Labor court dismisses union claim for severance as employer had valid grounds to terminate contract.

Viisi kuukautta vuokratyöntekijänä työskennellyt työntekijä oli palkattu käyttäjäyrityksen palvelukseen lähes välittömästi vuokratyösuhteen päättymisen jälkeen. Työsopimuksessa sovittiin neljän kuukauden koeajasta.

Työntekijän tehtävät olivat osittain samoja ja kokonaisuutena vähemmän ammattitaitoa vaativia kuin työt, joita työntekijä oli vuokratyösuhteen aikana tehnyt. Työnantajalla oli siten ollut mahdollisuus arvioida työntekijän suoriutumista jo vuokratyösuhteen aikana. Tehtävät katsottiin työsopimuslain 1 luvun 4 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla samankaltaisiksi, joten perustetta koeaikaehdon sopimiselle ei ole ollut.

Työnantajan esiin tuomat rikkeet eivät olleet sellaisia, että työntekijän työsopimuksen purkamiselle tai edes irtisanomiselle olisi ollut irtisanomissuojasopimuksessa tarkoitettua perustetta.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 134

KANTAJA

Metallityöväen Liitto ry

VASTAAJA

Teknologiateollisuus ry

KUULTAVA

Talvivaara Sotkamo Oy

ASIA

Työehtosopimuksen tulkinta ym.

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 5.9.2011

Pääkäsittely 18.10.2011

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväenliitto ry:n väliseen, 9.9.2009 allekirjoitettuun työehtosopimukseen sisältyvässä Teknologiateollisuuden irtisanomissuojasuojasopimuksessa on seuraavat määräykset:

1 § Soveltamisala

Tämä sopimus koskee toistaiseksi voimassaolevan työsopimuksen irtisanomista, työntekijän lomauttamista sekä työsopimuksen purkamista ja purkautumista. Sopimus koskee myös työntekijän irtisanoutumista sekä menettelyä, jota työsopimusta päätettäessä ja työntekijää lomautettaessa on noudatettava.

Soveltamisohje:

Sopimus ei koske työsopimuksen päättämistä tai työntekijän lomauttamista, jos perusteena on

työsopimuksen purkaminen koeaikana (TSL 1 luku 4 §)

Työsopimusta edellä mainituilla perusteilla päätettäessä noudatetaan kuitenkin tämän sopimuksen 5 ja 6 §:n menettelytapamääräyksiä sekä koeaikapurun osalta myös 11 §:ssä sovittua menettelyä.

9 § Työsopimuksen päättämisen ja lomauttamisen perusteet

Irtisanomisen perusteet

Työnantaja ei saa irtisanoa työsopimusta työntekijästä johtuvasta tai hänen henkilöönsä liittyvästä syystä ilman työsopimuslain 7 luvun 1 - 2 §:n mukaista asiallista ja painavaa perustetta.

Purkamisen perusteet

Työnantaja voi purkaa työsopimuksen työsopimuslain 8 luvun 1 §:ssä tarkoitetulla perusteella.

ASIAN TAUSTA

A työskenteli Talvivaaran kaivoksella metallien talteenotto-osastolla vuokratyöntekijänä 12.8.2008 ja 31.12.2008 välisen ajan. Tämän jälkeen A palkattiin toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen tuolloisen Talvivaara Projekti Oy:n, nykyisen Talvivaara Sotkamo Oy:n palvelukseen bioliuotus- ja vesienhallintaosastolle 8.1.2009 alkaen. Työsopimukseen otettiin ehto neljän kuukauden pituisesta koeajasta. A:n työsuhde purettiin 28.4.2009 koeaikaan vedoten.

KANNE

Vaatimukset

Metallityöväen Liitto ry on vaatinut, että

Talvivaara Sotkamo Oy velvoitetaan suorittamaan A:lle korvauksena työsuhteen työehtosopimuksen vastaisesta päättämisestä 24 kuukauden palkkaa vastaava määrä eli yhteensä 51.916,80 euroa laillisine korkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä lukien.

