Labor court dismissed union claim that employer violated collective agreement by using substitute players for concerts without extra pay.

Työvuorossa olevan orkesterin jäsenen sairastuessa vapaavuorossa olevien orkesterin jäsenten tuli työehtosopimuksen mukaan ilman eri korvausta hoitaa sairastuneen tehtävät näytöksissä ja kenraaliharjoituksissa seitsemän työvuoron ajan. Kanteen mukaan työnantaja oli ilman eri korvausta teettänyt vapaavuorolaisilla sairastuneiden tehtäviä vielä sairauden jatkuttua yli seitsemän työvuoron ajan. Tapauksissa, joissa kantaja katsoi työehtosopimusta rikotun, kysymys oli kuitenkin konserttiesiintymisistä, joita työehtosopimuksen korvausmääräys ei koskenut. Kanne hylättiin tällä perusteella ja muutoinkin toteen näyttämättömänä.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 55

KANTAJA

Suomen Muusikkojen Liitto ry

VASTAAJAT

Erityispalvelujen Työnantajaliitto ry

Suomen Kansallisoopperan Säätiö

ASIA

Työehtosopimuksen rikkominen ynnä muuta

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 19.1.2010

Pääkäsittely 2.3.2010

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Suomen Kansallisoopperan Säätiö noudattaa Kansallisoopperan orkesterin jäseniä koskevaa työehtopimusta, joka on solmittu Suomen Teatterit ry:n ja Suomen Muusikkojen liitto ry:n välillä. Erityispalvelujen Työnantajaliitto ry on vuonna 2008 allekirjoitetulla sopimuksella tullut työehtosopimuksen osapuoleksi Suomen Teatterit ry:n sijaan. Työehtosopimuksen työaikaa koskevassa 4 §:ssä on muun ohella seuraavat määräykset:

Varallaolo

Äkillisen sairaustapauksen sattuessa vapaavuorolaisen on astuttava sairastuneen tilalle näytäntöön ja kenraaliharjoitukseen, mikäli hän on saanut tiedon siitä 2 tuntia ennen näytännön alkua.

Pöytäkirjamerkintä

Orkesterin jäsen on velvollinen hoitamaan sairaana olevan soitinryhmän jäsenen työvuoroja ilman eri korvausta yhden viikon ajan.

KANNE

Vaatimukset

Suomen Muusikkojen Liito ry on vaatinut, että työtuomioistuin:

vahvistaa Suomen Kansallisoopperan Säätiön rikkoneen Suomen Kansallisoopperan orkesteria koskevan työehtosopimuksen määräyksiä teettäessään sairastuneen henkilön työn ilman eri korvausta orkesterin vapaavuorossa olevalla jäsenellä, vaikka sairastunut henkilö on sairauden vuoksi ollut poissa töistä yli yhden viikon ajan;

tuomitsee Suomen Kansallisoopperan Säätiön työehtosopimuslain 7 §:n mukaiseen hyvityssakkoon;

velvoittaa Erityispalvelujen Työnantajaliitto ry ja Suomen Kansallisoopperan Säätiön yhteisvastuullisesti korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut laillisine viivästyskorkoineen siitä lukien, kun on kulunut kuukausi tuomion antamisesta.

Perusteet

Riidassa on kysymys siitä, miten työehtosopimusta on sovellettava, kun orkesterin jäsen on sairaana yli viikon, ja Kansallisooppera teettää sairastuneen henkilön työt toisella orkesterin jäsenellä. Työehtosopimuksen rikkominen on ajoittunut viikolle 40/2007. Tätä ovat edeltäneet seuraavat tapahtumat.

Kansallisoopperan viulisti A on ollut sairauslomalla viikosta 43/2006 lukien kuitenkin niin, että hän työskenteli viikolla 44 kahden työvuoron ajan. Ensimmäisellä sairauslomaviikolla saman soitinryhmän vapaavuorolaiset tekivät A:n työt. Viikosta 44 lähtien A:n työvuorot hoiti ulkopuolinen työntekijä tai sijainen. Viikolla 36/2007 A:n työvuorot hoiti jälleen sijainen. Viikoilla 37 ja 38 A oli vapaavuorolla, joten sijaista ei tarvittu. Viikolla 39 A:n työvuorolle oli jo palkattu sijainen, mutta Kansallisooppera ilmoitti, että sijaisen palkkaaminen täytyy perua. A:n työvuoroa ei siten tehnyt kukaan.

