Labor court dismissed union claim against employer for dismissing a trade union representative without production stoppage.

Työnantaja oli lomauttanut parketinvalmistajana työskennelleen työntekijän taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla. Lomautus oli toteutettu useissa eri jaksoissa vuosina 2009 ja 2010. Työntekijällä oli lomauttamisajankohtina ollut yleissopimuksen mukainen luottamusmiesasema.

Yhtiössä toteutettujen lomautusten aikana luottamusmiehen luottamusmiesalueena toimineella työosastolla oli työskennellyt useita työntekijöitä. Tällä perusteella yhtiö oli yleissopimuksen nojalla lomauttanut luottamusmiehen yleissopimuksen vastaisesti.

Työnantajaa vastaan työehtosopimuksen tieten rikkomisen perusteella esitetty hyvityssakkovaatimus oli hylätty. Perusteita työnantajaliiton tuomitsemiselle hyvityssakkoon ei myöskään ollut.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 139

KANTAJA

Puu- ja erityisalojen liitto ry

VASTAAJAT

Puusepänteollisuus ry

Karelia Upofloor Oy

ASIA

Luottamusmiehen lomauttaminen ynnä muuta

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 17.5.2011

Pääkäsittely 7.11.2011

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisyhdistysten välillä 19.2.2010 allekirjoitetun puusepänteollisuuden työehtosopimuksen osana noudatettavassa TT-SAK yleissopimuksessa on muun ohella seuraavat 4 luvun työsuhdeturvaa koskevan 4.3 kohdan määräykset:

Taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet

Jos yrityksen työvoimaa irtisanotaan tai lomautetaan taloudellisista tai tuotannollisista syistä, ei pääluottamusmiestä tai työsuojeluvaltuutettua saa irtisanoa tai lomauttaa ellei tuotantoyksikön toimintaa keskeytetä kokonaan. Mikäli pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun kanssa yhteisesti todetaan, ettei hänelle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä, voidaan tästä säännöstä kuitenkin poiketa.

Yksilösuoja

Muu luottamusmies kuin pääluottamusmies voidaan irtisanoa tai lomauttaa työsopimuslain 7:10 §:n 2 momentin mukaisesti vain, kun työ kokonaan päättyy eikä työnantaja voi järjestää hänelle hänen ammattitaitoaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä tai kouluttaa häntä muuhun työhön työsopimuslain 7:4 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

Korvaukset

Korvaus tämän sopimuksen mukaan perusteettomasta lomautuksesta määräytyy työsopimuslain 12:1.1 §:n mukaisesti.

ASIAN TAUSTA

A työskenteli Karelia Upofloor Oy:n palveluksessa toistaiseksi voimassa olleen 9.5.1994 solmitun työsopimuksen perusteella yhtiön Tuupovaaran tehtailla parketinvalmistajana.

Yrityksessä syksyllä 2008 alkaneet yhteistoimintaneuvottelut päättyivät 18.12.2008.

Työnantaja lomautti A:n lokakuussa 2009 taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla. Lomautus on toteutettu useissa eri jaksoissa siten, että A on pääsääntöisesti ollut viikon kerrallaan lomautettuna työskentelyjaksojen välissä. Lomautukset ovat kohdistuneet vuoden 2009 viikkoihin 42, 44, 46, 50 ja 52 sekä vuoden 2010 viikkoihin 1, 7, 13, 15, 17, 22 ja 23.

A toimi pinnanvalmistusosaston luottamusmiehenä 1.1.2005 - 1.5.2009. Pinnanvalmistustyö päättyi 1.5.2009. A:n kanteessa mainitut ansionmenetysten määrät vuonna 2009 ovat riidattomat.

KANNE

Vaatimukset

Puu- ja erityisalojen liitto ry on vaatinut, että työtuomioistuin

vahvistaa, että Karelia Upofloor Oy on menetellyt vastoin TT-SAK yleissopimuksen 4 luvun 4.3 kohdan työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä lomauttaessaan työosaston luottamusmiehen A:n,

velvoittaa Karelia Upofloor Oy:n maksamaan A:lle TT-SAK yleissopimuksen 4 luvun 4.3 kohdan työsuhdeturvaa koskevien määräysten rikkomisesta vahingonkorvausta työsopimuslain 12 luvun 1 §:n 1 momentin mukaisesti 6.322,02 euroa korkolain 4 luvun 1 §:n mukaisine viivästyskorkoineen 10.2.2011 lukien,

tuomitsee Karelia Upofloor Oy:n työehtosopimuslain 7 §:n nojalla hyvityssakkoon työehtosopimuksen tieten rikkomisesta,

tuomitsee Puusepänteollisuus ry:n työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n nojalla hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä ja

velvoittaa Puusepänteollisuus ry:n ja Karelia Upofloor Oy:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Puu- ja erityisalojen liitto ry:n oikeudenkäyntikulut 7.621,70 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut tuomion antopäivästä.

