TT:2011-145 · Työtuomioistuin

Virkamiehen henkilökohtaisen suoriutumisen arviointia ja siten henkilökohtaista palkanosaa oli tavoite- ja kehityskeskustelun perusteella alennettu, vaikka samalla oli todettu, ettei hänen suoritustasossaan ollut tapahtunut muutosta edelliseen arviointiin nähden. Alentamisen perusteeksi esitettiin yhdenmukaisen linjan noudattaminen yksikön suoritusarvioinneissa.

Virkaehtosopimuksessa oli palkkausjärjestelmän yhtenä tavoitteena mainittu oikeudenmukaisuus. Työtuomioistuimen ratkaisussa kuitenkin katsottiin, ettei tällaisiin yleisiin oikeudenmukaisuus- tai yhdenmukaisuustavoitteisiin vedoten voitu sivuuttaa virkaehtosopimuksessa yksityiskohtaisesti asetettuja perusteita ja menettelytapoja, joita noudattaen virkamiehen henkilökohtaista palkanosaa voitiin sopimuksen mukaan alentaa. Työnantajan katsottiin rikkoneen virkaehtosopimuksen määräyksiä.

Ks. myös TT 2011: 101.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 145

KANTAJA

Ulkoasiainhallinnon virkailijayhdistys UHVY ry

VASTAAJA

Valtiovarainministeriö

ASIA

Virkaehtosopimuksen tulkinta

VIRKAEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Ulkoasiainministeriön ja Ulkoasiainhallinnon virkailijayhdistys UHVY ry:n välillä 13.12.2004 tehdyssä uutta palkkausjärjestelmää koskevassa tarkentavassa virkaehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat henkilökohtaista palkanosaa koskevat 6 §:n määräykset:

Henkilökohtaista työsuoritusta tarkastellaan ja suoritustaso arvioidaan virkamiehen ja hänen esimiehensä välisissä vuotuisissa tavoite- ja kehityskeskusteluissa. Suoritusarviointi perustuu tehtävän sisältöön ja vaativuuteen sekä tavoite- ja kehityskeskusteluissa virkamiehelle asetettuihin tavoitteisiin. Esimies tekee suorittamansa arvion perusteella ehdotuksen työsuorituksen arvioinniksi ja suoritustasoksi.

Jos vuotuisissa tavoite- ja kehityskeskusteluissa suoritusarvioinnissa todetaan suoritustason alentuneen, hyväksytään keskusteluissa yhteisesti työsuorituksen parantamista tukevat toimenpiteet. Uusi arviointi tehdään aikaisintaan kolmen ja viimeistään kuuden kuukauden kuluttua edellisestä arvioinnista. Jos suoritustaso ei ole uuden arvioinnin mukaan palautunut ennalleen, tarkistetaan henkilökohtainen palkanosa uutta arviointia vastaavaksi.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Työnantaja vahvistaa henkilökohtaisen suoritusarvion tuloksen. Suorituksen arvioinnista johtuva palkan muutos toteutetaan vuosittaisten suoritusarviointien osalta maaliskuun alusta lukien ja muissa tapauksissa arviointia seuraavan kuukauden alusta. Siirtymäkauden aikana sovelletaan kuitenkin 13 §:ssä vaiheiden 2 - 4 tarkistusten ajankohdista sovittua.

KANNE

Vaatimukset

Ulkoasiainhallinnon virkailijayhdistys UHVY ry on vaatinut, että työtuomioistuin

vahvistaa, että tarkentavan virkaehtosopimuksen 6 §:ää on tulkittava siten, että määräyksessä tarkoitettua henkilökohtaista palkanosaa ei voida työnantajan yksipuolisella päätöksellä alentaa, jos samanaikaisesti vuotuisessa tavoite- ja kehityskeskustelussa todetaan, että virkamiehen henkilökohtaisessa suorituksessa ei ole tapahtunut heikentymistä edelliseen arviointiin verrattuna,

