Labor court awards back pay to professor for level 6 salary based on new university collective agreement rules.

Kysymys siitä, oliko Sibelius-Akatemian nokkahuilun ja traverson lehtorilla yliopistojen uutta palkkausjärjestelmää koskevan virka- ja työehtosopimuksen määräysten mukaan oikeus vaativuustason 6 mukaiseen tehtäväkohtaiseen palkkaan ja oliko työnantaja rikkonut virkaehtosopimusta vahvistaessaan hänen tehtävänsä vaativuustasoksi 5.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 110

KANTAJA

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry

VASTAAJA

Valtiovarainministeriö

KUULTAVA

Sibelius-Akatemia

ASIA

Virkaehtosopimuksen tulkinta ynnä muuta

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 14.4.2011

Pääkäsittely 30.8.2011

VIRKAEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Opetusministeriön ja muiden ohella Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n välillä 21.6.2006 solmitussa uuden palkkausjärjestelmän käyttöön ottamista yliopistoissa koskevassa tarkentavassa virka- ja työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

2 § Sopimuksen soveltamisala ja aineellinen sisältö

Yliopistoissa otetaan 1.1.2006 käyttöön uusi palkkausjärjestelmä, jota koskevat sopimusmääräykset ovat liitteinä 1-5.

LIITE 1 Sopimusmääräykset yliopistojen uudesta palkkausjärjestelmästä

4 § Tehtäväkohtainen palkanosa

Tehtäväkohtainen palkanosa määräytyy tehtävien vaativuustason perusteella. Yliopistoissa on käytössä kaksi arviointijärjestelmää, opetus- ja tutkimushenkilöstöön sovellettava arviointijärjestelmä sekä muuhun henkilöstöön sovellettava arviointijärjestelmä. Työnantaja päättää sovittujen kriteerien perusteella kumpaa arviointijärjestelmää henkilöön sovelletaan.

Tehtävien vaativuuden arvioinnissa käytettävät päävaativuustekijät ovat opetus- ja tutkimushenkilöstön järjestelmässä työn luonne ja vastuu, vuorovaikutustaidot sekä tiedolliset ja taidolliset valmiudet.

Muun henkilöstön järjestelmässä päävaativuustekijät ovat ongelmanratkaisu- ja organisointitaidot, vuorovaikutustaidot, vastuu sekä tiedolliset ja taidolliset valmiudet.

Opetus- ja tutkimushenkilöstön tehtäväkohtaisen palkanosan taulukko on liitteenä 2 ja muun henkilöstön tehtäväkohtaisen palkanosan taulukko on liitteenä 3.

Opetus- ja tutkimushenkilöstön järjestelmään ja sopimuksen soveltamisalaan kuuluvien perustutkinto-opiskelijoiden, jotka eivät ole suorittaneet vaadittavaa ylempää korkeakoulututkintoa, tehtäväkohtaisen palkanosan määrä on vähintään 75 % kyseisen vaativuustason palkasta.

Tehtävien vaativuusarviointi perustuu tehtävänkuvaukseen ja tehtävään sovellettavaan arviointijärjestelmään. Tehtävien vaativuutta ja vaativuustasoa tarkastellaan henkilön ja hänen esimiehensä välisissä arviointikeskusteluissa. Esimies tekee suorittamansa arvioinnin perusteella niistä ehdotuksen.

Opetus- ja tutkimushenkilöstön järjestelmässä käytännön arviointimenettelyt voivat poiketa yliopistokohtaisesti järjestelmän puitteissa. Arvioinnissa voidaan käyttää apuna myös useamman henkilön muodostamaa asiantuntijaryhmää.

Arviointikeskustelut käydään vuosittain. Opetus- ja tutkimushenkilöstön arviointijärjestelmän vaativuustasoille 5-11 sijoittuvan henkilöstön osalta arviointikeskustelut käydään kuitenkin vähintään kolmen vuoden välein.

Jokaisessa yliopistossa on kaksi työnantaja- ja palkansaajaosapuolten välistä arviointiryhmää, toinen opetus- ja tutkimushenkilöstölle ja toinen muulle henkilöstölle.