Viikolla 40/2007 A:n sairausloma jatkui edelleen. Samaan aikaan oli sairastunut myös toinen orkesterin jäsen, viulisti B. Vapaavuorossa olleet orkesterin jäsenet G ja H tekivät B:n ja A:n työvuorot. G:lle ja H:lle ei maksettu erillistä korvausta, vaikka sekä B:n että A:n sairaus oli jatkunut yli viikon.

B sairastui 29.9.2007, ja 5.10.2007 on ollut 7. työpäivä. Vielä 6.10.2007 on teetetty hänen vuoronsa vapaavuorolaisella korvauksetta.

Sijaisuudet eivät mene soittajakohtaisesti silloin kuin työtä teetetään vapaavuorolaisella. Merkitystä ei siis ole sillä, kuka on sijaistanut, vaan sillä, että työtä on teetetty korvauksetta vaikka sairauslomaa on kestänyt yli viikon. Käytäntö on ollut se, että sairastuneelle merkitään edelleen työvuorot, joita tekemään on sitten otettu vapaavuorolainen. Vapaavuorolaiselle tulee maksaa korvaus, jos työntekijä on ollut pois työstä yli viikon.

Orkesterin jäsenten sijaistamiskäytäntö perustuu työehtosopimuksen 4 §:ään. Työehtosopimuksessa ei ole muita määräyksiä asiasta. Työehtosopimuksen sanamuoto on ollut samanlainen vähintään kaksikymmentä vuotta. Määräysten soveltamiskäytäntö on ollut samanlainen vastaavan ajan. Menettelyä on vakiintuneesti sovellettu kaikkiin sairaustapauksiin, ei vain äkillisiin. Viikolla 40/2007 työnantaja yllättäen ja yksipuolisesti muutti käytäntöä. Työnantaja on menetellyt työehtosopimuksen vastaisesti.

Korvauksen määrä on ollut sama kuin ulkopuoliselle soittajalle maksettu korvaus työvuorosta. Kyseessä on lisäkorvaus normaalin kuukausipalkan lisäksi. Soittajat ovat kuukausipalkkaisia, ja heille on määritelty tietty maksimityöaika, joka ei käytännössä koskaan täyty. Työaika-asia ei kuitenkaan liity tähän asiaan millään tavoin.

Vastauksessa mainitun sellisti C:n työkyvyttömyysaikana hänen työvuorojaan ei teetetty vapaavuorolaisilla, joten tilanne oli eri kuin nyt käsiteltävissä tapauksissa. Harpun ja sellon soittajien tehtävien ollessa täyttämättä kysymys ei ollut kenenkään sairaudesta, joten nyt käsiteltävä työehtosopimusmääräys ei liittynyt siihen tilanteeseen.

Työehtosopimuksen määräykset ja vakiintunut, osapuolten yhteisesti hyväksymä soveltamiskäytäntö huomioon ottaen työnantajan on täytynyt ymmärtää rikkovansa työehtosopimusta. Työnantajan toteuttama yksipuolinen muutos on johtunut Kansallisoopperan johtohenkilöiden vaihdoksista. Muutos on tehty tietoisena työehtosopimuksen vakiintuneesta soveltamiskäytännöstä. Vallitsevan ja riidattoman soveltamiskäytännön muuttamiselle ei ole hyväksyttäviä perusteita. Kansallisooppera tulee tuomita hyvityssakkoon.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Vastaajat ovat kiistäneet kanteen kokonaisuudessaan ja vaatineet, että kantaja velvoitetaan korvaamaan vastaajien oikeudenkäyntikulut laillisine viivästyskorkoineen laskettuna kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Kanteen kiistämisen perusteet

Vapaavuorolaisilla ei ole teetetty viikon ylittäneitä sairauslomasijaisuuksia. Orkesterin jäsenet tekevät vuorotyötä. Jos työvuorossa olevalle soittajalle ei ole merkitty paikkaa esiintyvässä orkesterikokoonpanossa, saa soittaja tällöin niin sanotulla vapaavuorolla säännöllisen palkkansa. Kantaja ei edes ole väittänyt olevan nimettyjä soittajia, joille olisi maksettu varallaolokorvausta vapaavuorolaisten tekemien työvuorojen kestettyä yli viikon.