vahvistaa, että tarkentavan virkaehtosopimuksen 6 §:n perusteella ei ole mahdollista alentaa virkamiehen henkilökohtaista palkanosaa vuotuisessa tavoite- ja kehityskeskustelussa tehdyn suoritusarvioinnin perusteella, jos keskusteluissa ei ole yhteisesti hyväksytty virkamiehen työsuorituksen parantamista tukevia toimenpiteitä ja jos näiden toimenpiteiden jälkeen ei ole tehty uutta arviointia aikaisintaan kolmen ja viimeistään kuuden kuukauden kuluttua edellisestä arvioinnista,

vahvistaa, että ulkoasiainministeriön virkamiehen A:n 1.9.2010 voimaan tulleella työnantajan yksipuolisella toimenpiteellä toimeenpantu henkilökohtaisen palkanosan alentaminen, jonka seurauksena A:n euromääräinen palkka on A:lle toimitetun palkkalaskelman mukaan alentunut 67,96 euroa kuukaudessa, perustuu tarkentavan virkaehtosopimuksen virheelliseen tulkintaan ja soveltamiseen, ja

tuomitsee valtiovarainministeriön maksamaan hyvityssakkoa tarkentavan virkaehtosopimuksen 6 §:n tietensä rikkomisesta.

Ulkoasiainhallinnon virkailijayhdistys UHVY ry on lisäksi vaatinut valtiovarainministeriön velvoittamista korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut 2.500 eurolla laillisine korkoineen.

Perusteet

Erimielisyys tarkentavan virkaehtosopimuksen tulkinnasta on tullut ilmi käsiteltäessä ulkoasiainministeriön palveluksessa olevan A:n ja hänen esimiehensä välillä keväällä 2010 käydyn tavoite- ja kehityskeskustelun perusteella vahvistettavaa henkilökohtaisen palkanosan perusteena olevaa suoritusarviota. Keskustelun osapuolet ovat yhteisesti todenneet, että A:n suoritustasossa ei ollut tapahtunut alentumista edelliseen, keväällä 2009 käytyyn, tavoite- ja kehityskeskusteluun verrattuna. Suoritusarvioinnista tehtyyn muistioon on kirjattu, että suorituspisteiden alennus perustuu pisteiden yleisiin soveltamisperiaatteisiin ja yhdenmukaisuuteen. Alennus ei siis ole perustunut A:n todellisen suoritustason laskuun. A ei ole pyynnöistään huolimatta saanut palkan alennuksesta varsinaista päätöstä.

A:n suoritusarvioinnista tehtyyn muistioon on lisäksi kirjattu, että ei ole tarvetta sopia UPJ-sopimusten mukaisista erillisistä tukitoimista, koska suorituspisteiden alennus ei perustu A:n suoritustason alentumiseen, vaan pisteiden yleisiin soveltamisperiaatteisiin ja yhdenmukaisuuteen. Ei ole mahdollista, että esimies ja virkamies voisivat tavoite- ja kehityskeskustelunsa yhteydessä keskenään sopia tarkentavan virkaehtosopimuksen sisällöstä ja tulkinnasta tai että aikaisempina vuosina vahvistetut suorituspisteet olisi annettu väärin pistein.

A on lisäksi ollut käytännössä samassa tehtävässä siitä lähtien, kun uusi palkkausjärjestelmä tarkentavan virkaehtosopimuksen voimaantulon myötä otettiin ulkoasianhallinnossa käyttöön. A:lla on tänä aikana ollut kolme esimiestä, jotka kaikki ovat arvioineet hänen suoritustasonsa korkealle tasolle ja pitäneet A:ta muutoinkin erittäin osaavana ja tehokkaana virkamiehenä. Tämä ilmenee myös viimeisimmästä eli vuonna 2010 tehtyä suoritusarviointia koskevasta muistiosta. A:n henkilökohtaisen palkanosan perusteena oleva suoritus on koko tarkentavan virkaehtosopimuksen voimassaolon ajan ollut korkealla tasolla ja vuodesta 2007 lähtien yhtäjaksoisesti suoritustasolla 11.

