Labor court dismisses union claim that employer breached collective agreement by closing factory before negotiations started.

Yhtiön hallitus oli tosiasiallisesti tehnyt päätöksen tehtaan lopettamisesta ennen yhteistoimintaneuvottelujen aloittamista. Yhtiö oli siten rikkonut työehtosopimuksen osana noudatettavan yhteistoimintalain mukaista neuvotteluvelvollisuutta. Yhtiö tuomittu maksamaan irtisanotuille työntekijöille yhteistoimintalain mukaista hyvitystä. (Ään.)

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 52

KANTAJA

Paperiliitto ry

VASTAAJA

Metsäteollisuus ry

KUULTAVA

Old LTFI Oy

ASIA

Työehtosopimuksen rikkominen

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 27.10.2009

Pääkäsittely 14.12.2009

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Metsäteollisuus ry:n ja Paperiliitto ry:n välillä ajaksi 1.7.2005 - 31.5.2008 solmitussa paperiteollisuuden työehtosopimuksessa on ollut muun muassa seuraavat määräykset:

34 § Koulutus- ja tiedotustoiminta

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2. Työehtosopimuksen osana noudatetaan keskusjärjestöjen 8.5.1989 allekirjoittamaa sopimusta yhteistoiminnan ja tiedotustoiminnan edistämisestä yrityksissä.

Edellä mainitun keskusjärjestöjen allekirjoittaman sopimuksen yhteistoiminnan ja tiedostustoiminnan edistämisestä yrityksissä 1.2 kohdasta poiketen ovat osapuolet sopineet, että yhteistoimintalain 6 §:n 1-5 kohtien mukaiset yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvat asiat, 6 a § neuvotteluvelvoitteen toteaminen liikkeen luovutuksen tai sulautumisen jälkeen, 6 b § henkilöstö- ja koulutussuunnitelmat, 7 § yhteistoimintamenettely, 7 a § neuvotteluesitys, 8 § neuvotteluvelvoitteen täyttäminen sekä 8 a § neuvottelun tuloksen kirjaaminen sekä 15 a § hyvitys ovat tämän työehtosopimuksen osia.

Erimielisyys yhteistoimintalain 15 a §:n tarkoittamasta hyvityksestä ratkaistaan työehtosopimuksen mukaisessa sopimuksen tulkintamenettelyssä noudattaen yhteistoimintalaissa säädettyjä hyvityksen suuruuteen ja suorittamiseen vaikuttavia perusteita. Työntekijällä ei ole oikeutta saattaa vaatimusta hyvityksen suorittamiseksi yleisen tuomioistuimen käsiteltäväksi. Jos työtuomioistuin ei kuitenkaan ole toimivaltainen käsittelemään tähän sopimukseen perustuvaa yhteistoimintalain 15 a §:n mukaista vaatimusta hyvityksen suorittamisesta, voidaan vaatimus käsitellä yleisessä tuomioistuimessa.

Tämän sopimuksen osana olevaan yhteistoimintalain määräykseen liittyvää kysymystä ei voida saattaa yhteistoimintalain 16 §:n mukaisen seuraamuksen määräämiseksi yleisen tuomioistuimen käsiteltäväksi.

KANNE

Vaatimukset

Paperiliitto ry on vaatinut, että työtuomioistuin

vahvistaa, että Old LTFI Oy on rikkonut paperiteollisuuden työehtosopimuksen 34 §:n osana noudatettavaa yhteistoimintalain 50 §:ää ajalla 14.4.2008-26.5.2008 käydyissä yhteistoimintaneuvotteluissa,

velvoittaa Old LTFI Oy:n suorittamaan Tampereen tehtaalla työskennelleille työntekijöille A:lle, B:lle, C:lle, D:lle, E:lle, F:lle, G:lle, H:lle, I:lle, J:lle, K:lle, L:lle, M:lle, N:lle, O:lle, P:lle, Q:lle, R:lle, S:lle, T:lle ja U:lle työehtosopimuksen 34 §:n perusteella yhteistoimintalain 62 §:n (vanhan lain 15a §) tarkoittamana hyvityksenä 30.000 euroa kullekin laillisine viivästyskorkoineen haasteen tiedoksiannosta lukien sekä

velvoittaa Metsäteollisuus ry:n ja Old LTFI Oy:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Paperiliitto ry:n oikeudenkäyntikulut laillisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Perusteet

Paperiteollisuuden ajalla 1.7.2005 – 31.5.2008 voimassa olleen työehtosopimuksen 34 §:n mukaan muun muassa yhteistoimintalain 6 §:n 1-5 kohdat, 7 §, 7 a §, 8 § sekä 15 a § tulevat noudatettaviksi paperiteollisuuden työehtosopimuksen osina. Kesken työehtosopimuksen voimassaolokauden säädettiin uusi laki yhteistoiminnasta yrityksissä (30.3.2007/334), joka on tullut voimaan 1.7.2007 lukien. Uusi laki rakentuu pitkälti vanhan lain periaatteille, mutta lain rakenteellisesta uudistamisesta johtuen työehtosopimuksen sisältämät viittaukset yhteistoimintalakiin eivät pykälien osalta enää vastanneet voimassa olevaa (uutta) lakia, minkä vuoksi viittaukset edellä mainittuun lakiin uudistettiin uutta lakia vastaaviksi 1.6.2008 voimaan tulleeseen työehtosopimukseen sisältöä millään tavalla muuttamatta.

Yhteistoimintalain 44 §:n (vanhan lain 6 §) mukaan lain säännöksiä sovelletaan työnantajan harkitessa toimenpiteitä, jotka voivat johtaa yhden tai useamman työntekijän irtisanomiseen, lomauttamiseen tai osa-aikaistamiseen taloudellisilla tai tuotannollisilla perusteilla. Vastaavasti lain 50 ja 51 §:n (vanhan lain 7 ja 8 §:n) mukaan työnantajan on tilanteessa, jossa harkittavat yritystoimintaa koskevat ratkaisut ilmeisesti johtaisivat työntekijöiden irtisanomisiin, käsiteltävä yhteistoiminnan hengessä yksimielisyyden saavuttamiseksi muun muassa näiden toimenpiteiden perusteita ja vaikutuksia sekä vaihtoehtoja toimenpiteiden kohteena olevien määrän rajoittamiseksi.

Yhteistoimintamenettelyä ja –neuvottelua koskevissa asioissa työnantajalla on näyttötaakka siitä, että yhteistoimintalain mukainen neuvotteluvelvollisuus on täytetty oikein.

Old LTFI Oy:n (27.4.2009 saakka Ligno Tech Finland Oy) hallitus on kokoontunut 4.4.2008 ja kokouksesta laaditun muistion mukaan kokouksessa on käsitelty Old LTFI Oy:n tulevaisuutta. Tältä osin pöytäkirjassa todetaan, että hallitus on päättänyt käynnistää välittömästi yhteistoimintaneuvottelut, joissa käsiteltäisiin henkilöstövaikutuksia, jotka aiheutuvat kannattamattomat tuotannon lopettamisesta mahdollisimman pian. Yhtiön hallituksessa on siis jo tuolla päivämäärällä tehty päätös toiminnan lopettamisesta ja tehtaan sulkemisesta.