Teknologiateollisuus ry ja Talvivaara Sotkamo Oy velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 12.996,68 eurolla korkoineen.

Perusteet

Koeaika

Talvivaara Sotkamo Oy on päättänyt palveluksessaan työskennelleen A:n työsuhteen ilman laillista ja työehtosopimukseen perustuvaa perustetta. Työsopimuksen päättäminen on ollut täysin perusteeton, ja työnantajan menettely on ollut poikkeuksellisen moitittavaa.

Vuokratyöntekijänä A:n työtehtäviin kuului muun muassa siltanostureiden kuljettaminen, trukilla ajo, metallien talteenotto, vesien pumppaaminen pois kaivoista ja altaista sekä erilaiset sekalaiset aputyöt. Kun A palkattiin toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen, hänen työtehtävänsä säilyivät samankaltaisina kuin hänen tehtävänsä vuokratyöntekijänä käsittäen kastelujärjestelmistä huolehtimisen ja tulvavesien pumppaamisen kaivoista ja altaista. Työt sujuivat A:lta moitteettomasti, ja työsuhteen päättäminen koeaikapurkuna oli A:lle yllätys. Työsuhteen päättämiselle ei ollut perustetta, koska yhtiö tarvitsi työvoimaa kaivokselle työsuhteen päättämishetkellä.

Työnantaja on erimielisyysmuistiosta ilmenevin tavoin ilmoittanut, ettei työnantajalla ollut mahdollisuutta arvioida A:n suoritustasoa ja sopivuutta kyseessä oleviin tehtäviin, joten koeajan tarkoitus ei joka tapauksessa toteutunut.

Työsuhteen päättäminen

Perustetta A:n työsuhteen irtisanomiseen tai purkuun ei ollut. A:n käytös tai asenne ei ollut sopimatonta. A työskenteli moitteetta, eikä hänelle annettu työsuhteensa aikana huomautusta tai varoitusta.

Korvausvaatimus

Työsuhteen päättämisestä syntyi A:lle huomattavaa vahinkoa. A on ollut työsopimuksen päättämispäivästä lähtien työttömänä. A olisi lisäksi ollut oikeutettu yhtiön jakamiin optioihin, mikäli työsopimusta ei olisi kerrotuin tavoin päätetty. Työsopimuksen päättäminen oli A:lle suuri henkilökohtainen järkytys, ja hänen työllistymisnäkymänsä kotiseudullaan ovat heikot. A ei itse antanut aihetta työsopimuksen päättämiselle.

A:lle tulee maksaa 24 kuukauden palkkaa vastaava korvaus työsuhteen perusteettomasta päättämisestä. Ottaen huomioon A:n sosiaalinen tilanne ja tulevaisuuden työllistymismahdollisuudet, korvauksesta suurin osa on tuomittava aineettomana korvauksena, joka suoritetaan A:lle täysimääräisesti työsopimuslain 12 luvun 3 §:ssä tarkoitettua vähennystä tekemättä.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Teknologiateollisuus ry ja Talvivaara Sotkamo Oy ovat yhteisessä vastauksessaan vaatineet, että kanne hylätään, ja Metallityöväen Liitto ry korvaamaan niiden oikeudenkäyntikulut 5.354,96 eurolla korkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Koeaika

Asiassa on kyse ensisijaisesti siitä, voitiinko A:n työsopimukseen sisällyttää koeaikaehto. Asiassa vedotussa työehtosopimuksessa ei ole määräyksiä koeajasta.

Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväenliitto ry:n vuokratyötä koskevan oppaan mukaan aiemmin vuokratyötä tehneen työntekijän tehtävien on oltava samoja tai samankaltaisia, jotta perustetta koeajan käyttöön ei olisi. Vastaavanlainen säännös on työsopimuslain 1 luvun 4 §:n 2 momentissa. Oppaan tekstiä ei voida tulkita kantajan tavoin ja työsopimuslaista poiketen siten, ettei tehtävien samankaltaisuudella olisi merkitystä, jos vuokratyösuhde on kestänyt vähintään neljä kuukautta.

