ollen näyttää, että irtisanomatta jääneet työntekijät olivat yhtiön toiminnan kannalta tärkeämpiä ammattityöntekijöitä kuin A, B, C ja D.

Irtisanomiset olivat kohdistuneet erityisesti entisiin luottamusmiehiin ja varaluottamusmiehiin sekä paperikone 9:n koko 1-vuoroon, joka oli tehnyt huomattavan määrän aloitteita paperitehtaan toiminnan tehostamiseksi.

Yhtiö oli valinnut irtisanottavat työntekijät perusteilla, jotka oli kerrottu työntekijöiden edustajille ja irtisanotuille työntekijöille vain ylimalkaisesti. Sivuuttaessaan tärkeät ammattityöntekijät mielivaltaisten seikkojen perusteella yhtiö oli tiennyt tai sen olisi ainakin tullut tietää rikkovansa irtisanomissuojasopimusta.

Metsäteollisuus ry ei ollut pyrkinyt liittojen välisissä neuvotteluissa oikaisemaan jäsenyrityksensä irtisanomissuojasopimuksen vastaista menettelyä. Se oli siten laiminlyönyt työehtosopimuslain mukaisen valvontavelvollisuutensa.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Metsäteollisuus ry ja yhtiö ovat vastustaneet kannetta ja vaatineet sitä hylättäväksi. Lisäksi Metsäteollisuus ry ja yhtiö ovat vaatineet, että Paperiliitto ry velvoitetaan korvaamaan niiden oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Kanteen vastustamisen perusteet

Paperikone 8:n pysäyttäminen oli johtanut paitsi paperikoneella 8 työskentelevien työntekijöiden työtehtävien päättymiseen myös eräisiin henkilöstömuutoksiin tuotantoa jatkavilla paperikoneilla 7 ja 9. Kanteessa mainittu työntekijöiden vakinaistaminen 1.1.2007 lukien oli perustunut yhtiön ja ammattiosaston välillä 31.8.2005 tehtyyn sopimukseen investoinneista ja niiden henkilöstövaikutuksista. Useita vuosia määräaikaisissa työsuhteissa olleilla työntekijöillä teetetyt työt oli sovittu tehtäväksi vakinaisella henkilöstöllä 1.1.2007 lukien. Vakinaistamisessa oli kysymys tuon sopimuksen täytäntöönpanosta. Kanteessa mainitut irtisanomiset oli toteutettu noudattamalla irtisanomissuojasopimuksen määräystä työvoiman vähentämisjärjestyksestä. Kaikki työntekijät tuotantoa jatkavien paperikoneiden 7 ja 9 työtehtäviin oli arvioitu samoin perustein. Tämä koski myös 1.1.2007 lukien vakinaistettuja työntekijöitä E, F ja G.

A:ta ammattitaitoisempia työntekijöitä paperikone 9:n uuteen työnopastajan ja varamiehen tehtävään olivat olleet H, I ja E. B:tä ammattitaitoisempia työntekijöitä paperikone 9:n koneenhoitajaksi olivat olleet F ja J. D:tä ammattitaitoisempia työntekijöitä paperikone 9:n massamieheksi olivat olleet G ja K. C:n työtehtävä paperikone 8:n koneenhoitajana oli päättynyt konelinjan pysäyttämisen vuoksi, eikä työnantajalla ollut ollut tarjota C:lle muuta työtä.

Henkilöarvioinnin olivat suorittaneet paperikoneilla kussakin työvuorossa vuoromestarit ja insinöörit. Lopullisen arvioinnin ja sen koordinoinnin olivat tehneet tuotantopäällikön esityksestä henkilöstöpäällikkö ja tehtaan ylempi johto.

Henkilöarvioinnissa oli käytetty hyväksi yhtiössä noudatettua ammattitaidon arviointimenetelmää, joka perustui yhtiön noudattamiin liikkeenjohdollisiin periaatteisiin ja Market-Based Management -järjestelmään. Ammattitaito oli arvioitu osaamisen, tietotaidon, koulutuksen, työmotivaation ja asenteen perusteella. Lisäksi oli otettu huomioon kyky työskennellä tiimin vetäjänä tai jäsenenä. Näiden tekijöiden vertailun perusteella edellä mainitut verrokkihenkilöt oli katsottu yrityksen vastaiselle toiminnalle tärkeämmiksi työntekijöiksi kuin A, B, C ja D.