Mainittu päätöksen sisältö ja tarkoitus on luettavissa myös emoyhtiö Borregaard Ligno Tech:n 7.4.2008 julkaisemista englannin- ja norjankielisistä lehdistötiedotteista. Kummankin otsikossa on todettu yksiselitteisesti, että tehdas suljetaan. Lisäksi molemmissa on todettu, että tehtaan tuotanto lopetetaan viimeistään 20. päivänä kesäkuuta 2008. Lisäksi kummassakin tekstissä on todettu sulkemisen vaikuttavan 35 työntekijään.

Työntekijäpuolelta on kiinnitetty huomiota menettelyn yhteistoimintalain vastaisuuteen heti ensimmäisessä neuvottelussa. Kun neuvottelujen alusta saakka on ollut tiedossa yhtiön päätös toiminnan lopettamisesta sekä lopettamispäivä, on yhteistoimintaneuvotteluissa keskitytty enää niin sanotun motivaatiorahan suuruuteen, jota yhtiössä maksettaisiin ilmoitettuun tuotannonlopettamispäivään saakka.

Keskeinen perusta ja lähtökohta yhteistoimintaneuvottelujen käymiselle on se seikka, että työnantaja voi ratkaista neuvottelujen kohteena olevan asian vasta neuvotteluvelvoitteen täyttämisen jälkeen. Yhteistoimintalain mukaan työnantajan on tilanteissa, joissa työnantajan harkitsemat yritystoimintaa koskevat ratkaisut saattavat johtaa muun muassa irtisanomisiin, käsiteltävä yhteistoiminnan hengessä yksimielisyyden saavuttamiseksi näiden toimen-piteiden perusteita ja vaikutuksia sekä muita laissa määrättyjä asioita. Asian ratkaisulla on vakiintuneesti tarkoitettu päätöksen tekemistä neuvottelujen kohteena olevasta asiasta. Mainittu lähtökohta ilmenee muun ohella hallituksen esityksestä (HE 254/2006), jossa on lain soveltamisalaa koskevan 44 §:n osalta seuraavaa:

”Luvun alussa olisi sen soveltamisalaa koskeva säännös. Pykälän 1 momentin mukaan luvun säännöksiä sovellettaisiin silloin, kun työnantaja harkitsee toimenpiteitä, jotka saattavat johtaa yhden tai useamman työntekijän irtisanomiseen, lomauttamiseen tai osa-aikaistamiseen taloudellisin tai tuotannollisia perustein. Näin ollen työnantaja ei yhteistoimintamenettelyä aloitettaessa ole vielä tehnyt päätöstä mahdollisista työvoiman vähentämiseen vaikuttavista kysymyksistä, vaan hän vasta suunnittelee toimenpiteitä, joilla saattaa olla vaikutuksia työvoiman määrään.”

Oikeuskäytännöstä voidaan mainita työtuomioistuimen tuomio TT 1991-124, jonka perusteluissa on todettu, että ”Asian ratkaisemisella lainkohdassa on ymmärrettävä tarkoitetun päätöksen tekemistä neuvottelujen kohteena olevasta asiasta.”

Yrityksen hallitus on siis jo perjantaina 4.4.2008 pitämässään kokouksessa päättänyt kannattamattomana pitämänsä tehtaan tuotannon lopettamisesta mahdollisimman pian. Hallituksen pöytäkirjasta on suoraan luettavissa, että yhteistoimintaneuvotteluissa oli enää tarkoitus käsitellä niitä henkilöstövaikutuksia, joita tuotannon lopettamisesta väistämättä aiheutuu, ei sen sijaan sitä, suljetaanko tehdas vai ei.

Seuranneena maanantaina 7.4.2008 on ilmoitettu jo tehtaan tuotannon lopettamisen määräpäivä sekä se seikka, että tehtaan lopettaminen tulee vaikuttamaan 35 yhtiön työntekijään. Tehtaan sulkemisesta oli siten päätetty jo ennen henkilöstölle annettua neuvotteluesitystä yhteistoimintalain mukaisten neuvottelujen käynnistämiseksi.

Työnantajayhtiö on tahallaan tai huolimattomuudestaan irtisanonut edellä mainitut työntekijät noudattamatta yhteistoimintalain edellä mainittuja säännöksiä, minkä vuoksi työntekijöillä on oikeus yhteistoimintalain 62 §:ssä (aiemman lain 15 a §:n) tarkoitettuun hyvitykseen.

Lain esitöiden mukaan hyvitystä harkittaessa tulee ottaa huomioon työnantajalta kohtuudella edellytettävän asiantuntemuksen taso. Tässä tapauksessa laiminlyöntiin on syyllistynyt yhtiö, joka on osa maailmanlaajuista monikansallista konsernia ja jolta voidaan perustellusti edellyttää erityistä huolellisuutta yhteistoimintalaissa tarkoitettujen menettelyvelvollisuuksien noudattamisessa ja neuvottelujen käymisessä.

Yhtiön laiminlyönnin aste sekä yhtiön asema osana monikansallista konsernia edellyttävät sitä, että tuomittavan hyvityksen tulee olla tuntuva. Vaadittua 30.000 euron hyvitystä kullekin edellä mainitulle työntekijälle voidaan pitää perusteltuna.

VASTAAJAN VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Metsäteollisuus ry on kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.

Metsäteollisuus ry on lisäksi vaatinut Paperiliitto ry:n velvoittamista korvaamaan Metsäteollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Kanteen kiistämisen perusteet

Ligno Tech Finland Oy on toiminut asiassa lain ja työehtosopimuksen mukaisesti, koska päätökset tehtaan lopettamisesta ja siitä mahdollisesti johtuvista henkilöstövaikutuksista on tehty vasta 14.4.2008 käynnistettyjen yhteistoimintaneuvotteluiden päättymisen jälkeen. Old LTFI Oy:n maksettavaksi ei siten voida tuomita kanteessa vaadittua yhteistoimintalain 62 §:n mukaista hyvitystä tai oikeudenkäyntikuluja.

Koska kanteessa ei ole vaadittu Metsäteollisuus ry:ltä mitään, ei sen maksettavaksi voida tuomita osaakaan Paperiliitto ry:n oikeudenkäyntikuluista.

KUULTAVAN VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Old LFTI Oy on kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.

Old LFTI Oy on lisäksi vaatinut Paperiliitto ry:n velvoittamista korvaamaan Old LFTI Oy:n oikeudenkäyntikulut korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tuomion antamisesta.

Kanteen kiistämisen perusteet

Ligno Tech Finland Oy:ssä (nykyinen Old LTFI Oy, selvitystilassa) käynnistettiin keväällä 2008 yrityksen toiminnan mahdollista lopettamista koskevat yhteistoimintaneuvottelut. Yhtiöllä oli vakavia taloudellisia ongelmia, jotka olivat pääasiassa seurausta raaka-aineiden hintojen merkittävistä korotuksista sekä yrityksen myyntivaluutan, Yhdysvaltain dollarin epäedullisesta kurssikehityksestä. Vallinneessa markkinatilanteessa yhtiö ei voinut siirtää näitä kustannusvaikutuksia tuotteidensa hintoihin. Yhtiön liiketoiminta oli muuttunut pidemmällä aikavälillä arvioituna kannattamattomaksi.

