Union union fined for failing to supervise strike targeting employer's dismissal rights under collective agreement.
Legislator summary
AI generatedThe Labour Court ruled that the union must pay a fine and cover the employer's legal costs. The union failed to supervise a strike that targeted the employer's statutory right to hire and fire employees under the collective agreement. Consequently, the court found the union violated its supervisory duties and ordered financial penalties.
Legislator headnote
AI generatedSection 8 of the Collective Agreements Act; Section 9 of the Collective Agreements Act: A trade union is liable for a fine if it fails to fulfill its supervisory duties during a strike, particularly when the strike targets the employer's rights under the collective agreement.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Lakkojen syynä oli ollut työnantajan päätös irtisanoa työntekijöitä. Työtaistelut olivat siten kohdistuneet työehtosopimuksen määräykseen, jonka mukaan työnantajalla on oikeus ottaa ja erottaa työntekijät.
Ammattiosasto oli laiminlyönyt lakon yhteydessä valvontavelvollisuutensa, minkä johdosta se on tuomittu hyvityssakkoon.
TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 21
KANTAJA
Elintarviketeollisuusliitto ry
VASTAAJA
Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry
KUULTAVA
Jyväskylän Elintarviketyöläiset ry
ASIA
Valvontavelvollisuuden laiminlyöminen
KANNE
Vaatimukset
Elintarviketeollisuusliitto ry on vaatinut, että työtuomioistuin
tuomitsee Jyväskylän Elintarviketyöläiset ry:n työehtosopimuslain 9 §:n nojalla työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisen valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä hyvityssakkoon ja
velvoittaa Jyväskylän Elintarviketyöläiset ry:n korvaamaan Elintarviketeollisuusliitto ry:n oikeudenkäyntikulut korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antamisesta lukien.
Perusteet
Jyväskylän Elintarviketyöläiset ry oli järjestänyt Saarioisten Lihanjalostus Oy:ssä kaksi lakkoa, joista ensimmäinen oli toteutettu 10.9.2010 ja toinen 13.–14.9.2010. Ensimmäiseen lakkoon oli osallistunut noin 130 työntekijää ja toiseen lakkoon 138 työntekijää. Työntekijät olivat kuultavana olevan ammattiosaston jäseniä.
Yhtiössä oli käyty yhteistoimintaneuvottelut, joiden seurauksena 10.9.2010 oli päätetty irtisanoa 22 työntekijän työsuhde taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla. Lakkoon oli ryhdytty yhtiön ilmoitettua irtisanomispäätöksestään. Pääluottamusmiehen sijaisena toiminut varapääluottamusmies oli ilmoittanut työtaistelun syyksi tuon päätöksen. Yhtiön edustaja oli ilmoittanut lakon olevan laiton ja muistuttanut työrauhavelvollisuudesta. Luottamushenkilöt olivat ilmoittaneet olevansa tietoisia lakon laittomuudesta. Yhtiön edustaja oli vaatinut työntekijöitä tekemään 10.9.2010 iltavuoron loppuun. Näin ei kuitenkaan ollut tapahtunut, vaan tuotannon työntekijät olivat poistuneet työpaikalta 10.9.2010 kesken työvuoron ja tuotannossa normaalisti työskentelevästä noin 140 työntekijästä 138 työntekijää ei ollut saapunut työpaikalle 13.–14.9.2010.
Lakon tarkoituksena oli ollut pakottaa yhtiö luopumaan työnjohto-oikeudesta ja suostumaan työntekijäpuolen vaatimuksiin työn järjestämisessä sekä työntekijöiden ottamista ja erottamista koskevissa asioissa. Työtaistelu oli kohdistunut liha-alan työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskevan 4 §:n määräykseen, jonka mukaan työnantajalla on oikeus ottaa ja erottaa työntekijät.
Ammattiosasto ei ollut ryhtynyt eikä ollut edes yrittänyt ryhtyä työrauhavelvollisuuden ja työehtosopimuksen vaatimiin toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi tai työtaistelujen estämiseksi. Lakon kesto huomioon ottaen mahdolliset toimenpiteet eivät ainakaan olleet olleet riittäviä.
