Labor court rules employer must pay severance pay for contract termination without notice and imposes fine for breach.
Legislator summary
AI generatedThe Labor Court ruled that the employer breached the collective agreement by terminating the employee's contract without the agreed six-month notice period. Consequently, the court ordered the employer to pay the full severance equivalent to six months' salary and imposed a fine for the breach of contract. However, the claim against the employer's union for failing to fulfill its supervisory duties was dismissed due to conflicting evidence.
Legislator headnote
AI generatedSection 7 of the Collective Agreement; Section 7 and 10 of the Collective Agreement Act: An employer who terminates a contract without adhering to the agreed notice period constitutes a breach of the collective agreement and is liable for full severance pay and a fine, whereas a union's supervisory duty is not considered breached if the termination was contested by the employee.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Työsuhteen päättämistä koskevasta tilaisuudesta esitetty selvitys samoin kuin työnantajan siellä toimihenkilön allekirjoitettavaksi esittämät asiakirjat osoittivat, että työsuhteen lakkauttaminen oli tapahtunut tosiasiassa mainitussa tilaisuudessa työnantajan toimesta eikä yhteisestä sopimuksesta. Kun työsuhde oli päätetty noudattamatta irtisanomisaikaa, toimihenkilöllä oli oikeus kanteessa vaadittuun irtisanomisajan palkkaan.
Jättäessään noudattamatta työsuhteen päättämisen yhteydessä irtisanomisaikaa koskevia työehtosopimuksen velvoitteita työnantaja oli rikkonut tietensä työehtosopimusta. Työnantajaliiton ei sen sijaan voitu katsoa laiminlyöneen asiassa valvontavelvollisuuttaan.
TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 54
KANTAJA
Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry
VASTAAJAT
Erityispalvelujen Työnantajaliitto ry
Matkatoimisto Oy Area
ASIA
Työehtosopimuksen tieten rikkominen ynnä muu
KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA
Suullinen valmistelu 23.2.2010
Pääkäsittely 21.4.2010
TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET
Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n ja Erityispalvelujen Työnantajaliitto ry:n välillä ajaksi 1.10.2007-30.4.2010 solmitun matkatoimistoja koskevan työehtosopimuksen työsuhteen päättämistä koskevassa 7 §:ssä on muun ohella seuraavat määräykset:
1. Työsopimuksen päättäminen ja lomauttaminen sekä niistä maksettavat korvaukset määräytyvät työsopimuslain mukaan, ellei tästä sopimuksesta muuta johdu.
2. Ellei pitemmästä irtisanomisajasta ole sovittu, noudattaa työnantaja seuraavia työsuhteen keskeytymättömään kestoon porrastettuja irtisanomisaikoja:
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
6 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli 15 vuotta.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
4. Työnantaja, joka ei noudata edellä mainittua irtisanomisaikaa, on velvollinen suorittamaan työntekijälle täyden palkan laiminlyödyltä irtisanomisajalta tai sen osalta. Tällöin päättyy työsuhde irtisanomisajan päätyttyä.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
6. Työsuhteen päättymispäivänä erääntyvät maksamatta olevat työsuhteesta johtuvat saatavat, kuten lomakorvaus ja mahdolliset ylityökorvaukset.
KANNE
Vaatimukset
Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry on vaatinut, että työtuomioistuin
vahvistaa, että Matkatoimisto Oy Area on rikkonut matkatoimistoja koskevan työehtosopimuksen 7 §:ää irtisanoessaan A:n työsopimuksen 13.8.2009 noudattamatta kuuden kuukauden irtisanomisaikaa
velvoittaa yhtiön maksamaan A:lle työehtosopimuksen 7 §:n 4. kohdan nojalla kuuden kuukauden irtisanomisajan täyttä palkkaa vastaavana korvauksena 14.667,21 euroa, eräpäivä 13.8.2009
tuomitsee Matkatoimisto Oy Arean työehtosopimuksen tietensä rikkomisesta hyvityssakkoon työehtosopimuslain 7 §:n nojalla ja Erityispalvelujen Työnantajaliitto ry:n valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä hyvityssakkoon työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n nojalla
velvoittaa Erityispalvelujen Työnantajaliitto ry:n ja Matkatoimisto Oy Arean korvaamaan Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n oikeudenkäyntikulut, eräpäivä 30 päivää tuomiosta
tuomitsee irtisanomisajan palkalle ja oikeudenkäyntikuluille korkolain 4 § 1 momentin mukaista viivästyskorkoa eräpäivästä maksupäivään.