Yhtiön edellytykset jatkaa toimintaansa tulivat arvioitaviksi keväällä 2008 siitä syystä, että M-real Oyj (jäljempänä "M-real"), jonka Lielahden tehtaan yhteydessä yhtiön tuotantolaitos sijaitsi, oli lopettamassa Lielahden tehtaan toimintaa. Ligno Tech Finland Oy sai toimintaansa varten M-realin tuotantolaitokselta peruspalveluita, kuten prosessihöyryn M-realin voimalaitokselta ja prosessissa tarvittavan raakaveden M-realin pumppaamolta Näsijärveltä. M-realin toiminnan päättyessä Ligno Tech Finland Oy:n toiminnan jatkaminen olisi vaatinut erittäin suuria investointeja.

Ligno Tech Finland Oy:n hallitus ja toimiva johto olivat jo pidempään etsineet vaihtoehtoja yrityksen taloudellisen tilanteen kohentamiseksi. Keinoa kilpailukyvyn kehittämiseksi ja toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi ei kuitenkaan ollut löydetty. Kun yhtiön toimintaedellytykset M-realin lopettamispäätöksen jälkeen heikkenivät entisestään, yhtiön hallitus joutui harkitsemaan toiminnan lopettamista. Tämän suunnitelman käsittelemiseksi yhtiön hallitus päätti aloittaa yhteistoimintaneuvottelut koko henkilöstön kanssa.

Merkittävä osa Ligno Tech Finland Oy:n tuotannosta koostui öljynporausteollisuudelle jalostetuista tuotteista. Yhtiön taloudellisten toimintaedellytysten heikkoudesta kertoo osaltaan se, että yhtiön toiminnan loppuessa Borregaard-konserni, johon Ligno Tech Finland Oy kuuluu, luopui kokonaisuudessaan öljynporausteollisuudelle valmistetuista tuotteista. Tältä osin kyse ei siis konsernitasolla ollut vain tuotantolaitoksen toiminnan päättymisestä, vaan kannattamattomasta tuoteryhmästä luopumisesta konsernitasolla.

Ligno Tech Finland Oy:n hallitus päätti yhteistoimintaneuvottelujen aloittamisesta kokouksessaan 4.4.2008. Yhteistoimintalain 45 §:n mukainen neuvotteluesitys annettiin työntekijöille 7.4.2008 ja neuvottelut aloitettiin 14.4.2008. Neuvotteluissa on käsitelty muun muassa suunnitellun toiminnan lopettamisen perusteita ja henkilöstövaikutuksia sekä tapoja lieventää harkituista toimenpiteistä työntekijöille aiheutuvia seurauksia. Neuvottelujen kuluessa osapuolet ovat nimenomaisesti todenneet suunniteltujen toimenpiteiden perusteluiden ja vaikutusten tulleen käsitellyiksi, minkä jälkeen neuvotteluissa on siirrytty vaihtoehtojen käsittelyyn.

Kuten neuvotteluesityksestä ilmenee, lopettamisen suunniteltu aikataulu oli riippuvainen M-realin tuotantolaitoksen alasajosta. Tämä on luonnollista, sillä M-realin päätös toimintansa lopettamisesta oli myös keskeinen syy Ligno Tech Finland Oy:n suunnitelmille lopettaa oma toimintansa.

Neuvotteluesityksen antamisen yhteydessä 7.4.2008 Ligno Tech Finland Oy tiedotti neuvottelujen aloittamisesta työntekijöille. Työntekijöille pidettiin myös tiedotustilaisuus, jossa työnantajan edustajat esittelivät yhteistoimintamenettelyn perusteita ja toiminnan lopettamiselle suunniteltua aikataulua. Samana päivänä työnantaja tiedotti asiasta myös julkisuuteen suomeksi ja Borregaard-konserni englanniksi ja norjaksi.

Kuten neuvotteluesityksestä ja asiaa koskeneista tiedotteista ilmenee, neuvotteluja käynnistettäessä työnantaja vasta harkitsi toimintansa lopettamista.

Yleensä työvoiman vähentämistä ja/tai toiminnan lopettamista koskevassa yhteistoimintamenettelyssä kokouksia pidetään korkeintaan kolmesta neljään. Tässä tapauksessa työnantaja neuvotteli työntekijöiden kanssa kymmenen kertaa yhteistoimintamenettelyn aikana. Neuvottelujen runsas määrä osoittaa sekin työnantajan suhtautuneen yhteistoimintamenettelyyn vakavasti.

Neuvottelujen kuluessa työnantajan ja työntekijöiden edustajien välillä päästiin 6.5.2008 sopimukseen toiminnan lopettamiseen liittyvistä järjestelyistä. Sopimus on ollut ehdollinen siten, että se on tullut voimaan vain, mikäli yhteistoimintamenettelyn jälkeen tehdään päätös toiminnan lopettamisesta. Aloite sopimukseen sisältyvästä motivaatiorahasta tuli neuvotteluissa työntekijöiltä. Sopimuksen syntyminen osoittaa sekin, että neuvottelut on käyty yhteistoiminnan hengessä. Sopimuksessa on sovittu motivaatiorahan ohella myös toiminnan päättymisen varalta palvelusvuosiin perustuvasta korvauksesta työntekijöille, mikä osoittaa työnantajan pyrkimyksen lieventää harkituista toimenpiteistä työntekijöille aiheutuvia seurauksia.

Neuvottelut saatettiin loppuun 26.5.2008 ja Ligno Tech Finland Oy:n hallitus teki päätöksen toiminnan lopettamisesta yhteistoimintaneuvottelujen päätyttyä 27.5.2008.

Yhteistoimintamenettely on siten kutsuttu koolle ja toteutettu yhteistoimintalaissa säädettyjä menettelytapoja ja määräaikoja noudattaen ja yhtiön hallitus on tehnyt päätöksen toiminnan lopettamisesta ja työntekijöiden irtisanomisesta vasta neuvotteluvelvoitteen täyttyminen jälkeen 27.5.2008.

Toisin kuin kanteessa on väitetty Ligno Tech Finland Oy:n hallituksen 4.4.2008 pidetyn kokouksen pöytäkirjasta ei ilmene, että hallitus olisi päättänyt toiminnan lopettamisesta jo 4.4.2008. Hallitus on mainittuna päivänä keskustellut toimintavaihtoehdoista ja on päättänyt aloittaa yhteistoimintaneuvottelut työntekijöiden kanssa välittömästi. Pöytäkirjasta ilmenee myös, että se suunnitelma, jota aloitettavissa yhteistoimintaneuvotteluissa oli tarkoitus käsitellä, oli toiminnan lopettaminen kannattamattomuuden perusteella.

