TT:2011-148 · Työtuomioistuin

Käytyjen yhteistoimintaneuvottelujen jälkeen työnantaja irtisanoi taloudellisilla ja tuotannollisilla syillä työntekijöitä muun muassa yhtiön valimolta ja sen varastolta. Varastolla työskennelleistä kolmesta työntekijästä irtisanottiin osa-aikainen varastomies sekä toinen kokoaikaisista varastomiehistä. Koska varastossa ei toteutettujen järjestelyjen jälkeen ollut työtä kahdelle työntekijälle kokopäiväisesti, varastoon siirrettiin puhdistamon työnjohtajana toiminut henkilö, jonka tehtävä oli yhteistoimintaneuvottelujen jälkeen lakkautettu. Siirto varastoon toteutettiin siinä tarkoituksessa, että hän monipuolisen ammattitaitonsa ja koulutuksensa puolesta kykenee myös muihin kuin varastomiehen tehtäviin.

Varastoon siirron jälkeen kysymyksessä oleva henkilö on tehnyt varastotöiden lisäksi myös sellaisia tuotannon työtehtäviä, jotka hän jo aikaisemman kokemuksensa perusteella hallitsi. Näiden tehtävien lisäksi hän on hoitanut myös työnjohtajien sijaisuuksia. Kantajan puolelta ei ollut edes väitetty, että irtisanottu varastomies olisi ammattitaitonsa puolesta soveltunut niihin työnjohtotehtäviin, joita varastoon siirretty henkilö on varastotöiden ohella tehnyt. Kun hänen tekemiensä näiden töiden määrää ei voitu pitää vähäisenä, ei varastomiehen irtisanomisen kohdalla ollut kysymys vain työntekijän vaihtamisesta toiseen, vaan perustellusta töiden uudelleenjärjestelystä. Työnantajalla on siten ollut irtisanomissuojasopimuksen mukaiset työn vähenemisestä johtuvat taloudelliset ja tuotannolliset syyt varastomiehen työsopimuksen irtisanomiselle.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 148

KANTAJA

Metallityöväen Liitto ry

VASTAAJA

Teknologiateollisuus ry,

KUULTAVA

Sulzer Pumps Finland Oy

ASIA

Irtisanomissuojasopimuksen vastainen menettely

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 6.9.2011

Pääkäsittely 23.11.2011

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n välisen teknologiateollisuuden työehtosopimuksen 30.6.2007 - 30.4.2010 osana noudatettavassa teknologiateollisuuden irtisanomissuojasopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

III TYÖSOPIMUKSEN IRTISANOMINEN JA TYÖNTEKIJÄN LOMAUTTAMINEN TALOUDELLISISTA, TUOTANNOLLISISTA TAI TYÖNANTAJAN TOIMINNAN UDELLEENJÄRJESTELYISTÄ JOHTUVISTA SYISTÄ

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

13 § Irtisanomisen perusteet

Irtisanomisen perusteet ovat työsopimuslain 7 luvun 1 ja 3 §:ien (taloudelliset, tuotannolliset tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvat syyt) mukaiset.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

IV KORVAUKSET

17 § Korvaukset

Perusteen rikkominen

Työnantajan korvausvelvollisuus tämän sopimuksen mukaisten perusteiden vastaisesta työsopimuksen päättämisestä ja työntekijän lomauttamisesta määräytyy seuraavasti:

Työsopimuksen irtisanominen (9 ja 13 §:t)

Korvaus määräytyy työsopimuslain 12 luvun 2 §:n mukaisesti.

ASIAN TAUSTA

Sulzer Pumps Finland Oy:n Karhulan valimo valaa vaativia haponkestäviä ja runsaastiseostettuja pumppu- ja sekoitinvalukappaleita. Sulzer Pumps Finland Oy:n palveluksessa on yhteensä 490 työntekijää, joista Karhulassa 462 henkilöä. Yhtiön liikevaihto vuonna 2010 oli 96,2 miljoonaa euroa.