Perusteet
A on työskennellyt Matkatoimisto Oy Arean palveluksessa matkatoimistovirkailijana toistaiseksi voimassa olleessa työsuhteessa ajan 28.11.1982 – 13.8.2009. Hänen tehtäviinsä ovat kuuluneet ensin hinnoittelijan ja sitten liikematkamyyjän työt Matkatoimisto Oy Arean liikematkaosastolla Helsingissä ja 1.4.1997 alkaen Turussa.
A on ollut opintovapaalla ja hänen työsuhteensa on ollut niin sanotusti lepäävä ajalla 13.8.2007–12.8.2009. A palasi työhön 13.8.2009 yhtiön Turun toimistoon. Tuolloin työnantaja tarjosi allekirjoitettavaksi irtisanomisilmoituksen, jonka mukaan A:n irtisanominen olisi tapahtunut 12.2.2009 ja työsuhde päättynyt 12.8.2009 perusteena taloudelliset ja tuotannolliset syyt. Lisäksi yhtiö edellytti A:n allekirjoittavan työsuhteen päättämistä koskevan sopimuksen, jonka mukaan kummallakaan ei ole toisiaan kohtaan mitään vaatimuksia. A:n liki 27 vuotta kestänyt työsuhde päättyi siten välittömästi ilman irtisanomisaikaa.
Matkatoimistoja koskevan työehtosopimuksen 7 §:n mukaan työnantajan tulee noudattaa työsopimuksen irtisanomisessa kuuden kuukauden irtisanomisaikaa, jollei pidemmästä irtisanomisajasta ole sovittu, kun työsuhde on kestänyt yli 15 vuotta. Työehtosopimuksen 7 §:n 4. kohdan mukaan työnantajan, joka päättää työsopimuksen irtisanomisaikaa noudattamatta, on maksettava työntekijälle täysi palkka irtisanomisajalta.
Toisin kuin työsopimuslaki, matkatoimistoalan työehtosopimus ei anna työnantajalle ja työntekijälle mahdollisuutta sopia lyhyemmästä kuin työehtosopimuksen mukaisesta irtisanomisajasta Työehtosopimuksen irtisanomisaikaa koskevalla määräyksellä on pakottava vaikutus ja se syrjäyttää automaattisesti sen kanssa kilpailevat sopimusehdot.
Työnantajan aloitteesta tehty, 13.8.2009 allekirjoitettu sopimus on oikeustoimilain mukaan pätemätön, koska se oli aikaansaatu petollisella viettelyllä, pakottamisella ja erehdyttämisellä. Allekirjoitustilaisuus oli ollut niin painostava, ettei A voinut muuta kuin allekirjoittaa sopimuksen. Erehdyttämistä ja petollista viettelyä osoitti se, että työnantaja oli ilmoittanut, että A:n oman edun mukaista oli allekirjoittaa sopimus. Lisäksi A:n oli jossakin vaiheessa annettu ymmärtää, että hän saa irtisanomisajan palkan. Kohtuuton sopimus oli sen vuoksi, että A:n työsuhde oli jatkunut 27 vuotta ja kaikki muut taloudellisilla ja tuotannollisilla syillä irtisanotut olivat saaneet irtisanomisajan palkan.
Matkatoimisto Oy Area on irtisanonut A:n työsopimuksen noudattamatta työehtosopimuksen mukaista kuuden kuukauden irtisanomisaikaa. Irtisanomisilmoitukseen on tosiasioita vastaamattomasti kirjattu, että irtisanominen olisi tapahtunut 12.2.2009, vaikka ilmoitus annettiin ja työsopimus päätettiin ilman irtisanomisaikaa 13.8.2009.
