Labor court dismisses union claim that holidays during layoff periods must be paid under collective agreement.

Kysymys siitä, ovatko lomautuksen ajalle sattuvat palkalliset arkipyhät ja muut lakisääteiset vapaapäivät matkatoimistoja koskevan työehtosopimuksen mukaan toimihenkilön kuukausipalkkaa vähentäviä palkattomia poissaolopäiviä.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 48

KANTAJA

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry

VASTAAJA

Erityispalvelujen Työnantajaliitto ry

ASIA

Työehtosopimuksen tulkinta

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 20.1.2010

Pääkäsittely 13.4.2010

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Erityispalvelujen Työnantajaliitto ry:n ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n välisessä matkatoimistoja koskevassa työehtosopimuksessa ajalle 1.10.2007 - 30.4.2010 on seuraavat määräykset:

8 § Lomautus

1. Toimihenkilö voidaan lomauttaa 14 päivän ilmoitusaikaa noudattaen työsopimuslain 5 luvun 2 §:ssä säädetyillä perusteilla.

Työnantajan todettua lomautustarpeen neuvotellaan työnantajan ja luottamusmiehen välillä lomautusten johdosta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

9 § Työaika

1. Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja enintään 38 tuntia viikossa.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4. Lauantait, uudenvuoden, juhannuksen ja joulun aatot ovat

vapaapäiviä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Palkkasopimuksen 4 §:ssä on sovittu kuukausipalkkaisen päiväpalkasta seuraavaa:

1. Toimihenkilön päiväpalkka saadaan jakamalla kuukausipalkka 21:llä.

2. Päiväpalkkaa käytetään vähennettäessä kuukausipalkasta palkattomia poissaolopäiviä. Jos kuitenkin palkanmaksukaudessa on palkallisia työpäiviä vähemmän kuin puolet, saadaan palkka kertomalla työpäivien lukumäärä päiväpalkalla.

3. Mikäli toimihenkilö on töissä vajaan kuukauden, tulee palkkaa maksaa kuitenkin vähintään jokaiselta työpäivältä tai työpäivään rinnastettavalta päivältä.

KANNE

Vaatimukset

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan Erityispalvelujen Työnantajaliitto ry:n ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n välisen matkatoimistoja koskevan työehtosopimuksen oikeaksi sisällöksi, että työehtosopimuksen 3 luvun 9 §:n 4 kohdan mukaisia uudenvuoden, juhannuksen ja joulun aattovapaapäiviä tai lakisääteisiä vapaapäiviä ei lasketa palkattomiksi poissaolopäiviksi, kun työehtosopimuksen 8 luvun 4 §:n mukaan lasketaan lomautuksesta johtuvaa vähennystä toimihenkilölle maksettavaan kuukausipalkkaan.

Lisäksi kantaja on vaatinut, että työtuomioistuin velvoittaa Erityispalvelujen Työnantajaliitto ry:n korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut.

Perusteet

Matkatoimistoissa on vallitsevana työnaikamuotona työehtosopimuksen perusteella kuukausipalkkainen kokoaikatyö, jossa noudatetaan 3 luvun 9 §:n määräysten mukaista niin sanottua perinteistä työaikaa. Työviikko alkaa maanantaina ja päättyy perjantaina. Työehtosopimuksen mukaisia vapaapäiviä ovat lauantait, uudenvuodenaatto, juhannusaatto ja jouluaatto. Sunnuntai on viikkolepopäivä. Kirkolliset juhlapyhät, itsenäisyyspäivä ja vapunpäivä ovat lakisääteisiä vapaapäiviä. Työviikolle sattuvat vapaapäivät ovat palkallisia ja vähentävät säännöllistä viikkotyöaikaa.

Matkatoimistoissa lomautettiin toimihenkilöitä joulun ja uudenvuoden tienoilla sekä pääsiäistä edeltävällä ja seuraavalla viikolla. Tällöin kuukausipalkasta vähennettiin lomautusjaksoon sisältyvien työpäivien lisäksi myös palkalliset vapaapäivät.

