Labour Court dismisses inquiry due to lack of collective agreement provisions on bonus payment criteria.

Poliisitoimen virkasuhteisen henkilöstön palkkausjärjestelmän uudistamista koskevassa tarkentavassa virkaehtosopimuksessa yhdeksi palkkatekijäksi mainittiin pääkaupunkiseutulisä. Virkaehtosopimuksessa ei ollut sovittu muuta mainitusta lisästä, vaan lisän maksuperusteista oli määrätty sisäasiainministeriön poliisiosaston antamissa päätöksissä.

Suojelupoliisissa pääkaupunkiseutulisää maksettiin vain tietyille valvonta- tai tutkintatehtävissä toimiville poliisiviranhaltijoille. Käräjäoikeuden lausuntopyynnössä oli kysymys lisän maksuperusteiden syrjivyydestä. Koska maksuperusteista ei ollut sovittu virkaehtosopimuksella eikä virkaehtosopimuksesta ollut saatavissa vastausta vireillä olevan jutun ratkaisuun, työtuomioistuin ei voinut toimivaltansa rajoissa ottaa enemmälti kantaa lausuntopyynnössä esitettyihin kysymyksiin.

TYÖTUOMIOISTUIN LAUSUNTO Nro 115

ASIA

Helsingin käräjäoikeuden lausuntopyyntö palkkasyrjintää ynnä muuta koskevassa asiassa (A ja 34 muuta kantajaa / Suomen valtio)

VIRKAEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Sisäasiainministeriön sekä JUKO ry:n, Palkansaajajärjestö Pardia ry:n ja Valtion ja erityispalvelujen ammattiliitto VAL ry:n välillä 27.11.2002 tehdyssä tarkentavassa virkaehtosopimuksessa poliisitoimen virkasuhteisen henkilöstön palkkausjärjestelmän uudistamisesta on muiden ohella seuraava määräys:

2 § Kuukausipalkan määräytyminen

Poliisihallinnon palkkausjärjestelmässä kuukausipalkka muodostuu tehtävän vaativuuden mukaisesta peruspalkasta, henkilökohtaiseen työsuoritukseen perustuvasta suoritusosasta, kokemusosasta, olosuhdeosasta, siirtymälisästä, pääkaupunkiseutulisästä, mahdollisesta takuuosasta sekä tämän sopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa mainituista lisistä.

Määräys on ollut samansisältöisenä voimassa osapuolten kesken 9.11.2007 allekirjoitetussa tarkentavassa virkaehtosopimuksessa.

KÄSITTELY KÄRÄJÄOIKEUDESSA

Käräjäoikeudessa vireillä olevassa jutussa suojelupoliisin toimistohenkilökuntaan kuuluvat 35 kantajaa ovat vaatineet Suomen valtiolta vahingonkorvausta sekä tasa-arvolain tai yhdenvertaisuuslain mukaista hyvitystä sen johdosta, että heille ei ole maksettu pääkaupunkiseutulisää. Vaatimusten perusteeksi on esitetty, että kantajia on kohdeltu syrjivästi ja tasapuolisen kohtelun velvoitetta rikkoen, kun heidät on rajattu pääkaupunkiseutulisän saajien ulkopuolelle. Pääkaupunkiseutulisää on maksettu vain tietyille valvonta- tai tutkintatehtävissä toimiville poliisiviran haltijoille. Vastauksessa Suomen valtio on kiistänyt kanteen.

Kantajat ovat hankkineet asiaansa tasa-arvovaltuutetun lausunnon. Kantajien vaatimus pääkaupunkiseutulisän maksamisesta on vireillä myös Helsingin hallinto-oikeudessa valitusasiana.

KÄRÄJÄOIKEUDEN LAUSUNTOPYYNTÖ

Lausuntopyynnössään käräjäoikeus tiedustelee työtuomioistuimelta, ovatko puheena oleva tarkentava virkaehtosopimus, sisäasiainministeriön poliisin ylijohdon pääkaupunkilisästä tekemät päätökset sekä poliisin palkkausjärjestelmän soveltamisohje pääkaupunkiseutulisän osalta sinänsä hyväksyttäviä syitä siltä osin kuin lisän maksaminen on liitetty poliisivirkaan ja rajattuihin tehtävänkuvauksiin.