Matkatoimisto Oy Area on A:n työsopimuksen irtisanomisen yhteydessä rikkonut matkatoimistoalan työehtosopimuksen 7 §:ää ja yhtiö on tämän vuoksi tuomittava hyvityssakkoon työehtosopimuksen tietensä rikkomisesta. Hyvityssakon määrässä on otettava huomioon, että työnantaja kuuluu Finnair-konserniin, sen palveluksessa on vajaat 300 työntekijää ja liikevaihto on liki 18 miljoonaa euroa sekä se, että yhtiö on pyrkinyt välttämään irtisanomisajan palkan maksun painostamalla työntekijää allekirjoittamaan tosiasioita vastaamattomia asiakirjoja.
Lisäksi yhtiö on velvoitettava maksamaan A:lle täysi palkka irtisanomisajalta 14.667,21 euroa. Se on kuuden kuukauden palkka 13.350,23 euroa (palkka 30.9.2009 saakka 2.144,98 euroa/kk ja 2.194,98 euroa/kk sen jälkeen) ja lomakorvaus vuosilomalain mukaan 1.316,98 euroa.
Paikallisissa neuvotteluissa elo-syyskuussa 2009 työnantajaa on vaadittu maksamaan A:lle irtisanomisajan palkka. Yhtiö ei ole tähän suostunut. Liittojen välisissä neuvotteluissa lokakuussa 2009 työnantajaliitto on tukenut työnantajan menettelyä. Menettelyllään työnantajaliitto on laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.
ERITYISPALVELUJEN TYÖNANTAJALIITTO RY:N VASTAUS
Vastaus kannevaatimuksiin
Erityispalvelujen Työnantajaliitto ry on vaatinut ensisijaisesti, että kanne jätetään tutkimatta.
Erityispalvelujen Työnantajaliitto ry on toissijaisesti kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.
Lisäksi Erityispalvelujen Työnantajaliitto ry on vaatinut Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n velvoittamista korvaamaan Erityispalvelujen Työnantajaliitto ry:n oikeudenkäyntikulut.
Oikeudenkäyntiväitteen perusteet
Kanteessa ei ole kysymys työehtosopimuksen tulkinnasta, vaan erimielisyys koskee työsuhteen päättymistapaa. Kanteessa väitetään, että Matkatoimisto Oy Area on irtisanonut A:n työsopimuksen noudattamatta matkatoimistoja koskevan työehtosopimuksen mukaista kuuden kuukauden irtisanomisaikaa. Työnantaja ei kuitenkaan ole irtisanonut A:n työsopimusta, vaan osapuolet ovat keskenään sopineet työsuhteen päättämisestä ilman irtisanomisaikaa. Koska kanteessa on pääasiassa kyse työsuhteen päättymistavasta, joka määräytyy työsopimuslain mukaan, ei työtuomioistuin ole toimivaltainen käsittelemään asiaa.
Kanteen kiistämisen perusteet
Matkatoimisto Oy Area ja A sopivat työsuhteen päättämisestä siten, että työsuhde päättyi 12.8.2009 ilman irtisanomisaikaa. Työehtosopimuksen 7 §:n 2. kohta ei tule tässä tapauksessa sovellettavaksi, koska työnantaja ei ole irtisanonut työsopimusta, vaan osapuolet ovat sopineet työsuhteen päättämisestä ilman irtisanomisaikaa. Työehtosopimuksen 7 §:n 2. kohdan tarkoituksena ei ole ollut estää mahdollisuutta sopia työsuhteen päättämisestä ilman irtisanomisaikaa. Pykälän sanamuodossakin viitataan ainoastaan irtisanomiseen, joten sanamuodon mukaisesti tulkittuna, kyseinen pykälä koskee vain irtisanomistilanteita. Koska matkatoimistoja koskeva työehtosopimus tai laki eivät estä osapuolia sopimasta työsuhteen päättämisestä ilman irtisanomisaikaa, tulee kanne hylätä kokonaisuudessaan perusteettomana.
Auto- ja Kuljetusalan työntekijäliitto AKT ry otti yhteyttä Erityispalvelujen Työnantajaliitto ry:hyn lokakuussa 2009 ja ilmoitti Matkatoimisto Oy Arean toimineen matkatoimistoja koskevan työehtosopimuksen vastaisesti sopiessaan A:n kanssa työsuhteen päättämisestä. Liittojen välisissä neuvotteluissa ei päästy yksimielisyyteen asiasta. Erityispalvelujen Työnantajaliiton kannan mukaan matkatoimistoja koskeva työehtosopimus ei estä sopimasta työsopimuksen päättämisestä ilman irtisanomisaikaa.