Erityspalvelujen Työnantajaliitto ry on erimielisyysneuvottelussa hyväksynyt lomauttamisen työviikolle sattuviksi arkipyhiksi ja muiksi vapaapäiviksi esittäen perusteluksi, ettei tällaista lomauttamista ole kielletty työsopimuslaissa tai työehtosopimuksessa.

Työsopimuslain 5 luvun 1 §:n mukaan lomauttamisella tarkoitetaan työnteon ja palkanmaksun keskeyttämistä, joten lomauttaminen ei voi koskea muita kuin työpäiviä. Palkanmaksun keskeyttäminen vapaapäivältä, jolloin työntekijällä ei ole työntekovelvollisuutta, ei ole lomauttamista.

Vuonna 1991 työehtosopimuksen palkkasopimukseen eli nykyiseen kahdeksanteen lukuun lisättiin 4 §:ään päiväpalkkaa koskevat määräykset erityisesti lomauttamista silmällä pitäen. Lomauttaminen oli tuolloin tullut ajankohtaiseksi myös matkatoimistoalalla. Päiväpalkan jakajana käytetään lukua 21, vaikka kuukauden työpäivien määrä olisi suurempi tai pienempi. Näin laskettua päiväpalkkaa käytetään vähennettäessä kuukausipalkasta palkattomia poissaolopäiviä. Jos työpäiviä kuitenkin on kuukaudessa vähemmän kuin puolet, lasketaan palkka kertomalla päiväpalkka työpäivien lukumäärällä.

Esimerkiksi jos työntekijä lomautettiin viime pääsiäisenä 1.4.2009 alkaen kahdeksi viikoksi, lasketaan lomautuspäiviksi lomautusjaksoon 1.4.-14.4. sisältyvät työpäivät: ajalla 1.-5.4 kolme päivää (ke, to, pe), ajalla 6.-12.4. neljä päivää (ma-to) ja ajalla 13.-14.4. yksi päivä (ti). Tällöin kuukausipalkasta vähennetään palkattomina poissaolopäivinä kahdeksan työpäivää huhtikuun 20 työpäivästä. Kahdeksaa työpäivää vastaava vähennys 2.258,49 euron kuukausipalkasta (D/15v) on 860,40 euroa (2.258,49:21=107,55 x 8 pv). Tällöin huhtikuulta maksettava kuukausipalkka on 14 päivää kestävän lomautuksen johdosta 1.398,09 euroa.

Työnantajaliiton hyväksymän laskentatavan mukainen vähennys on tätä suurempi; joko puolet kuukausipalkasta eli 1.129,25 euroa (10 pv / 20 pv), tai jos päiväpalkka jaetaan 21:llä, on vähennys 1.075,50 euroa.

Työnantajapuoli on soveltanut työehtosopimusta väärin, sillä kirkolliset juhlapyhät eivät ole työehtosopimuksen 8 luvun 4 §:ssä tarkoitettuja palkattomia poissaolopäiviä. Pääsiäisenä kahden viikon lomautusjaksossa on ollut kahdeksan työpäivää. Jouluviikolla 21.12.2009 alkavaan kahden viikon lomautukseen sisältyy vain kuusi työpäivää, sillä vapaapäiviä ovat kirkollisten juhlapyhien lisäksi jouluaatto ja uudenvuodenaatto.

Työehtosopimuksen vastainen lomauttamiskäytäntö johtunee sitä, ettei työehtosopimuksen 8 luvun 4 §:n laskusääntöjä ole lainkaan sovellettu laskettaessa lomautuksesta johtuvaa vähennystä toimihenkilön kuukausipalkkaan.

Kanne liittyy osan kuukautta kestäviin lomautuksiin. Luonnollisesti jos lomautus kestää koko kuukauden, työntekijä menettää koko kuukauden palkan ellei laista tai työehtosopimuksesta muuta johdu.