Sulzer Pumps Finland Oy on irtisanonut 14.8.2009 tuotannollisilla ja taloudellisilla sekä toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvilla perusteilla yhtiön Karhulan valimolla varastomiehenä työskennelleen A:n työsopimuksen päättymään kuuden kuukauden irtisanomisajan kuluttua 14.2.2010. Irtisanominen toimitettiin kesällä 2009 käytyjen yhteistoimintaneuvottelujen jälkeen. Samaan aikaan irtisanottiin myös muita työntekijöitä. A:lla, kuten muillakaan irtisanotuilla, ei ollut työvelvoitetta irtisanomisaikana. A:n työsuhde yhtiöön oli alkanut 8.5.1989.

A:n tuntipalkka työsuhteen päättyessä oli 13,30 euroa.

KANNE

Vaatimukset

Metallityöväen Liitto ry on vaatinut, että Sulzer Pumps Finland Oy velvoitetaan suorittamaan A:lle työsuhteen lain ja työehtosopimuksen vastaisen päättämisen johdosta korvauksena 15 kuukauden palkkaa vastaava määrä eli yhteensä 33.715,50 euroa ( 15 kk x 169 h x 13,30 ) korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä lukien.

Metallityöväen Liitto ry on lisäksi vaatinut, että Teknologiateollisuus ry ja Sulzer Pumps Finland Oy velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Metallityöväen Liitto ry:n oikeudenkäyntikulut 10.034,20 eurolla laillisine korkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Perusteet

Ennen A:n työsopimuksen päättämistä varastossa oli A:n lisäksi yksi muu työntekijä ja trukinkuljettaja. Välittömästi seuraavana päivänä kun A:n työnteko oli yhtiön palveluksessa päättynyt, siirsi työnantaja varastolle puhdistamon työnjohtajana työskennelleen työntekijän. Varastossa tarjolla ollut työ ei ollut vähentynyt ja yhtiö on suorittanut vain käytännössä työntekijän vaihdon, joka on muun muassa korkeimman oikeuden ennakkopäätöksen (KKO:2000: 64) perusteiden mukaan katsottu lainvastaiseksi toimenpiteeksi.

Työnantaja joutui siirron jälkeen kuukausien ajan kouluttamaan varastolle A:n työtehtäviin siirrettyä työnjohtajaa varastotyöhön. Kyseessä oli työntekijän vaihto tilanteessa, jossa työn tarjoamisen edellytykset eivät ole muuttuneet. Työnantajalla ei ole ollut edellä mainitusta syystä laillista perustetta päättää A:n työsopimusta.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Teknologiateollisuus ry on vastauksessaan, johon Sulzer Pumps Finland Oy on yhtynyt, kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.

Teknologiateollisuus ry on lisäksi vaatinut Metallityöväen Liitto ry:n velvoittamista korvaamaan työnantajaliiton ja yhtiön oikeudenkäyntikulut 4.533,12 eurolla laillisine korkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamisesta.

Kanteen kiistämisen perusteet

Sulzer Pumps Finland Oy antoi 11.6.2009 neuvotteluesityksen henkilöstön vähentämistä koskevista yhteistoimintaneuvotteluista. Yhteistoimintaneuvottelujen taustalla oli yhtiön markkinatilanteen jatkuminen heikkona kaikissa asiakassegmenteissä. Tilauskertymien arveltiin tuolloin laskevan edelleen arvioiduista määristä ja liiketoiminnan Suomessa pienenevän pysyvästi. Neuvotteluesityksen mukaan yt-neuvottelujen arvioitiin johtavan enintään 150 henkilön, joista 115 henkilöä olisi yhtiön Karhulan yksiköstä, irtisanomiseen sekä lomautusten jatkamiseen.

Yhteistoimintaneuvottelujen päätyttyä yhtiö päätyi irtisanomaan yhteensä 134 henkilöä, joista 95 toimi tuotannon työntekijätehtävissä ja 39 henkilöä toimihenkilötehtävissä. Karhulan valimosta irtisanottiin 34 työntekijää ja kolme toimihenkilöä, minkä lisäksi yksi toimihenkilö siirtyi toiselle osastolle ja toimihenkilötehtävissä ollut B työntekijätehtäviin varastomieheksi. Myös lomautuksia jatkettiin.