Erityispalvelujen Työnantajaliitto ry on saanut tiedon Matkatoimisto Oy Arean ja A:n välisestä työsuhteen päättymistä koskevasta sopimuksesta lokakuussa 2009. Työsuhde oli päättynyt jo elokuussa 2009. Näin ollen Erityispalvelujen Työnantajaliitto ry ei ole voinut rikkoa valvontavelvollisuuttaan, koska se ei ole ollut tietoinen tapahtuneesta tapahtuma-aikaan. Erityispalvelujen Työnantajaliitto ei ole voinut myöskään ryhtyä enää toimenpiteisiin lokakuussa 2009 valvontavelvollisuuden täyttämiseksi, koska työsuhde oli tällöin jo päättynyt.
Mikäli Matkatoimisto Oy Arean katsottaisiin rikkoneen matkatoimistoja koskevaa työehtosopimusta, tulee työnantajaliitto jättää tuomitsematta hyvityssakkoon. Hyvityssakon määrääminen Erityispalvelujen Työnantajaliitto ry:lle on kohtuutonta, koska asia on ollut tulkinnanvarainen ja Erityispalvelujen Työnantajaliitto on saanut tiedon tehdystä sopimuksesta vasta lokakuussa työsuhteen oltua tällöin jo päättynyt.
Vaikka kanteessa esitetty tulkinta hyväksyttäisiin, Erityispalvelujen Työnantajaliitto ry:n velvoittaminen korvaamaan vastapuolen oikeudenkäyntikulut on kohtuutonta, koska asia on ollut epäselvä ja työnantajaliitto on saanut tiedon tehdystä sopimuksesta vasta lokakuussa työsuhteen oltua tällöin jo päättynyt.
MATKATOIMISTO OY AREAN VASTAUS
Vastaus kannevaatimuksiin
Matkatoimisto Oy Area on vaatinut, että kanne ensisijaisesti jätetään tutkittavaksi ottamatta.
Matkatoimisto Oy Area on toissijaisesti kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.
Matkatoimisto Oy Area on lisäksi vaatinut Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n velvoittamista korvaamaan Matkatoimisto Oy Arean oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen 30 päivän kuluessa tuomion antamisesta lukien.
Oikeudenkäyntiväitteen perusteet
Asiassa on kysymys työnantajan ja työntekijän välisestä, työsuhteen päättämistä koskevan sopimuksen tulkinnasta. Koska kysymys ei ole matkatoimistoalan työehtosopimuksen 25 §:n tarkoittamasta työehtosopimuksen tai sen osana olevien liitteiden soveltamista, tulkintaa ja rikkomista koskevasta erimielisyydestä, työtuomioistuimella ei ole toimivaltaa ratkaista asiaa.
Kanteen kiistämisen perusteet
Lomien jälkeen A:lle maksettiin loppupalkka sekä kertyneet lomat ja työnantaja piti työsuhteen päättymisen osalta sovittuna, että työsuhde päättyy opintovapaan päättyessä 12.8.2009.
Opintovapaan viimeisenä päivänä 12.8.2009 A otti yhteyttä Matkatoimisto Oy Areaan ja pyysi tapaamista. Seuraavana päivänä, 13.8.2009 työpaikalla järjestettiin A:n ehdottama tapaaminen. Työnantaja laati tähän tapaamiseen allekirjoitettavaksi kirjallisen sopimuksen, jonka mukaan työsuhde päättyi opintovapaan päättyessä 12.8.2009, kuten jo aikaisemmin oli sovittu. Tapaamisessa sopimuksen sisältö käytiin luottamusmiehen läsnä ollessa suullisesti läpi ennen allekirjoittamista. A allekirjoitti sopimuksen tietoisena sopimuksen sisällöstä ja merkityksestä.