Tähän saakka määräystä on tulkittu työntekijäpuolen esittämin tavoin. Ala on kuukausipalkkainen, joten on tärkeää, että palkka maksetaan oikein osan kuukautta kestävissä lomautuksissa.

Myös työehtosopimuksen 9 § 5 kohta vaikuttaa asiaan. Määräys osoittaa, myös lomautuspäivät tulee ottaa huomioon.

Vastaajan todisteena oleva LTK:n ohje on annettu ennen työehtosopimusneuvotteluja. Ohje on ollut yhtenä syynä siihen, että päiväpalkkaa koskeva määräys otettiin työehtosopimukseen. Toisena syynä ovat olleet muun muassa Persianlahden sodasta johtuneet lomautukset matkatoimistoalalla. Työehtosopimusmääräyksen myötä ohje kumoutui siltä osin, että aina vähennettäisiin viisi päivää. Ohjeen sijasta noudatetaan työehtosopimusta eli lasketaan todellisten työpäivien määrä.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Erityispalvelujen Työnantajaliitto ry:n on kiistänyt kanteen ja vaatinut, että kantaja velvoitetaan korvaamaan vastaajan oikeudenkäyntikulut laillisine viivästyskorkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Matkatoimistoja koskevassa työehtosopimuksessa ei ole sovittu, että lomautuksen aikana maksetaan palkkaa arkipyhiltä. Myös alan vakiintunut tulkinta on, ettei arkipyhäpäivältä makseta lomautuksen aikana palkkaa.

Työntekijäliittokin on hyväksynyt kyseisen tulkinnan. Työnantajaliiton tiedote on annettu 1991. Tämän jälkeen oli ollut lomautuksia, mutta vaikka keskustelua oli käyty, asiaa ei ollut riitautettu. Tuolloin matkatoimistoalan työntekijät olivat järjestäytyneet eri liittoon.

Työsopimuslain 5 luvun 1 §:n mukaan lomauttamisella tarkoitetaan työnantajan päätökseen tai hänen aloitteestaan tehtävään sopimukseen perustuvaa työnteon ja palkanmaksun väliaikaista keskeyttämistä työsuhteen pysyessä muutoin voimassa. Lomauttamisaikana työsuhteen osapuolten velvoitteet ovat siis lepäävinä voimassa. Koska työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvollisuutta lomautuksen aikana, ei palkanmaksuvelvollisuutta ole lain mukaan myöskään lomautuksen aikana olevana arkipyhänä tai muuna vapaapäivänä.

Matkatoimistoja koskevassa työehtosopimuksessa ei ole sovittu kuten eräissä muissa työehtosopimuksissa, että toimihenkilöille maksettaisiin palkkaa arkipyhiltä lomautuksista huolimatta. Koska lomautuksessa katkaistaan palkanmaksu tietyltä ajalta, ei palkkaa makseta myöskään lomautusaikaan sisältyvältä arkipyhältä.

Työehtosopimuksessa oleva 21 päivän sääntö on sovittu koskemaan kaikkia päiväpalkan maksamistilanteita. Merkitystä ei ole sillä, ovatko arkipyhäpäivät työpäiviä vai eivät.

Työehtosopimuksen 3 luvun 9 §:n 5 kohdassa on kysymys siitä, että arkipyhä tuo työajan lyhennyksen. Jos työntekijä on silloin lomautettuna, hänelle ei voi tulla myöskään työajan lyhennystä. Tämä tukee vastaajan kantaa.