Borregaard-konsernin englannin- ja norjankielisistä lehdistötiedotteista ei ollut luettavissa, että Ligno Tech Finland Oy:n hallitus olisi tehnyt päätöksen toiminnan lopettamisesta jo ennen neuvottelujen käynnistämistä. Lehdistötiedotteiden tarkoituksena on ollut antaa ulkopuolisille tahoille tiivistetysti tietoa yhtiön suunnitelmista, muutoksista ja kehityksestä. Tällainen tiedottaminen on tarpeen pidettäessä yhteyttä asiakkaisiin, yhteistyökumppaneihin ja muihin tahoihin. Tällaiselle viestinnälle on luonteenomaista lyhytsanaisuus. Tässä tapauksessa lehdistötiedotteet on laatinut eri taho kuin päätökset tehnyt yhtiön hallitus. Hallituksen pöytäkirjat ovat ne asiakirjat, jotka osoittavat, mitä päätöksiä on tehty.

Kanteessa on viitattu siihen, että työnantajan lehdistötiedotteissa on mainittu suunniteltu tuotantotoiminnan lakkaamisen takaraja 20.6.2008, joka on kanteessa esitetyn mukaan myös lopulta toteutunut. Tämä päivämäärä on kuitenkin perustunut M-realin tuotantolaitoksen sulkemiseen, mikä on ollut yhtenä perusteena yhtiön suunnitelmille. Näin ollen on täysin luonnollista, että yhtiön harkitsemat toimenpiteet on suunniteltu toteutettaviksi yhtäaikaisesti M-realin tuotantolaitoksen sulkemisen kanssa.

Kanteessa on kiinnitetty huomiota siihen, että suunnitellun tehtaan sulkemisen on arvioitu koskevan koko yhtiön henkilöstöä eli 35 työntekijää. Suunnitellun toimenpiteen luonteesta seuraa kuitenkin väistämättä, että toteutuessaan toimenpide koskee koko yrityksen henkilöstöä. Yhteistoimintaneuvotteluja edeltävien suunnitelmien tekeminen kuuluu työnantajan ennakointioikeuden piiriin. Työnantajalle on myös velvollisuus tehdä henkilöstöä koskevia suunnitelmia jo ennen neuvottelujen käynnistämistä, sillä työnantajan on annettava neuvotteluesityksen yhteydessä työntekijöille tiedot toimenpiteiden perusteista ja arvio mahdollisesti irtisanottavien työntekijöiden määrästä. Näiden suunnitelmien laatimisen ei voida katsoa rikkovan neuvotteluvelvoitetta.

Kanteessa on myös vedottu siihen, että neuvotteluissa ei olisi käsitelty vaihtoehtoja toiminnan lopettamiselle. Työnantajan velvollisuutena on selvittää suunniteltujen toimenpiteiden vaihtoehdot ja mikäli sellaisia on, käsitellä ne työntekijöiden kanssa yhteistoimintamenettelyssä. Yhtiö oli etsinyt vaihtoehtoja toiminnan lopettamiselle jo pitkään, mutta toteuttamiskelpoisia ratkaisuja ei ollut löydetty. Myös työntekijöillä on mahdollisuus vaihtoehtojen esilletuomiseen yhteistoimintaneuvotteluissa. Mikäli työntekijät olisivat tuoneet neuvotteluihin vaihtoehtoja toiminnan lopettamiselle, niistä olisi luonnollisesti neuvoteltu ja työnantaja olisi ottanut ne harkittaviksi. Neuvotteluissa oli nimenomaisesti sovittu vaihtoehtojen käsittelyn aloittamisesta 17.4.2008, mutta vaihtoehtoisia ratkaisumalleja ei noussut esille.

Kun Paperiliitto ry:n vaatimus perustuu yksinomaan väitteeseen, jonka mukaan työnantaja olisi laiminlyönyt neuvotteluvelvoitteensa tekemällä päätöksen toimintansa lopettamisesta jo ennen neuvotteluja, todistustaakka on asetettava kantajalle.

Koska Ligno Tech Finland Oy on täyttänyt yhteistoimintalain mukaisen neuvotteluvelvollisuuden ja muutenkin toiminut lain edellyttämällä tavalla, kantajan vaatimukset on näin ollen hylättävä perusteettomina. Kanteessa vaaditut hyvitykset ovat myös määrällisesti liiallisia

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Hallituksen kokouspöytäkirja 4.4.2008

2. Englanninkielinen lehdistötiedote 7.4.2008

3. Yhteistoimintaneuvottelujen pöytäkirjat

Vastaajan kirjalliset todisteet

1. Erimielisyyspöytäkirja 17.3.2009

Kuultavan kirjalliset todisteet

1. Hallituksen kokouspöytäkirja 4.4.2008

2. Neuvotteluesitys 7.4.2008

3. Yhteistoimintaneuvottelujen pöytäkirja 14.4.2008

4. Yhteistoimintaneuvottelujen pöytäkirja 17.4.2008

5. Tiedote työntekijöille 7.4.2008

6. Esitysmateriaali 7.4.2008

7. Suomenkielinen lehdistötiedote 7.4.2008

8. Sopimus toiminnan mahdolliseen lopettamiseen liittyvistä tuotanto- ja ylläpitotoimintojen työjärjestelyistä ja tehtävämuutoksista

9. Yhteistoimintaneuvottelujen pöytäkirja 26.5.2008

10. Hallituksen kokouspöytäkirja 27.5.2008,

Kantajan henkilötodistelu

1. Asentaja N

2. Laitoksenhoitaja K

Kuultavan henkilötodistelu

1. Entinen toimitusjohtaja V

2. Toimitusjohtaja W

3. Diplomi-insinööri X

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Tausta ja erimielisyys

Ligno Tech Finland Oy on toiminut osana kansainvälistä Borregaard- konsernia valmistaen tuotteita pääasiassa öljynporausteollisuudelle. Yhtiön hallitus on 4.4.2008 päättänyt aloittaa välittömästi yhteistoimintaneuvottelut niistä henkilöstövaikutuksista, jotka aiheutuvat tehtaan kannattamattoman toiminnan lakkauttamisesta mahdollisimman pian. Konsernin emoyhtiö Borregaard Ligno Tech on 7.4.2008 tiedottanut tuotantolaitoksen sulkemisesta 20.6.2008 lukien.

Ligno Tech Finland Oy on 7.4.2008 antanut neuvotteluesityksen yhteistoimintaneuvottelujen käynnistämiseksi niistä henkilöstövaikutuksista, jotka aiheutuvat tehtaan toiminnan mahdollisesta lopettamisesta tuotannollisista ja taloudellisista syistä.

Yhteistoimintaneuvottelut ovat käynnistyneet 14.4.2008 ja ne ovat päättyneet 26.5.2008. Ligno Tech Finland Oy:n hallitus on 27.5.2008 tehnyt päätöksen tuotannon lopettamistoimenpiteisiin ryhtymisestä välittömästi. Tehtaan lopettamisen seurauksena kanteessa tarkoitettujen työntekijöiden työsopimukset on irtisanottu.