Lakot olivat aiheuttaneet yhtiön päivittäisen tuotannon vaikeutumista. Lakkojen vuoksi tuotanto oli jouduttu pysäyttämään kokonaan. Lakkojen seurauksena yhtiölle oli syntynyt vahinkoa ja taloudellista tappiota. Koska suurin osa elintarviketuotteista valmistetaan ja toimitetaan asiakkaille päivittäin, päivittäinen tulo jää saamatta, mikäli tuotetta ei voida toimittaa kauppaan. Tätä menetystä ei voida kompensoida myöhemmin. Työtaistelu elintarvikealalla on lisäksi omiaan heikentämään kilpailutilannetta kaupan alalla muun muassa tuontia vastaan.
VASTAUS
Vastaus kannevaatimuksiin
Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry, jonka lausumaan Jyväskylän Elintarviketyöläiset ry on yhtynyt, on vastustanut kannetta ja vaatinut sitä hylättäväksi.
Kanteen vastustamisen perusteet
Työntekijät olivat 10.9.2010 poistuneet työpaikalta noin kello 14 eli työvuorojen loppuvaiheessa. Palaosaston työaika olisi päättynyt kello 14.30, sikaleikkaamon kello 15.00 ja lämminlihaosaston kello 15.45. Teurastamon puolella päivän työt oli jo tehty työntekijöiden poistuessa. Lajitelmapakkausosasto oli ollut töissä iltavuoron loppuun, mutta palaosaston iltavuoro oli jäänyt tekemättä. Muilla osastoilla ei ollut ollut iltavuoroa. Tuotannon noin 140 työntekijästä töihin oli saapunut 13.–14.9.2010 noin 20 työntekijää.
Yhteistoimintaneuvottelujen oli suunniteltu päättyvän 10.9.2010. Työntekijäpuolella oli koettu tärkeänä, että mikäli yhtiö suorittaa irtisanomisia, töissä olevat työntekijät saisivat siitä tiedon jo saman päivän aikana. Yhtiön lakimies oli edellisenä päivänä ilmoittanut varapääluottamusmiehelle, ettei yhteistoimintaneuvotteluja saataisi päättymään 10.9.2010 siten kuin oli ollut tarkoitus. Syynä tähän oli ollut se, että yhtiön edustajat pelkäsivät, että jos irtisanottavista työntekijöistä ilmoitettaisiin heti yhteistoimintaneuvottelujen päätyttyä, työntekijät riitauttaisivat yhteistoimintamenettelyn lainmukaisuuden.
Varapääluottamusmies oli kertonut 10.9.2010 aamulla edellisen päivän keskusteluista yhtiön lakimiehen kanssa oman osastonsa sikaleikkaamon työntekijöille. Työntekijöiden piirissä oli tuolloin ilmennyt ajatuksia, että he poistuvat saman tien työpaikalta, mutta luottamusmiehen kehotuksesta he olivat kuitenkin jatkaneet töitään ja sanoneet odottavansa lämminlihaleikkaamon työntekijöiden töihin tuloa. Lisäksi he olivat päättäneet pitää työntekijöiden yhteisen kello 9.00.
Kokoukseen olivat saapuneet muut työntekijät teurastamon työntekijöitä lukuun ottamatta. Paikalla oli ollut myös yhtiön edustajia. Kokouksessa yhtiön toimitusjohtaja oli vahvistanut varapääluottamusmiehen ja yhtiön lakimiehen välisen puhelinkeskustelun sisällön. Toimitusjohtaja oli myös sanonut, että mikäli työntekijät palaavat töihin saman tien, hän ei katso tätä laittomaksi lakoksi.
Yhtiön edustajien poistuttua kokouksesta kokouksessa oli esitetty, että yhteistoimintaneuvottelumuistioon voitaisiin kirjata, ettei työntekijäpuoli riitauta yhteistoimintaneuvotteluja yhdessä sovitusta harkinta-ajasta. Tältä pohjalta varapääluottamusmies oli ollut yhteydessä yhtiön edustajaan, joka oli ilmoittanut, että tämä menettely sopii ja että yhteistoimintaneuvottelut saadaan loppumaan 10.9.2010 niin kuin oli ollut tarkoitus.