A:n työkyvyttömyys on alkanut viikosta 43/2006. Sen jälkeen hän on tehnyt vain aamu- ja iltavuorot 31.10.2006 taikka ollut vapaavuorolla, lomautettuna tai sairauslomalla. Hänen yhden työvuoronsa on sijaistanut orkesterin toinen soittaja, joitakin työvuoroja on hoitanut talon ulkopuolinen soittaja tai jos ulkopuolista sijaista ei saatu, työvuoroa ei ole tehnyt kukaan, vaan ensiviulun kokoonpano on ollut yhden soittajan verran pienempi. Viikosta 39/2007 alkaen A poistettiin työvuorolistalta, eikä hänellä siis enää ollut työvuoroja.

Työnantaja on menetellyt vastaavalla tavalla sellisti C:n työkyvyttömyysjaksolla 1.9.2007 - 3.6.2008. Kantaja ei ole riitauttanut C:n asiaa. Harpun ja sellon soittajien tehtävät ovat vuonna 2009 olleet useiden kuukausien ajan täyttämättä. Näitäkään työnantajan päätöksiä kantaja ei ole riitauttanut.

Orkesterista myös B oli sairas viikolla 40/2007. Hänen sairauslomansa oli alkanut jo edellisenä lauantaina 29.9.2007. B:n työvuorot teetettiin yhden viikon ajan omilla soittajilla.

Varallaolomääräyksen sanamuoto turvaa työaikasuojelullisia tavoitteita. Samalla sen antaa työnantajalle oikeuden tarvittaessa teettää äkillisen sairaustapauksen sijaistaminen. Vastaavasti se asettaa orkesterin jäsenelle velvoitteen tehdä työnantajan osoittamat sijaistukset. Työehtosopimus ei velvoita työnantajaa merkitsemään työvuoroja sairauslomalla olevalle työntekijälle eikä palkkaamaan sairastuneelle sijaista.

Esimerkiksi puhallin- ja lyömäsoittajien tehtävät edellyttävät useammin uutta soittajaa poissaolevan tilalle. Näitä instrumentteja on vähän, ja yksittäisten soittajien rooli on erottuvampi. Suuremmissa jousiryhmissä kokoonpanon pienentämiselle on taiteellisesti enemmän liikkumavaraa.

Saatujen selvitysten ja käytyjen neuvottelujen pohjalta työnantajaliitto tukee tässä oikeudenkäyntiasiassa työnantajan kantaa. Työnantaja ei ole rikkonut työehtosopimusta eikä Erityispalvelujen Työnantajaliitto ole rikkonut valvontavelvollisuuttaan. Asia on joka tapauksessa niin tulkinnanvarainen, että hyvityssakot tulisi jättää tuomitsematta.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Työvuorolistat, 7 sivua

2. Työvuorolistat viikot 44-47/2006

Vastaajan kirjalliset todisteet

1-2. Neuvotteluesitys ja pöytäkirja paikallisista erimielisyysneuvotteluista

Kantajan henkilötodistelu

1. D, orkesterin luottamusmies

2. E, orkesterin luottamusmies

Vastaajan henkilötodistelu

1. F, orkesteripäällikkö, Suomen Kansallisooppera

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Erimielisyyden kohde

Kantajan mukaan Kansallisoopperan orkesterin jäseniä koskevan työehtosopimuksen 4 §:ää on tulkittava siten, että määräyksessä tarkoitetuissa tapauksissa vapaavuorolaiset ovat velvollisia hoitamaan orkesterin sairastuneen jäsenen työvuoron seitsemän päivän ajan ilman eri korvausta, mutta tämän jälkeen sijaisuuden hoitamisesta on maksettava korvaus. Vastaaja taas on katsonut, että työnantaja voi orkesterin jäsenen työkyvyttömyyden kestäessä yli seitsemän päivää menetellä siten, että kyseistä henkilöä ei merkitä työvuorolistaan eikä hänelle määrätä sijaista. Tällöin työnantajalla ei ole velvollisuutta korvauksen maksamiseen.

