Labor court dismisses union claim that student must receive third-year salary immediately after second year ends.
Legislator summary
AI generatedThe Labor Court dismissed the union's claim that a hairdressing student was entitled to third-year wages immediately upon completing two years of study. The union argued that students with advanced skills should be treated as third-year students, while the employer and union representatives contended that the collective agreement explicitly requires payment only after the third year begins. The court ruled that without explicit textual changes or established practice in the agreement, the statutory twelve-month assessment period dictates that the third-year salary rate applies only from the start of the third year.
Legislator headnote
AI generateds. 23 of the Hairdressing Collective Agreement; The collective agreement's twelve-month assessment period for student wages means the third-year salary rate applies only from the commencement of the third year, not immediately upon completion of the second year.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Kaksi vuotta hiusalaa opiskelleelle oppilaalle ei alan työehtosopimuksen mukaan tule maksaa kolmannen vuoden oppilaan palkkaa heti kahden vuoden opintojen päätyttyä vaan vasta kolmannen vuoden opintojen alettua.
TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 15
KANTAJA
Palvelualojen ammattiliitto PAM ry
VASTAAJA
Suomen Hiusyrittäjät ry
KUULTAVA
Maalausliike Lahdenperä Oy
ASIA
Työehtosopimuksen tulkinta
KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA
Suullinen valmistelu 23.11.2010
Pääkäsittely 13.1.2011
TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET
Suomen Hiusyrittäjät ry:n ja Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n välillä ajaksi 1.6.2008- 31.10.2010 tehdyn hiusalan työehtosopimuksen palkan määrää koskevassa 23 §:ssä on muun muassa seuraava oppilaspalkkaa koskeva määräys:
Kolmannen vuoden oppilaan palkka on 70 % 1. palkkaryhmän mukaisesta palkasta.
Työehtosopimuksen osana noudatettavassa palkkataulukossa 1.6.2008–30.4.2009 on muun ohella seuraava määräys:
Ensimmäisen ja toisen vuoden oppilaan palkka sovitaan yrityskohtaisesti työnantajan ja oppilaan kesken.
KANNE
Vaatimukset
Palvelualojen ammattiliitto PAM ry on vaatinut, että työtuomioistuin
vahvistaa, että A:lla on oikeus kolmannen vuoden oppilaan palkkaan 1.6.2008 alkaen, ja
velvoittaa Maalausliike Lahdenperä Oy:n maksamaan A:lle palkkasaatavia yhteensä 412,21 euroa.
Palvelualojen ammattiliitto PAM ry on lisäksi vaatinut Suomen Hiusyrittäjät ry:n ja Maalausliike Lahdenperä Oy:n velvoittamista yhteisvastuullisesti korvaamaan Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.
Perusteet
A oli 10.8.2006 aloittanut opinnot Vammalan ammattioppilaitoksessa tavoitteena suorittaa hiusalan perustutkinto. Ammattioppilaitoksen opintokortin mukaan A oli suorittanut 31.5.2008 mennessä 120 opintoviikkoa käsittävästä hiusalan perustutkinnosta 79 opintoviikkoa eli kahden vuoden opinnot. A:lla oli tutkinnosta suorittamatta enää 41 opintoviikon eli yhden vuoden opinnot. Kaksi vuotta hiusalaa opiskelleella opiskelijalla on yleensä pitkälle kehittyneet valmiudet työskennellä hiusalan yrityksessä ja lisäksi on tavallista, että kaksi vuotta hiusalaa opiskelleen oppilaan tekemistä töistä yritykset laskuttavat täyden hinnan. Näin ollen A:ta oli pidettävä kolmannen vuoden oppilaana 1.6.2008 lähtien ja hän oli oikeutettu saamaan kolmannen vuoden oppilaan palkan tuosta alkaen.