Varapääluottamusmies oli kertonut asian työntekijöiden kokoukselle. Tämänkin jälkeen osa työntekijöistä oli ollut sitä mieltä, että työnteko oli keskeytettävä ja heidän oli lähdettävä kotiin, kun asia oli "tämmöistä veivaamista". Varapääluottamusmies oli kuitenkin patistanut työntekijät töihin, koska asiat oli saatu sovittua siten kuin kokouksessa oli haluttu. Työntekijät olivat poistuneet työpaikalta noin kello 14 sen jälkeen kun he olivat saaneet yhtiön ilmoituksen irtisanomispäätöksistä.
Varapääluottamusmies oli kerrotuin tavoin aktiivisilla toimenpiteillään pyrkinyt huolehtimaan työrauhan säilymisestä siinä kuitenkaan onnistumatta.
Varapääluottamusmies oli ilmoittanut yhtiön edustajalle, että työntekijät olivat päättäneet pitää kahden päivän mielenilmauksen, koska he olivat tyytymättömiä neuvottelujen lopputulokseen ja yhtiön edustajien toimintaan neuvottelujen aikana.
Kuultavassa ammattiosastossa on 714 maksavaa jäsentä.
TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU
Perustelut
Työtaistelu ja sen työehtosopimukseen kohdistuminen
Saarioisten Lihanjalostus Oy:n työntekijät ovat olleet kanteessa kerrotuin tavoin lakossa 10.9.2010 sekä 13.–14.9.2010. Ensimmäiseen lakkoon on osallistunut noin 130 työntekijää ja toiseen lakkoon 138 työntekijää. Työtaisteluihin osallistuneet työntekijät ovat kuuluneet jäseninä Jyväskylän Elintarviketyöläiset ry:hyn.
Lakkojen syynä on ollut työnantajan päätös irtisanoa työntekijöitä. Työtaistelut ovat siten kohdistuneet kanteessa mainitun työehtosopimuksen 4 §:n määräykseen, jonka mukaan työnantajalla on oikeus ottaa ja erottaa työntekijät.
Ammattiosaston vastuu
Vastauksessa selostettuja varapääluottamusmiehen toimenpiteitä ei voida pitää riittävinä ammattiosastolle työehtosopimuslain kuuluvan valvontavelvollisuuden täyttämiseksi. Ammattiosasto vastaa edustajansa toiminnasta. Tämän vuoksi ammattiosasto on laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa ja on työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n nojalla velvollinen maksamaan hyvityssakon.
Oikeudenkäyntikulut
Jutun hävitessään Jyväskylän Elintarviketyöläiset ry on työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 2 momentin nojalla velvollinen korvaamaan Elintarviketeollisuusliitto ry:n oikeudenkäyntikulut. Kulujen määräksi on ilmoitettu 1.850 euroa. Kuluja ei ole eritelty. Kulujen määrä on kiistetty 723 euroa ylittävältä osalta. Huomioon ottaen asian laatu, sen hoitamiseksi tarpeelliset toimenpiteet ja aiheutuneet kustannukset työtuomioistuin katsoo kohtuulliseksi oikeudenkäyntikulujen määräksi myönnetyt 723 euroa.
Tuomiolauselma
Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Jyväskylän Elintarviketyöläiset ry:n maksamaan Elintarviketeollisuusliitto ry:lle valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä hyvityssakkoa 2.300 euroa.
Jyväskylän Elintarviketyöläiset ry velvoitetaan korvaamaan Elintarviketeollisuusliitto ry:n oikeudenkäyntikulut 723 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.
Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Pärnänen puheenjohtajana sekä Jalanko, Virtanen, Sutela, Lehto ja Sillanpää jäseninä. Esittelijä on ollut Salonen.
Tuomio on yksimielinen.