Työnantaja vahvistaa tehtävien vaativuusarvioinnit ja tasot sekä tehtäväkohtaiset palkanosat esimiesten ja arviointiryhmien ehdotukset saatuaan. Arviointiryhmät käsittelevät uusien ja muuttuneiden tehtävien vaativuusarvioinnit ja määrittelevät kantansa niihin.

Uusien tehtävien vaativuusarvioinnit käsitellään täydentävän rahoituksen henkilöstön osalta viimeistään kuuden kuukauden kuluttua palvelussuhteen alkamisesta ja muiden uusien tehtävien osalta viimeistään kolmen kuukauden kuluttua palvelussuhteen alkamisesta. Uusien tehtävien palkka maksetaan työnantajan tekemän alustavan vaativuusarvioinnin mukaisesti, kunnes vaativuus on edellä tässä momentissa sanotun tavoin vahvistettu. Uutena pidetään sellaista tehtävää, jonka tehtävien vaativuutta tai joita vastaavien tehtävien vaativuutta ei ole aikaisemmin käsitelty arviointiryhmässä. Budjettirahoitteisen toiminnan osalta vastaavina pidetään toisiaan olennaisesti vastaavia tehtäviä.

Momenttien 6-10 mukaista menettelyä noudatetaan silloinkin, kun henkilön tehtävät ovat muuttuneet olennaisesti. Silloin aloitteen arviointimenettelyyn ryhtymiseksi voi tehdä myös henkilö itse tai häntä edustava luottamusmies.

Tämän pykälän 8 momentin mukaisten vahvistettujen vaativuustason muutosten edellyttämät palkantarkistukset toteutetaan muun henkilöstön osalta kyseisen vuoden toukokuun alusta ja opetus- ja tutkimushenkilöstön osalta kyseisen vuoden elokuun alusta. Tämän pykälän 10 momentin mukaisten vahvistettujen vaativuustason muutosten edellyttämät palkantarkistukset tulevat voimaan arviointia seuraavan kuukauden alussa.

Työnantaja päättää tehtävistä ja niiden muutoksista. Muutettaessa tehtäviä vakinaisessa palvelussuhteessa tehtävien vaativuustaso yleensä pysyy ennallaan tai nousee. Mikäli työnantaja tekee aloitteen vakinaisen palvelussuhteen tehtävien muuttamiseksi, joka johtaisi vaativuustason alenemiseen, eikä henkilö suostu muutokseen, työnantajan on selvitettävä mahdollisuus järjestää tehtävät siten, että tehtävien vaativuustaso säilyy ennallaan. Arviointiryhmä määrittelee kantansa myös tehtävien muutokseen, sen perusteisiin ja sanottuun mahdollisuuteen. Edellä tässä momentissa sanottua sovelletaan myös sopimuksen soveltamisalaan kuuluvan määräaikaisen palvelussuhteen tehtävien muuttamiseen siihen annetun nimityksen tai määräyksen kestoaikana.

LIITE 2 Opetus- ja tutkimushenkilöstön tehtäväkohtaisen palkanosan taulukko

ASIAN TAUSTA

Yliopistojen uuden palkkausjärjestelmän käyttöön ottamisesta 21.6.2006 solmitun tarkentavan virka- ja työehtosopimuksen nojalla sopimuksen mukainen uusi palkkausjärjestelmä otettiin käyttöön 1.1.2006 alkaen. Sopimuksen palkkausjärjestelmää koskevan liitteen 1 palkkaustekijöitä koskevan 3 §:n mukaan virkamiehen ja työntekijän palkkaus muodostuu tehtävien vaativuuteen perustuvasta tehtäväkohtaisesta palkanosasta ja henkilökohtaiseen työsuoritukseen perustuvasta henkilökohtaisesta palkanosasta.

Sibelius-Akatemian opettajien tehtävien vaativuuden arviointiryhmä on yksimielisesti esittänyt nokkahuilun ja traverson lehtorin A:n tehtävän vaativuuden vahvistamista tasolle 6. Työnantaja on mainitun virka- ja työehtosopimuksen nojalla 15.9.2006 vahvistanut A:n tehtävän kuuluvan vaativuustasolle 5, jonka mukaan hänen tehtäväkohtainen palkkansa on määrätty. Työnantaja on asiaa uudelleen käsiteltäessä vuosina 2007 ja 2008 edelleen vahvistanut tehtävän vaativuustasoksi 5.