Paperiliitto ry on kanteessa katsonut Ligno Tech Finland Oy:n rikkoneen yhteistoimintasopimuksen 50 §:ää, koska yhtiö oli tosiasiassa tehnyt päätöksen yhtiön Tampereen Lielahden tehtaan toiminnan lopettamisesta ja työntekijöiden irtisanomisesta jo ennen yhteistoimintaneuvottelujen aloittamista. Paperiliitto ry on viitannut kanteensa tueksi Ligno Tech Finland Oy:n hallituksen 4.4.2008 pidetyn kokouksen pöytäkirjaan ja yhtiön emoyhtiön Borregaard Ligno Techin 7.4.2008 päivättyihin norjan- ja englanninkielisiin lehdistötiedotteisiin.

Työntekijöiden irtisanomiseen johtaneet tapahtumat

Työtuomioistuimelle esitetyn Ligno Tech Finland Oy:n hallituksen englanninkielisen kokouspöytäkirjan mukaan hallitus on 4.4.2008 käsitellyt yhtiön tulevaisuuden vaihtoehtoja ja päättänyt edellä todetun mukaisesti aloittaa yhteistoimintaneuvottelut tehtaan lopettamisesta aiheutuvista henkilöstövaikutuksista ("...the decision of the board was to start co-operation negotiations in Ligno Tech Finland immediately concerning the effects to the personnel in order to discontinue production as soon as possible due to an ongoing lack of profitability.").

Ligno Tech Finland Oy on antanut 7.4.2008 lehdistötiedotteen, jossa on ilmoitettu Tampereen Lielahden tehtaan aloittavan yhteistoimintaneuvottelut niistä henkilöstövaikutuksista, jotka aiheutuvat tehtaan mahdollisesta lopettamisesta tuotannollisista ja taloudellisista syistä.

Myös emoyhtiö Borregaard Ligno Tech on 7.4.2008 tiedottanut tehdystä päätöksestä. Englanninkielinen tiedote on otsikoitu "Borregaard Ligno Tech is to close it´s plant in Tampere, Finland". Tiedotteen mukaan yhtiö ei heikentyneen dollarin, raaka-aineiden hintojen nousun ja M-realin tuotantolaitoksen sulkemisen vuoksi nähnyt muuta vaihtoehtoa kuin lopettaa tehtaan toiminta viimeistään 20.6.2008. Tiedotteen mukaan tehtaan sulkeminen koskee 35 työntekijää. Tiedotteessa konsernin toimitusjohtaja W on pahoitellut, että tällainen päätös oli jouduttu tekemään ja todennut yhtiön keskittyvän auttamaan työntekijät vaikea ajan yli ("...We deeply regret having to make this decision after such strong efforts. We are now turning our attention to helping the employees through this challenging time."). Vastaavansisältöinen norjankielinen tiedote on otsikoitu "Borregaard Ligno Tech stenger produksjonsanlegg i Finland".

Työnantajan 7.4.2008 antamassa yhteistoimintaneuvotteluesityksessä on kerrottu syyt yhtiön taloudellisiin vaikeuksiin ja todettu, että yhtiölle peruspalveluja tuottaneen M-realin Lielahden tuotantolaitoksen toiminnan lopetus tuo investointitarpeita, joiden kannattavuus tässä tilanteessa on kyseenalainen. Neuvotteluesityksen mukaan Ligno Tech Finland Oy:n toiminnan mahdollinen lopettaminen on sidoksissa M-realin toimintojen alasajon aikatauluun. M-realin voimalaitos tultaisiin pysäyttämään 20. kesäkuuta, joka olisi looginen ajankohta Ligno Tech Finland Oy:n tuotannollisen toiminnan lopettamiseen. Neuvotteluesityksessä on lopuksi todettu, että mikäli toiminta lopetetaan, irtisanomiset joudutaan toteuttamaan välittömästi yhteistoimintaneuvottelujen päätyttyä.

Samana päivänä kun neuvotteluesitys on annettu, työnantaja on tiedottanut työntekijöille yhteistoimintaneuvottelujen aloittamisesta. Heille on selvitetty syyt taloudellisiin vaikeuksiin ja myös M-realin toiminnan lopettamisen vaikutukset toiminnalle. Tiedotteessa on todettu, että mikäli neuvottelujen lopputuloksena on toiminnan lopettaminen, tullee varsinaisen toiminnan lopettamisen aikataulu olemaan kytköksissä M-realin voimalaitoksen sulkemiseen, jonka on määrä tapahtua 20.6.2008. Lopullinen tehtaan sulkeminen tulisi tapahtumaan vuoden 2008 loppuun mennessä.

K on kertonut toimineensa tehtaan työntekijöiden pääluottamusmiehenä ja kuuluneensa myös yhteistoimintaneuvottelukuntaan. K oli saanut tiedon tehtaan toiminnan lopettamisesta työntekijöille 7.4.2008 pidetyssä tiedotustilaisuudessa. K on kertonut työntekijäpuolen yhteistoimintaneuvotteluissa esittämistä vaihtoehdoista ja työnantajan suhtautumisesta niihin samalla tavalla kuin N. K:n mukaan heti yhteistoimintaneuvottelujen alusta lähtien oli selvää, että tehtaan tuotanto ei jatku enää juhannuksen jälkeen.

W toimii Borregaard Ligno Techin toimitusjohtajana. Konserniin kuuluu 12-13 eri puolilla maailmaa olevaa tehdasta. Vuodesta 2002 alkaen W on ollut Ligno Tech Finland Oy:n hallituksen jäsen. Ennen 4.4.2008 pidettyä Ligno Tech Finland Oy:n hallituksen kokousta hallitus oli usean kuukauden ajan käynyt keskusteluja Suomen tehtaan tuottavuusvajeesta ja mahdollisista tavoista parantaa tehtaan taloudellista tilannetta. Sekä yhtiön hallitus Norjassa että tehtaan suomalainen johto olivat tehneet paljon tehtaan taloudellisen tilanteen parantamiseksi. Yhtiön sisällä oli pohdittu muun muassa hintojen nostoa, keskittymistä tuotteisiin, joiden tuotantokustannukset olivat muita alhaisempia ja joista saatiin parempi kate, mahdollisuuksia hankkia raaka-aineita halvemmista maista ja henkilöstökustannusten alentamista työntekijämäärää vähentämällä tai muulla tavoin. Lisäksi oli pohdittu yhtiön myymistä asiakkaiden muodostamalle yhtymälle, mutta asiakkaiden puolelta tätä ei ollut nähty mahdolliseksi.

Hallituksen kokouksessa 4.4.2008 keskusteltiin kaikista esillä olleista vaihtoehtoista ja johtopäätös keskusteluista oli se, että vaihtoehtoja Suomen tehtaan taloudellisen tilanteen parantamiseksi ei ole löydettävistä. Tämän vuoksi päätettiin antaa yhtiön Suomessa oleville edustajille kehotus aloittaa yhteistoimintaneuvottelut ammattiliittojen kanssa siltä varalta, että tehtaan toiminta lakkautetaan. Ennen yhteistoimintaneuvottelujen aloittamista hallituksen jäsenet pitivät 7.4.2008 Tampereella tiedotustilaisuuden tehtaan työntekijöille. W oli selvittänyt tilaisuudessa syyt, jotka olivat vaikuttaneet hallituksen tekemään päätökseen. Työntekijöille oli jaettu myös asiaa koskeva kirjallinen tiedote.