Asia oli tullut paikallisesti erimieliseksi vasta noin puolitoista vuotta irtisanomisten jälkeen. Paperiliitto ry:n ja Metsäteollisuus ry:n välinen erimielisyysmuistio oli laadittu yli kaksi vuotta irtisanomisten jälkeen. Paperiliitto ry ei ollut ollut missään yhteydessä Metsäteollisuus ry:hyn ennen erimielisyysmuistioneuvotteluja. Metsäteollisuus ry ei ollut voinut vaikuttaa yhtiön päätökseen irtisanomisasiassa. Metsäteollisuus ry ei ollut laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.

Näillä perusteilla vahvistusvaatimus ja hyvityssakkovaatimukset tulee hylätä.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Erimielisyysmuistio 18.12.2009 liitteineen

2. Luettelo vakinaistetuista työntekijöistä

3. A:ta koskeva suositus 11.4.2008

4. A:ta koskeva työtodistus 17.6.2009

5. Kaksi vuorohenkilöstölistaa

6. Lista paperikone 9:n 1-vuorolaisten tekemistä aloitteista

7. A:ta koskeva suositus 20.10.2010

8. Kolme B:tä koskevaa suositusta

9. Kahdeksan B:tä koskevaa työtodistusta

Vastaajien kirjalliset todisteet

1. Täydennyssopimus 31.8.2005

2. Henkilöstön osaamisen arviointiperiaatteet

3. PK 7/PK 9 miehitys 1.9.2008

Kantajan henkilötodistelu

1. A

2. B

3. C

4. D

5. Pääluottamusmies L

6. Varapääluottamusmies, paperikone 9:n luottamusmies M

Vastaajien henkilötodistelu

1. Vuoromestari N

2. Vuoromestari O

3. Tuotantopäällikkö P

4. Henkilöstöpäällikkö Q

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Tausta ja erimielisyys

Georgia-Pacific Nordic Oy on yhtiön Nokian pehmopaperitehtaalla vuoden 2008 alussa käytyjen yhteistoimintaneuvottelujen jälkeen 2.4.2008 irtisanonut taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla muiden ohella paperikone 9:llä työskennelleiden A:n, B:n ja D:n työsopimukset sekä paperikone 8:lla työskennelleen C:n työsopimuksen.

Paperiliitto ry on kanteessaan katsonut yhtiön rikkoneen paperiteollisuuden irtisanomissuojasopimuksen 16 §:ään sisältyvää määräystä työvoiman vähentämisjärjestyksestä valitessaan A:n, B:n, D:n ja C:n irtisanottavien joukkoon.

A:n, B:n, D:n ja C:n työtehtävistä ja ammattitaidosta esitetty selvitys

A on kertonut tulleensa paperitehtaalle töihin vakituisesti vuonna 1988 ja työskennelleensä muun ohella paperikone 9:llä kaikissa muissa tehtävissä paitsi koneenhoitajana. Hän oli ollut työnopastustehtävissä jalostepuolella vuosina 2001–2003 ja paperitehtaalla vuosina 2006–2008 ja juuri ennen irtisanomista paperikone 9:llä. A:n opastamista työntekijöistä ainakin kaksi työntekijää oli saanut jäädä työhön paperikone 9:lle, kun A oli irtisanottu. A oli ollut mukana 43:ssa paperitehtaalla tehdyssä aloitteessa ja jalostepuolella ainakin kahdeksassa aloitteessa, jotka olivat muun muassa parantaneet työturvallisuutta, helpottaneet työsuoritusta tai parantaneet työskentelyolosuhteita. A olisi voinut siirtyä irtisanomisen sijasta työskentelemään noin viikon perehdytyksellä paperikone 7:n muihin kuin koneenhoitajan tehtäviin. Niihin hän olisi tarvinnut noin kahden viikon koulutuksen. Paperikone 9:n muihin kuin koneenhoitajan tehtäviin hän ei olisi tarvinnut lainkaan perehdyttämistä.