Asianosaisten välillä vallitsee erimielisyys siitä, tekeekö A vaativuusryhmän 5 vai 6 mukaista työtä.

KANNE

Vaatimukset

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry on vaatinut, että työtuomioistuin:

vahvistaa, että Sibelius-Akatemian palveluksessa olevalla lehtori A:lla on 1.1.2006 alkaen oikeus yliopiston uutta palkkausjärjestelmää koskevan tarkentavan virka- ja työehtosopimuksen liitteen 1 § 4 tehtäväkohtaisen palkanosan opetus- ja tutkimushenkilöstön, taideala, vaatimustason 6 mukaiseen palkkaan,

velvoittaa Valtiovarainministeriön ja Sibelius-Akatemian yhteisvastuullisesti maksamaan A:lle saamatta jääneet palkat ajalta 1.1.2006- 31.12.2009 yhteensä 25.317,07 euroa,

tuomitsee Valtiovarainministeriön maksamaan kantajalle valtion virkaehtosopimuslain 19 §:n mukaista hyvityssakkoa virkaehtosopimuksen tieten rikkomisesta ja

velvoittaa vastaajan ja kuultavan yhteisvastuullisesti korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut laillisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua siitä, kun työtuomioistuimen tuomio asiassa on annettu.

Perusteet

Palkkausjärjestelmän vaativuustasot 5-6 on jaettu tutkimus- ja opetuspainotteisiin tehtäviin. Tasolla 5 opetuspainotteisissa tehtävissä opetus on perustutkintotasoista, itsenäistä opetustyötä, johon kuuluu oman opetuksen arviointia ja kehittämistä. Tehtävään voi kuulua myös opintokokonaisuuksien suunnittelua ja toteutusta sekä perustutkinto-opiskelijoiden ohjausta. Tiedollisena ja taidollisena valmiutena on hyvä opetustaito, taiteelliset ansiot sekä opetusalueen kokonaisuuden hallinta. Tasolla 6 opetuspainotteiset tehtävät ovat yliopistoyhteisön arvostamaa opetustyötä. Keskeinen ero tasoon 5 on, että edellytetään enemmän opetus- ja ohjauskokemusta, ja tehtäviin liittyy oppiainevastuuta ja opetuksen kehittämistehtäviä. Tehtäviin kuuluu lisäksi maisterintutkintoon liittyvien opinnäytetöiden ohjaamista.

A on toiminut opettajana Sibelius-Akatemiassa vuodesta 1981 alkaen. Lisäksi hänellä on opetuskokemusta muista yliopistoista ja konservatorioista. Koulutukseltaan hän on musiikin lisensiaatti. A:n tehtäviin Sibelius-Akatemiassa kuuluu nokkahuilun ja traverson eli barokkihuilun soiton oppiainevastuu ja vastuuopettajuus, pedagogiikkaopetuksen järjestely- ja ohjausvastuu, perus- ja maisteritason opetus sekä maisterintutkintoon liittyvien opinnäytetöiden ohjaaminen. Tehtävään sisältyy myös renessanssipoikkihuilun soitto- ja yhtyetoiminta. A ylläpitää tiiviitä yhteyksiä ulkomaisiin kollegoihin ja pitää mestarikursseja sekä Suomessa että ulkomailla. Hän osallistuu aktiivisesti ulkomaisiin kollegatapaamisiin ja vanhan musiikin festivaaleille sekä niillä pidettäviin seminaareihin. A esiintyy myös itse sekä nokkahuilun että traverson soittajana. Lisäksi A on vastuussa Sibelius-Akatemian omistamista nokkahuiluista ja traversoista.