Perusteet

Pinnanvalmistusosasto, jolla A toimi luottamusmiehenä, käsittää seuraavat linjat: pinnanvalmistus, pintapuristin, pannuhuone, teroitus sekä ladonnat, kartano ja palikka. Tehtaalle oli vuoden 2008 lopussa valittu kolme osaston luottamusmiestä samalla tavalla samoille osastoille kuin heidät oli valittu edelliselläkin luottamusmieskaudella. A oli valittu kahdeksi vuodeksi luottamusmieheksi. Hänen luottamusmiesasemansa ei siten ole lakannut ennen kuin hänen toimikautensa on päättynyt vuoden 2010 lopussa.

Pinnanvalmistusosastolla, jolla A toimi luottamusmiehenä, työt jatkuivat edelleen useilla eri linjoilla. Siten A:n lomauttaminen tapahtui vastoin TT-SAK yleissopimuksen 4 luvun 4.3 työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä, joissa viitataan työsopimuslain 7 luvun 10 §:n 2 momenttiin. Säännöksen mukaan luottamusmiestä ei voida lomauttaa, jollei työ ole päättynyt kokonaan. Yleissopimuksessa mainitaan nimenomaisesti, että yksilönsuoja koskee myös osaston luottamusmiestä silloinkin, kun kyse on lomautuksesta.

Puusepänteollisuus ry tiesi yhtiön toiminnan virheellisyydestä, koska vastaavaa tapausta on jo kerran aikaisemmin asianosaisliittojen kesken käsitelty työtuomioistuimessa. Työnantajaliitto on siten laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Karelia Upofloor Oy lomautti A:n vastoin TT-SAK yleissopimuksen 4 luvun 4.3 kohdan yksilönsuojaa koskevia määräyksiä. Yhtiö rikkoi siten työehtosopimusta tietensä. Työehtosopimuksen osana noudatettavassa keskusjärjestöjen välisessä yleissopimuksessa ei ole keskusjärjestöjen irtisanomissuojasopimuksen 20 §:n mukaista määräystä, jonka mukaan työnantajaa ei voida tuomita maksamaan sopimuksessa tarkoitettujen korvausten lisäksi työehtosopimuslain 7 §:n mukaista hyvityssakkoa. Yleissopimuksen luottamusmiehen yksilösuojaa ja sen rikkomoisen korvauksia koskevat määräykset on uudistettu 10.5.2001 eli samaan aikaan kuin irtisanomissuojasopimus on allekirjoitettu.

Työehtosopimuksen vastaisen lomauttamisen johdosta A:lle koitui taloudellisia tappioita.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Puusepänteollisuus ry on vastauksessaan, johon Karelia-Upofloor Oy on osaltaan yhtynyt, kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.

Puusepänteollisuus ry on lisäksi vaatinut Puu- ja erityisalojen liitto ry:n velvoittamista korvaamaan Puusepänteollisuus ry:n ja Karelia-Upofloor Oy:n oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Kanteen kiistämisen perusteet

Yhtiö lomautti lokakuussa 2009 A:n, joka oli aiemmin toiminut yrityksessä osastonluottamusmiehenä. A:n luottamusmiesasema oli kuitenkin lakannut, koska yrityksessä käytyjen yhteistoimintaneuvotteluiden seurauksena A:n oman työosaston (pinnanvalmistus) toiminta oli kokonaan päättynyt 1.5.2009, jolloin hänen luottamusmiesasemansa oli myös lakannut.

Henkilöstölle informoitiin helmikuussa 2009 yhteistoimintaneuvotteluiden seurauksena syntyneistä toimenpiteistä ja muun muassa siitä, että toiminnot tehtaan pinnanvalmistusosastolla loppuvat maaliskuussa 2009. Pinnanvalmistusosasto oli yksi tehtaan kolmesta osastosta.