A oli työskennellyt 5.6.–12.8.2008 parturi-kampaajana Maalausliike Lahdenperä Oy:n omistamassa Studio Tiiu -nimisessä liikkeessä Sastamalan kunnassa, joka kuului kuntien kalleusluokituksessa 2. kalleusluokkaan. Kesällä 2008 kolmannen vuoden oppilaan palkka 2. kalleusluokkaan kuuluvassa kunnassa oli ollut 6,07 euroa tunnissa. Työsuhteensa aikana A oli tehnyt 182 työtuntia ja hänelle olisi siten tullut maksaa palkkaa 1.104,74 euroa. Yhtiö oli kuitenkin maksanut hänelle palkkaa neljän euron tuntipalkan mukaan laskien vain 730 euroa. A:lta oli niin ollen jäänyt saamatta palkkaa 374,74 euroa. Lisäksi yhtiön tuli maksaa hänelle lomakorvauksena 10 prosenttia palkasta eli 37,47 euroa. A:n saatavat yhtiöltä olivat niin ollen yhteensä 412,21 euroa.
VASTAUS
Vastaus kannevaatimuksiin
Suomen Hiusyrittäjät ry on vastauksessaan, johon Maalausliike Lahdenperä Oy on osaltaan yhtynyt, vastustanut kannetta ja vaatinut sen hylkäämistä.
Suomen Hiusyrittäjät ry on lisäksi vaatinut, että Palvelualojen ammattiliitto PAM ry velvoitettaisiin korvaamaan Suomen Hiusyrittäjät ry:n oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.
Kanteen vastustamisen perusteet
Parturi-kampaajien palkkataulukot perustuivat aiemmissa hiusalan työehtosopimuksissa alallaolovuosiin, joiden laskeminen alkoi ensimmäisestä opiskelupäivästä ammattioppilaitoksessa tai oppisopimussuhteessa. Opiskelijan tai työntekijän siirtyminen seuraavalle opiskeluvuodelle tai uuteen palkkaryhmään noudatti 12 kuukauden tarkastelujaksoa työsuhteen tai opiskelun alkamisesta lukien.
Esimerkiksi vuosien 1993–1995 työehtosopimuksessa oli määräys, jonka mukaan valmistuttuaan ammattioppilaitoksesta työntekijälle maksettiin 4. vuotena alalla olevan työntekijän palkka valmistumista seuraavan syyskuun 1. päivästä lukien. Lähtökohtana oli, että opiskelu alkoi syksyllä ja seuraavaan palkkaryhmään siirryttiin vasta seuraavan, vuoden pituisen tarkastelujakson alkaessa. Valmistuminen ei niin ollen ollut ratkaiseva hetki palkkaryhmän korotukselle, vaan ratkaiseva ajankohta oli se, kun oli tullut vuosi täyteen viimeisen opiskeluvuoden alkamisesta. Vastaavasti vuosien 1997–1999 työehtosopimuksessa lähtökohtana oli, että opiskelu alkoi syksyllä ja päättyi keväällä. Jos työntekijä oli valmistunut 31.5.1994, hän sai kolmannen vuoden oppilaan palkkaa syksyyn saakka. Palkkaryhmä ei vaihtunut kolmannen vuoden opiskelun päätyttyä, vaan vasta kun kolmas 12 kuukauden tarkastelujakso oli syksyllä päättynyt.
Asianosaisjärjestöjen yhteisen näkemyksen mukaisesti työehtosopimuksen tekstejä haluttiin supistaa ja selkeyttää. Uudistustyö kohdistui työehtosopimuksen muotoon, mutta ei sen sisältöön. Uudistustyön yhteydessä päätettiin jättää kirjaamatta siirtymäpäivämäärät. Ensimmäinen uusimuotoinen hiusalan työehtosopimus solmittiin ajalle 2002–2005 ja palkkataulukot ajalle 2002–2003. Työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 25.4.2002 mukaan osapuolten tarkoituksena ei ollut sopimusmääräysten uudesta sanamuodosta huolimatta muuttaa määräysten sisältöä tai vakiintunutta tulkintaa, ellei tästä ollut nimenomaan sovittu. Tarkastelujakso oli siis edelleen 12 kuukautta.