A:n tehtävien vaativuus täyttää vähintään tasolla 6 edellytetyt vaatimukset. Tehtävä on vaativuustasokartan tasolla 6 edellytettyä yliopistoyhteisön arvostamaa opetustyötä, johon kuuluu laitos- ja organisointitehtäviä, oppiaineiden ylempien kurssien opetusta, maisterintutkintoon liittyvien opinnäytetöiden ohjaamista, oppiainevastuuta, laajojen tai vaativien opetuskurssien vetämistä sekä vastuuta koulutuksen kehittämisestä. Lisäksi A:lla on tasolla 6 edellytetty pitkä opiskelijoiden opetus- ja ohjauskokemus, hyvä ja riittävä opetustaito ja taiteelliset ansiot. Myös vuorovaikutustaidot ja vastuu sekä A:n tiedolliset ja taidolliset valmiudet täyttävät vähintään vaativuustason 6 kriteerit. Sibelius-Akatemian olisi tullut vahvistaa A:n tehtävien vaativuus todellisten tehtävien mukaisesti vähintään tasolle 6 1.1.2006 alkaen.

Myös Sibelius-Akatemian valtakunnallisen vaativuustasokartan pohjalta laatimat omat ohjeet vahvistavat A:n sijoittumista vähintään vaativuustasolle 6. A:n tehtäviin sisältyy muun muassa seuraavat ohjeen tasolla 6 mainitut vaativuustekijät: pääaineen ylimpien kurssien opetus, maisterintutkintoon kuuluvien opinnäytteiden ohjaaminen, oppiainevastuu ja opetettavan aineen kehittämisvastuu sekä vastuuopettajuus.

A:n tehtäviin sisältyy jopa vaativuustasolle 7 asetettuja vaatimuksia. Sekä A:n lähiesimies B että orkesterisoitinten osaston johtaja C ovat arvioineet A:n tehtävien vaativuustasoksi 7.

Monien vastaavantasoista työtä Sibelius-Akatemiassa tekevien lehtoreiden tehtävien vaativuustaso on vahvistettu tasolle 6, vaikka verrokkilehtoreilla on vastuullaan vain yhden instrumentin opettaminen ja pedagogiikka. Verrokkeja ovat klarinettimusiikin lehtori D, fagottimusiikin lehtori E, lyömäsoitinmusiikin lehtori F ja kontrabassomusiikin lehtori G.

Uuden yliopistolain voimaanpanolain 5 §:n mukaan uusi yliopisto vastaa niistä sitoumuksista, joihin vanha yliopisto oli sitoutunut, ja jotka koskevat uudelle yliopistolle luovutettua omaisuutta ja toimintaa. Kuitenkin valtion vastuu näistä sitoumuksista jää voimaan. Uusi yliopisto ja valtio vastaavat myös uuden yliopistolain voimaantulon jälkeen ja ennen uuden yliopistolain voimaantuloa vanhojen yliopistojen tekemistä sopimuksista. Valtio ja Sibelius-Akatemia ovat siten yhteisvastuussa A:n palkkasaatavista.

Valtiovarainministeriö on rikkonut tietensä sitä velvoittavan virkaehtosopimuksen määräyksiä, kun on sallinut Sibelius-Akatemian vahvistaa lehtori A:n tehtävien vaativuustason tasolle 5. Valtiovarainministeriö on tuomittava maksamaan hyvityssakkoa valtion virkaehtosopimuslain 19 §:n perusteella.

VALTIOVARAINMINISTERIÖN VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Valtiovarainministeriö on kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.

Valtiovarainministeriö on lisäksi vaatinut, että kantaja velvoitetaan korvaamaan valtiovarainministeriön oikeudenkäyntikulut korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut korvauksen tuomitsemisesta.

Kanteen kiistämisen perusteet

Sibelius-Akatemia on menetellyt A:n vaatimustasoa määritellessään työnantajaa sitovien ja voimassa olleiden virkaehtosopimusmääräysten mukaisesti. Kantajan esittämä vahvistusvaatimus ja palkkavaatimus on hylättävä. Valtiovarainministeriö kiistää palkkavaatimuksen sekä määrältään että perusteeltaan. Valtiovarainministeriö ei ota kantaa vaatimuksen oikeaan määrään.

Valtiovarainministeriö ei ole rikkonut virkaehtosopimusta.

SIBELIUS-AKATEMIAN VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Sibelius-Akatemia on kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä sekä kantajan velvoittamista korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Kanteen kiistämisen perusteet

A:n tehtävän vaativuustaso on määritetty oikein. Sekä käytetty prosessi että sen lopputulos vastaavat asiasta olevaa sääntelyä ja sopimuksia. A:n palkkaa ei siten tule vahvistaa vaatimustason 6 mukaiseksi. A:n toimessa on piirteitä sekä tasoilta 5 että 6, mutta pääpaino on tason 5 mukaisissa tehtävissä.