Yhteistoimintaneuvotteluiden kanssa ajallisesti samoihin aikoihin (23.11.2008) paikallinen Puuliiton ammattiosasto järjesti luottamusmiesvaalit, joissa A nimettiin osastonluottamusmieheksi pinnanvalmistusosastolla 1.1.2009 lähtien. Luottamusmiesvaalien jälkeen ammattiosasto toimitti marraskuussa 2008 työnantajalle ilmoituksen vaalien tuloksista ja osastojen aluejaoista. Ilmoituksen vastaanotettuaan työnantaja kiinnitti huomiota siihen, että luottamusmiesten osastojen alueittaista jakoa oli muutettu työntekijöiden yksipuolisella ilmoituksella. Työnantaja totesi pääluottamusmiehelle, että aluejaosta tulee yleissopimuksen 3.1 kohdan kolmannen kappaleen nojalla sopia paikallisesti työnantajan kanssa. Pääluottamusmiehelle ilmoitettiin samalla, että työnantaja ei hyväksy uutta aluejakoa.

Työnantajalle toimitettuun vaalitulosilmoitukseen oli aiemmasta aluejaosta poiketen lisätty ja järjestetty entisten alueiden rinnalle uusia alueita. Näiden 1.1.2009 alkavalle kaudelle tehtyjen luottamusmiesvalintojen sekä osastoalueiden laajennusmuutosten tarkoituksena oli pyrkiä estämään se, ettei kukaan luottamusmiehistä yhteistoimintaneuvotteluiden seurauksena toimeenpantavien muutosten takia jäisi ilman omaa osastoa ja sen mukanaan tuomaa työsuhdeturvaa. Luottamusmiesalueisiin lisättiin sellaisia uusia toimintoja, joiden uskottiin jatkuvan myös yhteistoimintaneuvotteluiden päättymisen jälkeen.

Työnantaja ilmoitti pääluottamusmiehelle heti joulukuussa 2008, ettei se tule hyväksymään uusia ammattiosaston omatoimisesti tekemiä aluejakoja, koska niistä ei ole yhdessä sovittu tai edes keskusteltu. Tämän seurauksena luottamusmiesvalintojen epäselvyyksiä käsiteltiin yrityksessä useassa paikallisessa palaverissa ja tilaisuudessa, jossa työnantaja toi johdonmukaisesti esille sen, että ennen 1.1.2009 voimassa olleet aluejaot ovat edelleen voimassa koska työnantaja ei ole hyväksynyt niihin työntekijäpuolen yksipuolisesti ilmoittamia muutoksia.

Yrityksessä jouduttiin syksyllä 2009 toteuttamaan tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla vuorolomautuksia ja lomautukset kohdistuivat myös A:han, koska hän ei työosastonsa toimintojen lakkaamisen johdosta ollut enää osaston luottamusmies.

Yhteistoimintaneuvotteluiden jälkeen tarkoituksenmukaisuusharkinnan perusteella toteutettavaa yhteistoimintaorganisaation päivittämistä työntekijäpuoli ei ole oikeutettu tekemään yksin. Osaston luottamusmiesten aluejakoja muutettaessa ammattiosaston tulee tehdä asiasta ensin työnantajalle esitys, josta työehtosopimuksen tarkoituksen mukaisesti yhdessä paikallisesti ensin keskustellaan ennen sopimukseen pääsemistä.

Yhtiöllä oli täten perusteet kiistää A:n osastonluottamusmiesasema, koska yrityksessä oli heti puututtu ammattiosaston menettelyyn ja ilmoitettu, ettei uusia aluejakoja hyväksytä. Työnantajan kanta oli selvillä myös pääluottamusmiehellä, koska hän oli myöhemmin keväällä 2009 todennut työnantajan edustajalle, että työhuonekunta kokoontuisi pitämään uudet vaalit, joissa sitten valitaan kahdelle (jäljelle jääneelle) osastolle edustajat. Työhuonekunnan kokouksen jälkeen pääluottamusmies kuitenkin ilmoitti työnantajalle, ettei uusia vaaleja järjestetäkään.