Kolmannen vuoden opiskelijalla tarkoitetaan yleisessä kielenkäytössäkin sellaista kaksi vuotta opiskellutta henkilöä, joka on aloittanut kolmannen vuoden opinnot. Muutoin voisi syntyä tilanne, että henkilö, joka lopettaa opiskelun kahden vuoden jälkeen ja jää töihin, saisi kolmannen vuoden opiskelijan palkkaa.
A oli aloittanut opinnot 10.8.2006. Tarkasteltaessa 12 kuukauden ajanjaksoja, A oli ollut kanteessa mainitusta työssäoloajastaan toisen vuoden oppilas 5.6.–9.8.2008 ja kolmannen vuoden oppilas 10.–12.8.2008. Työehtosopimuksen tarkoituksen mukaista kuitenkin on, kun opinnot alkavat kunakin vuonna eri päivinä, että A oli ollut toisen vuoden oppilas niin kauan kuin opinnot olivat alkaneet syksyllä 2008. Jos A oli tehnyt työtä sen jälkeen kun hän oli aloittanut kolmannen vuoden opinnot, hän oli saanut niiltä päiviltä liian vähän palkkaa.
Edellä olevan johdosta A oli ollut työsuhteen aikana toisen vuoden opiskelija, jonka palkan olivat neuvotelleet työnantaja ja A keskenään.
TODISTELU
Kantajan kirjalliset todisteet
1) Ote Suomen Kähertäjäliitto ry:n ja Liikealan ammattiliitto ry:n välisestä parturi- ja kampaamoalan työtekijöitä koskevasta työehtosopimuksesta 30.11.1993–30.11.1995 ja palkkataulukot 30.11.1993 alkaen
2) Suomen Kähertäjäliitto ry:n ja Liikealan ammattiliitto ry:n välinen parturi- ja kampaamoalan työntekijöitä koskeva työehtosopimus 1.5.1997–31.3.1999 ja palkkataulukot 1.5.1997 alkaen
Vastaajan kirjalliset todisteet
1) Ote Suomen Kähertäjäliitto ry:n ja Liikealan ammattiliitto ry:n välisestä parturi- ja kampaamoalan työtekijöitä koskevasta työehtosopimuksesta 30.11.1993–30.11.1995
2) Suomen Kähertäjäliitto ry:n ja Liikealan ammattiliitto ry:n välinen parturi- ja kampaamoalan työntekijöitä koskeva työehtosopimus 1.5.1997–31.3.1999
Kantajan henkilötodistelu
1) Liikealan ammattiliitto ry:n lakimies B
2) Toimitsija C
Vastaajan henkilötodistelu
1) Suomen Hiusyrittäjät ry:n järjestöpäällikkö D
2) Suomen Hiusyrittäjät ry:n toiminnanjohtaja E
TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU
Perustelut
Erimielisyys
Asianosaisten välillä vallitsee erimielisyys siitä, tuleeko työehtosopimuksen mukaan kaksi vuotta hiusalaa opiskelleelle oppilaalle maksaa kolmannen vuoden oppilaan palkkaa heti kahden vuoden opiskelujen päätyttyä vai vasta kolmannen vuoden opiskelujen alettua.
Asianosaiset ovat yksimielisiä siitä, että hiusalan aikaisemmissa työehtosopimuksissa ainakin 30.4.1997 saakka palkan määräytymistä koskevat tarkastelujaksot ovat olleet kahdentoista kuukauden pituisia, ne ovat alkaneet opiskelun tai työsuhteen alkamisesta ja siirtyminen uuteen palkkaryhmään on tapahtunut edellisen kahdentoista kuukauden tarkastelujakson päätyttyä.