Ennen irtisanomisia varastossa työskenteli A:n lisäksi toinen henkilö, joka jäi varastolle, sekä alihankkija ajamassa trukkia. Vähennyshetkellä yhtiö katsoi, ettei varastossa ole täysipäiväisesti työtä kahdelle työntekijälle. Alihankinnassa ollut trukin ajo otettiin myös takaisin varastotyöntekijöiden tehtäväksi. Varastoon 1.9.2009 alkaen siirretty B teki varastotöiden lisäksi myös muita töitä (tarkastajien ja työnjohdon tuurausta sekä valun puhdistusta). B teki työnjohdon tuurauksia lokakuun puolesta välistä 2009 lähtien loppuvuoden aikana noin 10 päivää. Vuoden 2010 aikana B teki työnjohdon tuurauksia 35 päivää. Sen lisäksi hän teki muita töitä vuonna 2010 lähetyksessä, valunpuhdistuksessa laikkaleikkauksessa ja sinkopuhdistuksessa noin 70 päivää.

B oli tullut Sulzer Pumps Finland Oy:n palvelukseen ensin oppisopimusoppilaaksi 2.4.2002 alkaen. Oppisopimussuhteen päätyttyä B:n kanssa oli tehty toistaiseksi voimassaoleva työsopimus. B on työskennellyt yhtiön palveluksessa työntekijätehtävissä vuosina 2002–2007 kaavaajana valimon kaavaamossa kuten A:kin ja kaasuleikkaajana valimon puhdistamossa. Tämän jälkeen hän on siirtynyt vuonna 2007 toimihenkilötehtäviin ensin tarkastajaksi ja sittemmin työnjohtajaksi puhdistamoon.

A on käynyt valimoammattikoulun. B on käynyt metallipuolen ammattikoulun sekä suorittanut työn ohella valajan ammattitutkinnon. Työnjohtajana toimiessaan B oli suorittanut JOVA:n (johtamisen perusvalmennus). B katsottiin yhtiön kannalta A:ta tärkeämmäksi ammattihenkilöksi.

Noin kahden kuukauden työskentelyn jälkeen B kykeni täysin varastomiehen tehtäviin. Hänen perehdyttämisensä ei kuitenkaan ollut kokoaikaista. B:llä oli entuudestaan varastotyön edellyttämä SAP-järjestelmän osaaminen sekä trukkikortti.

Vuoden 2011 alusta varastossa ollut toinen henkilö on jäänyt osa-aikaiseksi ja työskennellyt kolmena päivänä viikossa. B on tuurannut varastossa työskennellyttä henkilöä kahtena päivänä viikossa ja muun ajan tehnyt muita tehtäviä (lähettämössä, puhdistamossa valunpuhdistajana ja oikojana sekä tehnyt työnjohdon tuurauksia).

Työsopimuslain 7 luvun 3 §:n 1 momentin mukaisesti työnantaja saa irtisanoa työsopimuksen, kun tarjolla oleva työ on taloudellisista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi, eikä työntekijää voida sijoittaa tai kouluttaa toisiin tehtäviin. Irtisanomisperuste ei siis edellytä, että juuri irtisanottavan henkilön työ olisi vähentynyt vaan että tarjolla oleva työ on vähentynyt taloudellisista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä.

Varastoon siirretyllä B:llä oli A:ta monipuolisempi osaaminen ja tämän vuoksi hänet arvioitiin A:ta tärkeämmäksi ammattityöntekijäksi. A:n tehtävän uudelleenorganisointi hoidettiin Sulzer Pumps Finland Oy:n sisäisellä resurssisiirrolla eikä uudelleen rekrytoinnilla.

Työvoiman vähentämisjärjestyksen osalta Sulzer Pumps Finland Oy noudatti teknologiateollisuuden irtisanomissuojasopimuksen 14 §:ää, jonka mukaisesti viimeksi irtisanotaan yrityksen toiminnalle tärkeitä ammattityöntekijöitä ja saman työnantajan työssä osan työkyvystään menettäneitä.