Vasta jonkin aikaa sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen, samana päivänä, osapuolet allekirjoittivat 12.2.2009 päivätyn irtisanomisilmoituksen, jonka mukaan työsuhde päättyi niin ikään 12.8.2009. Tapaaminen kesti kaiken kaikkiaan noin kaksi tuntia ja tästä ajasta A keskusteli luottamusmiehen kanssa ainakin noin puoli tuntia. Lisäksi A oli puhelimitse yhteydessä ammattiliittoonsa. Vasta tämän jälkeen A allekirjoitti irtisanomisilmoituksen.
Työsuhteen päättämissopimuksen pätevyyttä tulee arvioida oikeustoimilain 3. luvun ja työsopimuslain perusteella. Sopimus on allekirjoitettu 13.8.2009 ja siinä todetaan työsuhteen päättyneen edellisenä päivänä eli 12.8.2009. Työsuhteen päättyminen 12.8.2009 vastaa sitä, mitä osapuolet olivat jo vuonna 2007 sopineet. Sopimus on siis tehty sen jälkeen, kun työsuhde on jo päättynyt. Sopimus ei ole työsopimuslain 13:6 §:n vastainen. A:ta ei pakotettu sopimuksen tekemiseen eivätkä sopimusta rasita muutkaan oikeustoimilain 3 luvussa tarkoitetut pätemättömyysperusteet.
Tehdystä sopimuksesta huolimatta A vaati vuoden 2009 syyskuussa palkkaa irtisanomisajalta. Tuolloin A:lle tarjottiin mahdollisuutta palata töihin irtisanomisajaksi, jolloin työnantaja olisi luonnollisesti maksanut palkan irtisanomisajalta. Tästä A kuitenkin kieltäytyi vedoten siihen, että hänen allekirjoittamansa sopimus työsuhteen päättymisestä olisi osittain pätemätön.
TODISTELU
Kantajan kirjalliset todisteet
1. Irtisanomisilmoitus 12.2.2009
2. Sopimus työsuhteen päättämisestä 13.8.2009
3. Liittojen välinen erimielisyysmuistio 13.10.2009
Vastaajien kirjalliset todisteet
1. Sopimus työsuhteen päättämisestä 13.8.2009
Kantajan henkilötodistelu
1. Matkatoimistovirkailija A
2. Liikematka-asiantuntija B
Vastaajien henkilötodistelu
1. Operations manager C
TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU
Tausta ja erimielisyys
Matkatoimisto Oy Arean palveluksessa matkatoimistovirkailijana työskennellyt A on ollut opintovapaalla 13.8.2007 - 12.8.2009. Opintovapaalta palattuaan A on 13.8.2009 työnantajan kehotuksesta allekirjoittanut kaksi asiakirjaa, irtisanomisilmoituksen ja sopimuksen työsuhteen päättämisestä. Irtisanomisilmoitukseen oli merkitty päiväykseksi 12.2.2009 ja ilmoituksen mukaan työsuhde päättyi 12.8.2009. A:lle ei ole maksettu irtisanomisajan palkkaa.
Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry on kanteessaan katsonut, että Matkatoimisto Oy Area on tietensä rikkonut työehtosopimuksen 7 §:ää irtisanoessaan A:n työsopimuksen 13.8.2009 noudattamatta työehtosopimuksen mukaista irtisanomisaikaa, minkä vuoksi yhtiö on työehtosopimuksen mukaan velvollinen suorittamaan A:lle palkan kuuden kuukauden irtisanomisajalta.
Vastaajat ovat vaatineet ensisijaisesti kanteen jättämisestä tutkimatta sillä perusteella, että erimielisyydessä on kysymys asianosaisten välillä 13.8.2009 tehtyjen sopimusten tulkinnasta ja työsuhteen päättymistavasta, joka määräytyy työsopimuslain mukaan, eikä asia siten kuulu työtuomioistuimen toimivaltaan. Toissijaisesti vastaajat ovat kiistäneet kanteen sillä perusteella, että asianosaisten välillä on 13.8.2009 sovittu työsuhteen päättymisestä ilman irtisanomisaikaa. Matkatoimisto Oy Arean mukaan työsuhteen päättymisestä A:n kanssa oli tosiasiassa sovittu jo vuonna 2007 hänen jäädessään opintovapaalle.