Viimeksi mainittuna päivänä asiasta tiedotettiin myös ulkopuolisille sekä norjan- että englanninkielisillä tiedotteilla. Englanninkielisen tiedotteen oli laatinut norjalaisen pr-toimiston työntekijä W:n kirjoittaman norjankielisen tiedotteen pohjalta. Näiden erikielisten tiedotteiden sisällössä ei ollut suuria eroja, mutta jälkikäteen tarkasteltuna englanninkielisen tiedotteen kieliasu olisi voinut olla hiotumpi. Koska yhtiön hallituksessa oli arvioitu, että yhteistoimintaneuvottelujen aloittaminen saattaisi vaarantaa asiakassuhteita, oli englanninkielisellä lehdistötiedotteella haluttu tiedottaa asiakkaille, tavarantoimittajille ja muille tahoille siitä, että yhtiössä oli aloitettu prosessi, joka saattaisi johtaa tehtaan toiminnan lopettamiseen tai siirtämiseen jollekin toiselle toimijalle.

W on edelleen kertonut, että Ligno Tech Finland Oy:n hallituksen kokouksessa 27.5.2008 keskusteltiin yhteistoimintaneuvottelujen tuloksesta. Tässä yhteydessä ei tullut esille, että työntekijäpuoli olisi yhteistoimintaneuvottelujen aikana esittänyt vaihtoehtoja toiminnan jatkamiseksi. Jos näköpiirissä olisi ollut toiminnan tervehtyminen yhden - kahden vuoden sisällä, olisi yhtiössä ryhdytty toimenpiteisiin tarvittavien investointien tekemiseksi. M-realin tehtaan toiminnan loppuminen ei ollut asia, joka yksistään olisi johtanut Ligno Tech Finland Oy:n tehtaan toiminnan lopettamiseen.

Arviointi ja johtopäätökset

Paperiteollisuuden ajalla 1.7.2005 - 31.5.2008 voimassa olleen työehtosopimuksen 34 §:n mukaan sopimuksen osana sovellettiin muun muassa yhteistoimintalain (725/1978) 6 §:n 1-5 kohtaa, 7 , 7a, ja 8 §:ää. Nämä määräykset tulevat yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain (334/2007) 69 §:n 1 momentin siirtymäsäännöksen nojalla sovellettaviksi myös tässä tapauksessa.

Yhteistoimintalain 7 §:n 1 momentissa säädetään, että ennen kuin työnantaja ratkaisee lain 6 §:ssä tarkoitetun asian, hänen on neuvoteltava toimenpiteen perusteista, vaikutuksista ja vaihtoehdoista niiden työntekijöiden ja toimihenkilöiden tai henkilöstön edustajien kanssa, joita asia koskee. Lain 6 §:n 3 kohdan mukaan yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvia asioita ovat muun muassa yrityksen tai jonkin sen osan lopettaminen tai siirto toiselle paikkakunnalle taikka sen toiminnan olennainen laajentaminen tai supistaminen.

Lain 8 §:n 1 ja 2 momentin (906/1996) mukaan jollei työnantajan ja henkilöstön edustajien kesken ole sovittu muusta menettelystä, työnantajan katsotaan täyttäneen neuvotteluvelvoitteensa silloin, kun asia on käsitelty 7 §:ssä säädetyllä tavalla. Jos neuvoteltava toimenpide kuitenkin ilmeisesti johtaa muun muassa vähintään kymmenen työntekijän tai toimihenkilön irtisanomiseen, työnantajan ei katsota täyttäneen neuvotteluvelvoitettaan ennen kuin neuvottelujen alkamisesta on kulunut vähintään kuusi viikkoa. Tässä tapauksessa on ollut noudatettava mainittua kuuden viikon vähimmäisneuvotteluaikaa.

Jotta työnantaja täyttäisi edellä mainituissa lainkohdissa työnantajalle yhteistoimintaneuvottelujen käymiseksi asetetut vaatimukset, edellyttää se käytännössä sitä, että työnantaja laatii oman suunnitelmansa siitä, miten yritystoiminta on tarkoitus järjestää ja mitkä ovat sen vaikutukset muun muassa henkilöstöön. Yhteistoimintaneuvottelujen käymisen helpottamiseksi suunnitelma voi olla yksityiskohtainen. Tässä yhteydessä työnantaja voi myös esittää oman ehdotuksensa asian ratkaisemiseksi. Tätä ratkaisumallia ei saa kuitenkaan esittää ainoana kysymykseen tulevana, vaan osapuolille on annettava neuvottelujen aikana mahdollisuus esittää muita mahdollisesti kysymykseen tulevia ratkaisuja.

Yhteistoimintamenettely tulee aloittaa sellaisessa valmisteluvaiheessa, jossa vuorovaikutus voi myös käytännössä toteutua. Korkein oikeus on tuomiossaan KKO:2010:20 käsitellyt muun muassa yhteistoimintaneuvottelujen ajoittamista emoyhtiön tehdessä tytäryhtiöön vaikuttavia ratkaisuja. Tuomion perusteluissa (kohta 31) on todettu muun ohella, että yhteistoimintalain 7 §:n 1 momentin mukainen työnantajan velvollisuus yhteistoimintaneuvottelujen käymiseen ennen työnantajan ratkaisun tekemistä koskee vastaavasti emoyhtiön tekemää ratkaisua. Siten myös tytäryhtiössä on käytävä yhteistoimintaneuvottelut ennen kuin emoyhtiössä tehdään ratkaisu, joka merkitsee tytäryhtiön tai sen osan lopettamista taikka sen toiminnan olennaista laajentamista tai supistamista. Perusteluissa on edelleen todettu yhteistoimintalain edellyttävän neuvottelumenettelyn saattamista päätökseen ennen tosiasiallisen ratkaisun tekemistä neuvoteltavasta asiasta.

Työtuomioistuimen käsiteltävänä olevassa asiassa ei ole väitetty emoyhtiön hallituksen tehneen muodollista päätöstä tehtaan toiminnan lopettamisesta ennen Ligno Tech Finland Oy:n hallituksen kokouksen ajankohtaa 4.4.2008. Kuitenkin se, mitä mainitussa Korkeimman oikeuden tuomiossa on yleisesti todettu neuvottelujen aloittamisesta ja saattamisesta päätökseen, soveltuu myös tähän asiaan. Neuvottelut tulee aloittaa ja saattaa loppuun ennen kuin työnantaja tosiasiallisesti tekee edellä tarkoitetun ratkaisun. Päätös Lielahden tehtaan toiminnan lopettamisesta on yhtiön hallituksen kokouspöytäkirjan mukaan tehty 27.5.2008. Kanteen mukaan asiasta oli kuitenkin tosiasiallisesti päätetty jo 4.4.2008 eli ennen yhteistoimintamenettelyn aloittamista.