Vaatimus työsuhteen perusteetonta päättämistä koskevasta korvauksesta kiistetään perusteeltaan ja määrältään. Sulzer Pumps Finland Oy:llä on ollut työsopimuslain 7 luvun 3 §:n mukaiset taloudelliset, tuotannolliset ja tehtävien uudelleenjärjestelyistä johtuvat perusteet irtisanoa A:n työsopimus yhtiössä tarjolla olevan työn vähennyttyä olennaisesti ja pysyvästi. Yhtiöön ei ole otettu uusia työntekijöitä samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin ennen A:n irtisanomista tai sen jälkeen.

TODISTELU

Vastaajan kirjalliset todisteet

1. YT-neuvotteluesitys 11.6.2009

Kantajan henkilötodistelu

1. Koneasentaja A

2. Valajamestari C

Vastaajan henkilötodistelu

1. Henkilöstöjohtaja D

2. Tuotantopäällikkö E

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Erimielisyys

Asianosaisten välillä vallitsee erimielisyys siitä, ovatko työt Sulzer Pumps Finland Oy:n Karhulan valimon varastolla vähentyneet siten, että työnantajalla on ollut oikeus ilmoittamillaan taloudellisilla ja tuotannollisilla sekä toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvilla perusteilla irtisanoa varastolla työskennellyt A.

Kantajan mukaan perusteita A:n työsopimuksen irtisanomiselle ei ollut, koska työt varastolla eivät olleet vähentyneet. Tätä osoitti se, että työnantaja oli välittömästi A:n työnteon päätyttyä siirtänyt varastolle puhdistamossa työnjohtajana työskennelleen työntekijän. Työnantajapuolen mukaan työt varastossa olivat vähentyneet, mistä syystä varaston työt oli uudelleenjärjestelty siten, että varastoon oli siirretty edellä mainittu työnjohtaja, joka varastotyön lisäksi oli ammattitaitoinen tekemään myös työnjohtajien sijaisuuksia ja työskentelemään muun muassa lähetyksessä, valunpuhdistuksessa ja muissa tuotannon tehtävissä.

Esitetty näyttö

A:n mukaan ennen hänen työsopimuksensa irtisanomista varastolla työskentelivät hänen lisäkseen F ja G. A ja F tekivät kaikkia varaston työtehtäviä ja huolehtivat myös tilauksista. G ei tehnyt tavaratilauksia, vaan hän vain lähinnä otti tarvittavat tavarat hyllystä ja toimitti ne tuotantoon. A:n työsopimuksen irtisanomisen jälkeen varastoon jäi entisistä työntekijöistä vain F, koska G erosi yhtiön palveluksesta vapaaehtoisesti. Varastolla on ollut työssä myös alihankkija, joka ei tehnyt varsinaisia varastotöitä vaan kuljetti ajoittain tavaraa varastolta tuotantoon. Vuoden 2009 kesällä työpaikalla ei käytetty alihankkijaa.

A:n mukaan kysymyksessä oleva varasto on kooltaan iso ja artikkeleja siellä on noin 250. Varastossa työskentelevän tuli huolehtia siitä, että kaikkia tarvittavia raaka-aineita oli saatavilla. Työstä itsenäisesti selviytyminen edellytti muutaman kuukauden perehtymistä työhön. A oli työskennellyt valunpuhdistuksessa lähes vuoden ajan 1990 -luvun alussa. Sen sijaan laikkaleikkausta ja sinkopuhdistusta hän ei ollut tehnyt työsuhteensa aikana. Nämä työt olivat kuitenkin sellaisia, että noin yhden viikon perehdytys olisi riittänyt A:lle työn oppimiseen. Lähettämössä tehtävää työtä A ei tuntenut.