Käsittelyratkaisu
Työtuomioistuin toteaa, että kanne perustuu matkatoimistoalan työehtosopimukseen ja hyvityssakkovaatimusten osalta työehtosopimuslakiin. Työtuomioistuimesta annetun lain 1 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan tällaisen asian käsitteleminen ja ratkaiseminen kuuluu työtuomioistuimen toimivaltaan. Asiaan ei vaikuta se, että jutussa joudutaan esikysymyksenä selvittämään A:n ja hänen työnantajansa välillä 13.8.2008 allekirjoitettujen asiakirjojen sisältöä ja pätevyyttä. Näin ollen Erityispalvelujen Työnantajaliitto ry:n ja Matkatoimisto Oy Arean oikeudenkäyntiväitteet hylätään.
Pääasiaratkaisun perustelut
Esitetty näyttö
Irtisanomisilmoituksen lisäksi C pyysi A:n allekirjoitusta myös 13.8.2009 päivättyyn sopimukseen työsuhteen päättymisestä. A:n tiedusteltua, minkä vuoksi hänen pitäisi allekirjoittaa tällainen asiakirja, C oli ilmoittanut sen olevan vain Arean tapa. Tilaisuuden aikana A oli yhteydessä myös liittoonsa, josta hän sai ohjeen, että takautuvia papereita ei tulisi allekirjoittaa. C ei suostunut siihen, että A olisi vienyt esitetyt asiakirjat kotiin ja miettinyt asiaa yön yli. Koska A koki tilanteen painostavaksi, eikä muuta vaihtoehtoa ollut, hän allekirjoitti esitetyt paperit.
Sen jälkeen kun Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:stä oli oltu asian johdosta yhteydessä työnantajaan, oli työnantaja syyskuun alkupäivinä soittanut A:lle ilmoittaen, että hän voisi tulla irtisanomisajaksi työhön. Tästä hän kieltäytyi. Työsuhteensa päättymisen johdosta hän oli tuolloin jo irtisanonut työnantajan sairauskassan jäsenyytensä.
B on toiminut Matkatoimisto Oy Arean Turun toimipisteen toimihenkilöiden luottamusmiehenä noin 10 vuoden ajan. Hän oli luottamusmiehen ominaisuudessa läsnä 13.8.2009 pidetyssä tilaisuudessa, jossa keskusteltiin A:n työsuhteen irtisanomisesta. Tapahtumien kulusta B on kertonut samalla tavoin kuin A. B ei osannut sanoa kumman asiakirjan, irtisanomisilmoituksen vai työsuhteen päättämistä koskevan sopimuksen A allekirjoitti ensin. Tilaisuudessa joka tapauksessa keskityttiin käsittelemään irtisanomisilmoitusta, jossa luottamusmiehen ja A:n näkemyksen mukaan oli väärä päivämäärä. Toinenkin C:n esittämä paperi käytiin läpi ja C ilmoitti asiakirjan tekemisen olevan vain talon tapa. B ei ollut kokenut tilaisuutta normaaliksi keskustelutilaisuudeksi eikä tasavertaisten osapuolten väliseksi sopimuksentekotilaisuudeksi.
B on edelleen kertonut, että hän oli vuoden 2009 alkupuolella käydyissä henkilöstön vähentämistä koskeneissa yhteistoimintaneuvotteluissa kysynyt työnantajapuolen edustajilta, mikä on A:n tilanne. Tähän ei työnantajapuolelta haluttu antaa vastausta. Toimihenkilöpuolella odotettiin A:n palaavan työhön opintovapaansa jälkeen.
