Labor court found collective agreement breach but dismissed unpaid vacation pay claims due to lack of jurisdiction.

Suomen Kansallisoopperan kuoroa koskevan työehtosopimuksen samoin kuin oopperan orkesteria koskevan työehtosopimuksen vuosilomaa koskevan määräyksen mukaan kuoron jäsenen ja orkesterin jäsenen vuosiloma on yhtäjaksoisesti vähintään kaksi kuukautta.

Työnantaja oli menetellyt edellä mainittujen määräysten vastaisesti vähentäessään työntekijöiden vuosilomaa työntekijöiden pitämien palkattomien vapaiden johdosta. Hyväksyessään työnantajan menettelyn työnantajaliitto oli laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Työehtosopimuksiin ei sisältynyt määräyksiä vuosiloma-ajan palkasta, vaan oikeus vuosiloma-ajan palkkaan määräytyi vuosilomalain mukaan. Siten kanteessa esitetyt, maksamatta olevia vuosilomapalkkoja koskevat vaatimukset jätetty työtuomioistuimessa tutkimatta.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 30

KANTAJA

Suomen Muusikkojen Liitto ry

VASTAAJAT

Erityispalvelujen Työnantajaliitto ry

Suomen Kansallisoopperan Säätiö

ASIA

Työehtosopimuksen tieten rikkominen ynnä muu

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 16.12.2010

Pääkäsittely 1.2.2011

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Suomen Teatterit ry:n ja Suomen Muusikkojen Liitto ry:n välillä 2.1.2008 solmitun Suomen Kansallisoopperan kuoroa koskevan työehtosopimuksen 8 §:ssä on muun ohella seuraavat vuosilomaa koskevat määräykset:

4. Kuoron jäsenen vuosiloma on yhtäjaksoisesti vähintään kaksi kuukautta, ellei kuoron kanssa toisin sovita.

Pöytäkirjamerkintä

Kuoron jäsenen vuosiloma on neljä päivää jokaista lomanmääräytymiskuukautta kohti siltä lomanmääräytymisvuodelta, jonka kuluessa kuoron jäsenen työsuhde on alkanut 15.1.-31.3. välisenä aikana.

Samojen työehtosopimusosapuolten välillä 2.1.2008 solmitun Suomen Kansallisoopperan orkesterin jäseniä koskevan työehtosopimuksen 6 §:ssä on muun muassa seuraavat vuosilomaa koskevat määräykset:

Orkesterin jäsenen yhtäjaksoinen vuosiloma on vähintään kaksi kuukautta.

Pöytäkirjamerkintä

Orkesterin jäsenen vuosiloma on neljä päivää jokaista lomanmääräytymiskuukautta kohti siltä lomanmääräytymisvuodelta, jonka kuluessa orkesterin jäsenen työsuhde on alkanut 15.1.-31.3. välisenä aikana.

KANNE

Vaatimukset

Suomen Muusikkojen Liitto ry on vaatinut, että työtuomioistuin

vahvistaa, että Suomen Kansallisoopperan Säätiö on menetellyt Suomen Kansallisoopperan orkesterin jäseniä koskevan työehtosopimuksen 6 §:n vastaisesti sekä Suomen Kansallisoopperan kuoron työehtosopimuksen 8 §:n 4 kohdan vastaisesti vähentäessään työntekijöiden vuosilomaa ja vuosiloman ajalta maksettavaa palkkaa.

velvoittaa Suomen Kansallisoopperan Säätiön suorittamaan seuraavat maksamatta olevat palkat orkesterin ja kuoron jäsenille:

vuodelta 2008 kuoron jäsenille A 1.034,04 euroa, B 1.724,60 euroa, C 1.522,08 euroa, D 2.657,44 euroa ja E 312,88 euroa sekä orkesterin jäsenille, F 1.202,76 euroa, G 1.236,36 euroa, H 400,88 euroa, I 3.745,20 euroa, J 2.060,60 euroa, K 400,92 euroa, L 824,24 euroa, M 1.449,76 euroa ja N 4.006,60 euroa, kaikki määrät laillisine viivästyskorkoineen 3.6.2008 lukien sekä