Sulzer Pumps Finland Oy:n henkilöstöjohtajana toimiva D on kertonut yhtiön uusien tilausten määrän laskeneen jyrkästi vuoden 2008 syksyllä. Tilanne jatkui samanlaisena myös vuonna 2009. Töiden vähentymisen vuoksi yhtiössä käytiin vuoden 2009 alkupuolella yhteistoimintaneuvottelut, joiden johdosta henkilöstöä vähennettiin ja lomautettiin. Kun yhtiö työtilanne ei ollut parantunut, yhtiössä käytiin vuoden 2009 kesällä uudet työvoiman vähentämistä koskeneet yhteistoimintaneuvottelut, joiden seurauksena yhteensä 95 työntekijää irtisanottiin yhtiön Karhulan yksiköstä. Työntekijöiden lomautukset jatkuivat irtisanomisten jälkeen ja myös Karhulan valimon varaston työntekijät olivat lomautettuina vuoden 2009 loka-marraskuussa kahden viikon ajan. Se, keihin irtisanomiset kohdistettiin, jäi ratkaistavaksi osastokohtaisesti. Periaatteena irtisanomisten kohdistamisessa oli se, että viimeksi irtisanotaan työnantajan kannalta tärkeät ammattityöntekijät.

Karhulassa varaston toimintoja ulkoistettiin ja toteutettiin uudelleenjärjestelyjä siten, että puhdistamossa työnjohtajana työskennellyt B siirrettiin työhön varastoon. B:n tilalle ei palkattu uutta työnjohtajaa. Varastotöiden lisäksi B:lle kuului myös muita töitä, joiden osuus hänen työtehtävistään oli muutamia kymmeniä prosentteja. Päätöksen B:n siirrosta varastoon teki tuotantojohtaja. Hän ei tehnyt päätöstä yksin, vaan se tehtiin ryhmässä, johon kuuluivat tuotannon työnjohtajat. B:n siirto varastotöihin johtui siitä, että koska varastossa ei ollut työtä täysipäiväisesti kahdelle työntekijälle, voitiin B:tä monitaitoisena henkilönä käyttää myös muissa työtehtävissä kuten työnjohdon sijaisena sekä puhdistamon eri työtehtävissä.

Tuotantopäällikkö E on kertonut työskennelleensä Sulzer Pumps Finland Oy:n Karhulan valimolla 24 vuoden ajan. Yhtiön tilausten ja tuotannon väheneminen vuoden 2008 syksystä alkaen johti myös varaston töiden vähenemiseen raaka-ainevirtojen pienentyessä. Kesällä 2009 käydyissä yhteistoimintaneuvotteluissa varaston työvoimatarpeeksi arvioitiin kaksi työntekijää, joista toinen pystyisi työskentelemään myös muissa tehtävissä. Yhteistoimintaneuvottelujen aikaan varastolla oli A:n lisäksi kaksi muuta työntekijää. Heistä G oli osa-aikainen, joka oli työssä joka toinen viikko. A:n ja G:n irtisanomisen jälkeen varastolle jäi töihin F. Koska F:lle oli tarpeen kouluttaa varamies, siirrettiin varastoon puhdistamossa työnjohtajana työskennellyt B . Yhteistoimintaneuvottelujen jälkeen varaston kuljetuksia hoitaneen alihankkijan sopimus irtisanottiin ja trukinkuljetukset varastolla siirrettiin varastomiehen tehtäväksi.

Yhteistoimintaneuvottelujen jälkeen puhdistamolle jäi kaksi työnjohtajaa aikaisemman kolmen asemesta. Työnjohtajana toimineelta B:ltä , joka ennen työnjohtajaksi siirtymistään vuonna 2007 oli työskennellyt erilaisissa työntekijätehtävissä puhdistamolla, oli tiedusteltu halukkuutta siirtyä takaisin työntekijätehtäviin puhdistamolle vaihtoehtona irtisanomiselle. B:n ilmoitettua olevansa halukas siirtymään työntekijätehtäviin hänet oli siirretty aluksi lähetys- ja tarkastustehtäviin. Näissä tehtävissä hän oli työskennellyt noin kahden viikon ajan ennen kuin hänet oli siirretty työhön varastolle, koska työpaikalla huomattiin, että varastossa työskentelevälle F:lle tarvittiin sijaista.