Työehtosopimuksen tulkinnasta esitetty selvitys
Liikealan ammattiliitto ry:n ja Suomen Kähertäjäliitto ry:n välisen parturi- ja kampaamoalan työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen 30.11.1993–30.11.1995 mukaan kolmannen vuoden oppilaan palkka on 80 prosenttia 4. vuotena alalla olevan työntekijän palkasta. Valmistuttuaan ammattioppilaitoksesta työntekijälle maksetaan 4. vuotena alalla olevan työntekijän palkka valmistumista seuraavan syyskuun 1. päivästä lukien.
Liikealan ammattiliitto ry:n ja Suomen Kähertäjäliitto ry:n välisen parturi- ja kampaamoalan työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen 1.5.1997–31.3.1999 mukaan kolmannen vuoden oppilaan palkka on 70 prosenttia 1. vuotena alalla olevan työntekijän palkasta. Työehtosopimuksen liitteenä olevassa palkkataulukossa on eritelty kolmannen vuoden oppilaan palkka sekä perustutkinnon suorittamisen jälkeen alkupalkka, jota työehtosopimuksen mukaan voidaan maksaa perus- tai ammattitutkinnon suorittamisen jälkeen ensimmäisessä työsuhteessa enintään kuuden kuukauden ajan, ja sitä seuraavat palkkaryhmiin 1–5 kuuluvat palkat, jotka perustuvat järjestysnumeroltaan vastaaviin vuosiin alalla. Kolmannen vuoden oppilaan palkka on näin ollen ollut 70 prosenttia palkkaryhmän 1. mukaisesta palkasta. Määräys on ollut asiallisesti samansisältöinen kuin kanteen kohteena olevassa hiusalan työehtosopimuksessa.
Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n toimitsijana toimivan C:n mukaan alan yleisenä käytäntönä on, että heti kahden vuoden opintojen päätyttyä työntekijälle maksetaan seuraavana kesänä kolmannen vuoden oppilaan palkkaa. C ei ole keskustellut asiasta työnantajaliiton edustajien kanssa.
Arviointi ja johtopäätökset
Hiusalan aikaisemmissa työehtosopimuksissa 30.4.1997 saakka parturi-kampaajien palkkataulukot ovat perustuneet alallaolovuosiin, joiden laskeminen on alkanut ensimmäisestä opiskelupäivästä ammattioppilaitoksessa tai oppisopimussuhteessa tahi työn aloittamisesta. Opiskelijan tai työntekijän siirtyminen seuraavalle opiskeluvuodelle tai uuteen palkkaryhmään on noudattanut kahdentoista kuukauden tarkastelujaksoa opiskelun tai työsuhteen alkamisesta lukien. Siirtyminen uuteen palkkaryhmään on tapahtunut edellisen kahdentoista kuukauden tarkastelujakson päätyttyä. Valmistuttuaan ammattioppilaitoksesta työntekijälle on maksettu kolmannen vuoden oppilaan palkkaa valmistumisen jälkeiseltä ajalta 1.9. saakka. Palkan määrä on ollut 80 prosenttia 4. vuotena alalla olevan työntekijän palkasta. Tutkinnon suorittamisella ei ole ollut merkitystä alallaolovuosia laskettaessa.
Vuoden 1997 työehtosopimusneuvotteluissa on ollut esillä kolmannen vuoden oppilaan palkan suhde ammattitaitoisen työntekijän palkkaan. Uudessa työehtosopimuksessa 1.5.1997 alkaen kolmannen vuoden oppilaan palkkaa koskevaa sopimusmääräystä muutettiin siten, että kolmannen vuoden oppilaan palkka on 70 prosenttia 1. vuotena alalla olevan työntekijän palkasta eli palkkaryhmän 1. mukaisesta palkasta. Samalla määräys siitä, että työntekijälle maksetaan valmistumisen jälkeiseltä ajalta kolmannen vuoden oppilaan palkkaa valmistumista seuraavan syyskuun alkuun saakka, jätettiin pois työehtosopimuksesta. Muutoksen tavoitteena oli antaa merkitystä tutkinnon suorittamiselle.