B on kertonut saaneensa sähköautomaatioteknikon koulutuksen ja aloittaneensa työt paperikone 9:llä vuonna 1995. Hän oli edennyt kahdeksassa vuodessa paperikone 9:n koneenhoitajaksi, jota tehtävää hän oli hoitanut noin viisi vuotta. B oli ollut pätevä myös vuoromestarin tehtävään. B oli tehnyt paperikone 9:n 1-vuoron työryhmässä 89 aloitetta vuodesta 2000 lukien. B oli toiminut osaston luottamusmiehen varamiehenä vuoden 2007 alusta lukien. Hänen siirtämisensä irtisanomisen sijasta paperikone 7:n tehtäviin olisi vaatinut noin yhden kuukauden perehdytyksen.

D:n mukaan hän oli aloittanut työt tehtaalla vuonna 1997 ja oli työskennellyt aluksi pituusleikkurilla edeten paperikone 9:n massamieheksi. Lisäksi hän oli työskennellyt myös muissa tehtävissä. Koulutukseltaan hän oli asentajakoneistaja. Hän oli osallistunut yhtiön järjestämään paperin valmistusta koskeneeseen koulutukseen. Irtisanomisen sijasta hänen siirtämisensä paperikone 7:n vastaavaan tehtävään ei olisi vaatinut muuta perehdyttämistä kuin hienosäätöä työhön. D:n siirtäminen paperikone 9:n koneenhoitajaksi tai rullamieheksi olisi vaatinut enemmän koulutusta.

C on kertonut aloittaneensa työt tehtaan jalostepuolella koulutusryhmässä vuonna 1988. Hän oli tehnyt paperikone 8:lla kaikkia työtehtäviä edeten lopuksi koneenhoitajaksi. C:n siirtäminen irtisanomisen sijasta paperikone 7:n tai 9:n työtehtäviin olisi vaatinut vain vähän koulutusta, koska hän oli työskennellyt myös näillä koneilla jo kaikissa muissa työtehtävissä paitsi koneenhoitajana.

Todistajana kuultu pääluottamusmies L on kertonut, että yhtiön edustajat olivat yhteistoimintaneuvotteluissa ilmoittaneet, että mikäli työntekijöitä irtisanotaan, noudatetaan irtisanomissuojasopimuksen mukaista vähentämisjärjestystä. Yhtiön edustajat eivät olleet missään vaiheessa ilmoittaneet, miten irtisanottavat työntekijät valitaan ja keihin työntekijöihin irtisanominen kohdistuu. Myöskään irtisanotut työntekijät eivät olleet saaneet tietää niitä perusteita, joilla he olivat valikoituneet irtisanottaviksi. L oli kokenut yhteistoimintaneuvottelut siten, että kysymys oli ollut "puhdistusneuvotteluista" ja että hankalista työntekijöistä oli haluttu päästä eroon. Irtisanomiset olivat kohdistuneet pääosin yhteen vuoroon. L ei ollut yhteistoimintaneuvotteluissa kuullut työntekijöiden luokittelusta MBM-ohjausperiaatteiden mukaisesti.

Tehtaalla vuoromestarina toimineen ja edelleen toimivan todistaja O:n mukaan hän oli tuotantopäällikkö B:ltä saamansa toimeksiannon mukaisesti laatinut paperikone 8:n sulkemisen vuoksi oman vuoronsa nro 5 työntekijöistä irtisanomisjärjestyslistan, jossa oli tullut olla luokat A, B ja C. A-luokkaan olivat tulleet sellaiset työntekijät, jotka oli katsottu tärkeiksi yhtiön toiminnan kannalta. B-luokkaan olivat tulleet kehityskykyiset työntekijät. C-luokkaan olivat tulleet ne työntekijät, joilla ei katsottaisi olevan mahdollisuutta jatkaa tehtaalla. O:n laatimassa listassa ei ollut ollut mitään perusteluja eikä sellaisia ollut kysytty häneltä myöhemminkään. A, B, D tai C eivät olleet työskennelleet O:n vuorossa. Myöskään H ja I eivät olleet työskennelleet O:n vuorossa. O ei ole tiennyt, miksi A:ta ei ollut valittu työnopastajan ja varamiehen tehtävään. F, J, G ja K olisivat O:n arviossa kuuluneet A-luokkaan. F ja G olivat O:n alaisia.