Varastotyöhön siirtyminen edellytti myös B:n kohdalla koulutusta uusiin tehtäviin. E:n mukaan perusasiat, joita työn tekeminen edellyttää, vaativat kahdesta neljään viikkoa kestävää koulutusta. Siirron jälkeen B teki aluksi työtä yhdessä F:n kanssa. Vuoden 2009 syksyllä B työskenteli suuren osan ajastaan varastossa, jonka työntekijät olivat lomautettuina. Myöhemmin saman syksyn aikana hän työskenteli jonkin verran myös työnjohtajien sijaisena. Vuonna 2010 B teki 50 - 60 prosenttia työajastaan varastotöitä. Loput työajastaan hän teki työnjohtajan sijaisuuksia sekä työskenteli laikkaleikkauksessa, valunpuhdistuksessa ja lähettämössä. Puhdistamon tehtäviin B ei tarvinnut perehdytystä, kun taas A:n kohdalla puhdistamon tehtävien tekeminen olisi edellyttänyt kuukaudesta kahteen kestävää eri töiden opettelua lukuun ottamatta valunpuhdistusta.

Varastossa työskentelevä F oli siirtynyt osa-aikaeläkkeelle vuoden 2011 alusta lukien. Tästä alkaen B oli työskennellyt 85 prosenttia työajastaan varastotöissä ja muun ajan muissa tehtävissä. Kun yhteistoimintaneuvotteluja käytiin vuonna 2009, tiedossa ei ollut F:n mahdollinen siirtyminen osa-aikaeläkkeelle.

Valajamestari C on ollut Sulzer Pumps Finland Oy:n palveluksessa vuodesta 1988 lähtien ja toiminut työntekijöiden pääluottamusmiehenä viiden vuoden ajan. C osallistui vuonna 2009 käytyihin yhteistoimintaneuvotteluihin, joissa keskusteltiin eri tehtävissä tarvittavien työntekijöiden vähimmäismääristä. Sen sijaan hän ei osallistunut keskusteluihin, jotka koskivat sitä, ketkä työntekijät irtisanotaan. Kun A:n työskentely varastossa päättyi perjantaina, uusi työntekijä siirtyi hänen tilalleen varastoon seuraavana maanantaina. Varastolle siirtynyt B on tehnyt pääasiassa varaston työtehtäviä. B:n kertoman mukaan työnjohdon sijaisuuksia on ollut vain satunnaisesti. Tänä päivänä sijaisuuksien hoito on vähentynyt aikaisemmasta.

Puhdistamon työtehtävistä laikkaleikkaus on työtä, johon C opasti kesäharjoittelijaa yhden päivän ajan. Tämän opastuksen perusteella kesäharjoittelija teki työtä koko C:n kesäloman ajan. C:n näkemyksen mukaan työntekijältä, jolla oli trukkikortti, sinkopuhdistuskoneen käyttäminen onnistui päivän perehdytyksen jälkeen.

Arviointi ja johtopäätökset

Teknologiateollisuuden osana noudatettavan irtisanomissuojasopimuksen 13 §:n mukaan taloudellisista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä tapahtuvan irtisanomisen perusteet ovat työsopimuslain 7 luvun 1 ja 3 §:n mukaiset. Työsopimuslain 7 luvun 3 §:n 1 momentin mukaan työnantaja saa irtisanoa työsopimuksen, kun tarjolla oleva työ on taloudellisista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi. Työsopimusta ei kuitenkaan saa irtisanoa, jos työntekijä on sijoitettavissa tai koulutettavissa toisiin tehtäviin saman luvun 4 §:ssä säädetyllä tavalla. Työsopimuslain 3 §:n 2 momentin mukaan perustetta irtisanomiseen ei ole ainakaan silloin kun työnantaja on joko ennen irtisanomista tai sen jälkeen ottanut uuden työntekijän samankaltaisiin tehtäviin, vaikka työnantajan toimintaedellytykset eivät ole vastaavana aikana muuttuneet.

Työsopimuslain 7 luvun 4 §:n 1 momentin mukaan työn vähenemistilanteessa työntekijälle on tarjottava ensisijaisesti hänen työsopimuksensa mukaista työtä vastaavaa työtä. Jos tällaista työtä ei ole, työntekijälle on tarjottava muuta hänen koulutustaan, ammattitaitoaan tai kokemustaan vastaavaa työtä. Saman pykälän 2 momentin mukaan työnantajan on järjestettävä työntekijälle sellaista uusien tehtävien edellyttämää koulutusta, jota voidaan molempien sopijapuolten kannalta pitää tarkoituksenmukaisena ja kohtuullisena.