Toimen vaativuus on arvioitu virkaehtosopimuksen mukaisia arviointikriteereitä noudattaen kokonaisuutena ottaen huomioon Sibelius-Akatemian tarkemmat arviointiperusteet ja yleinen arviointilinja. A:n kohtelu on ollut tasapuolista yliopiston muihin työntekijöihin verrattuna.

Pitää paikkansa, että A:lla on kantajan selostamia ansioita. Kuitenkin on otettava huomioon, että A:n opetusprofiili ei ole yhtä korkea ja laaja kuin joidenkin muiden opetustyötä tekevien. A:lla ei ole resurssivastuuta määrärahan käytöstä, vaan se on osastonjohtajalla. Vastuu soitinryhmän soittimista ei pienen soitinryhmän kohdalla ole yhtä merkittävä tekijä kuin isommassa ryhmässä. Nokkahuilun ja traverson oppiainevastuuta ei voi rinnastaa tavanomaisten sinfoniaorkesterisoitinten, kuten klarinetin (D), fagotin (E), lyömäsoittimien (F) ja kontrabasson (G) oppiainevastuisiin. Sinfoniaorkesterisoitinten toimintaympäristö on vakiintuneempi ja kilpaillumpi kuin nokkahuilun ja traverson. Nämä erot vaikuttavat suoraan esimerkiksi laitos- ja organisointityön laatuun, mutta myös itse opetustyön ja sen kehittämisen luonteeseen.

Vastuuopettajuus ei ole Sibelius-Akatemiassa muodollisesti määritelty tehtävä. Näin ollen termin sisällöstä ja sen käytön vaikutuksesta toimen sisältöön ei vallitse yksimielisyyttä. Vastuuopettajuuksia onkin hyvin erilaisia. Joidenkin soitinryhmien kohdalla vastuu on laajaa ja opettajia paljon. Näitä ovat esimerkiksi pianon ja laulun pedagogiikkavastuu. Jotkut vastuuopettajat taas vastaavat vain omasta toiminnastaan. Pelkkä vastuuopettajuus ei luonnollisesti koskaan yksin ratkaise toimen vaativuustasoa, ja sen painoarvo on erilainen jokaisen toimen kohdalla.

Työnantajan perusteluista ilmenee, että A:n toimen tehtäviä on arvioitu kokonaisuutena. Koska arvioinnissa ei ole kyse vain yhteenlaskusta, ei ole ristiriitaista, että Sibelius-Akatemia myöntää A:n toimeen kuuluvan useita tason kuusi piirteitä kokonaisuuden kuitenkin painottuessa tasolle 5. Toisin sanoen esimerkiksi maisteritason opetus, vastuuopettajan tehtävät, oppiainevastuu ja muut A:n eduksi laskettavat seikat eivät korvaa vaativuusarvioinnissa niitä puutteita, joita toimessa liittyy yliopistoyhteisön arvostukseen sekä siihen, että kyseessä on pieni, ei-sinfonisten soittimien ryhmä.

Osa vaativuuden arviointikriteereistä, kuten asiantuntijatehtävien, kansainvälisten projektien ja taiteellisen työn määrä sekä oppimateriaalin ja uusien opintojaksojen kehittäminen ovat seikkoja, jotka riippuvat huomattavasti toimen haltijan persoonasta. Tällaisia tehtäviä on aktiivisen toimenhaltijan mahdollista hankkia itselleen runsaastikin. Pelkkä tehtävien määrä ei kuitenkaan ole ratkaisevaa, vaan tehtävien vaativuustaso. A:n toimen rooli yliopistossa on yllä esitetysti hieman suurempia soitinryhmiä ja sinfoniaorkesterisoittimia vähäisempi. Tämä laskee kaikkien edellä kuvattujen tehtävien vaativuustasoa: työn luonne ja vastuu sekä sen vaatimat vuorovaikutustaidot sekä tiedolliset ja taidolliset valmiudet eivät rinnastu tason 6 toimiin.