Kanteessa on esitetty laskentaesimerkki palkan vähentämisestä, jos lomautus on ollut 1.4.-14.4.2009. Työehtosopimuksen 8 luvun 4 §:n laskusääntöjä soveltaen kyseiseltä ajanjaksolta palkan vähennys lasketaan seuraavasti:

D15 kuukausipalkka on 2.258,49 euroa ja päiväpalkka on 107,55 euroa (2.258,49/21). Palkattomia poissaolopäiviä on lomautuksen aikana 10 (ke, to, pe, ma, ti, ke, to, pe, ma, ti). Huhtikuussa on palkallisia työpäiviä 12 (15.4.-30.4.2009). Vähennys on tällöin 107,55x10= 1.075,50 euroa ja työntekijän palkka huhtikuulta on 1.182,99 euroa.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Lehtitiedote 1/1991.

2. Liiketyönantajain keskusliiton tiedote 30.1.1991.

Vastaajan kirjalliset todisteet

1. Ote Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen liitto ry:n välisestä työehtosopimuksesta, 17 § arkipyhäkorvaus mom. 3.

2. Ote Kemianperusteollisuuden työehtosopimuksesta, 21 § arkipyhäkorvaus.

3. Liiketyönantajain keskusliiton tiedote 30.1.1991.

Vastaajan henkilötodistelu

1. Liittojohtaja A

2. Henkilöstöpäällikkö B

TYÖTUOMOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Erimielisyyden kohde

Matkatoimistojen työehtosopimuksen osana olevan palkkasopimuksen mukaan toimihenkilön päiväpalkka saadaan jakamalla kuukausipalkka 21:llä. Näin laskettua päiväpalkkaa käytetään vähennettäessä kuukausipalkasta palkattomia poissaolopäiviä, kuten esimerkiksi lomautuspäiviä.

Matkatoimistoalan työehtosopimusosapuolten kesken on syntynyt erimielisyys siitä, onko edellä tarkoitettuja määräyksiä sovellettaessa palkattomina poissaolopäivinä pidettävä myös lomautusjakson sisään jääviä arkipyhiä ja muita lakisääteisiä vapaapäiviä.

Kantajan käsityksen mukaan lomautusta ei työehtosopimuksen sanamuodon ja alan tulkintakäytännön mukaan voida kohdentaa palkallisiin vapaapäiviin. Ne eivät ole palkattomia poissaolopäiviä, jotka tulisi ottaa huomioon toimihenkilön kuukausipalkan vähennyksenä. Vastaajan mukaan alalla on vakiintunut ja työntekijäliiton hyväksymä tulkinta, että lomautuksen ajalle sijoittuvalta arkipyhältä ei makseta palkkaa.

Sopimuksen tarkoitus ja soveltaminen

Kantajaliiton ilmoituksen mukaan puheena olevat palkkamääräykset ovat vuodelta 1991. Työtuomioistuimelle esitetyssä 31.1.1991 päivätyssä jäsenkirjeessä tuolloin työehtosopimuksen työnantajapuolella solminut Matkatoimistoalan työnantajayhdistys ry on käsitellyt lomautustilanteisiin liittyviä erityiskysymyksiä. Kirjeen kohdassa 7.Vaikutus palkanmaksuun, on esitetty, että "Palkka vähennetään lomautusajalta siten, että kuukausipalkka jaetaan luvulla 21. Näin saatu päiväpalkka kerrotaan vähennettävien lomautuspäivien lukumäärällä. Viikkoon sisältyy viisi työpäivää myös silloin jos lomautusviikkoon sisältyy arkipyhiä".

Edellä tarkoitetun jäsenkirjeen allekirjoittaja A on todistajana kertonut, että asianomainen työntekijäliitto, joka 1990-luvun lopulle saakka on ollut Matkailun ammattiliitto Maili ry, on ollut tietoinen soveltamiskäytännöstä ja siitä, että työnantajaliitto on ohjeistanut jäsenyrityksiään edellä mainituin tavoin. A:lla ei ole tietoa, että työntekijäpuoli olisi kyseenalaistanut tai riitauttanut tätä tulkintaa. Työehtosopimusta oli jo 1990-luvun alussa tulkittu siten, että lomautusviikolle osuvat arkipyhäpäivät ovat normaaleja palkallisia päiviä, joilta ei makseta palkkaa lomautusajalta. Päiväpalkan jakamista luvulla 21 noudatetaan A:n käsityksen mukaan kaikissa palkattomissa poissaolotilanteissa samalla tavoin, myös lomautusten yhteydessä.