Lausuntoa pyydetään myös siitä, loukkaavatko sanotut asiakirjat lähtökohtaisesti naisten ja miesten tasa-arvosta annetun lain, yhdenvertaisuuslain tai valtion virkamieslain 11 §:n säännöksiä eli ovatko ne jo luonteensa puolesta syrjiviä ja yhdenvertaisuutta loukkaavia.

Edelleen käräjäoikeus pyytää työtuomioistuinta lausumaan siitä, miten pääkaupunkiseutulisää koskevia määräyksiä on tulkittava suhteessa aikaisempaan, käytöstä poistettuun kalliinpaikanlisään, onko lisä väitetyllä tavalla tarkoitettu alueelliseksi kulukorvaukseksi.

TYÖTUOMIOISTUIMEN LAUSUNTO

Työtuomioistuimesta annetun lain 39 §:n 1 momentin mukaan työtuomioistuin voi antaa muulle tuomioistuimelle pyynnöstä lausunnon asiassa, jonka ratkaiseminen edellyttää erityistä työehto- tai virkaehtosopimusolojen tuntemusta.

Työtuomioistuimen lausuntoja annetaan asioissa, joiden tutkiminen pääasiana kuuluu muulle tuomioistuimelle, mutta joihin liittyy työ- tai virkaehtosopimuksen sisältöä, kuten sopimuksen tulkintaa, voimassaoloa tai pätevyyttä koskeva kysymys. Useimmiten lausuntoa pyydetään yleissitovan työehtosopimuksen tulkinnasta asiassa, joka kuuluu käräjäoikeuden ratkaistavaksi. Kysymys voi olla myös työ- tai virkaehtosopimukseen perustuvasta vaatimuksesta, jonka on esittänyt sopimuksen sitovuuspiirin ulkopuolella oleva työntekijä tai virkamies (esimerkkinä lausunto TT 2011:25 poliisimiehen ateriakorvausta koskevassa asiassa). Kaikissa tapauksissa lausunto annetaan siis kuitenkin asiasta, johon tarvitaan työ- tai virkaehtosopimuksen määräyksen oikeaa sisältöä tavalla tai toisella koskeva työtuomioistuimen kannanotto.

Esillä olevassa asiassa pääkaupunkiseutulisästä on maininta tarkentavan virkaehtosopimuksen 2 §:ssä. Muita määräyksiä pääkaupunkiseutulisän maksamisesta ei virkaehtosopimuksessa ole. Lisän maksuperusteista on määrätty sisäasiainministeriön poliisiosaston 6.4.2003 ja 20.4.2005 antamissa päätöksissä. Päätöksissä on asetettu myös ne rajoitukset, joita kantajat ovat käräjäoikeudessa väittäneet syrjiviksi.

Työtuomioistuimen käsityksen mukaan virkaehtosopimuksessa oleva maininta sisältää vain toteamuksen siitä, että pääkaupunkiseutulisä on yksi poliisihallinnon palkkausjärjestelmään kuuluvista palkkatekijöistä. Lisän maksuperusteet sen sijaan ovat yksinomaan sisäasiainministeriön päätöksen varassa. Ministeriön päätöksiä ei ole annettu valtion virkaehtosopimusasetuksen 7 §:ssä tarkoitettuina virkaehtosopimuksen soveltamisohjeina, vaan päätökset on tehty valtion virkaehtosopimuslain 5 §:n 2 momentin nojalla. Lainkohdassa on annettu viranomaiselle toimivalta päättää eräissä tapauksissa sellaisista virkasuhteen ehdoista, jotka eivät perustu virkaehtosopimukseen.

Edellä esitetyistä syistä työtuomioistuin katsoo, että käräjäoikeudessa vireillä olevan jutun ratkaisemiseksi ei ole saatavissa vastausta virkaehtosopimuksen sisällöstä sillä tavoin kuin työtuomioistuimesta annetun lain 39 §:n 1 momentissa tarkoitetaan. Tämän vuoksi työtuomioistuin ei enemmälti ota kantaa käräjäoikeuden lausuntopyynnössä esitettyihin kysymyksiin.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Jalanko, Sutela, Niittylä, Kirvesniemi ja Mäkinen jäseninä. Esittelijä on ollut Laurila.

Lausunto on yksimielinen.