A:lle ei myöskään ollut ennen palkan alentamisen toimeenpanemista yhteisesti hyväksytty minkäänlaisia työsuorituksen parantamista koskevia toimenpiteitä, joiden perusteella hän olisi voinut omalla toiminnallaan estää palkan alentumisen. Minkäänlaista uutta arviointia ei myöskään ole tehty tarkentavan virkaehtosopimuksen 6 §:n 4 kappaleessa olevasta nimenomaisesta sopimusmääräyksestä huolimatta.

A:n palkan alennus on myös hyvän hallintotavan vastaisesti toimeenpantu ilman, että A:lle olisi annettu asiasta varsinaista päätöstä. Palkan alennuksesta on ilmoitettu A:lle ainoastaan lokakuun palkanmaksun yhteydessä annetussa palkkalaskelmassa.

Tarkentavan virkaehtosopimuksen 6 §:n 4 kappaleessa olevaa virkamiehen suojaksi sovittua sopimusmääräystä olisi tullut noudattaa A:n suoritustason vahvistamisessa ja henkilökohtaisen palkanosan perusteiden muuttamisessa. Lähtökohtana tarkentavan virkaehtosopimusta sovellettaessa tulee olla, että samassa tehtävässä olevan henkilön tulee voida saattaa suoritustasonsa ennalleen ja esimiehen on tuettava virkamiestä tässä tavoitteessa.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Valtiovarainministeriö on kiistänyt kanteen kokonaisuudessaan ja vaatinut sen hylkäämistä.

Valtiovarainministeriö on lisäksi vaatinut Ulkoasiainhallinnon virkailijayhdistys UVHY ry:n velvoittamista korvaamaan valtiovarainministeriön oikeudenkäyntikulut 8.118 eurolla laillisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamispäivästä.

Kanteen kiistämisen perusteet

Tarkentavan virkaehtosopimuksen 6 §:ssä tarkoitettua yksittäisen virkamiehen henkilökohtaista palkanosaa voidaan alentaa virkamiesten palkkauksen yhdenmukaistamiseksi kussakin työyksikössä. Palkkausten yhdenmukaistaminen takaa palkkausjärjestelmän objektiivisuuden ja virkamiesten tasa-arvoisen aseman.

Tarkentavan virkaehtosopimuksen 6 §:n 4 momentti koskee tilannetta, jossa virkamiehen henkilökohtaisen suorituksen on todettu heikentyneen. Kyseinen 4 momentti ei koske riidan kohteena olevaa tilannetta, jossa virkamiehen palkkausmuutos tehdään virkamiesten palkkauksen yhdenmukaistamisen tarkoituksessa. Tämän vuoksi tarvetta työsuorituksen parantamista tukeville toimenpiteille ei ole.

A:n nykyinen palkkaus on oikeudenmukainen, kannustava sekä yhdenmukainen muiden työyksikön virkamiesten kanssa. A ei ole missään vaiheessa riitauttanut suoritustasonsa määräytymistä. Ulkoasiainministeriössä noudatettavan käytännön mukaan kenellekään virkamiehelle ei anneta erikseen varsinaista hallintopäätöstä vastaavissa tilanteissa. Mitään perusteita kohdella A:ta eri tavalla kuin muita virkamiehiä ei ole.

Palkkausjärjestelmän tarkoitus ja tavoitteet (tarkentavan virkaehtosopimuksen 2 § ja Uuden palkkausjärjestelmän käsikirjan kohta 1.1) huomioiden palkkausjärjestelmän tarkoitus on olla kannustava, kilpailukykyinen ja oikeudenmukainen. Kyseiset periaatteet määrittelevät tarkentavan virkaehtosopimuksen yksittäisten pykälien tulkinnan. Palkkausjärjestelmän tavoitteet eivät toteudu, jos henkilökohtainen suoritusarviointi tai suoritustaso ja palkkaus on määritelty yksittäisen virkamiehen osalta perusteettomasti liian korkealle. Yksittäisen virkamiehen palkkaus tulee olla oikeassa suhteessa muiden työyksikössä toimivien kanssa.