B:n mukaan R:llä olivat olleet sellaiset yhtiön periaatteet kuin vaatimusten noudattaminen, nöyryys, kunnioitus ja työtyytyväisyys kohdallaan. R oli jo saanut koulutusta massamiehen tehtävään. H, I ja E olivat sivuuttaneet A:n lähinnä varamiestaustansa takia, koska he olivat olleet käytettävämpiä työnopastajan ja varamiehen tehtävään kuin A. B:n olivat ohittaneet F ja J. F oli täyttänyt yhtiön periaatteet tehtävän hoitamiseen ja oli tullut valituksi tehtävään ennen B:tä. J oli ollut useissa eri tehtävissä tehtaalla ja oli täyttänyt yhtiön periaatteet tehtävään valitsemiselle ennen B:tä. G ja K olivat ohittaneet yhtiön periaatteiden mukaisesti D:n tehtävään valittaessa.

Tehtaan henkilöstöpäällikkönä toimineen todistaja Q:n mukaan linjaesimiehille oli annettu työvoiman vähentämisjärjestyksestä sellaiset ohjeet, että tehtaalle tuli jäädä sellainen joukko ammattihenkilöitä, jotka pystyivät tulevaisuudessa pyörittämään tuotantoa. Valinta oli tullut tehdä käyttäen kriteereinä MBM-liikkeenjohtofilosofiaa ja sen periaatteita, joiden mukaan työntekijät jaettiin A-, B- ja C-luokkiin. A-luokassa olevat työntekijät ylittivät tavoitteet ja vaatimukset selkeästi, B-luokassa olevat työntekijät toimivat oikeassa tehtävässä ja C-luokassa olevat työntekijät eivät täyttäneet vaatimuksia. Yhtiön noudattama valintajärjestelmä oli Q:n käsityksen mukaan yhdenmukainen irtisanomissuojasopimuksen irtisanomisjärjestystä koskevan määräyksen kanssa. Tehtaan tuotantopäällikkö oli antanut ohjeiden mukaisen esityksen irtisanomisjärjestyksestä. Lopullisen päätöksen irtisanomisista olivat tehneet tehtaan tuotantojohtaja ja henkilöstöjohtaja. Tuotantopäällikön esitykseen ei ollut tehty muutoksia.

Arviointi ja johtopäätökset

Työvoiman vähentämisjärjestys

Paperiteollisuuden työehtosopimuksen osana noudatettavan paperiteollisuuden irtisanomissuojasopimuksen työvoiman vähentämisjärjestystä koskevan 16 §:n mukaan muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä tapahtuneen irtisanomisen yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan noudatettava sääntöä, jonka mukaan viimeksi irtisanotaan yrityksen toiminnalle tärkeitä ammattityöntekijöitä.

Yhtiö on velvollinen osoittamaan, että työvoiman vähentämisjärjestystä koskevaa määräystä on noudatettu. Yhtiön tulee näin ollen osoittaa, että työpaikkansa säilyttäneet työntekijät olivat olleet A:han, B:hen, D:hen ja C:hen verrattuna yhtiön toiminnalle tärkeämpiä ammattityöntekijöitä. Työnantaja rikkoo työehtosopimuksen vuorojärjestystä koskevaa määräystä jo sillä, että työnantaja jättää irtisanomatta yhdenkin huonommalla sijalla olevan työntekijän. Muiden työntekijöiden asemaa vuorojärjestyksessä ei tällöin tarvitse edes harkita. Jos koko yrityksen toiminta lakkautetaan, vuorojärjestyksen muodostamisella ei ole merkitystä.