Työn määrä ja myös työnantajan asettaman vaatimustason ylittävä laatu voidaan ottaa huomioon arvioitaessa henkilökohtaista työstä suoriutumista, mutta ei työn vaativuuden arvioinnissa. A:n toimi ei sellaisena kuin Sibelius-Akatemia sen työnantajana on tarkoittanut ole yhtä vaativa kuin ne, mihin kantaja sitä vertaa.

Rehtorilla on ollut oikeus tehdä päätös oman harkintansa mukaan, eli esimiesten arvioinnit tai arviointilautakunnan ehdotus eivät sido rehtoria. Rehtori on vastuussa siitä, että tehtävien vaativuusarvioinnit suoritetaan yhdenmukaisesti ja syrjimättömästi. Rehtori vastaa myös palkkaratkaisujen taloudellisista seurauksista. Opetusministeriö oli asettanut yliopistojen palkkausuudistuksen taloudelliseksi tavoitteeksi, että uudistuksesta aiheutuisi 7,24 prosentin kustannusnousu.

Rehtorin arvioinnilla oli asiassa erityisen suuri merkitys vuonna 2006 suoritetussa arvioinnissa, koska kaikki talon toimet arvioitiin yhdellä kertaa. Arviointien suuren määrän vuoksi arviointiryhmän suorittama arviointi jäi melko summaariseksi. Lisäksi on otettava huomioon, että arviointiryhmän tehtäviin ei kuulu palkkaratkaisujen taloudellisten vaikutusten arviointi. Rehtori on laskenut A:n toimen vaativuuden lisäksi myös neljän muun toimen vaativuutta.

Asiassa noudatettu prosessi on vastannut yliopistojen palkkausjärjestelmästä tehtyä sopimusta liitteineen ja Sibelius-Akatemian aiheesta antamia sisäisiä ohjeita. Asian käsittely on ollut poikkeuksellisen perusteellista. Yliopiston sisäinen arviointiryhmä on arvioinut tehtävän vaativuutta kolme kertaa, välittömiä neuvonpitoja sekä JUKO ry:n ja opetusministeriön välisiä paikallisneuvotteluita on niin ikään ollut molempia kolme. Tästä huolimatta prosessin eri osapuolet ovat jääneet asiasta erimielisiksi. Koska erimielisyyttä ei ole pystytty ratkaisemaan, asiassa on voittanut yliopiston rehtorin näkemys. Virheetön prosessi siirtää näyttötaakkaa arvioinnin virheelliseksi väitetystä lopputuloksesta kantajalle.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Erimielisyyskäsittelyn pöytäkirja 18.4.2007

2. Rehtorin päätös 3.9.2008

3. Sibelius-Akatemian omat ohjeet tehtävien vaativuusarvioinnista

4. A:n tehtävänkuvaus ja esimiesten lausunto tehtävien vaativuudesta

5. Verrokkilehtoreiden tehtävänkuvaukset ja esimiesten lausunto tehtävien vaativuustasosta

6. UPJ-prosessin etenemistä Sibelius-Akatemiassa huhtikuussa koskeva ilmoitus 9.5.2005

Valtiovarainministeriön kirjallinen todiste

1. Paikallisneuvottelupöytäkirja 23.6.2009

Sibelius-Akatemian kirjalliset todisteet

1. Arviointiryhmän pöytäkirja 5.6.2007

2. Välittömän neuvonpidon pöytäkirja 16.12.2008

3. Rehtorin päätös 14.1.2005

Kantajan henkilötodistelu

1. Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n neuvottelupäällikkö H

2. Sibelius-Akatemian osastonjohtaja (2001- 2008), lehtori C

3. Luottamusmies (2003- 2009), yliassistentti I

Sibelius-Akatemian henkilötodistelu

1. Rehtori J

2. Henkilöstöpäällikkö K

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

A:n tehtävän vaativuudesta ja sen arvioinnista esitetty selvitys

I, joka työskentelee Sibelius-Akatemiassa yliassistenttina, on toiminut pääluottamusmiehenä 2003-2009 ja ollut vuodesta 2005 alkaen Sibelius-Akatemian opetus- ja tutkimushenkilökunnan arviointiryhmän jäsen. A:n työtehtävien osalta arviointiryhmä päätyi yksimielisesti tasoon 6. Opetusministeriö ankaroitti asteikkoa yleisesti ja palautti arvioinnit oppilaitokseen, mutta arviointiryhmässä A:n tehtävän vaativuus pysytettiin tasolla 6. Työnantajan päätöksellä kesällä 2006 A:n tehtävän vaativuus kuitenkin arvioitiin tasoon 5.