Todistaja D ja todistelutarkoituksessa kuultu E ovat kertoneet, että toisen ja kolmannen vuoden oppilaan välistä rajanvetoa ei ollut käsitelty vuoden 1997 työehtosopimusneuvotteluissa eikä sitä ole käsitelty sen jälkeenkään käydyissä sopimusneuvotteluissa. Opiskelijapalkoissa kahdentoista kuukauden tarkastelujaksot olivat jääneet edelleen voimaan. Mitään merkintöjä asiasta ei ollut tehty vuoden 1997 työehtosopimukseen tai sen allekirjoituspöytäkirjaan. Todistaja B:n mukaan kolmannen vuoden oppilaan palkka tuli maksaa heti toisen opiskeluvuoden päätyttyä. Kolmannen vuoden oppilaan palkasta oli keskusteltu työehtosopimusneuvotteluissa, mutta muutosta ei ollut kirjattu työehtosopimukseen eikä mihinkään muuhunkaan neuvotteluasiakirjaan. Todistaja C on kertonut alan yleisenä käytäntönä olevan, että heti kahden vuoden opintojen päätyttyä opiskelijalle maksetaan seuraavana kesänä kolmannen vuoden oppilaan palkkaa.
Asianosaiset ovat yksimielisiä siitä, että oppilaan palkan määräytymisen osalta tarkastelujaksot ovat olleet 30.4.1997 saakka kahdentoista kuukauden pituisia. Tarkastelujaksot ovat alkaneet opiskelun alkamisesta. Näin ollen opiskelijalle on maksettu kolmannen vuoden oppilaan palkkaa vasta kolmannen vuoden opintojen alettua.
Siitä seikasta, että perus- tai ammattitutkinnon suorittaneelle työntekijälle maksetaan palkkaryhmän 1. mukaista palkkaa heti valmistumista alkaen eikä vasta valmistumisen jälkeisen syyskuun alusta alkaen, ei voida tehdä johtopäätöstä, että oppilas siirtyisi kolmannen vuoden oppilaalle maksettavan palkan piiriin heti toisen opiskeluvuoden opintojen päätyttyä. Tätä johtopäätöstä ei voida tehdä myöskään siitä, että kolmannen vuoden oppilaan palkan laskentaprosentti pudotettiin 80 prosentista 70 prosenttiin palkkaryhmän 1. mukaisesta palkasta. Vuoden 1997 työehtosopimukseen tai sen jälkeenkään tehtyihin työehtosopimuksiin ei ole otettu kirjausta siitä, milloin oppilas siirtyy kolmannen vuoden oppilaaksi. Asiassa ei ole myöskään näytetty, että työehtosopimusta olisi vakiintuneesti tulkittu Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n väittämällä tavalla. Tämän vuoksi Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n kanne on hylättävä. A:lla ei niin ollen ole oikeutta saada kolmannen vuoden oppilaan palkkaa 1.6.2008 alkaen.
Oikeudenkäyntikulut
Asian hävitessään Palvelualojen ammattiliitto PAM ry on työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 1 momentin nojalla velvollinen korvaamaan Suomen Hiusyrittäjät ry oikeudenkäyntikulut. Kulujen määräksi on ilmoitettu 3.572,54 euroa. Määrää ei ole riitautettu.
Tuomiolauselma
Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n Suomen Hiusyrittäjät ry:tä ja Maalausliike Lahdenperä Oy:tä vastaan ajama kanne hylätään.
Palvelualojen ammattiliitto PAM ry velvoitetaan suorittamaan Suomen Hiusyrittäjät ry:lle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista 3.572,54 euroa, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.
Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Pärnänen puheenjohtajana sekä Kröger, Sutela, Äimälä, Forsén ja Kirvesniemi jäseninä. Sihteeri on ollut Salonen.
Tuomio on yksimielinen.