Vuorojärjestyksen muodostaminen on tapahtunut todistajien N:n, O:n, P:n ja Q:n kertomuksista ilmenevällä tavalla. Vuoromestareina toimineet työntekijät ovat saamansa tehtävän mukaisesti laatineet oman vuoronsa työntekijöistä nimilistat, joissa työntekijät on jaettu kolmeen luokkaan yhtiössä noudatettujen MBM-ohjausperiaatteiden mukaisesti. Nimilistoissa ei ole ollut mitään perusteluja työntekijöiden sijoittamiselle eri luokkiin. Nimilistat on toimitettu tehtaan tuotantopäällikölle P:lle, joka on plus- ja miinusmerkkejä apuna käyttäen laatinut nimilistoista yhteenvedon esiteltäväksi tehtaan johdolle. Myöskään tässä yhteenvedossa ei ole ollut perusteluja. Irtisanomiset ovat sittemmin tapahtuneet B:n laatiman yhteenvedon pohjalta. Vuoromestareiden laatimia nimilistoja tai B:n laatimaa yhteenvetoa ei ole esitetty. Todistaja L:n mukaan yhteistoimintaneuvotteluissa ei ollut käsitelty työntekijöiden jakamista mainittujen periaatteiden mukaisesti luokkiin.

Näissä olosuhteissa ja arvioitaessa kokonaisuutena A:n, B:n, D:n ja C:n työtehtävistä, heidän työkokemuksensa laadusta ja pituudesta, heidän osaamisestaan ja heidän käytettävyydestään eri tehtäviin esitettyä selvitystä, yhtiö ei ole näyttänyt, että työpaikkansa säilyttäneitä paperitehtaan työntekijöitä olisi pidettävä A:han, B:hen, D:hen ja C:hen verrattuna tehtaan toiminnalle tärkeämpinä ammattityöntekijöinä. Irtisanoessaan A:n, B:n, D:n ja C:n työsopimukset yhtiö on näin ollen menetellyt paperiteollisuuden irtisanomissuojasopimuksen työvoiman vähentämisjärjestystä koskevan 16 §:n määräyksen vastaisesti.

Työehtosopimuksen tieten rikkominen

Irtisanoessaan A:n, B:n, D:n ja C:n työsopimukset yhtiö on edellä esitetyt seikat huomioon ottaen tietensä rikkonut työehtosopimuksen määräystä. Yhtiö on tämän vuoksi tuomittava hyvityssakkoon.

Työnantajaliiton valvontavelvollisuus

Metsäteollisuus ry on saanut tietää A:n, B:n, D:n ja C:n irtisanomisesta vasta niiden tapahduttua eikä Metsäteollisuus ry ole voinut vaikuttaa yhtiön päätökseen irtisanomisasiassa. Paperiliitto ry:n ja Metsäteollisuus ry:n välinen erimielisyysmuistio on laadittu vasta yli kaksi vuotta irtisanomisten jälkeen. Näissä olosuhteissa Metsäteollisuus ry ei ole laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan. Näin ollen perusteita Metsäteollisuus ry:n tuomitsemiselle hyvityssakkoon ei ole.

Oikeudenkäyntikulut

Yhtiö on jutun hävitessään työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n nojalla velvollinen korvaamaan Paperiliitto ry:n oikeudenkäyntikulut. Niiden määrä on jätetty oikeuden harkintaan. Asian laatuun, sen edellyttämiin toimenpiteisiin ja aiheutuneisiin kustannuksiin nähden korvauksen kohtuullinen määrä on 1.200 euroa.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin vahvistaa, että Georgia-Pacific Nordic Oy on rikkonut paperiteollisuuden irtisanomissuojasopimuksen 16 §:n mukaista työvoiman vähentämisjärjestystä irtisanoessaan tärkeiksi ammattityöntekijöiksi katsottavien A:n, B:n, D:n ja C:n työsopimukset.

Työtuomioistuin tuomitsee Georgia-Pacific Nordic Oy:n työehtosopimuslain 7 ja 10 §:n nojalla maksamaan hyvityssakkoa Paperiliitto ry:lle työehtosopimuksen tieten rikkomisesta 4.000 euroa.

Georgia-Pacific Nordic Oy velvoitetaan korvaamaan Paperiliitto ry:n oikeudenkäyntikulut 1.200 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Metsäteollisuus ry:tä vastaan esitetyt hyvityssakkovaatimus ja oikeudenkäyntikuluvaatimus hylätään.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Pärnänen puheenjohtajana sekä Siitonen, Nyyssölä, Hotti, Koskinen ja Kirvesniemi jäseninä. Sihteeri on ollut Salonen.

Tuomio on yksimielinen.