Tarkentavan virkaehtosopimuksen 6 §:n 3 kappale ei takaa yksittäisen virkamiehen työsuorituksen, suoritustasoa eikä palkan pysymistä samana edellisvuoteen verrattuna. Tavoite- ja kehityskeskustelujen perusteella yksittäisen virkamiehen palkka voi pysyä samana, nousta tai laskea.

Virkamiehen henkilökohtaisen palkanosan sekä henkilökohtaisen suoritusarvioinnin määrittelyssä on huomioitava virkaehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirja (13.12.2004), jonka 6 §:n mukaan sopimusosapuolet pitävät tärkeänä, että henkilökohtainen palkanosa ja sen perusteena olevat arviot perustuvat oikeudenmukaiseen arviointitapaan ja että ne on suoritettu tasapuolisuutta noudattaen. Vuosittaisten tavoite- ja kehityskeskustelujen yhteydessä tehtävä suoritusarviointi on pyrittävä tekemään samanaikaisesti mahdollisimman suuren

tasapuolisuuden saavuttamiseksi. Työnantaja koordinoi suoritusarvioinnin tulosten yhteismitallisuuden ja vahvistaa arvioinnit. Henkilöstöyksikkö seuraa suoritusarviointien tuloksien yhteismitallisuutta koko organisaation tasolla ja tarvittaessa voi edellyttää mm. arviointitulosten pysyttämistä tiettyyn keskiarvoon.

Suoritusarviointien yhdenmukaistaminen palkkausjärjestelmän tavoitteiden turvaamiseksi edellä selvitetyin tavoin tarkentavan virkaehtosopimuksen mukaisesti on ollut ulkoasiainministeriössä noudatettu ja hyväksytty käytäntö. Pääluottamusmies on ollut jo vuonna 2008 mukana neuvotteluissa, joissa on keskusteltu ainakin yhden virkamiehen suoritusarvioinnin yhdenmukaistamisesta yksikön normaalitasoon. Kantajan on siten katsottava joka tapauksessa hyväksyneen tarkentavan virkaehtosopimuksen tulkinnan.

Valtiovarainministeriö on tulkinnut tarkentavan virkaehtosopimusta johdonmukaisesti samalla tavoin tarkentavan virkaehtosopimuksen alusta alkaen. Soveltamiskäytäntö on ollut kantajapuolen tiedossa. Perusteita hyvityssakon tuomitsemiselle ei siten ole.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Keskustelumuistio 4.6.2010