Vastaajaliitto on esittänyt kantansa tueksi sen jäsenyrityksessä Suomen Matkatoimisto Oy:ssä laaditun ja 26.9.2001 päivätyn muistion, joka oli laadittu tuolloin näköpiirissä olleita lomautuksia silmällä pitäen ja jonka ovat allekirjoittaneet yhtiön henkilöstöpäällikkö B ja luottamusmies C. Muistiossa on muun ohella todettu, että "Itsenäisyyspäivä-, Joulu- ja Uudenvuoden viikolla koko viikon lomautuksesta vähennetään viiden päivän palkka ja vastaavasti, mikäli kyse omavastuuajan jälkeisistä lomautuspäivistä, maksetaan myös työttömyyskorvaus viideltä päivältä".

B on kertonut olleensa matkatoimistoalan työnantajaliiton hallituksessa 30 vuoden ajan ja mukana matkatoimistoalan työehtosopimusneuvotteluissa 1980-luvulta lähtien. Työnantajaliiton vuonna 1991 lähettämää jäsentiedotetta ei Suomen Matkatoimisto Oy:ssä erikseen käsitelty luottamusmiehen kanssa, mutta sen sisältö käsiteltiin aina yhteistoimintaneuvottelujen yhteydessä. Työntekijäliitto järjesti tiedotteeseen liittyen yhden informaatiotilaisuuden henkilöstöpäälliköille ja luottamusmiehille. Vuonna 2001 Suomen Matkatoimisto Oy:n luottamusmies C oli esittänyt, että työnantaja ja henkilöstön edustaja laatisivat yhteisen muistion tuolloin yhteistoimintaneuvottelujen kohteena olleisiin lomautuksiin liittyvistä kysymyksistä. Muistiossa todettiin, että myös arkipyhäpäivinä voidaan lomauttaa. B:n käsityksen mukaan luottamusmies edusti tässä oman liittonsa linjaa.

B on edelleen kertonut, että Suomen Matkatoimisto Oy:ssä on toteutettu lomautuksia 1990-luvun alussa, vuosina 2001 ja 2003 sekä jälleen vuodesta 2009 alkaen. Niillä viikoilla, joihin on osunut arkipyhiä, lomautukset on ajoitettu viideksi päiväksi, ja viiden päivän palkka on vähennetty. Tätä työnantajan menettelyä ei ole riitautettu. Sillä, onko lomautus kestänyt koko kuukauden vai osan kuukautta, ei ole ollut merkitystä, koska arkipyhään osunut lomautuspäivä on aina palkaton.

Edellä selostettua tulkintaa on B:n mukaan käsitelty henkilöstöhallinnon ja henkilöstön edustajien yhteisissä tilaisuuksissa, joissa on ollut edustettuna myös AKT ry:n työttömyyskassa. Kassa maksaa työttömyyspäivärahaa myös arkipyhälomautuspäiviltä. Vuonna 2001 annettu tiedote perustuu näihin tietoihin.

Arviointi ja johtopäätökset

Matkatoimistoja koskevassa työehtosopimuksessa, toisin kuin eräissä muissa työehtosopimuksissa, ei ole nimenomaisia määräyksiä siitä, maksetaanko ja millä edellytyksillä palkka lomautuksen ajalle sattuvalta arkipyhältä. Kanne perustuukin työehtosopimuksen ja erityisesti sen päiväpalkan laskemista koskevien määräysten tulkintaan.