Asiassa esitetty selvitys

Kantajan nimeäminä todistajina on kuultu muusikko E:tä, joka on toiminut orkesterin luottamusmiehenä 1970- ja 1980-luvulla, ja muusikko D:tä, joka on toiminut luottamusmiehenä vuodesta 2004 alkaen. Vastaajan nimeämänä todistajana on kuultu orkesteripäällikkö F:ää.

E:n mukaan työehtosopimuksen 4 §:ssä oleva määräys on säilynyt samanlaisena jo 1970-luvulta lähtien. Ainoa muutos on se, että alun perin määräys koski ainoastaan näytöstä, mutta se on laajennettu koskemaan myös kenraaliharjoitusta.

Säännöstä tulkittiin jo 1970-luvulla siten, että orkesterin jäsenet olivat velvollisia hoitamaan sairastuneen jäsenen tehtävät seitsemän päivänä ajan. E:n käsityksen mukaan on normaalia, että eri jäsenet hoitavat sijaisuuksia, koska käytännössä olisi mahdotonta että sama jäsen hoitaisi ne kaikki. E ei muista yhtään tapausta jossa näin olisi ollut.

Kahdeksannesta sairauspäivästä lukien työnantaja on hankkinut sairastuneen tilalle sijaisen eli keikkamiehen. Jos ulkopuolista sijaista ei jostakin syystä ole saatu, sijainen on otettu oopperasta ja hänelle on maksettu korvaus. Sairastuneelle on edelleen merkitty sekä työ- että vapaavuoroja.

Vasta viime aikoina työnantaja on alkanut soveltaa määräystä toisin. Sairauden kestettyä viikon sairas on saatettu poistaa työvuorolistalta. Tämä on johtanut siihen, että orkesterin muut jäsenet joutuvat tekemään sairastuneen työt korvauksetta. E:n käsityksen mukaan kysymyksessä on piilovarallaolo.

Jos useita sairaustapauksia sattuu samaan aikaan, työnantaja on päättänyt otetaanko sijainen vai ei. Käytännön tilanne riippuu soitinryhmästä, sen koosta ja soitettavasta kappaleesta.

Kiistanalainen työehtosopimusmääräys koskee vain kenraaliharjoitusta tai näytöstä. Konserteissa vapaavuorolaisilla ei ole velvollisuutta hoitaa sijaisuuksia ilman korvausta edes seitsemän päivän ajan.

D on kertonut riidanalaisen työehtosopimusmääräyksen soveltamiskäytännöstä samoin kuin E. D:n käsityksen mukaan työnantaja muutti soveltamiskäytäntöä yksipuolisesti vuonna 2007 eli nyt käsiteltävien tapahtumien yhteydessä jättäessään työhön kutsutuille vapaavuorolaisille maksamatta korvauksen, vaikka orkesterin jäsenen työpanos oli jouduttu hoitamaan yli seitsemän päivän ajan. B:n työkyvyttömyyden vuoksi näin oli menetelty yhtenä päivänä ja A:n työkyvyttömyyden osalta monena päivänä.

F:n mukaan vuonna 2007 viikolla 38 työnantaja oli poistanut A:n työvuorolistalta, koska hänelle ei ollut tarkoitus palkata sijaista. Työvuorolistan laatija oli tuntemattomasta syystä ensin merkinnyt A:n listalle, mutta saatuaan ohjeet työnantajan edustajalta poistanut hänet lopulliselta, toteutuneelta listalta. Vastaavasti on menetelty myös selloryhmän osalta kerran, kun eräs sellisti oli pitkään työkyvyttömänä. Alustava lista tehdään jopa puolivuosittain, mutta lopullinen lista vasta noin viikkoa etukäteen.

F:n käsityksen mukaan kantajan todisteena 1 olevasta työvuorolistasta ilmenee, että G ja H on kutsuttu viikolla 40 vapaavuorolta töihin, mutta siitä ei ilmene, että he olisivat tulleet sijaistamaan toista soittajaa.

F korosti myös sitä, että työehtosopimuksessa sovittu varallaolokorvaus koskee vain kenraaliharjoitusta tai näytöstä. Viikolla 40 esitettiin konsertteja. Konserttien osalta vapaavuorolaisilla ei ole oikeutta eri korvaukseen, eikä sellaista ole edes vaadittu.