2. Muistio 2009

3. UHVY ry:n jäsentiedote 19.1.2011

4. Valtion uudet palkkausjärjestelmät – perälauta- ja mallisopimukset -julkaisu 27.1.2011

5. UM:n työsuojeluvaltuutetun sekä UHVY ry:n ja JUKO ry:n pääluottamusmiesten palaverimuistio 2.9.2011

6. Selostus hallinnon ja UHVY ry:n neuvotteluista 30.6.2004

7. Suoritusarviointien vahvistamista koskeva ohje 3.6.2004

8. Sähköpostiviesti 19.5.2008

Vastaajan kirjalliset todisteet

1. UPJ-tiimin sähköpostiviesti 10.6.2005

2. UHVY ry:n neuvottelupyyntö 6.9.2007

3. Erimielisyysneuvottelujen pöytäkirja 24.9.2007

4. Ministeriön johtoryhmän pöytäkirja 29.9.2007

5. Virkaehtosopimusneuvottelujen pöytäkirja 18.10.2007

6. Virkaehtosopimusneuvottelujen pöytäkirja 9.11.2007

7. Pöytäkirja 10.4.2008

8. Sähköpostiviesti 20.9.2008

9. Sähköpostiviesti 15.6.2009

10. Pöytäkirja 3.12.2009

11. Pöytäkirja 8.12.2009

12. Pöytäkirja 10.12.2009

13. Pöytäkirja 26.4.2010

14. Pöytäkirja 20.10.2010

15. Paikallisneuvottelujen pöytäkirja 30.6.2004

16. Paikallisneuvottelujen pöytäkirja 11.10.2004

17. Yhteistoimintaneuvottelujen pöytäkirja 5/2004

Kantajan henkilötodistelu

Varapääluottamusmies, UHVY ry:n hallituksen jäsen B

Vastaajan henkilötodistelu

Suurlähettiläs C

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Erimielisyys

Asianosaisten välinen erimielisyys koskee ulkoasiainhallinnon uudesta palkkausjärjestelmästä tehdyn tarkentavan virkaehtosopimuksen soveltamista virkamiehen henkilökohtaista palkanosaa vahvistettaessa. Kanteessa esille otetussa tapauksessa osastosihteeri A:n henkilökohtaisen suoriutumisen arviointia ja siten henkilökohtaista palkanosaa on vuonna 2010 alennettu, vaikka samalla on todettu, ettei hänen suoritustasossaan ole tapahtunut muutosta edelliseen arviointiin nähden.

Kantajan mukaan alentamiselle ei ole ollut virkaehtosopimuksesta johtuvaa perustetta. Vastaaja on vedonnut palkkausjärjestelmän tavoitteeksi asetettuihin tasapuolisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen, joiden perusteella virkamiehen henkilökohtaista palkanosaa on voitu alentaa virkamiesten palkkauksen yhdenmukaistamiseksi kussakin työyksikössä. Näin on ministeriössä vakiintuneesti aikaisemminkin menetelty.

Sopimusmääräykset ja niiden tulkinnasta esitetty selvitys

Virkaehtosopimuksen 2 §:n mukaan palkkausjärjestelmän tavoitteena on olla kannustava, kilpailukykyinen ja oikeudenmukainen. Sopimuksen allekirjoituspöytäkirjan mukaan osapuolet pitävät tärkeänä, että henkilökohtaisen palkanosan perusteena oleva suoriutuminen arvioidaan tasapuolisuutta noudattaen.

Tarkemmat määräykset henkilökohtaisen palkanosan vahvistamisesta ovat virkaehtosopimuksen 6 §:ssä. Niiden mukaan henkilökohtaista työsuoritusta arvioidaan virkamiehen ja hänen esimiehensä välisissä vuotuisissa tavoite- ja kehityskeskusteluissa, joiden perusteella esimies tekee ehdotuksensa asianomaisen suoritustasoksi. Suoritusarvion tuloksen vahvistaa työnantaja. Suoritustason ja siten henkilökohtaisen palkanosan alentumisesta on määräys pykälän 4 momentissa. Sen mukaan tavoite- ja kehityskeskustelussa todettu suoritustason alentuminen edellyttää, että yhteisesti hyväksytään suoritustasoa parantavat toimenpiteet. Alentaminen tulee kysymykseen, jos viimeistään kuuden kuukauden kuluttua tehdyssä uudessa arvioinnissa suoritustaso ei ole palautunut ennalleen.

Osastosihteeri B on kertonut olleensa ulkoasiainhallinnon virkailijayhdistyksen hallituksen jäsen vuodesta 1994 ja toimivansa nykyisin yhdistyksen varapuheenjohtajana ja sen asettamana varapääluottamusmiehenä. B:n mukaan palkkakeskusteluissa on esiintynyt työnantajan ennalta asettamaan keskiarvoon pakottamista siten, että hallinto-osasto on palauttanut esimiehille uudelleen käsiteltäväksi näiden tekemiä liian korkeiksi katsottuja suoritusarviointeja. Palkkausjärjestelmän käyttöön oton aikoina silloinen osastopäällikkö oli kertonut, että näin meneteltäessä kenenkään palkka ei kuitenkaan laske. Virkailijayhdistyksen hallituksessa otetun kannan mukaan suoritusarviointien alentamiseen ei pidä suostua, ellei suoritustaso ole laskenut ja sopimuksessa mainittua kuuden kuukauden sääntöä ole noudatettu. B:n mukaan vain yhdistyksen hallituksella on valtuudet hyväksyä virkaehtosopimuksen soveltamista koskevia käytäntöjä ja ratkaisuja.