vuodelta 2009 kuoron jäsenille O 3.947,36 euroa ja D 325,28 euroa sekä orkesterin jäsenille G 849,28 euroa, I 4.386,11 euroa, Q 4.701,14 euroa, R 487,56 euroa, S 2.031,66 euroa, T 413,20 euroa, M 373,32 euroa ja N 1.136,30 euroa, kaikki määrät laillisine viivästyskorkoineen 3.6.2009 lukien

tuomitsee Suomen Kansallisoopperan Säätiön työehtosopimuslain 7 §:n nojalla hyvityssakkoon työehtosopimuksen tieten rikkomisesta ja

tuomitsee Erityispalvelujen Työnantajaliitto ry:n työehtosopimuslain 8 §:n ja 9 §:n nojalla hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä.

Suomen Muusikkojen Liitto ry on lisäksi vaatinut Suomen Kansallisoopperan Säätiön ja Erityispalvelujen Työnantajaliitto ry:n velvoittamista yhteisvastuullisesti korvaamaan Suomen Muusikkojen Liitto ry:n oikeudenkäyntikulut laillisine viivästyskorkoineen siitä lukien, kun on kulunut kuukausi tuomion antamisesta.

Perusteet

Suomen Kansallisoopperan kuoroa ja orkesterin jäseniä koskevien työehtosopimusten mukaan kuoron ja orkesterin jäsenen vuosiloma on vähintään kaksi kuukautta. Vuosiloman ajalta työntekijällä on oikeus saada täysi palkka.

Kansallisooppera on vähentänyt edellä mainittujen orkesterin ja kuoron jäsenten vuosilomaa ja vuosiloman ajalta maksettavaa palkkaa vastoin työehtosopimuksia. Kansallisooppera on soveltanut työntekijöiden kohdalla laskentamallia, jonka mukaan vuosilomaa ansaittaisiin neljä päivää kutakin lomanmääräytymiskauden kuukautta kohden myös palkattomien opinto- ja työvapaiden osalta. Tällaista neljän päivän kertymäsääntöä vuosilomaoikeuden suhteen on kuitenkin sovittu käytettävän vain työehtosopimuksissa erikseen mainitussa tilanteessa eli uusien työntekijöiden vuosiloman määräytymisen suhteen. Kanteessa tarkoitetut henkilöt eivät ole 15.1.-31.3. välillä palkattuja uusia työntekijöitä, eikä neljän päivän kertymäsäännön soveltaminen voi siten tulla kyseeseen. Kansallisoopperan menettely rikkoo sisällöltään selkeää työehtosopimusmääräystä.

Kansallisoopperalla ei ole ollut esitystoimintaa kesä- ja heinäkuussa. Tästä syystä työehtosopimuksiin on aikoinaan otettu määräykset vähintään kahden kuukauden vuosilomasta. Alun pitäen kaikki kuoron ja orkesterin työntekijät olivat oikeutettuja kahden kuukauden vuosilomaan riippumatta siitä, milloin työntekijän työsuhde oli alkanut. Myös uudet työntekijät saivat heti kahden kuukauden vuosiloman sekä tätä vastaavan täyden palkan.

Tästä erityisesti uusien työntekijöiden kannalta edullisesta työehtosopimuksen määräyksestä poikettiin vasta osana kuoron ja orkesterin työehtosopimusneuvotteluja vuonna 1995. Tällöin uusien orkesterin ja kuoron jäsenten vuosilomaoikeutta kavennettiin pöytäkirjamerkinnän osoittamalla tavalla. Muilta osin työehtosopimus jäi ennalleen. Muutosehdotus tuli työnantajan taholta ja sen taustana oli työnantajan voimakas säästötarve huonon taloudellisen tilanteen johdosta.

Esitetyt palkkavaatimukset perustuvat työnantajan palkkalaskelmiin, joista ilmenee, kuinka paljon kahden kuukauden vuosilomaa ja tältä ajalta maksettavaa palkkaa on työnantajan toimesta vähennetty. Työnantaja oli antanut kanteessa tarkoitetuille työntekijöille lomautusilmoitukset ajoiksi, joilta heille ei ollut maksettu vuosilomapalkkaa.

