Doorkeeper deemed service fee earner despite missing price display requirement under collective agreement.

Kysymys siitä, voitiinko vahtimestaria pitää majoitus- ja ravitsemisalan työsopimuksessa tarkoitettuna palvelurahapalkkaisena vahtimestarina.

TYÖTUOMIOISTUIMEN LAUSUNTO Nro 43

KUULTAVAT

Matkailu- ja ravintolapalvelut MaRa ry

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry

ASIA

Ylivieskan käräjäoikeuden lausuntopyyntö työntekijän palkkaetuja koskevassa asiassa ( A / Ravintola L & T Takalo Oy)

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n ja Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n välisessä majoitus- ja ravitsemisalan työntekijöiden työehtosopimuksessa on sovittu muun muassa seuraavista palvelurahapalkkaa saavia koskevista määräyksistä:

11. PALVELURAHAPALKKAA SAAVIA VAHTIMESTAREITA, JÄRJESTYKSENVALVOJIA JA PORTIEEREJA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

Vahtimestareihin, järjestyksenvalvojiin ja portieereihin sovelletaan työehtosopimuksen määräyksiä jäljempänä mainituin poikkeuksin.

Yksinomaan palvelurahapalkkaa saavilla työntekijöillä palkkaus muodostuu asiakkaiden maksamista palvelurahoista. Työnantaja maksaa kuitenkin sairausajan palkan, vuosilomapalkan, lomaltapaluurahan, JP-päiväkorvauksen sekä korvauksen työehtosopimuksen 29 § ja 30 §:ssä mainittujen tilapäisten poissaolojen ajalta.

44 § Vahtimestarit ja järjestyksenvalvojat

1. Palveluraha

1. Vapaaehtoiset palvelurahat eli ns. tipit

Vapaaehtoisella palvelurahalla tarkoitetaan asiakkaan työntekijälle antamaa palvelurahaa, jonka suorittaminen perustuu vapaaehtoisuuteen. Tavanomaista on, että palveluraha annetaan käteisenä. Mikäli tällaisen palvelurahan suorittaminen tapahtuu korttimaksulla tai laskulla, tulee työnantajan välittää asiakkaan maksama palveluraha lyhentämättömänä työntekijälle.

Työnantaja on velvollinen maksamaan palvelurahan määrästä laskettavat työnantajan lakisääteiset eläke-, sosiaaliturva- ym. maksut. Työnantaja ja työntekijä sopivat keskenään työntekijän maksettavaksi kuuluvien sivumaksujen suorittamistavasta.

Sivumaksujen perusteena oleva ansio voidaan laskea työntekijän kuukausittain työnantajalle tekemän ilmoituksen perusteella. Luotettavaksi voidaan katsoa myös määrä, jonka työntekijä on ilmoittanut verottajalle palveluraha- ansiokseen tai verolautakunnan lainvoimainen päätös. Ansiota ei voida arvioida pienemmäksi, paitsi jos asiakasmäärässä on selvästi ilmennyt olennaisia muutoksia.

2. Etukäteen hinnoitellut palvelurahat

Etukäteen hinnoitellulla palvelurahalla tarkoitetaan asiakkaalta eteispalvelusta perittävää palvelurahaa, jonka määrä on hinnoiteltu etukäteen. Palvelurahan määrä on ilmoitettava asiakkaalle näkyvällä paikalla eteisessä.

Osapuolet suosittelevat, että työpaikalla sovitaan palvelurahan määrästä. Pääsääntöisesti palveluraha peritään etukäteen jos työpaikan luonne sen sallii.

Työnantaja ja vahtimestari toteavat vuosittain mahdollisen tarpeen palvelurahan tarkistamiseksi.

Etukäteen hinnoitellut palvelurahat tilitetään työnantajalle. Työnantaja suorittaa työntekijälle palvelurahapalkkana tilitettyjen palvelurahojen arvonlisäverottoman määrän ennakonpidätyksen ja muiden työntekijän palkasta pidätettäväksi määrättyjen erien jälkeen.

Työnantaja on velvollinen suorittamaan palvelurahapalkan määrästä laskettavat työnantajan lakisääteiset eläke-, sosiaaliturva- ym. maksut.