Aiemman osastojaon mukaiset työt olivat tosiasiallisesti muuttuneet, kun pinnanvalmistus lakkautettiin kokonaan 1.5.2009, jolloin A:n luottamusmiesasemaan perustunut erityinen työsuhdeturva lakkasi.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Ilmoitus luottamusmiesten valinnasta 23.11.2008

Vastaajien kirjalliset todisteet

1. Tehdaspäällikön vastine 19.12.2008

2. Vaalitoimikunnan pöytäkirja

3. Ilmoitus luottamusmiesten valinnasta 27.6.2006

4. Henkilöstöpalaverin 27.4.2009 viimeinen sivu

5. Ilmoitus luottamusmiesten valinnasta 23.11.2008

Kantajan henkilötodistelu

1. A

2. Pääluottamusmies, parketinvalmistaja B

3. Puu- ja erityisalojen liitto ry:n hallituksen jäsen C

Vastaajien henkilötodistelu

1. Toimitusjohtaja D

2. Karelia-Upofloor Oy:n tuotantojohtaja E

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

A:n luottamusmiesasema

C on kertonut, että syksyllä 2009 käytiin A:n luottamusmiesasemaa ja lomauttamista koskeva neuvottelu, jossa olivat läsnä C työntekijäliiton työehtosihteerinä, pääluottamusmies B, yhtiön tuotantojohtaja E ja tehtaanjohtaja. Yleissopimuksen tarkoitus on se, että jos yhtiön henkilöstötilanne oleellisesti muuttuu, niin silloin on arvioitava luottamusmiesorganisaatiota uudelleen jommankumman osapuolen aloitteesta. Jos kysymys on yhteistoimintalain 8 luvun tarkoittamasta työvoiman vähentämistilanteesta, niin silloin on työnantajan otettava esille luottamusmiesorganisaation vähentäminen vastaamaan uutta henkilöstömäärää. Neuvottelu asiasta ei johtanut yhteisymmärryksen syntymiseen.

E:n mukaan A työskenteli syksyllä 2009 hiottujen aihioiden kittauksessa ja muissa prosessin jälkipään tehtävissä. Lomautus kohdistettiin myös A:han, joka ei tuolloin ollut osastonluottamusmiehen asemassa. Hänen aikaisempi luottamusmiesalueensa eli kolmisäleen pinnanvalmistus oli lopetettu keväällä 2009. Erimielisyysmuistio liittojen välillä tehtiin 28.12.2009.

Työtuomioistuin toteaa A:n ja B:n kertomuksista ilmenevän, että tehtaan kolmen osaston osastonluottamusmiehet, A , F, G, on valittu 1.1.2009 lukien jatkamaan samoilla osastoilla, millä he olivat toimineet osastonluottamusmiehinä aiemminkin. Luottamusmiehet jatkoivat samoilla alueilla. Mikään toiminta ei siirtynyt luottamusmieheltä toiselle. Kaikilla työpisteillä työskentelevillä työntekijöillä oli luottamusmies. Työtuomioistuimelle kirjallisina todisteina esitetyistä luottamusmiesilmoituksista 27.11.2006 ja 23.11.2008 ilmenee työtuomioistuimen käsityksen mukaan samoin, että A on valittu luottamusmieheksi samalle työosastolle sekä kaudeksi 2007-2008 että kaudeksi 2009-2010. Työnantajapuolen todistajien luottamusmiesten toimialueiden muuttumisesta epätäsmällisesti kertoma, ei riitä kumoamaan edellä kerrottua selvitystä.

Työnantajapuoli on kiistänyt A:n luottamusmiesaseman 1.5.2009 lukien vetoamalla siihen, että A:n luottamusmiesalueen eli pinnanvalmistusosaston toiminta oli kokonaan päättynyt 1.5.2009.

Asiassa on riidatonta, että kolmisauvaparketin pinnanvalmistus on päättynyt keväällä 2009. D:n mukaan käytöstä poistetut koneet siirrettiin uuden tuotteen, kaksisauvaparketin valmistukseen syksyllä 2009. Edelleen asiassa on yhtenevästi kerrottu, että A siirrettiin keväällä saima-linjalle, sitten hiontalinjalle ja että hän teki sittemmin myös muita töitä.

A:n ja B:n kertoman mukaan keväällä 2009 työntekijöitä, joiden työ päättyi irtisanottiin ja siirrettiin muihin tehtäviin. A:n luottamusmiesalueelle jäi työhön noin 5-6 työntekijää entisiin tehtäviinsä pinnanpuristimelle, pannuhuoneeseen, teroitukseen ja käsinladontaan. Kun A lomautettiin syksyllä 2009, olivat mainitut työntekijät vielä työssä entisissä tehtävissään. Osa mainituista tehtävistä oli myös D:n kertoman mukaan A:n luottamusmiesalueeseen kuuluvia.

Työnantajapuoli ei ole näyttänyt, että kaikki työ pinnanvalmistusosastolla olisi päättynyt.

Edellä olevilla perusteilla työtuomioistuin katsoo, että A:lla on lomauttamisajankohtana ollut yleissopimuksen mukainen luottamusmiesasema.