A:n vuokratyösuhteen aikaiset tehtävät eivät miltään osin olleet samanlaisia tai samankaltaisia kuin tehtävät, joita tämä teki tultuaan yhtiön omaan palvelukseen. Vuokratyössä ollessaan A työskenteli metallien talteenottolaitoksen rakennustyömaalla siltanosturin operointitehtävissä. A:n päätehtävä oli yksinomaan nosturien operointi ja jonkin verran trukilla ajo. Työsuhteessaan vesienhallintaosastolla A:n työ oli täysin erilaista kuin aikaisempi nosturinkuljetustyö. Luonteeltaan ja sisällöltään erilaisten työtehtävien ja työskentelyolosuhteiden johdosta koeaikaehto on voitu ottaa A:n työsopimukseen. Yhtiöllä oli siten peruste tehdä koeaikaehtoinen työsopimus A:n kanssa, eikä Teknologiateollisuuden työehtosopimuksen osana olevaa irtisanomissuojasopimusta voida soveltaa.

Työsuhteen päättäminen

Yhtiöllä oli joka tapauksessa työsopimuslain 8 luvun 1 §:n mukainen peruste purkaa A:n työsuhde tai ainakin työsopimuslain 7 luvun 1§:n ja 2 §:n mukainen asiallinen ja painava peruste irtisanoa A:n työsopimus.

Jo A:n työskennellessä vuokratyöntekijänä työnantaja havaitsi puutteita A:n suorituksessa ja asenteessa. Niin ikään vesienhallintaosastolla esimiehet havaitsivat A:n sopimattomaksi työhön ja työyhteisöön. Syynä A:n työsuhteen päättämiseen oli A:n kielteinen asenne työnantajaan ja työhön, vastustus, aikaansaamattomuus, työnteon välttely, huonon työilmapiirin luominen, perusteettomien vaatimusten esittäminen ja kieltäytyminen työtehtävistä.

Vesienhallintaosastolla työvoiman tarve oli jatkuva, joten työsuhde olisi jatkunut, jos A olisi suoriutunut töistä.

Korvausvaatimus

Koska työsopimusta ei purettu epäasiallisin perustein eikä työnantaja ole muutoinkaan menetellyt asiassa työehtosopimuksen tai työsopimuslain vastaisesti, perusteita korvausvaatimukselle ei perusteita.

Vaatimus on joka tapauksessa kohtuuttoman suuri. Vaadittu 24 kuukauden palkkaa vastaava korvaus on ylimitoitettu ottaen huomioon työntekijän erittäin lyhytaikainen työskentely yrityksessä ja tämän antama aihe työsuhteen päättämiselle. Korvausta harkittaessa ei voida huomioida teoreettisia saamatta jääneitä optioita. A:lle aiheutunut taloudellinen vahinko on noin kahden viikon palkkaa vastaava summa.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväenliitto ry:n opas yrityksille ja niiden työntekijöille: Vuokratyö teknologiateollisuudessa, s. 6

2. Kopio erimielisyysmuistiosta 26.6.2009

Vastaajan kirjalliset todisteet

1. Työnkuvaus kasteluletkujen vaihtamisesta vesienhallintaosastolla 12.6.2009

2. A:n työsopimus

3. Kopio erimielisyysmuistiosta 26.6.2009

4. Viisi värivalokuvaa metallien talteenottohallista ja vesienhallinnasta

Kantajan henkilötodistelu

1. A

2. B, Talvivaara Sotkamo Oy:n pääluottamusmies

Vastaajan henkilötodistelu

1. C, Metallien talteenotto-osaston päivätyönjohtaja

2. D, Bioliuotus- ja vesienhallintaosaston osastopäällikkö

3. E, Bioliuotus- ja vesienhallintaosaston työnjohtaja

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Asiassa esitetty näyttö

Työntekijäpuolen nimeämässä Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväenliitto ry:n teknologiateollisuuden vuokratyötä koskevassa oppaassa on todettu vuokratyöntekijän rekrytoinnista käyttäjäyrityksen palvelukseen: "Koeajan vähimmäiskestosta tulee vähentää aika, jonka työntekijä on työskennellyt käyttäjäyrityksessä vuokrattuna samoissa tai samankaltaisissa tehtävissä. Mikäli palkattava työntekijä on ollut vuokrattuna käyttäjäyrityksessä neljä kuukautta tai kauemmin, ei koeajasta voida näin ollen lainkaan sopia."