K on toiminut Sibelius-Akatemian henkilöstöpäällikkönä vuodesta 1997 alkaen ja ollut arviointiryhmän jäsenenä 2005-2006. Sibelius-Akatemian opetushenkilöstö kuvasi tehtävänsä 2005-2006. Opetusministeriö kuitenkin alensi vaativuustasoja Sibelius-Akatemian osalta. Arviointiryhmässä käsiteltiin kaikki tehtävät uudestaan vuonna 2006 ja vaativuuden arviointitasoja jouduttiin tuolloin laskemaan. Sibelius-Akatemian rehtori päätti lopullisesti arviointitasoista ja alensi joidenkin opettajien kohdalla tasoja. A oli kuvannut oman tehtävänsä ja käynyt sen läpi esimiehensä kanssa. Esimies oli asettanut tehtävän tasolle 7. Tehtävänkuvaus arvioitiin arviointiryhmässä vaativuustasokartan perusteella. Sen perusteella arviointiryhmä alensi A:n tehtävän vaativuustason yksimielisesti 6:een. Rehtori puolestaan arvioi tehtävän ja laski päätöksellään 2006 A:n tehtävän vaativuustason 5:een.

Arviointi ja johtopäätökset

Tehtävän vaativuus

Perusteluiksi arvioinnille työnantaja on päätöksessään ilmoittanut, että tehtävässä on vaativuustason 6 piirteitä, kuten maisteritason opetus ja vastuuopettajan tehtävät. Perustelujen mukaan tehtävästä muodostuvan kokonaiskuvan perusteella tehtävää parhaiten vastaava vaativuustaso on kuitenkin 5, jolle tehtävien pääpaino sijoittuu.

Tarkentavan virkaehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan liitteeksi 1 on otettu opetus- ja tutkimushenkilöstön vaativuustasokartta, jossa on selvitetty tehtävien eri vaativuustasoille sijoittumisen edellytyksiä. Vaativuustasokartassa on tason 6 kohdalla todettu työn luonteesta ja vastuusta, että kysymys on laajasta opetusvastuusta ja yliopistoyhteisön arvostamasta opetustyöstä, johon kuuluu laaja opetusvastuu sekä laitos- ja organisointitehtäviä, opetusta perustutkintotasolla, opinnäytteiden ohjausta, oppiainevastuuta, laajojen opetuskurssien vetämistä ja vastuuta koulutuksen kehittämisestä. Tiedollisina ja taidollisina vaatimuksina on mainittu opetus- ja ohjauskokemus, hyvä opetustaito ja pitkäaikainen opetuskokemus.

Työtuomioistuimelle on jätetty A:n tehtävänkuvaus, jonka mukaan nokkahuilun ja traverson lehtorin työn luonteeseen kuuluu oppiaineen ylempien kurssien opettaminen ja maisterintutkintoon kuuluvien opinnäytteiden ohjaaminen. Työnkuvaan kuuluvat myös vastuuopettajuus, oppiainevastuu, opetettavien aineiden kehittämisvastuu sekä uusien oppijaksojen kehittäminen. Opetustyöhön kuuluvat asiantuntijatehtävät ja opetuksen kehittäminen. Tehtävään kuuluvat myös yhteistyöprojektit ja yhteistyöverkostot kotimaisten ja ulkomaisten tahojen kanssa. Tehtävään kuuluvat edelleen projektien suunnittelu ja organisointi sekä tieteelliset ja yhteiskunnalliset asiantuntijatehtävät. Opetustyön kuvaan kuuluvat opetuksen laaja-alaisuus ja monipuolinen opetuskokemus, hyvä opetustaito sekä valmiudet vastata taiteenalasta. Työn luonteeseen kuuluu olennaisesti myös oma taiteellinen ja tieteellinen työ.