Ligno Tech Finland Oy:n hallituksen 4.4.2008 pidetystä kokouksesta laadittu pöytäkirja ja kokoukseen osallistuneiden todistajien kertomukset osoittavat, että työnantajapuolella yhtiön taloudellista tilannetta ja toiminnan jatkamisen edellytyksiä oli ennen hallituksen tekemää päätöstä pohdittu jo pidemmän aikaa. Neuvotteluissa ei ollut löydetty muuta vaihtoehtoa kuin tehtaan toiminnan lakkauttaminen, minkä vuoksi oli päätetty käynnistää yhteistoimintaneuvottelut. Hallituksen kokouksen pöytäkirjasta ilmenevän mukaan toiminnan lakkauttaminen oli kannattavuuden puutteen vuoksi tarkoitus toteuttaa niin pian kuin mahdollista.

Edellä esitettyjen emoyhtiö Borregaard Ligno Techin toimesta 7.4.2008 julkaistujen englannin- ja norjankielisten lehdistötiedotteiden mukaan yhtiö ei tiedotteissa esitetyistä tehtaan kannattavuuteen vaikuttaneista seikoista johtuen ole nähnyt muuta vaihtoehtoa kuin lopettaa tehtaan toiminta 20.6.2008. Myös tiedotteiden otsikossa on todettu suoraan, että Borregaard Ligno Tech sulkee Tampereella sijaitsevan tehtaansa. Asiassa esitetyn selvityksen valossa ei ole syytä epäillä, etteivätkö sinänsä ulkopuolisia tahoja varten laaditut tiedotteet sisällöltään pitäneet paikkaansa.

Työnantajan 7.4.2008 tekemässä neuvotteluesityksessä on todettu M-realin toiminnan lopetuksen tuovan yritykselle investointitarpeita, joiden kannattavuus on kyseenalainen. Ensimmäisestä 14.4.2008 pidetystä yhteistoimintakokouksesta laaditusta pöytäkirjasta ilmenee, että tilaisuudessa on tullut esille tuotannon suunnitellun pysäyttämisajankohdan siirtäminen. Toimitusjohtajan esittämän mukaan ajatellun pysäyttämisajankohdan siirtäminen ei ollut realistista, koska tuotannon jatkaminen edellyttäisi investointien toteuttamista, joka oli yksi pääsyistä yt-neuvottelujen käynnistymiselle. Pöytäkirjat samoin kuin todistajina kuultujen V:n, N:n ja K:n kertomukset osoittavat, ettei työnantaja ole pitänyt tuotantotoiminnan jatkamisen edellyttämien lisäinvestointien tekemistä enää yhteistoimintaneuvotteluja aloitettaessa varteenotettavana vaihtoehtona tehtaan sulkemiselle.

Yhteistoimintaneuvottelut ovat päättyneet 26.5.2008 ja muodollinen päätös tehtaan lakkauttamisesta on tehty yhtiön hallituksen puhelinkokouksessa seuraavana päivänä. W:n kertomus osoittaa, että tuossa yhteydessä ei ole keskusteltu työntekijäpuolelta yhteistoimintaneuvottelujen kuluessa esitetyistä vaihtoehdoista tehtaan toiminnan jatkamiseksi.

Esitettyä selvitystä kokonaisuudessaan arvioiden työtuomioistuin katsoo näytetyksi, että tehtaan toiminnan jatkaminen ei ole enää yhteistoimintamenettelyn käynnistyessä ollut todellisena vaihtoehtona. Tosiasiallisesti lopullinen ratkaisu tehtaan toiminnan lopettamisesta oli tehty jo sitä ennen eli 4.4.2008.

Tällainen ratkaisu on merkinnyt yhteistoimintalain 6 §:n 3 kohdassa (725/1978) tarkoitettua yrityksen toiminnan supistamista. Työntekijöiden irtisanominen on ollut ratkaisun välitön seuraus. Yhteistoimintalain 7 §:n 1 momentin mukaan yhteistoimintaneuvottelut olisi tullut käydä ennen kuin yhtiö tekee päätöksen tehtaan toiminnan lakkauttamisesta. Neuvottelut on aloitettu vasta 14.4.2008. Edellä lausutuilla perusteilla työtuomioistuin katsoo, että asiassa on rikottu työehtosopimuksen osana noudatettavan yhteistoimintalain mukaista neuvotteluvelvollisuutta.

Oikeus hyvitykseen ja hyvityksen suuruus

Kanteessa tarkoitettujen työntekijöiden työsuhteet on päätetty aikana, jolloin noudatettavana on ollut vuoden 2008 kesäkuun alusta voimaan tullut työehtosopimus. Tämän työehtosopimuksen mukaan työehtosopimuksen osana noudatetaan muun muassa 1.7.2007 voimaan tulleen yhteistoimintalain 62 §:n hyvitystä koskevia säännöksiä. Lain 62 §:n 1 momentin mukaan työnantaja, joka on irtisanonut, lomauttanut tai osa-aikaistanut työntekijän jättäen tahallisesti tai huolimattomuudesta noudattamatta, mitä 45 - 51 §:ssä säädetään, on määrättävä maksamaan irtisanotulle, lomautetulle tai osa-aikaistetulle työntekijälle enintään 30 000 euron suuruinen hyvitys. Vastaajapuolelta ei ole kiistetty hyvityksen määräytymistä mainitun lainkohdan mukaan, mutta yhtiön puolelta on paljoksuttu irtisanotuille työntekijöille vaadittua lain salliman enimmäismäärän suuruista hyvitystä.

Yhteistoimintaneuvottelujen piiriin kuulunut päätös tehtaan lakkauttamisesta on tehty ennen kuin työehtosopimuksen edellyttämiä neuvotteluja oli edes aloitettu. Asia on vähintäänkin ilmeisestä huolimattomuudesta ratkaistu neuvotteluvelvoitetta noudattamatta.

Työtuomioistuimelle ei ole selvitetty eri työntekijöiden työsuhteiden kestoaikaa. Työtuomioistuin edellä esitetyillä perusteilla katsoo 8.000 euron määrän olevan kunkin kanteessa tarkoitetun työntekijän kohdalla oikeudenmukainen hyvitys yhteistoimintavelvoitteen rikkomisesta.

Oikeudenkäyntikulut

Jutun hävitessään on Old LTFI Oy työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 2 momentin nojalla velvollinen korvaamaan Paperiliitto ry:n oikeudenkäyntikulut. Kulujen määräksi on ilmoitettu 4.200 euroa. Määrä on riidaton.

Asian laatu ja lopputulos huomioon ottaen saa Metsäteollisuus ry vastata omista oikeudenkäyntikuluistaan.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin kanteen siten hyväksyen vahvistaa, että Old LTFI Oy on rikkonut paperiteollisuuden työehtosopimuksen 34 §:n osana noudatettavan yhteistoimintalain mukaista neuvotteluvelvollisuutta.

Old LTFI Oy velvoitetaan suorittamaan A:lle, B:lle, C:lle, D:lle, E:lle, F:lle, G:lle, H:lle, I:lle, J:lle, K:lle, L:lle, M:lle, N:lle, O:lle, P:lle, Q:lle, R:lle, S:lle, T:lle ja U:lle työehtosopimuksen 34 §:n perusteella yhteistoimintalain 62 §:ssä (30.3.2007/334) tarkoitettuna hyvityksenä kullekin 8.000 euroa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisine viivästyskorkoineen haasteen tiedoksiannosta 10.6.2009 lukien.