Työnantaja ja vahtimestari sopivat tilaustapauksissa vahtimestarille maksettavasta palvelurahasta. Tilauksien käytännön järjestelyistä on työnantajan erikseen ilmoitettava vahtimestarille. Tilaustapauksella tarkoitetaan etukäteen tehtyä varausta, jonka yhteydessä on sovittu tilaajan maksavan palvelurahan vieraidensa puolesta.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KÄSITTELY YLIVIESKAN KÄRÄJÄOIKEUDESSA

KANNE

Vahtimestari A on vaatinut, että Ravintola L & T Takalo Oy velvoitetaan suorittamaan hänelle korvausta työsuhteen perusteettomasta päättämisestä, haastehakemuksessa mainitut palkkasaatavat, odotusajan palkkaa ja korvausta oikeudenkäyntikuluista.

A on työskennellyt vastaajayhtiön palveluksessa vahtimestarina 1.9.2001- 10.3.2009. Työnantaja on irtisanonut työsopimuksen taloudellisella ja tuotannollisella perusteella.

Työsopimuksessa A:n säännölliseksi työajaksi on määritelty 18 tuntia viikossa ja palkkaukseksi palvelurahapalkka. Työsopimukseen on sovellettu majoitus- ja ravitsemisalan työehtosopimusta.

Vuoden 2007 loppuun saakka A otti palvelurahoista palkkansa suoraan ja tilitti loput varat työnantajalle. Vuoden 2008 alusta lukien A tilitti rahat yritykselle, joka maksoi palkan A:lle. Palkan suuruus määräytyi ravintolan kävijämäärien perusteella ja koostui etukäteen vastaajan kanssa sovitusta sisäänpääsymaksun osasta. Vastaaja peri asiakkailta pääsymaksua musiikkimaksu -nimellä. Sisäänpääsy/musiikkimaksun hinnoiteltu vaihteli eri iltoina.

A ei ole ollut majoitus- ja ravitsemisalan työntekijöiden työehtosopimuksen 44 §:n tarkoittamalla tavalla palvelurahapalkkainen työntekijä, joten hänellä on oikeus myös kanteessa vaadittuihin sunnuntaityökorvauksiin. Palveluraha on raha, jonka asiakas antaa vahtimestarille joko vapaaehtoisena palkkiona eli tippinä tai etukäteen hinnoiteltuna eteispalvelusta perittävänä palvelurahana. Etukäteen veloitettava palveluraha on ilmoitettava asiakkaalle näkyvällä paikalla eteisessä. Näin ei ole tässä tapauksessa tapahtunut eikä työehtosopimuksen 44 §:n 2-kohdan edellytys siten ole täyttynyt. Palvelurahan euromäärä ei näkynyt myöskään ravintolan lehti-ilmoittelusta. Palvelurahamäärän on oltava nähtävissä, jotta työntekijä voi olla palvelurahapalkkainen. Asiakas ei ole tiennyt, paljonko maksusta menee vahtimestarille.

VASTAUS

Ravintola L & T Takalo Oy on kiistänyt kanteen ja vaatinut, että se hylätään ja A velvoitetaan korvaamaan vastaajan oikeudenkäyntikulut.

A on ollut palvelurahapalkkainen vahtimestari. Vastaaja ja kantaja ovat noin vuoden välein todenneet, mikä on palvelurahan määrä.

Kun asiakkailta alettiin periä pääsymaksuja, haluttiin, että asiakas maksaa kerralla sekä pääsymaksun että eteismaksun. Se on peritty musiikkimaksu -nimellä. Asiakas on saanut tiedon, että maksu sisältää myös eteispalvelumaksun. Eteispalvelumaksun osuutta ei ilmoitettu, mutta sillä ei ole merkitystä, kun asiakas on kuitenkin saanut tiedon siitä, että maksu sisältää eteispalvelumaksun. Eteispalvelumaksun määrän puuttuminen ei voi muuttaa asiaa sellaiseksi, että A ei olisi palvelurahapalkkainen vahtimestari.

Työehtosopimuksen 44 §:n 2 kohdan 2. virkkeen tarkoitus on ollut sen suojaaminen, että vahtimestari ei jää ilman palvelurahaa. Samalla myös asiakas tietää, ettei hänen tarvitse ravintolasta poistuessaan enää maksaa palvelurahaa.

YLIVIESKAN KÄRÄJÄOIKEUDEN LAUSUNTOPYYNTÖ

Onko työehtosopimuksen tarkoittamana palvelurahapalkkaa saavana vahtimestarina pidettävä ravintolan sellaista vahtimestaria, jonka työtehtäviin kuuluu myydä asiakkaille pääsylippuja, joiden hinnasta hän saa kiinteän osan itselleen, jos asiakkaille ei työehtosopimuksen 44 §:n 2 kohdan "etukäteen hinnoitellut palvelurahat" mukaisesti ilmoitettu vahtimestarin saaman palvelurahan määrää lainkaan?