Hyvityssakon tulee olla määrällisesti tuntuva, sillä kyse on sisällöltään selkeän työehtosopimusmääräyksen rikkomisesta. Työnantajan osalta kyse on tietoisesta toiminnasta, sillä menettelyä on jatkettu, vaikka asia on riitautettu jo vuonna 2005. Työnantajaliitto ei ole puuttunut työnantajan menettelyyn millään tapaa ja se on siten laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Alkuperäisenä allekirjoittajaliittona olleen työnantajayhdistyksen, Suomen Teatterit ry:n, sijaan on 11.6.2008 ja 4.8.2008 allekirjoitetulla sopimuksella tullut Erityispalvelujen Työnantajaliitto ry. Suomen Muusikkojen Liitto ry on vuodesta 2005 asti käynyt neuvotteluja molempien työnantajaliittojen kanssa. Erimielisyysneuvottelut on saatu vietyä loppuun 25.6.2009.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Erityispalvelujen Työnantajaliitto ry ja Suomen Kansallisoopperan Säätiö ovat kiistäneet kanteen ja vaatineet sen hylkäämistä.

Erityispalvelujen Työnantajaliitto ry ja Suomen Kansallisoopperan Säätiö ovat lisäksi vaatineet Suomen Muusikkojen Liitto ry:n velvoittamista korvaamaan työnantajaliiton ja työnantajan oikeudenkäyntikulut laillisine viivästyskorkoineen laskettuna kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Kanteen kiistämisen perusteet

Työehtosopimusten määräykset ja pöytäkirjamerkinnät orkesterin ja kuoron jäsenten vuosilomista ovat kanteessa esitetyn mukaiset, mutta lisäksi sovelletaan lomakorvausmääräysten neljän päivän palkan kertymää koskevaa määräystä:

Orkesterin/kuoron jäsenelle, jonka työsuhde päättyy, suoritetaan vuosilomakorvauksena neljän päivän palkka jokaista vuosilomakorvaukseen oikeuttavaa työssäolokuukautta kohti.

Määräys kahden kuukauden vuosi1omasta on Kansallisoopperassa ollut orkesterin jäseniä koskevassa työehtosopimuksessa ainakin vuodesta 1968 ja kuoroa koskevassa työehtosopimuksessa ainakin vuodesta 1972 lähtien.

Vuosilomamääräyksiin liittyvät pöytäkirjamerkinnät ovat tulleet työehtosopimuksiin vasta vuonna 1995. Pöytäkirjamerkinnöillä ei ole työehtosopimusmääräyksen tasoisia oikeusvaikutuksia. Lisäksi pöytäkirjamerkintöihin on kirjattu oikeustila vain osittain. Ne eivät siis ole tyhjentäviä. Pöytämerkinnöillä ei ole muutettu Kansallisoopperan työsuhteissa noudatettua työehtosopimukseen verrattavaa vakiintunutta käytäntöä koskien lomakertymää ja vähennyksiä vuosilomista.

Työehtosopimusmääräyksen mukaisen vähintään kahden kuukauden vuosiloman saa täyden lomanmääräytymisvuoden työskentelystä. Saadakseen kahden kuukauden vuosiloman on työntekijän työsuhteen täytynyt alkaa viimeistään samana vuonna ennen tammikuun 15. päivää. Pöytäkirjamerkinnän mukaan vuosilomaa kertyy neljä päivää lomanmääräytymiskuukautta kohti, mutta uusilla työntekijöillä voi olla tätä parempi vuosilomakertymä.

Jos työsuhde on alkanut 1.4. jälkeen, niin työntekijälle ei kerry kyseisen vuoden aikana pidettävää kesälomaa ollenkaan. Jos työntekijä on ollut poissa koko lomanmääräytymisvuoden 1.4.-31.3. palkattoman vapaan perusteella, lomanmääräytymisvuodelta ei myöskään kerry lomaa.

Jos lomamääräytymiskuukaudessa ei ole kertynyt työtä 14 kalenteripäivää, vähennetään kyseisen kuukauden neljän päivän lomakertymä. Sovellettu neljän päivän palkan vähennyskertymä on ollut vastaava kuin työehtosopimuksen lomakorvausmääräyksen mukainen neljän päivän palkkakertymä.