Old LTFI Oy velvoitetaan korvaamaan Paperiliitto ry:n oikeudenkäyntikulut 4.200 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Metsäteollisuus ry saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Mikkola, Virtanen, Äimälä, Koskinen ja Forsén jäseninä. Sihteeri on ollut Laurila.

Eri mieltä olevien jäsenten lausunnot:

Jäsen Koskisen lausunto:

Yhdyn työtuomioistuimen ratkaisuun muilta osin, mutta yhteistoimintalain 62 §:n 2 momentin mukainen hyvitys tulee määrätä 15.000 euron suuruiseksi kunkin kanteessa tarkoitetun työntekijän kohdalta.

Perusteluina esitän, että kuten enemmistön kannassa on todettu, työntekijöiden mahdollisuudet vaikuttaa työpaikkojaan koskeviin asioihin on tässä tapauksessa kokonaan sivuutettu. Kyseessä on ollut työntekijöiden työsuhteiden loppuminen ja työntekijöiden kannalta merkittävä asia. Laiminlyöntiä on tästä syystä pidettävä vakavana. Edelleen katson, että kyseessä on suuri monikansallinen konserniyritys, joka on sekä työntekijämäärältään että liikevaihdoltaan alallaan merkittävä ja vakiintunut toimija. Vaikkakin M-realin tehtaan toiminnan loppuminen on mahdollisesti ollut ennen yt-neuvottelujakin työntekijöiden tiedossa ja sen vaikutuksista on mahdollisesti yleisluontoisesti keskusteltu työpaikalla, ei tämä seikka tosiasiallisesti riitä vähentämään työnantajan menettelyn vakavuutta varsinaisen yt-neuvotteluvelvoitteen osalta.

Yt-neuvotteluissa ei tosiasiallisesti käsitelty mitään muita vaihtoehtoja kuin tehtaan lopettaminen mahdollisimman pikaisesti eikä työntekijäpuolen ehdotuksia toiminnan jatkamiseksi välitetty edes tiedoksi yhtiön ylemmälle johdolle Norjaan, mikä asia kävi ilmi todistajana kuullun toimitusjohtaja W:n todistajankertomuksesta. Päätös Suomen tehtaan lopettamisesta oli ilmiselvästi tehty ennen yt-neuvottelujen käynnistämistä eikä muista vaihtoehdoista käytännössä suostuttu keskustelemaan. Ainoat jäljelle jäävät yt-neuvottelun asiat liittyivät työttömäksi jäävien työntekijöiden yleisten työllistymis- ja koulutusmahdollisuuksien selvittämiseen.

Jäsen Äimälän lausunto:

Hyväksyn tuomion perusteluissa lausutun "Arviointi ja johtopäätökset" –osuuden seitsemänteen kappaleeseen asti. Sen jälkeen lausun seuraavaa:

Edellä esitettyjen emoyhtiö Borregaard Ligno Techin toimesta 7.4.2008 julkaistujen englannin- ja norjankielisten lehdistötiedotteiden mukaan yhtiö ei tiedotteissa esitetyistä tehtaan kannattavuuteen vaikuttaneista seikoista johtuen ole nähnyt muuta vaihtoehtoa kuin lopettaa tehtaan toiminta 20.6.2008. Tiedotteista voidaan päätellä, että yhtiö on pitänyt tehtaan toiminnan lakkauttamista hyvin todennäköisenä lopputuloksena. Ottaen huomioon tiedotteiden laatimismenettelyn ja niiden luonteen lyhyinä ja yleisluonteisina informaatiolähteinä ulkopuolisille tahoille niille ei kuitenkaan voida antaa samanlaista merkitystä kuin esimerkiksi yhtiön hallituksen pöytäkirjoille tai yhtiön sisäiseen päätöksentekoon liittyville todistajankertomuksille. Katson, että tiedotteista ei siten voida päätellä, että yhtiö olisi tehnyt tosiasiallisen päätöksen asiasta 7.4.2008 mennessä.

Työnantajan 7.4.2008 tekemässä neuvotteluesityksessä on todettu M-realin toiminnan lopetuksen tuovan yritykselle investointitarpeita, joiden kannattavuus on kyseenalainen. Ensimmäisestä 14.4.2008 pidetystä yhteistoimintakokouksesta laaditusta pöytäkirjasta ilmenee, että tilaisuudessa on tullut esille tuotannon suunnitellun pysäyttämisajankohdan siirtäminen. Toimitusjohtajan esittämän mukaan ajatellun pysäyttämisajankohdan siirtäminen ei ollut realistista, koska tuotannon jatkaminen edellyttäisi investointien toteuttamista, joka oli yksi pääsyistä yt-neuvottelujen käynnistymiselle. Pöytäkirjat samoin kuin todistajina kuultujen V:n, N:n ja K:n kertomukset osoittavat, ettei työnantaja ole pitänyt tuotantotoiminnan jatkamisen edellyttämien lisäinvestointien tekemistä enää yhteistoimintaneuvotteluja aloitettaessa varteenotettavana vaihtoehtona tehtaan sulkemiselle.

Sen perusteella, kuinka varteenotettavia työnantajan mielestä eri vaihtoehdot neuvotteluissa ovat, ei kuitenkaan voida tehdä päätelmiä siitä, onko tosiasiallinen päätös asiasta tehty jo ennen neuvottelujen päättymistä. Varteenotettavien vaihtoehtojen esittämisen puute voi usein kuvata pikemminkin sitä, että työnantajan mielestä neuvoteltavaan asiaan ei ole kuin yksi realistinen ratkaisu. Erityisesti sellaisissa tilanteissa, joissa yritystoimintaan kohdistuu ulkopuolelta yllättävä ja voimakas muutostekijä, kuten nyt esillä olevassa jutussa, tällainen asetelma on melko tavanomainen. Tämä on kuitenkin eri asia kuin tosiasiallisen päätöksen tekeminen, mikäli työnantajalla olisi sinänsä valmius muuttaa näkemystään yhteistoimintaneuvottelujen aikana neuvotteluissa esille tulevien näkökohtien perusteella.

Katson, että yhtiö on näyttänyt käyneensä yhteistoimintaneuvottelut muodollisesti työehtosopimuksen osana noudatettavan yhteistoimintalain mukaisesti. Neuvotteluesitys on ollut asianmukainen, neuvotteluja on käyty laissa säädetty vähimmäismäärä ja lopullinen päätös tehtaan sulkemisesta on hallituksen pöytäkirjan mukaan tehty vasta neuvottelujen päättymisen jälkeen 27.5.2008. Katson lisäksi, että esitetyn selvityksen perusteella on jäänyt näyttämättä, että tosiasiallinen ja lopullinen päätös tehtaan sulkemisesta olisi vastoin edellisessä virkkeessä todettua tehty ennen neuvottelujen päättymistä. Tämän vuoksi päädyn asiaa kokonaisuudessaan arvioidessani siihen, että yhteistoimintavelvoitetta ei ole näytetty rikotun ja hylkään kanteen.

Velvollisena lausumaan enemmistön päätymän lopputuloksen perusteella tuomittavasta hyvityksestä sekä oikeudenkäyntikuluista olen niiltä osin samaa mieltä kuin enemmistö.