MATKAILU- JA RAVINTOLAPALVELUT MARA RY:N JA PALVELUALOJEN AMMATTILIITTO PAM RY:N LAUSUNTO

Majoitus- ja ravitsemisalan työehtosopimuksen mukaan vahtimestarit ovat joko kiinteäpalkkaisia tai palvelurahapalkkaisia.

Majoitus- ja ravitsemisalan työntekijöiden työehtosopimuksen vahtimestareiden ja järjestyksenvalvojien palvelurahaa koskevassa 44 §:n 1 kappaleessa on tarkempia määräyksiä, jotka koskevat etukäteen hinnoiteltuja palvelurahoja. Tämän määräyksen 2 kohdan mukaan "Palvelurahan määrä on ilmoitettava asiakkaalle näkyvällä paikalla eteisessä".

Pelkästään siitä seikasta, että työnantaja ei ole noudattanut työehtosopimuksen 44 § 1 kappaleen 2 kohdan toisen virkkeen määräystä palvelurahan määrän ilmoittamisesta asiakkaalle, ei voida seurata sitä, että vahtimestari ei olisikaan palvelurahapalkkainen vaan kiinteäpalkkainen.

Kantamme mukaan työehtosopimuksen tarkoittamana palvelurahapalkkaa saavana vahtimestarina voidaan pitää sellaista vahtimestaria, jonka työtehtäviin kuuluu myydä asiakkaille pääsylippuja, joiden hinnasta hän saa kiinteän osan itselleen, vaikka palvelurahan määrää ei olisikaan ilmoitettu asiakkaille.

TYÖTUOMIOISTUIMEN LAUSUNTO

Käräjäoikeudessa vireillä olevassa asiassa vallitsee erimielisyys siitä, onko A:n katsottava työskennelleen Ravintola L & T Takalo Oy:n palveluksessa majoitus- ja ravitsemisalan työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen 44 §:ssä tarkoitettuna palvelurahapalkkaisena vahtimestarina.

Mainitussa työehtosopimuksessa on erikseen määräykset vapaaehtoisesta palvelurahasta eli ns. tipeistä ja erikseen etukäteen hinnoitellusta palvelurahasta. Etukäteen hinnoitellulla palvelurahalla tarkoitetaan asiakkaalta eteispalvelusta perittävää palvelurahaa, jonka määrä on hinnoiteltu etukäteen. Työehtosopimuksen 44 §:n 1 kappaleen 2 kohdan mukaan tällaisen palvelurahan määrä on ilmoitettava asiakkaalle näkyvällä paikalla eteisessä.

Majoitus- ja ravitsemisalan työntekijöitä koskevaan työehtosopimukseen osallisten liittojen lausunnon mukaan liitot ovat yhtä mieltä siitä, että työehtosopimuksen tarkoittamana palvelurahapalkkaa saavana vahtimestarina voidaan pitää sellaista vahtimestaria, jonka työtehtäviin kuuluu myydä asiakkaille pääsylippuja, joiden hinnasta hän saa kiinteän osan itselleen, vaikka palvelurahan määrää ei olisikaan ilmoitettu asiakkaille.

Liittojen mukaan pelkästään siitä seikasta, että työnantaja ei ole noudattanut työehtosopimuksen 44 § 1 kappaleen 2 kohdan toisen virkkeen määräystä palvelurahan määrän ilmoittamisesta asiakkaalle, ei voi seurata, että vahtimestari ei olisikaan palvelurahapalkkainen vaan kiinteäpalkkainen.

Työtuomioistuimella ei ole perusteita poiketa työehtosopimukseen osallisten liittojen yhteisestä kannasta. Palvelurahan ilmoittamista koskeva määräys palvelee muun ohella asiakkaiden tarpeita tietää, kattaako eri nimikkeillä peritty sisäänpääsymaksu myös eteispalvelun. Kuitenkaan sen kannalta, onko vahtimestaria pidettävä kiinteäpalkkaisena vai palveluraha-palkkaisena työntekijänä, ei ilmoituksella tai sen puuttumisella ole merkitystä. Näin ollen työtuomioistuin lausuntonaan esittää, että lausuntopyynnössä tarkoitettua vahtimestaria voidaan muiden edellytysten täyttyessä pitää palvelurahapalkkaisena vahtimestarina, vaikka palvelurahan osuutta tai määrää ei olisikaan erikseen ilmoitettu asiakkaille.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Siitonen, Sutela, Rekola, Lehto ja Forsén jäseninä. Esittelijä on ollut Engblom.

Lausunto on yksimielinen.