Työehtosopimuksen 8 luvun (palkkasopimus) 4 §:n sanamuodon mukaan päiväpalkkaa käytetään vähennettäessä kuukausipalkasta palkattomia poissaolopäiviä. Palkkasopimuksen 4 §:n määräykset antavat yleisen laskusäännön, jota sovelletaan kaikissa tapauksissa, joissa osan kuukautta kestänyt poissaolo on ollut palkatonta. Näissä sopimusmääräyksissä ei sen sijaan oteta kantaa siihen, mitkä päivät ovat palkattomia poissaolopäiviä. Määräysten sanamuodosta ei siten ole saatavissa johtoa arvioitaessa, ovatko lomautuksen ajalle sattuvat arkipyhät ja lakisääteiset vapaat palkallisia vai palkattomia.

Työtuomioistuimelle esitetyt asiakirjat ja niitä tukevat todistajankertomukset osoittavat, että lomauttamiseen liittyvät kysymykset ovat tulleet esille erityisesti 1990-luvun alussa alan työllisyyden heikennyttyä merkittävästi muun muassa Persianlahden sodan johdosta. Tuolloin on otettu kantaa myös nyt riidanalaiseen tilanteeseen ja katsottu lomautusjakson ajalle sattuvat arkipyhät palkattomiksi poissaolopäiviksi. Sama tulkinta on otettu myös Suomen Matkatoimisto Oy:ssä laaditussa työnantajan ja työntekijäpuolen yhteisessä muistiossa vuonna 2001.

Alalla ei esitetyn selvityksen mukaan ole ollut erityisen paljon lomautuksia, joten tapaukset, joissa arkipyhä on sattunut lomautuksen ajalle, eivät ole olleet kovin lukuisia. Kuitenkin todistajien mukaan soveltamiskäytäntö on näissä tapauksissa ollut työnantajan tässä jutussa esittämän tulkinnan mukainen. Tätä käytäntöä ei aiemmin ole missään vaiheessa riitautettu. Mitään näyttöä kantajaliiton väittämästä muunlaisesta alan käytännöstä ei ole esitetty.

Työtuomioistuimelle esitetyissä teknologiateollisuuden työehtosopimuksessa ja kemian perusteollisuuden työehtosopimuksessa on kummassakin määräys, jonka mukaan arkipyhäkorvaus maksetaan arkipyhältä, joka sattuu enintään kaksi viikkoa arkipyhää ennen kestäneen lomautuksen ajaksi. Tätä kauemmin kestäneen lomautuksen ajaksi sattuvalta arkipyhältä korvausta ei siten makseta. Näistä esimerkeistä voidaan päätellä, että ilman nimenomaista määräystä lomautuksen ajalle sattuvalta arkipyhältä arkipyhäkorvausta ei näilläkään sopimusaloilla lainkaan maksettaisi.

Matkatoimistoalan työehtosopimuksen vakiintuneen soveltamiskäytännön mukaan lomautuksen ajalle sattuvat arkipyhät ja lakisääteiset vapaapäivät ovat olleet palkattomia poissaolopäiviä. Esitetyn näytön perusteella työtuomioistuimella ei ole perusteita päätyä tässä asiassa muuhun arvioon. Näin ollen ei myöskään ole perusteita hyväksyä kanteessa esitettyä vahvistusvaatimusta.

Oikeudenkäyntikulut

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry on työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 1 momentin nojalla jutun hävitessään velvollinen korvaamaan Erityispalvelujen Työnantajaliitto ry:n oikeudenkäyntikulut. Kulujen määrä on jätetty oikeuden harkintaan. Huomioon ottaen asian laatu, sen hoitamiseksi tarpeelliset toimenpiteet ja aiheutuneet kustannukset työtuomioistuin katsoo kohtuulliseksi kulujen määräksi 1.000 euroa.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin hylkää kanteen.

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry velvoitetaan korvaamaan Erityispalvelujen Työnantajaliitto ry:n oikeudenkäyntikulut 1.000 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Siitonen, Äimälä, Hotti, Puranen ja Sillanpää jäseninä. Sihteeri on ollut Engblom.

Tuomio on yksimielinen.