Lomauttamisperuste

Yleissopimuksen 4 luvun 4.3 kohdan toisessa kappaleessa on sovittu siitä, että muu luottamusmies kuin pääluottamusmies voidaan irtisanoa tai lomauttaa työsopimuslain 7 luvun 10 §:n 2 momentin mukaisesti vain, kun työ kokonaan päättyy eikä työnantaja voi järjestää hänelle hänen ammattitaitoaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä tai kouluttaa häntä muuhun työhön työsopimuslain 7 luvun 4 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

Karelia-Upofloor Oy:ssä toteutettujen lomautusten aikana syksyllä 2009 ja vielä keväällä 2010 A:n luottamusmiesalueena toimineella työosastolla on selvityksen mukaan työskennellyt useita työntekijöitä. Tällä perusteella Karelia-Upofloor Oy on yleissopimuksen 4 luvun 4.3 kohdan nojalla lomauttanut A:n yleissopimuksen vastaisesti.

Korvausvelvollisuus

Korvaus yleissopimuksen mukaan perusteettomasta lomautuksesta määräytyy työsopimuslain 12 luvun 1 §:n 1 momentin mukaisesti. Tämän lainkohdan mukaan työnantajan, joka tahallaan tai huolimattomuudesta rikkoo työsuhteesta johtuvia velvollisuuksia, on korvattava työntekijälle siten aiheuttamansa vahinko. A:lle on aiheutunut korvattavaa vahinkoa työansion menetyksenä yhteensä 6.322,02 euroa. Määrä on riidaton.

Työehtosopimuksen tieten rikkominen

Työnantajaliiton valvontavelvollisuus

Puusepänteollisuus ry on saanut tietää A:n lomauttamisesta liittojen välisessä erimielisyysneuvottelussa 28.12.2009. A:n luottamusmiesasemasta on saatu riittävää selvitystä vasta työtuomioistuinkäsittelyn aikana. Tämän vuoksi työtuomioistuin katsoo näyttämättä jääneen, että Puusepänteollisuus ry olisi A:n lomauttamisen yhteydessä laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa. Näin ollen perusteita Puusepänteollisuus ry:n tuomitsemiselle hyvityssakkoon ei ole.

Oikeudenkäyntikulut

Puusepänteollisuus ry ja Karelia Upofloor Oy ovat jutun pääosin hävitessään työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 1 momentin nojalla velvolliset yhteisvastuullisesti korvaamaan Puu- ja erityisalojen liitto ry:n oikeudenkäyntikulut. Kulujen määräksi on ilmoitettu 7.621,70 euroa. Vastaajat ovat kiistäneet määrän 2.500 euron ylittävältä osin.

Kantajan vaatimus perustuu työtuomioistuimelle esitettyyn erittelyyn asian ajamiseksi suoritetuista toimenpiteistä ja niistä aiheutuneista kustannuksista. Suoritettuja toimenpiteitä on pidettävä aiheellisina ja aiheutuneita kustannuksia kohtuullisina. Näin ollen oikeudenkäyntikulut on suoritettava vaatimuksen mukaisesti.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin vahvistaa, että Karelia Upofloor Oy on menetellyt vastoin TT-SAK yleissopimuksen 4 luvun 4.3 kohdan työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä lomauttaessaan työosaston luottamusmiehen A:n .

Karelia Upofloor Oy velvoitetaan maksamaan A:lle TT-SAK yleissopimuksen 4 luvun 4.3 kohdan työsuhdeturvaa koskevien määräysten rikkomisesta vahingonkorvausta työsopimuslain 12 luvun 1 §:n 1 momentin mukaisesti 4.010,89 euroa korkolain 4 luvun 1 §:n mukaisine viivästyskorkoineen 10.2.2011 lukien,

Kanne hylätään enemmälti.

Karelia Upofloor Oy velvoitetaan maksamaan työttömyysvakuutusrahastolle (Nordea 200118-123591) korvauksesta vähennetty rahamäärä 2.311,13 euroa ja mainitulle määrälle viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaan siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tuomion antopäivästä.

Puusepänteollisuus ry ja Karelia Upofloor Oy velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Puu- ja erityisalojen liitto ry:n oikeudenkäyntikulut 7.621,70 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Ruikka puheenjohtajana sekä Kröger, Virtanen, Äimälä, Koskinen ja Kirvesniemi jäseninä. Sihteeri on ollut Salonen.

Tuomio on yksimielinen.