Työtuomioistuimen arvio

Työtuomioistuimen käytännössä on joissakin tapauksissa otettu kantaa nyt esillä olevaa vastaavien virkaehtosopimusmääräysten tulkintaan. Ratkaisussa TT 2009:31 katsottiin, että virasto ei ollut sidottu esimiesten tekemiin, aikaisempaa korkeampiin suoritusarviointeihin, vaan niitä voitiin alentaa yhdenmukaisuusperustein ja viraston asettamaan tavoitetasoon pääsemiseksi. Virkamiesten palkkojen alentamiseen tällainen menettely ei kysymyksessä olevassa tapauksessa johtanut.

Nyt vireillä olevassa asiassa esitetty selvitys viittaa siihen, että suoritusarviointeja on ulkoasianhallinnossa alennettu yleensä samalla tavoin kuin edellä mainitussa tapauksessa. Esimiesten esittämiä suoritustasojen korotuksia on leikattu, jotta asetettua keskiarvoa ei ylitettäisi. Tästä poiketen A:n kohdalla kysymys ei ole ollut suoritusarviointiin esitetystä korotuksesta, vaan hänen suorituspisteitään on yhdenmukaisuusperusteella alennettu siitä, mitä ne ovat ainakin vuodesta 2007 lähtien olleet. Samalla hänen henkilökohtainen palkanosansa on pienentynyt.

Työtuomioistuimen käsityksen mukaan voidaan pitää poikkeuksellisena, että virkamiehen palkkaa alennetaan ilman että hänen tehtävänsä vaativuustaso tai henkilökohtaisen suoriutumisensa taso on laskenut. Tällaisen menettelyn oikeuttamiseksi on edellytettävä selkeästi säädettyä tai sovittua perustetta.

Asiaa valaiseva tapaus on ollut esillä työtuomioistuimen ratkaisussa TT 2011:101. Korkeakoulun suunnittelijan tehtävän vaativuus oli nostettu uudelle tasolle, mutta samassa yhteydessä työnantaja alensi virkamiehen henkilökohtaisen palkanosan suoritustasoa erillistä arviointikeskustelua käymättä. Virkamiehen henkilökohtainen suoriutuminen oli tosiasiallisesti säilynyt entisellä tasolla. Alentamisen perusteeksi esitettiin sen sijaan oikeudenmukaisuus, joka palkkausjärjestelmän tavoitteiden mukaisesti puolsi suunnittelijoiden palkkauksen saattamista yhdenmukaiselle tasolle. Työtuomioistuimen ratkaisussa kuitenkin katsottiin, ettei tällaisiin yleisiin oikeudenmukaisuus- tai yhdenmukaisuustavoitteisiin vedoten voitu ohittaa sopimuksessa yksityiskohtaisesti määrättyjä henkilökohtaisen suoriutumisen arviointiperusteita. Työnantajan katsottiin rikkoneen virkaehtosopimuksen määräyksiä.

Työtuomioistuimen käsityksen mukaan nyt esillä olevaa tapausta ei ole aihetta arvioida toisella tavoin. Vaikka tapausten yksityiskohdissa on eroja, ratkaisusta TT 2011:101 ilmenevä oikeusohje soveltuu myös tähän asiaan. Virkaehtosopimuksen 2 §:ssä on tavanomainen lyhyt maininta oikeudenmukaisuudesta palkkausjärjestelmän yhtenä tavoitteena, mutta esitetyn selvityksen mukaan määräystä ei ole sopimusneuvotteluissa käsitelty perusteena, joka oikeuttaisi virkasuhteesta johtuvien etujen heikentämiseen. Tällaisen menettelyn ei ole myöskään näytetty vakiintuneen yhteisesti hyväksytyksi käytännöksi ulkoasiainhallinnossa. Virkaehtosopimuksen 6 §:ssä on siten katsottava sovitun tyhjentävästi niistä perusteista ja menettelytavoista, joita noudattaen samassa tehtävässä palvelevan virkamiehen henkilökohtaista palkanosaa voidaan alentaa. A:n asiassa nämä perusteet ja menettelytavat on sivuutettu.