Arviointi ja johtopäätökset

Asiassa on selvitetty, että riidanalaista työehtosopimusta on vähintään 1970-luvulta alkaen vuoteen 2007 saakka tulkittu siten, että työvuorossa olevan orkesterin jäsenen sairastuessa vapaavuorossa olevien orkesterin jäsenten on tullut ilman eri korvausta hoitaa sairastuneen tehtävät näytöksissä ja kenraaliharjoituksissa seitsemän työvuoron ajan. Käytännössä on ollut tavallista, että eri henkilöt ovat hoitaneet sairastuneen henkilön tehtäviä eri teosten esityksissä tai kenraaliharjoituksessa. Työkyvyttömyyden jatkuttua seitsemän päivän ajan työnantaja on hankkinut sairastuneelle joko ulkopuolisen sijaisen, jolle on maksettu palkkio, tai mikäli ulkopuolista sijaista ei ole saatu, vapaavuorolaiselle on maksettu samansuuruinen palkkio tehtävän hoitamisesta. Vuonna 2007 työnantaja on muuttanut menettelyään siten, kysymyksessä olevasta soitinryhmästä riippuen sairastuneelle soittajalle ei ole seitsemän sairauspäivän jälkeen enää välttämättä merkitty työvuoroja.

Kantaja on oikeudenkäynnin kuluessa täsmentänyt väitetyn työehtosopimusrikkomuksen tapahtuneen viikolla 40 vuonna 2007. Todisteeksi jätetyistä työvuorolistoista ilmenee, että kyseisellä viikolla on ollut vain kaksi näytöstä, joista toinen on ollut tiistaina 2.10.2007 ja toinen perjantaina 5.10.2007. Orkesterin muut työtehtävät ovat liittyneet avajaiskonsertteihin. B:n kahdeksannella työvuorolla 6.10.2007 on ollut illalla avajaiskonsertti. Koska työnantaja on työehtosopimuksen 4 §:n mukaan velvollinen maksamaan vapaavuorolaiselle erillisen korvauksen vain näytöksen tai kenraaliharjoituksen ajalta, ei työnantaja ole rikkonut työehtosopimuksen 4 §:ää jättäessään eri korvauksen maksamatta konserttiin liittyvistä sijaistuksista.

Työvuorolistassa on viikkoa 40 koskevalla lehdellä nimeä vaille jätetty rivi, joka kantajan mukaan on tarkoittanut A:ta. Todistajat ovat kertoneet eri tavoin siitä, onko riville merkitty A:lle työvuoroja. Työtuomioistuin toteaa, että myös tällä rivillä olevat merkinnät koskevat joka tapauksessa vain konsertteja tai harjoituksia, joihin työehtosopimuksen 4 §:n korvausmääräystä ei sovelleta. Osapuolten kuulustuttamat todistajat ovat olleet eri mieltä siitä, olisiko myös konserttiin kutsutulle sijaiselle maksettava korvaus jollakin muulla perusteella, mutta tämä kysymys ei ole ollut oikeudenkäynnin kohteena.

Edellä olevan perusteella työtuomioistuin katsoo, että kannetta ei ole näytetty toteen. Pelkästään edellä selostetusta työnantajan menettelytavan muutoksesta ei voida päätellä, että pidempään sairastaneen soittajan työvuoroja olisi tosiasiassa teetetty orkesterin toisella jäsenellä maksamatta työehtosopimuksen 4 §:n mukaista korvausta. Kanne on näistä syistä hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Suomen Muusikkojen Liitto ry on työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 2 momentin nojalla jutun hävitessään velvollinen korvaamaan Erityispalvelujen Työnantajaliitto ry:n oikeudenkäyntikulut. Oikeudenkäyntikulujen määrä 3.000 euroa on riidaton.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Suomen Muusikkojen Liitto ry velvoitetaan korvaamaan Erityispalvelujen Työnantajaliitto ry:n oikeudenkäyntikulut 3.000 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Siitonen, Virtanen, Sutela, Ahokas ja Kirvesniemi jäseninä. Sihteeri on ollut Engblom.

Tuomio on yksimielinen.