Esitetyn selvityksen mukaan Sulzer Pumps Finland Oy:n tilausten määrä oli vuoden 2008 loppupuolella laskenut jyrkästi, minkä vuoksi yhtiössä oli käyty työvoiman vähentämistä ja lomautuksia koskevat yhteistoimintaneuvottelut alkuvuonna 2009. Huonona jatkuneen työtilanteen vuoksi yhtiössä käytiin uudet henkilöstön vähentämistä koskeneet yhteistoimintaneuvottelut vuoden 2009 kesäkuussa. Yhteistoimintaneuvottelujen jälkeen yhtiö irtisanoi yhteensä 134 henkilön työsopimukset. Yhtiön Karhulan valimolta irtisanottiin 34 työntekijää ja kolme toimihenkilöä.

Ennen toteutettuja irtisanomisia Karhulan valimon varastolla oli työssä kolme henkilöä, joista yksi oli osa-aikainen ja työskenteli joka toinen viikko. Näiden työntekijöiden lisäksi varastolla työskenteli alihankkija hoitamassa kuljetuksia. Yhteistoimintaneuvottelujen jälkeen varastolla työskennelleistä työntekijöistä A:n työsopimus irtisanottiin. Samoin irtisanottiin varastolla osa-aikaisesti työskennelleen työntekijän työsopimus. Myös alihankkijan kanssa tehty sopimus päätettiin ja kuljetustehtävät siirrettiin varastomiehen tehtäväksi.

Yhteistoimintaneuvotteluissa varaston henkilöstötarpeeksi todettiin kaksi työntekijää, joista toinen tekisi myös muita tehtäviä, koska varastossa ei ollut työtä kahdelle kokoaikaiselle työntekijälle. Yhteistoimintaneuvottelujen jälkeen myös puhdistamon työnjohtajien määrää vähennettiin ja puhdistamossa työnjohtajana toiminut B siirrettiin työntekijätehtäviin aluksi tarkastajaksi ja sitten varastoon. B:n siirtoa varastoon on työnantajapuolelta perusteltu sillä, että B:tä on monipuolisen ammattitaitonsa vuoksi voitu käyttää varastotöiden ohella muun muassa työnjohtajan sijaisena puhdistamolla ja erilaisissa muissa puhdistamon työtehtävissä ilman perehdytystä ja lisäkoulutusta.

Työnjohtajan sijaisuuksien lisäksi B on työskennellyt vuonna 2010 valunpuhdistuksessa, laikkaleikkauksessa ja sinkopuhdistuksessa sekä lähetyksessä. Näihin tehtäviin B ei tarvinnut perehdytystä. A:n sijoittaminen näihin tehtäviin olisi sen sijaan valunpuhdistusta lukuun ottamatta edellyttänyt työhön perehdyttämistä, jonka vaatimasta ajasta esitetty selvitys on ollut ristiriitaista vaihdellen päivästä kahteen kuukauteen.

Vuonna 2011 B on työskennellyt työajastaan aikaisempaa suuremman osan eli noin 85 prosenttia varaston työtehtävissä, mikä on johtunut varastossa kokoaikaisena työskennelleen työntekijä jäämisestä osa-aikaeläkkeelle vuoden alusta lukien. Tämä seikka ei ole ollut työnantajan tiedossa yhteistoimintaneuvotteluja käytäessä.

Oikeudenkäyntikulut

Jutun hävitessään on Metallityöväen Liitto ry työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 1 momentin nojalla velvollinen korvaamaan Teknologiateollisuus ry:n ja Sulzer Pumps Finland Oy:n oikeudenkäyntikulut. Kulujen määräksi on ilmoitettu 4.533,12 euroa. Määrä on riidaton.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Metallityöväen Liitto ry velvoitetaan korvaamaan Teknologiateollisuus ry:n ja Sulzer Pumps Finland Oy:n oikeudenkäyntikulut 4.533,12 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Suviranta, Nyyssölä, Lindahl, Lehto ja Kirvesniemi jäseninä. Sihteeri on ollut Laurila.

Tuomio on yksimielinen.