Lomakertymää on siis vähentänyt esimerkiksi alle 14 kalenteripäivän työskentely kuukaudessa sekä palkaton työloma, opintovapaa, vuorotteluvapaa, hoitovapaa tai muu poissaolo, joka ei ole vuosilomalain mukaan työssäolon veroista aikaa. Jos työntekijä on aloittanut työt kesken näytäntökauden, on myös lomakertymä vähentynyt.

Kanteessa esitetty työehtosopimuksen tulkinta mahdollistaisi esimerkiksi sellaisen kohtuuttoman tilanteen, että jos työntekijä on ollut Kansallisoopperasta poissa koko lomanmääräytymisvuoden ja palaisi takaisin työhön, hänellä olisi oikeus kahden kuukauden vuosilomaan. Lisäksi työntekijä olisi voinut poissaolonsa aikana ansaita vuosilomaa toisen työnantajan palveluksessa.

Kansallisoopperan palkkahallinnossa on jo 1970-1uvulta lähtien suoritettu ja kirjattu työnantajapuolen kannan mukaisia vuosilomakertymiä ja vähennyksiä vuosilomista. Kansallisoopperan henkilöstö on hyväksynyt tämän pitkäaikaisen vakiintuneen käytännön. Kansallisoopperan vakiintuneen soveltamiskäytännön mukaisia tilanteita on ollut paljon myös 2000luvulla. Esimerkiksi orkesterin luottamusmies U ei ollut riitauttanut asiaa kohdaltaan vuodelta 2005.

Kansallisoopperan vakiintunut soveltamiskäytäntö on ollut yleisesti tiedossa eikä ammattiliitto tai luottamusmies ole sitä riitauttanut aikaisemmin. Vuosilomapäivien vähentämiseen perustuvista lomautuksista on ilmoitettu luottamusmiehille ensimmäisen kerran jo vuonna 1998. Erimielisyysneuvotteluja alettiin käydä vasta vuonna 2005.

Kansallisoopperan työntekijöiden tietoisuutta noudatetusta työehtosopimukseen verrattavasta vakiintuneesta soveltamiskäytännöstä osoittaa myös käytössä ollut kirjallinen anomusmenettely, jonka osana on käyty omana kohtanaan läpi poissaolon vaikutus lomaoikeuteen. Kanteessa mainituista työntekijöistä kaikki muut ovat täyttäneet tällaisen määrämuotoisen anomuksen, mutta H:n osalta asia on kirjattu muuten kuin anomuslomakkeelle.

Suomen Kansallisoopperan Säätiö on liittynyt Erityispalve1ujen Työnantajaliitto ry:n jäseneksi 11.4.2008. Saatujen selvitysten ja käytyjen neuvottelujen pohjalta työnantajaliitto tukee tässä oikeudenkäyntiasiassa työnantajan kantaa. Työnantaja ei ole rikkonut työehtosopimusta eikä Erityispalvelujen Työnantajaliitto ry ole rikkonut valvontavelvollisuuttaan.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Suomen Kansallisoopperan kuoroa koskeva työehtosopimus 1.2.1994 - 30.11.1994 a

2. Suomen Kansallisoopperan kuoroa koskeva työehtosopimus 1.3.1995 - 31.12.1996

3. Suomen Kansallisoopperan orkesterin jäseniä koskeva työehtosopimus 1.3.1995 - 31.12.1996

4. Suomen Kansallisoopperan orkesterin jäseniä koskevan työehtosopimuksen allekirjoitus-

pöytäkirja 10.2.1995

5. Suomen Kansallisoopperan orkesterin jäseniä koskeva työehtosopimus 1.8.1985 – 31.7.1987

6. Muistio 7.9.2005 kokouksesta koskien oopperan työryhmiä

7. Työnantajapuolen vuonna 2005 tekemä esitys työehtosopimusten vuosilomamääräysten muuttamiseksi

8. Työnantajapuolen laatima oopperan taiteellisten ryhmien runkosopimusluonnos 14.6.2007

9. Orkesterin luottamusmiehen neuvottelupyyntö 7.6.2005

10. Suomen Kansallisoopperan Säätiön ehdotus työehtosopimukseksi 28.12.2005

Vastaajien kirjalliset todisteet

1. Otteita vuosilomakirjanpidosta (3 sivua)

2. Anomus

3. Pöytäkirja 16.1.1995 Suomen Teatteriliitto ry:n ja Suomen Muusikkojen Liitto ry:n Suomen Kansallisoopperan orkesterin jäseniä koskevaan työehtosopimukseen liittyvästä työryhmätyöskentelystä