Työntekijä- ja työnantajapuoli ovat vedonneet kirjallisena todisteena erimielisyysmuistioon 26.6.2009, johon on kirjattu työnantajan kanta: "Talvivaaran kaivospiirin alueella on rakennusprojektin aikana työskennellyt useita kymmeniä urakoitsijoita ja alihankkijoita, joiden palveluksessa on ollut useita satoja työntekijöitä eri tehtävissä. Talvivaaralla työnantajana ei näin ollen ole ollut mahdollisuutta arvioida A:n suoritustasoa ja sopivuutta kyseessä oleviin tehtäviin."

Työ bioliuotus- ja vesienhallintaosastolla ei A:n mukaan ollut teknisesti vaativaa, ja työn oppi lyhyellä perehdyttämisellä. A ei kertomansa mukaan kieltäytynyt bioliuotus- ja vesienhallintaosastolla työtehtävistä, eikä hänelle annettu kielteistä palautetta tai huomautusta työskentelystä. A oli kiinnittänyt työnantajan huomiota työturvallisuusasioihin, kuten hengityssuojainten käyttöön ja pumppujen nostamiseen liittyviin työturvallisuusnäkökohtiin, ja tehnyt kaksi työturvallisuuteen liittynyttä aloitetta, josta toinen palkittiin aloitepalkinnolla. Esimies ei ilmoittanut A:lle koeaikapurun perustetta.

Työnantajapuolen todistajana on kuultu C:tä, joka työskenteli vuonna 2008 Talvivaara Projekti Oy:n metallien talteenotto-osastolla päivätyönjohtajana ja siten A:n lähiesimiehenä vuokratyösuhteen aikana. C on kertonut, että A palkattiin metallien talteenotto-osastolle nosturinkuljettajaksi henkilöstövuokrausyrityksen kautta. A:n päätyönä oli nosturin kuljettaminen, mutta A osallistui kaivoksella vaihtelevasti myös muihin tehtäviin, kuten pumppaustöihin. C:n mukaan olosuhteet vesienhallinta- ja bioliuotusosastolla poikkeavat metallien talteenotto-osastosta siten, että metallien talteenotto-osaston työ tehdään sisätiloissa. Pumppaustöitä A teki kuitenkin myös ulkona marras-joulukuussa. A hoiti C:n mukaan työnsä eikä valittanut työoloista. Vuokratyösuhteen loppuaikana C selvitti yhdessä A:n kanssa A:n mahdollisuuksia jatkaa työskentelyä kaivoksella. C on kertonut, että metallien talteenotto alkoi Talvivaarassa varsinaisesti talvella 2009.

A:n työsopimuksen koeaikaehdosta kysyttäessä D on kertonut ehdon syyksi sen, että työ ja olosuhteet bioliuotus- ja vesienhallintaosastolla poikkesivat huomattavasti nosturinkuljettajan tehtävistä. Koeajasta kuitenkin sovittiin kaikkien muidenkin vesienhallintaosastolle otettujen työntekijöiden kanssa. A:n työsopimusta tehtäessä todistaja ei ollut tietoinen työsopimuslakiin vuoden 2009 alusta lisätystä säännöksestä, joka rajoitti koeajan käyttämistä entisten vuokratyöntekijöiden kanssa solmittavissa työsopimuksissa.