Työtuomioistuin on perehtynyt myös yliopiston palveluksessa olevien klarinettimusiikin, fagottimusiikin, lyömäsoitinmusiikin ja kontrabassomusiikin lehtorien tehtäväkuvauksiin. Esitetyn selvityksen mukaan A:n tehtävä ei vaativuudeltaan poikkea mainittujen lehtorien tehtävistä, jotka on arvioitu tasolle 6. Erilaista arviota on työnantajapuolelta perusteltu sillä, että viimeksi mainitut lehtorit kouluttavat sinfoniaorkesterin soittajia, ja heillä on suurempi määrä opiskelijoita. Työtuomioistuimen käsityksen mukaan työ- ja virkaehtosopimuksessa sovituista arviointiperusteista ei kuitenkaan voida johtaa eroa sinfoniamusiikkia ja vanhaa musiikkia koskevien opetustehtävien vaativuuden välille. Asiassa on lisäksi käynyt ilmi, että myös barokkiviulun lehtorin tehtävän vaativuus on vahvistettu tasolle 6. Siten A:n tehtävä työtuomioistuimen käsityksen mukaan täyttää ne edellytykset, jotka virka- ja työehtosopimuksen vaativuustasokartassa on tasolle 6 kuuluville tehtäville asetettu.

Näillä perusteilla työtuomioistuin katsoo, että lehtori A:lla on 1.1.2006 alkaen oikeus yliopiston uutta palkkausjärjestelmää koskevan tarkentavan virka- ja työehtosopimuksen liitteen 1 tehtäväkohtaista palkanosaa koskevan 4 §:n mukaan opetus- ja tutkimushenkilöstön vaatimustason 6 mukaiseen palkkaan. Valtiovarainministeriö on kiistänyt palkkavaatimuksen paitsi perusteeltaan, myös määrältään. Asiassa ei kuitenkaan ole osoitettu kantajan yksilöityyn laskelmaan perustuvaa palkkavaatimusta määrältään virheelliseksi.

Uuden yliopistolain voimaanpanolain 5 §:n nojalla sekä valtio että uusi yliopisto eli tässä tapauksessa Sibelius-Akatemia ovat vastuussa lainkohdassa tarkoitetuista, ennen 1.1.2010 syntyneistä vanhan yliopiston toiminnasta johtuvista sitoumuksista (ks. myös TT 2011-101).

Sopimuksen vastainen menettely

Sibelius-Akatemian nokkahuilun ja traverson soiton lehtorin tehtäväkohtaisen palkanosan vaativuustason määrääminen on perustunut uusien ja tulkinnanvaraisten määräysten soveltamiseen. Kun määräysten valossa on ollut epäselvää, mille vaativuustasolle kysymyksessä oleva henkilö on tullut sijoittaa, valtiovarainministeriön ei voida katsoa rikkoneen virkaehtosopimusta valtion virkaehtosopimuslain 19 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

Oikeudenkäyntikulut

Asia on ollut siinä määrin epäselvä, että asianosaisilla on ollut perusteltua aihetta saattaa asia työtuomioistuimen ratkaistavaksi. Tämän vuoksi asianosaisten on työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 1 momentin nojalla vastattava itse oikeudenkäyntikuluistaan.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin vahvistaa, että Sibelius-Akatemian palveluksessa olevalla lehtori A:lla on 1.1.2006 alkaen oikeus yliopiston uutta palkkausjärjestelmää koskevan tarkentavan virka- ja työehtosopimuksen liitteen 1 tehtäväkohtaista palkanosaa koskevan 4 §:n mukaan opetus- ja tutkimushenkilöstön vaatimustason 6 mukaiseen palkkaan.

Työtuomioistuin velvoittaa valtiovarainministeriön ja Sibelius-Akatemian yhteisvastuullisesti maksamaan A:lle saamatta jääneenä palkkana ajalta 1.1.2006 - 31.12.2009 yhteensä 25.317,07 euroa.

Esitetty hyvityssakkovaatimus hylätään.

Asianosaiset saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Siitonen, Virtanen, Niittylä, Lehto ja Mäkinen jäseninä. Sihteeri on ollut Salonen.

Tuomio on yksimielinen.