4. Pöytäkirja oopperan kuoroa koskevasta työehtosopimusneuvottelusta 28.2.1995

5. Erimielisyyspöytäkirja 17.9.2008

6. V:n sähköpostiviesti 27.5.2009 liitteineen

7. Selvitys kuoron palkattomien vapaiden vaikutuksesta vuosilomaan

Kantajan henkilötodistelu

1. Muusikko X

2. Oopperalaulaja U

3. Orkesterimuusikko Y

4. Lakimies V

Vastaajien henkilötodistelu

1. Palkka-asiainhoitaja Z

2. Eläkeläinen Å

3. Toimitusjohtaja Ä

4. Lakimies Ö

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Erimielisyys

Suomen Kansallisoopperan kuoroa koskevan työehtosopimuksen samoin kuin oopperan orkesteria koskevan työehtosopimuksen vuosilomaa koskevan määräyksen mukaan kuoron jäsenen ja orkesterin jäsenen vuosiloma on yhtäjaksoisesti vähintään kaksi kuukautta.

Asianosaisten välillä vallitsee erimielisyys siitä, onko mainittujen työehtosopimusten piiriin kuuluvilla työntekijöillä oikeus kahden kuukauden pituiseen vuosilomaan myös niissä tapauksissa, joissa työntekijällä on ollut lomanmääräytymisvuoden aikana palkattomia poissaoloja. Suomen Muusikkojen Liitto ry on katsonut Suomen Kansallisoopperan säätiön menetelleen työehtosopimusten mainitun määräyksen vastaisesti, kun työnantaja on tällaisissa tapauksissa vähentänyt vuosilomaa ja vuosiloman ajalta maksettavaa palkkaa ja lomauttanut työntekijän osaksi vuosiloma-aikaa. Työnantajapuolen mukaan työnantaja on voinut työehtosopimuksen ja Suomen Kansallisoopperassa noudatetun vakiintuneen käytännön mukaan vähentää vuosilomakertymää neljällä päivällä sellaisilta kuukausilta, joiden aikana työntekijä on työskennellyt vähemmän kuin neljätoista päivää.

Esitetty näyttö

X:n mukaan hän itse oli saanut tammikuussa 1975 alkaneen työsuhteensa jälkeen heti saman vuoden kesänä kahden kuukauden kesäloman ja normaalin palkan tältä ajalta. X:n eräille 1980-luvulla virkavapaana olleille orkesterin jäsenille tekemään tiedusteluun virkavapaalla olleet henkilöt ovat vastanneet saaneensa normaalin palkkansa kesäloman ajalta.

Työnantajapuoli teki tämän jälkeen vuonna 2007 kaikkia oopperan taiteellisia ryhmiä koskevan runkosopimusluonnoksen, johon sisältyvän vuosilomamääräyksen mukaan vuosiloman pituus olisi neljä arkipäivää jokaista vuosilomalain mukaista lomanmääräytymiskuukautta kohti. Tätä esitystä työntekijäpuoli ei hyväksynyt.

Y:n mukaan virkavapausanomuslomakkeeseen on vasta lomakysymyksen riitauttamisen jälkeen vuonna 2005 tai 2006 tullut kohta, jossa työntekijä ilmoittaa selvittäneensä virkavapauden vaikutukset muun muassa vuosilomaan ja hyväksyy ne.

Suomen Kansallisoopperan Säätiön palveluksessa vuodesta 1975 alkaen ollut Z on tehnyt palkka-asioihin liittyviä tehtäviä vuodesta 1979 lukien. Oopperassa työskentelevien henkilöiden vuosiloma on ollut yleisesti kaksi kuukautta, joskin eri työntekijäryhmien vuosilomat määräytyivät eri tavoin. Kaikkien henkilöstöryhmien vuosiloman karttumisessa noudatetaan kuitenkin ansaintasääntöä, jonka mukaan loma koostuu vuosilomasta ja muista vapaista. Orkesterin ja kuoron jäsenille karttuu vuosilomaa neljä päivää vuosilomaan oikeuttavaa kalenterikuukautta kohden. Laskentatapa on ollut koko Z:n työssäoloajan sama.