Arviointi ja johtopäätökset

Koeaika

Työnantajapuoli on vedonnut kantansa tueksi siihen, että A:n päätehtävä vuokratyösuhteessa oli nosturinkuljettajan työ. Työnantajapuolen mukaan, koska A:n työ ja työskentelyolosuhteet nosturinkuljettajana olivat erilaiset kuin bioliuotus- ja vesienhallintaosaston tehtävät ja olosuhteet, koeaikaehdon käyttämien oli perusteltua. Asiassa onkin selvitetty, että A palkattiin vuokratyöntekijäksi metallien talteenotto-osastolle alun perin nosturinkuljetustehtäviin. A:n, C:n, D:n ja B:n yhdenmukaisista kertomuksista kuitenkin ilmenee, että A teki vuokratyösuhteensa aikana, kun kaivos oli vielä rakennusvaiheessa, vaihtelevasti myös muita tehtäviä ja muillakin osastoilla. Hänen tehtäviinsä kuului myös pumppaus kaivoksen erilaisia uppopumppuja käyttäen. B on lisäksi kertonut, että rakennusvaiheessa kaikkien kaivoksen työntekijöiden toimenkuvat olivat jokseenkin vakiintumattomat.

A:n työhön bioliuotus- ja vesienhallintaosastolla kuuluivat erilaiset kastelujärjestelmän toimintaan liittyvät tehtävät, jotka A:n, D:n ja B:n arvion perusteella olivat yksinkertaisia eivätkä edellyttäneet erityistä osaamista tai pitkää perehdytystä. Työtehtävien samankaltaisuutta arvioitaessa työtuomioistuin on lisäksi ottanut huomioon sen, että työskentelyolosuhteet bioliuotus- ja vesienhallintaosastolla olivat fyysisesti hyvin rasittavat ja poikkesivat sikäli A:n nosturinkuljetustyön olosuhteista. Kun asiassa on kuitenkin A:n ja B:n kertomuksilla selvitetty, että A työskenteli jo vuokratyösuhteensa aikana myös ulkotöissä, A:n työn ei voida olosuhteiden puolesta katsoa poikenneen olennaisesti vuokratyösuhteen aikaisista.

A:n tehtävät Talvivaara Projekti Oy:n työntekijänä ovat siis olleet osittain samoja ja kokonaisuutena ottaen vähemmän ammattitaitoa vaativia joskin fyysisesti rasittavampia kuin ne, joita hän oli tehnyt vuokratyöntekijänä. Työtuomioistuin arvioi, että tehtävät ovat olleet koeaikaehdon tarkoitusta silmällä pitäen samankaltaiset. Työtuomioistuin katsoo näillä perusteilla, että työnantajalla on ollut mahdollisuus jo vuokratyösuhteen aikana arvioida A:n suoriutumista laadultaan yksinkertaisista, suorittavista töistä ja hänen henkilökohtaisia ominaisuuksiaan. Tämän vuoksi ja ottaen vielä huomioon sen, että työsuhde solmittiin lähes välittömästi vuokratyösuhteen päättymisen jälkeen, työsopimuslaissa edellytettyä perustetta koeaikaehdon sopimiselle ei ole ollut.

Työsuhteen päättäminen

Asiassa on seuraavaksi arvioitava, onko työnantajalla ollut irtisanomissuojasopimuksessa edellytetty työsopimuslain mukainen erittäin painava syy A:n työsopimuksen purkamiselle tai asiallinen ja painava peruste työsopimuksen irtisanomiselle.

Asiassa esitetty selvitys A:n työskentelystä on osin ristiriitaista. A:n esimiehenä metallien talteenotto-osastolla työskennelleen C:n käsitys A:sta oli myönteinen. C oli myös osaltaan pyrkinyt edistämään A:n työllistymistä yhtiössä jatkossa, ja A olikin sittemmin palkattu kaivokselle. Myös B:n käsityksen mukaan A:n maine kaivoksella oli hyvä. E on kertonut, että A selviytyi työtehtävistään bioliuotus- ja vesienhallintaosastolla kohtuullisen hyvin. A:n työsuhteen päättämisen syynä olikin E:n mukaan ennen kaikkea A:n kielteinen ja työtä välttelevä asenne ja eräästä työtehtävästä kieltäytyminen. E:n käsitys A:n työasenteesta on perustunut lähinnä A:n työtovereiden antamaan palautteeseen.