C, joka on ollut Matkatoimisto Oy Arean palveluksessa vuodesta 1997 alkaen, on toiminut yhtiön Turun toimipisteessä esimiestehtävissä yli kolmen vuoden ajan. C:n kertoman mukaan A oli palannut hoitovapaansa jälkeen työhön vuoden 2006 elokuussa. Koska hän ei työhönpaluunsa jälkeen ollut päässyt asetettuihin myyntitavoitteisiin, hänelle oli vuonna 2007 annettu kirjallinen varoitus. Koska A ei tämän jälkeenkään ollut kolmen kuukauden seuranta-aikana päässyt asetettuihin myyntitavoitteisiin, asia oli otettu esille A:n kanssa vuoden 2007 toukokuussa käydyssä kehityskeskustelussa. A oli tässä tilaisuudessa ilmoittanut saaneensa opiskelupaikan ja jäävänsä opintovapaalle. C oli todennut, että työnantaja oli päättämässä A:n työsuhdetta. A:n ja C:n välisessä keskustelussa oli todettu, että työsuhde päättyy opintovapaan alkamiseen. Ilmoitus lepäävästä työsuhteesta oli tehty henkilöstöosastolla ja siitä oli jäänyt pois maininta työsuhteen päättymisestä.
A ei halunnut allekirjoittaa paperia, jossa oli taannehtiva päiväys. Hän oli vielä yhteydessä liittoonsa ja ilmoitti C:lle liiton kannan olevan, että takautuvia papereita ei tule allekirjoittaa. Ongelmana oli opintorahan mahdollinen takaisinperintä. Oltuaan tämän johdosta uudelleen yhteydessä esimieheensä C ilmoitti A:lle, ettei opintorahan takaisinperintä tullut kysymykseen, koska A ei ollut palkkasuhteessa. Tämän jälkeen A allekirjoitti irtisanomisilmoituksen. Irtisanomisilmoitus oli asiakirja, jolla ei ollut merkitystä työnantajalle vaan ainoastaan työntekijälle.
Arviointi ja johtopäätökset
Matkatoimisto Oy Arean mukaan A:n ja työnantajan välillä oli jo vuonna 2007 A:n opintovapaalle jäämisen yhteydessä sovittu hänen työsuhteensa päättymisestä siten, ettei hän palaa enää opintovapaan jälkeen työhön. A:n ja hänen esimiehenään toimineen C:n kertomukset siitä, mitä A:n työsuhteen jatkumisesta vuonna 2007 on sovittu, ovat poikenneet toisistaan. Kirjalliseksi todisteeksi jätetyn, A:n ja C:n 8.6.2007 allekirjoittaman asiakirjan mukaan A:n opintovapaa alkaa 13.8.2007 ja päättyy 12.8.2009, minkä ajan työsuhde on lepäävä. A itse on ollut siinä käsityksessä, että työsuhde jatkuu myös opintovapaan ajan edellä mainitun asiakirjan mukaisesti. Tämän vuoksi A on opintovapaansa aikana maksanut työnantajan sairauskassan jäsenmaksut. Esitetyn selvityksen perusteella työtuomioistuin katsoo näyttämättä jääneen, että A:n ja työnantajan välillä olisi vuonna 2007 sovittu työsuhteen päättymisestä opintovapaan alkaessa tai sen päättyessä.
Työnantajan laatima irtisanomisilmoitus on päivätty 12.2.2009 ja tällöin se on myös kirjattu annetuksi A:lle. Irtisanomisilmoituksen mukaan työsuhde päättyy 12.8.2009. Ilmoitus on laadittu siten, että merkittyjen päivämäärien mukaan A olisi saanut hyväkseen hänelle kuuluvan irtisanomisajan. Työnantajapuolelta ei ole edes väitetty, että A:n irtisanominen olisi todellisuudessa toimitettu ilmoituksen mukaisesti jo 12.2.2009. A ja luottamusmies ovatkin kiinnittäneet huomiota virheelliseen päivämäärän ja pyytäneet sen korjaamista kyseiseksi päiväksi. Tähän ei työnantajapuolella ole suostuttu. Työnantajapuolen ilmoittaman mukaan takautuva irtisanomisilmoitus olisi A:n kannalta edullinen. Kummaltakaan puolelta ei ole otettu esille A:n oikeutta irtisanomisajan palkkaan.
Esitetyn selvityksen perusteella ei voida päätellä, että A:lla allekirjoittaessaan sopimuksen työsuhteen päättämisestä olisi ollut tarkoitus luopua irtisanomisajan palkasta. Sopimuksessa tosin on lauseke, jonka mukaan sopijapuolilla ei ole mitään työsuhteeseen tai sen päättymiseen liittyviä vaatimuksia toisiaan kohtaan. Tällainen lauseke tarkoittaa normaalisti, ettei esimerkiksi työsuhteen päättämisperustetta tai päättämisessä noudatettua menettelyä riitauteta. Sopimusehdon ei sen sijaan voida katsoa tarkoittavan luopumista lopputiliin kuuluvista tai muista tavanomaisista työsuhdesaatavista (ks. esim. TT 2006:28).