Palkattomat vapaat ovat oopperassa yleistyneet tämän vuosituhannen puolella. Palkattomien vapaiden ajalta ei kerry vuosilomaa. Poikkeuksen tästä muodostaa opintovapaa, jonka ensimmäisen kuukaudelta kertyy vuosilomaa.

Z:n mukaan Kansallisoopperassa on selkeät työnantajan antamat ohjeet vuosiloman ansainnasta. Jos kysymyksessä on alle kuuden kuukauden palkaton virkavapaa, vuosilomasta vähennetään neljä päivää kalenterikuukautta kohden. Jos palkaton virkavapaus on tätä pidempi, vuosilomaa ansaitaan työssäoloajalta neljä päivää kalenterikuukautta kohden. Orkesterin ja kuoron jäsenet ansaitsevat vuosilomaa neljää päivää kuukaudessa, ja muiden työntekijäryhmien kohdalla ansainta tapahtuu vuosilomalain mukaisesti. Z:n käsityksen mukaan henkilöstö on ollut tietoinen noudatetusta vuosiloman vähentämiskäytännöstä, koska kukaan ei ole koskaan kysynyt syytä vuosiloman vähentämiseen. Samoin hänen käsityksensä mukaan luottamusmiehet ovat olleet tietoisia työnantajan noudattamista vuosilomaohjeista. Nykyisin käytössä olevat virkavapauden anomista varten laaditut kaavakkeet on otettu käyttöön ilmeisesti 1980-luvun lopussa.

Å on toiminut Suomen Kansallisoopperan hallintojohtajana vuoden 1993 kesäkuusta vuoden 2002 kesäkuuhun ja osallistunut ensimmäistä kertaa oopperan työehtosopimuksia koskeviin työehtosopimusneuvotteluihin vuosina 1994-1995. Ooppera oli muuttanut uusiin tiloihin syyskuussa 1993 ja kuoroon sekä orkesteriin oli palkattu paljon uusia määräaikaisia työntekijöitä. Kun oopperalle myönnettäviä avustuksia oli leikattu vuosina 1995-1996, jouduttiin taloudelliseen tilanteeseen, jossa piti etsiä erilaisia säästötoimenpiteitä kuten lomarahojen leikkauksia, lomautuksia ja henkilöstön vähentämisiä. Tuossa tilanteessa työnantaja ei olisi voinut hyväksyä sitä, että palkattomat vapaat olisivat kartuttaneet vuosilomaa. Vuonna 1995 vuosilomakäytäntö ei muuttunut millään tavoin.

Oopperassa on ollut noudatettavana järjestyssääntö, joka sisältää muun muassa työlomien anomista koskevat määräykset ja jossa on todettu työntekijän olevan velvollinen ottamaan selvää työlomista johtuvista vaikutuksista työsuhteisiin. Järjestyssäännöt ovat syntyneet ilmeisesti työnantaja- ja työntekijäpuolen yhteistoiminnan pohjalta, joskin ne ovat työnantajapuolen kirjaamat. Sinä aikana kun Å oli toiminut hallintojohtajana, ei oopperan vuosilomien antamiseen liittyviä menettelytapoja ollut riitautettu.

Kun työntekijän lomauttaminen kesäloman yhteydessä riitautettiin vuonna 2008 ja Ö tämän johdosta ryhtyi selvittämään asiaa, hänelle selvisi, että asia oli riitautettu jo vuonna 2005 ja että asia oli siirtynyt liittojen välillä käsiteltäväksi.