A:n työsopimuksen päättämisperusteiksi vedottuja, asiassa yksilöityjä rikkeitä ovat olleet muun muassa kahvitaukojen venyttäminen ja yhdestä lapiointitehtävästä kieltäytyminen. Tällaisista tapahtumista on oikeudenkäynnissä esitetty näyttönä lähinnä toisen käden tietoa. A:lle ei ole annettu huomautusta tai varoitusta esitetyistä tai muistakaan laiminlyönneistä. Työtuomioistuin katsoo, että työnantajan esittämiä syitä A:n työsuhteen päättämiselle ei voida pitää sellaisina työsopimuksesta johtuvien velvoitteiden vakavina rikkomisina tai laiminlyönteinä, joiden perusteella työnantajalla olisi ollut perusteet purkaa tai edes irtisanoa A:n työsuhde.

Korvaus

Koska Talvivaara Sotkamo Oy on päättänyt A:n työsopimuksen irtisanomissuojasopimuksen vastaisesti, yhtiö on velvollinen suorittamaan A:lle irtisanomissuojasopimuksen mukaisen korvauksen. Korvauksen määrässä on otettu huomioon hänen edelleen jatkuva työttömyytensä ja työnantajan edellä kuvattu menettely työsuhdetta päätettäessä. Korvauksen määrään alentavasti vaikuttaa toisaalta A:n työsuhteen lyhyt kesto. Selvitystä mahdollisesti saamatta jääneistä optioista ei ole työtuomioistuimessa esitetty. Korvauksen määrään vaikuttavat seikat kokonaisuudessaan huomioon ottaen kohtuullinen korvauksen määrä on noin kahdeksan kuukauden palkkaa vastaavat 17.300 euroa.

A:lle on Metallityöväen Työttömyyskassan antaman selvityksen mukaan maksettu työttömyysturvalain mukaista ansioon suhteutettua työttömyyspäivärahaa työsuhteen päättymisen jälkeiseltä noin kahdeksan kuukauden ajalta yhteensä 2.371,12 euroa. A:lle tuomittavasta korvauksesta 17.300 euroa on vähennettävä edellä todetun mukaisesti 75 prosenttia maksetuista työttömyyspäivärahoista eli 1.778,34 euroa. A:lle maksettavan korvauksen määräksi jää siten 15.521,66 euroa. Talvivaara Sotkamo Oy on työsopimuslain 12 luvun 3 §:n 3 momentin nojalla velvollinen maksamaan korvauksesta vähennetyn määrän eli 1.778,34 euroa työttömyysvakuutusrahastolle.

Oikeudenkäyntikulut

Teknologiateollisuus ry ja Talvivaara Sotkamo Oy ovat jutun hävitessään työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 1 momentin nojalla velvolliset yhteisvastuullisesti korvaamaan Metallityöväen Liitto ry:n oikeudenkäyntikulut. Teknologiateollisuus ry ja Talvivaara Sotkamo Oy ovat myöntäneet kuluvaatimuksen määrältään oikeaksi.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin velvoittaa Talvivaara Sotkamo Oy:n suorittamaan A:lle korvauksena perusteettomasta työsopimuksen irtisanomisesta 15.521,66 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä 30.3.2011 lukien.

Talvivaara Sotkamo Oy velvoitetaan lisäksi maksamaan työttömyysvakuutusrahastolle (Nordea 200118-123591) korvauksesta vähennetty määrä 1.778,34 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Teknologiateollisuus ry ja Talvivaara Sotkamo Oy velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Metallityöväen Liitto ry:n oikeudenkäyntikulut 12.996,68 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Pärnänen, Virtanen, Nyyssölä, Koskinen ja Sillanpää jäseninä. Sihteeri on ollut Mohsen.

Tuomio on yksimielinen.