Työtuomioistuin jättää huomiotta irtisanomisilmoitukseen merkityn varhennetun päiväyksen. Muilta osin asiassa ei ole tarpeen ottaa enemmälti kantaa tehtyjen sopimusten pätevyyteen.
A:n työsuhde on päätetty noudattamatta irtisanomisaikaa. Hän on sen johdosta oikeutettu kanteessa vaadittuun irtisanomisajan palkkaan, jonka määrää ei ole riitautettu. Työnantajan velvollisuutta maksaa irtisanomisajan palkka ei poista se, että työnantaja on A:n työsuhteen päättymisen jälkeen syyskuussa 2009 tarjonnut hänelle töitä irtisanomisajan pituiseksi ajaksi.
Työehtosopimuksen vastainen menettely
Matkatoimisto Oy Area on päättäessään A:n työsuhteen ollut tietoinen siitä, että A ei ole saanut hyväkseen työehtosopimuksen 7 §:n mukaista irtisanomisaikaa siten kuin työnantaja on laatimaansa irtisanomisilmoitukseen kirjannut. Jättäessään noudattamatta A:n työsuhteen päättämisen yhteydessä irtisanomisaikaa koskevia työehtosopimuksen velvoitteita on Matkatoimisto Oy Area rikkonut tietensä työehtosopimusta.
Erityispalvelujen Työnantajaliitto ry on saanut vuoden 2009 lokakuussa Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:ltä tiedon, jonka mukaan Matkatoimisto Oy Area oli päättänyt A:n työsopimuksen työehtosopimuksen vastaisesti. Erityispalvelujen Työnantajaliitto ry on erimielisyyttä koskeneissa neuvotteluissa katsonut, että työehtosopimus ei estä sopimasta työsopimuksen päättämisestä ilman irtisanomisaikaa. Kun A:n työsuhteen päättämiseen ja irtisanomisetuuksista sopimiseen liittyneiden seikkojen arviointi on ollut ristiriitaisen näytön perusteella mahdollista viime kädessä työtuomioistuimessa, ei Erityispalvelujen Työnantajaliitto ry:n voida katsoa laiminlyöneen valvontavelvollisuuttaan.
Oikeudenkäyntikulut
Jutun hävitessään on Matkatoimisto Oy Area työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n nojalla velvollinen korvaamaan Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n oikeudenkäyntikulut. Kulujen määräksi on ilmoitettu 7.633,75 euroa. Määrä on riidaton.
Asian laatu ja lopputulos huomioon ottaen saa Erityispalvelujen Työnantajaliitto ry pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.
Tuomiolauselma
Työtuomioistuin vahvistaa, että Matkatoimisto Oy Area on rikkonut matkatoimistoja koskevan työehtosopimuksen 7 §:ää irtisanoessaan A:n työsopimuksen 13.8.2009 noudattamatta kuuden kuukauden irtisanomisaikaa.
Matkatoimisto Oy Area velvoitetaan maksamaan A:lle työehtosopimuksen 7 §:n 4. kohdan nojalla kuuden kuukauden irtisanomisajan täyttä palkkaa vastaavana korvauksena 14.667,21 euroa, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan 13.8.2009 lähtien.
Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 7 ja 10 §:n nojalla Matkatoimisto Oy Arean maksamaan Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:lle hyvityssakkoa työehtosopimuksen tieten rikkomisesta 2.800 euroa.
Erityispalvelujen Työnantajaliitto ry:tä vastaan esitetty hyvityssakkovaatimus hylätään.
Matkatoimisto Oy Area velvoitetaan korvaamaan Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n oikeudenkäyntikulut 7.633,75 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.
Erityispalvelujen Työnantajaliitto ry saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.
Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Jalanko, Rekola, Pärssinen, Ahokas ja Lehto jäseninä. Sihteeri on ollut Laurila.
Tuomio on yksimielinen.