Arviointi ja johtopäätökset

Vuosilomamääräysten tulkinta

Suomen Kansallisoopperan orkesteria koskevaan työehtosopimukseen on vuodesta 1968 lähtien sisältynyt voimassaolevan työehtosopimuksen 6 §:ää vastaava määräys, jonka mukaan orkesterin jäsenen yhtäjaksoinen vuosiloma on vähintään kaksi kuukautta. Saman sisältöinen määräys on sisältynyt kuoroa koskevan työehtosopimuksen 8 §:ään vuodesta 1972 alkaen. Vuonna 1995 työehtosopimukseen osalliset ovat sopineet kummankin työehtosopimuksen edellä mainitun määräyksen jälkeen otetusta uusia työntekijöitä koskevasta pöytäkirjamerkinnästä. Sen mukaan orkesterin ja kuoron jäsenen vuosiloma on neljä päivää jokaista lomanmääräytymiskuukautta kohti siltä lomanmääräytymisvuodelta, jonka kuluessa orkesterin jäsenen työsuhde on alkanut 15.1.-31.3. välisenä aikana.

Vuonna 1994-1995 työehtosopimusneuvotteluihin työntekijäpuolen neuvottelijoina osallistuneiden X:n ja V:n kertomusten mukaan työnantajapuolelta oli Suomen Kansallisoopperan vaikean taloudellisen tilanteen vuoksi pyritty etsimään säästöjä muun muassa siten, että orkesterin ja kuoron työehtosopimusten vuosilomaa koskevaa määräystä muutettaisiin ja sopimuksissa siirryttäisiin samanlaiseen ansaintaperiaatteeseen, joka oli käytössä baletin ja solistien työehtosopimuksissa. Tähän työntekijäpuoli ei ollut suostunut. Koska uusien työntekijöiden kohdalla oli kuitenkin pidetty kohtuuttomana kahden kuukauden vuosiloman saamista kaikissa tapauksissa, työntekijäpuoli oli suostunut heidän kohdallaan pöytäkirjamerkinnän mukaiseen vuosiloman ansaintaan.

Työnantajapuolen mukaan neljän päivän vuosiloman ansaintaa on noudatettu nyt kysymyksessä olevien työehtosopimusten soveltamisalalla jo työehtosopimusten solmimisesta alkaen. Tämän kantansa tueksi työnantajapuoli on viitannut työehtosopimusten lomakorvausta koskevaan määräykseen. Sen mukaan orkesterin ja kuoron jäsenelle, jonka työsuhde päättyy, suoritetaan vuosilomakorvauksena neljän päivän palkka jokaista vuosilomakorvaukseen oikeuttavaa työssäolokuukautta kohden. Työnantajapuolelta on viitattu myös oopperan käytännössä noudatettuun lomautusmenettelyyn. Jos työntekijä ei ole ansainnut täyttä työehtosopimuksen mukaista vuosilomaa, työntekijä on lomautettu neljäksi päiväksi jokaista sellaista kuukautta kohden, jolta ei vuosilomalain mukaan kerry vuosilomaa.

Työehtosopimuksiin sisältyvä määräys vähintään kahden kuukauden yhtämittaisesta vuosilomasta on sanamuodoltaan selkeä. Työehtosopimuksissa ei ole määräyksiä työnantajapuolen esittämästä vuosiloman ansainnasta, eikä pelkästään lomakorvauksen maksamista koskevasta määräyksestä voida tehdä sellaista johtopäätöstä, että vuosiloman ansainta tapahtuu työnantajan esittämää neljän päivän sääntöä noudattaen. Työnantajapuolen tulkintaa vastaan puhuu myös se, että työnantajapuoli on useaan otteeseen tehnyt työehtosopimusneuvotteluissa esityksen työehtosopimusmääräyksen muuttamiseksi oman tulkintansa mukaiseksi esitysten johtamatta kuitenkaan muutokseen muilta osin kuin, mitä vuonna 1995 on sovittu uusien työntekijöiden osalta.

Soveltamiskäytännöstä esitetyn selvityksen mukaan palkattomat vapaat ovat yleistyneet vasta 2000-luvulla. Työntekijät ovat palkatonta lomaa anoessaan saattaneet hyväksyä työnantajan tulkinnan loman vaikutuksesta vuosilomaan johtuen siitä, että he ovat pitäneet hyväksymistä edellytyksenä vapaan saamiselle. Näyttämättä on kuitenkin jäänyt, että käytäntö olisi ollut luottamusmiesten tai työntekijäliiton hyväksymä.