Edellä esitetyistä syistä työtuomioistuin katsoo, että ulkoasianministeriö on menetellyt virkaehtosopimuksen vastaisesti, kun A:n henkilökohtaista palkanosaa on alennettu, vaikka hänen suoritustasonsa on pysynyt ennallaan ja vaikka arviointikeskustelussa on todettu, etteivät virkaehtosopimuksessa tarkoitetut tukitoimet suoritustason parantamiseksi ole hänen kohdallaan tarpeen. Kanteen vahvistusvaatimukset on siten hyväksyttävä.

Hyvityssakkovaatimus

Asia on ollut tulkinnanvarainen, ja sen ratkaisuperusteet ovat täsmentyneet vasta työtuomioistuimen uusimmassa oikeuskäytännössä. Näistä syistä työtuomioistuin katsoo, ettei ulkoasiainministeriössä noudatettua menettelyä voida pitää valtion virkaehtosopimuslain 19 §:ssä tarkoitettuna virkaehtosopimuksen tietensä rikkomisena. Kanteessa esitettyä hyvityssakkovaatimusta ei siten voida hyväksyä.

Oikeudenkäyntikulut

Jutun hävitessään valtiovarainministeriö on työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 1 momentin nojalla velvollinen korvaamaan Ulkoasiainhallinnon virkailijayhdistys UHVY ry:n oikeudenkäyntikulut. Kulujen määräksi on ilmoitettu 2.500 euroa. Vaatimus on määrältään riidaton.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin vahvistaa, että

tarkentavan virkaehtosopimuksen 6 §:ää on tulkittava siten, että määräyksessä tarkoitettua henkilökohtaista palkanosaa ei voida työnantajan yksipuolisella päätöksellä alentaa, jos samanaikaisesti vuotuisessa tavoite- ja kehityskeskustelussa todetaan, että virkamiehen henkilökohtaisessa suorituksessa ei ole tapahtunut heikentymistä edelliseen arviointiin verrattuna,

tarkentavan virkaehtosopimuksen 6 §:n perusteella ei ole mahdollista alentaa virkamiehen henkilökohtaista palkanosaa vuotuisessa tavoite- ja kehityskeskustelussa tehdyn suoritusarvioinnin perusteella, jos keskusteluissa ei ole yhteisesti hyväksytty virkamiehen työsuorituksen parantamista tukevia toimenpiteitä ja jos näiden toimenpiteiden jälkeen ei ole tehty uutta arviointia aikaisintaan kolmen ja viimeistään kuuden kuukauden kuluttua edellisestä arvioinnista, ja

ulkoasiainministeriön virkamiehen A:n 1.9.2010 voimaan tulleella työnantajan yksipuolisella toimenpiteellä toimeenpantu henkilökohtaisen palkanosan alentaminen, jonka seurauksena A:n euromääräinen palkka on A:lle toimitetun palkkalaskelman mukaan alentunut 67,96 euroa kuukaudessa, perustuu tarkentavan virkaehtosopimuksen virheelliseen tulkintaan ja soveltamiseen.

Kanteessa esitetty hyvityssakkovaatimus hylätään.

Valtiovarainministeriö velvoitetaan korvaamaan Ulkoasiainhallinnon virkailijayhdistys UHVY ry:n oikeudenkäyntikulut 2.500 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Pärnänen, Lindahl, Lindgren, Lehto ja Kauppala jäseninä. Sihteeri on ollut Salonen.

Tuomio on yksimielinen.