Työnantajapuolen todistajan Ö:n kertoman mukaan työnantajapuolen tulkinnan mukainen vuosiloman ansainta ja loman vähentäminen on kirjattu Suomen Kansallisoopperan järjestyssääntöihin, joihin työntekijät ovat velvolliset tutustumaan. Järjestyssääntöjä ei ole esitetty työtuomioistuimelle eikä järjestyssäännöillä voida myöskään poiketa työehtosopimuksen vähimmäisehdoista.

Edellä esitetyillä perusteilla työtuomioistuin katsoo Suomen Kansallisoopperan Säätiön menetelleen Suomen Kansallisoopperan orkesteria koskevan työehtosopimuksen 6 §:n ja Suomen Kansallisoopperan kuoron työehtosopimuksen 8 §:n 4 kohdan vastaisesti vähentäessään työntekijöiden vuosilomaa palkattomien vapaiden johdosta.

Työehtosopimuksen vastainen menettely

Kun kummankin työehtosopimuksen vuosiloman pituutta koskeva määräys on sanamuodoltaan selvä ja Suomen Kansallisoopperan Säätiö tästä huolimatta on noudattanut vuosiloman antamisessa työehtosopimukseen perustumatonta ansaintaperiaatetta, Suomen Kansallisoopperan Säätiö on rikkonut työehtosopimusta tietensä.

Hyväksyessään työnantajan työehtosopimuksen vastaisen menettelyn on Erityispalvelujen Työnantajaliitto ry laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Suoritusvaatimukset

Kanteessa on vaadittu, että Suomen Kansallisoopperan Säätiö velvoitettaisiin suorittamaan kanteessa mainituille työntekijöille kanteessa yksilöidyt maksamatta olevat palkat vuosien 2008 ja 2009 vuosilomien ajalta.

Työehtosopimuksiin ei sisälly määräyksiä vuosiloma-ajan palkasta, vaan oikeus vuosiloma-ajan palkkaan määräytyy vuosilomalain säännösten mukaan. Kun vuosilomalain säännöksiin perustettujen vaatimusten tutkiminen ei työtuomioistuimesta annetun lain 1 §:n mukaan kuulu työtuomioistuimen toimivaltaan, työtuomioistuin jättää edellä mainitut vaatimukset tutkimatta.

Oikeudenkäyntikulut

Jutun hävitessään ovat Suomen Kansallisoopperan Säätiö ja Erityispalvelujen Työnantajaliitto ry työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 1 momentin nojalla velvolliset korvaamaan Suomen Muusikkojen Liitto ry:n oikeudenkäyntikulut. Kulujen määräksi on ilmoitettu 8.535, 84 euroa. Määrä on riidaton.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin jättää työtuomioistuimesta annetun lain 1 §:n nojalla tutkimatta kanteessa esitetyt vaatimukset siltä osin kuin ne koskevat vuosiloman ajalta maksettavaa palkkaa.

Työtuomioistuin vahvistaa, että Suomen Kansallisoopperan Säätiö on menetellyt Suomen Kansallisoopperan orkesterin jäseniä koskevan työehtosopimuksen 6 §:n vastaisesti sekä Suomen Kansallisoopperan kuoron työehtosopimuksen 8 §:n 4 kohdan vastaisesti vähentäessään työntekijöiden vuosilomaa.

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 7, 8, 9 ja 10 §:n nojalla Suomen Kansallisoopperan Säätiön ja Erityispalvelujen Työnantajaliitto ry:n maksamaan hyvityssakkoa Suomen Muusikkojen Liitto ry:lle, Suomen Kansallisoopperan Säätiön työehtosopimuksen tieten rikkomisesta 3.500 euroa ja Erityispalvelujen Työnantajaliitto ry:n valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä 3.500 euroa.

Suomen Kansallisoopperan Säätiö ja Erityispalvelujen Työnantajaliitto ry velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Suomen Muusikkojen Liitto ry:n oikeudenkäyntikulut 8.535,84 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Ruikka, Sutela, Nyyssölä, Lehto ja Salonen jäseninä. Sihteeri on ollut Laurila.

Tuomio on yksimielinen.