Legislator Case Law & Legislation
TT:2010-21 AI generated

Labor court dismisses union claim that municipal merger changes retroactively alter collective agreement wage classifications.

Case Number TT:2010-21
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Dismissed

Legislator summary

AI generated

The Labor Court dismissed the union's claim that a municipal merger retroactively changed the cost-of-living classification applicable to employees' wages. The union argued for a new classification based on the merger date, while the employer contended that classifications are fixed at the collective agreement's signing date. The court ruled that without explicit agreement to change the rule, the original classification based on the signing date remains valid.

Legislator headnote

AI generated

Työehtosopimuslaki 1935; Työehtosopimuslain 1935 11 §:n nojalla kalleusluokitus määräytyy työehtosopimuksen allekirjoituspäivänä voimassa olevan kunnallisen jaotuksen mukaan, eikä sopimuskauden aikana tapahtuneilla kuntarakenteiden muutoksilla ole vaikutusta työehtosopimuksessa tarkoitettuun kalleusluokitukseen.

Keywords

AI generated
collective agreement interpretation cost of living classification municipal merger effect retroactive wage adjustment labor court jurisdiction wage scale application union litigation outcome

Cited Legislation

AI generated
Työehtosopimuslaki 1935
Työehtosopimuslain 1935 11 §
Työtuomioistuinlain 33a §
AI generated

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

Kaupan työehtosopimuksen soveltamispiirissä palkkamääräysten mukainen kalleusluokitus määräytyi sopimuksen allekirjoitushetken mukaan, eikä sopimuskauden aikana tapahtuneella kunnallisen jaotuksen muutoksella ollut vaikutusta kalleusluokitukseen.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 21

KANTAJA

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry

VASTAAJA

Suomen Kaupan Liitto SK ry

KUULTAVA

Suomen Lähikauppa Oy

ASIA

Työehtosopimuksen tulkinta

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 2.12. 2009

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n ja Suomen Kaupan Liitto SK ry:n välillä ajaksi 1.10.2007 – 31.3.2010 tehdyssä kaupan työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

11 § Työpalkat

Palkan suuruus

1. Palkan suuruuteen vaikuttavat

= = = = = = = = = = = = = = = =

kuntien kalleusluokitus.

Työehtosopimuksen osana noudatettavassa palkkaliitteessä on muun ohella seuraavat määräykset:

4. KUNTIEN KALLEUSLUOKITUS

Valtioneuvoston 11.12.2003 vahvistama kuntien yleinen kalleusluokitus

Kunnan nimi...........................Kalleusluokka

Helsinki...............................................I

= = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Hämeenlinna.....................................I

= = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Jyväskylä.............................................I

= = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Kaikki muut kunnat kuuluvat II kalleusluokkaan paitsi Ahvenanmaan kunnat I kalleusluokkaan.

Helsingissä, Espoossa, Kauniaisissa ja Vantaalla on oma palkkataulukkonsa.

Kaupan Työnantajaliitto ry:n ja Liikealan ammattiliitto ry:n välillä 16.1.1998 tehdyssä pöytäkirjassa, joka koskee myyjien ja varastotyöntekijöiden, konttorityöntekijöiden sekä huoltamotyöntekijöiden 9.10.1995 uudistettujen työehtosopimusten selkeyttämistä ja yhdistämistä 1.3.1998 alkaen, on muun ohella seuraava määräys:

1.5. Työehtosopimusten yhdistämisestä ja selkeyttämisestä huolimatta noudatetaan 9.10.1995 uudistettujen sopimusten määräyksiä edelleen, ellei tämän pöytäkirjan kohdassa 2. tai liittojen 20.1.1998 allekirjoituspöytäkirjan liitteessä 4. ole toisin sovittu tai myöhemmin mahdollisesti toisin sovita.

KANNE

Vaatimukset

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Suomen Lähikauppa Oy on velvollinen 1.1.2009 alkaen maksamaan A:lle ja B:lle palkkaa kaupan työehtosopimuksen mukaisen I kalleusluokan mukaan ja C:lle Helsinkiä koskevan palkkataulukon mukaan.

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry on lisäksi vaatinut Suomen Kaupan Liitto SK ry:n velvoittamista korvaaman Palvelualojen ammattiliiton PAM ry:n oikeudenkäyntikulut korkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tuomion antamisesta.

Perustelut

A on työskennellyt Suomen Lähikauppa Oy:n palveluksessa Hauhon Siwa-myymälässä myyjänä. Hauhon kunta kuului kaupan työehtosopimuksen mukaiseen II kalleusluokkaan. Hauhon kunta liitettiin 1.1.2009 alkaen valtioneuvoston päätöksellä 480/2008 Hämeenlinnan kaupunkiin, joka kuuluu I kalleusluokkaan.

B on työskennellyt Suomen Lähikauppa Oy:n palveluksessa Jyväskylän maalaiskunnassa Euro-Marketissa myyjänä. Jyväskylän maalaiskunta kuului kaupan työehtosopimuksen mukaiseen II kalleusluokkaan. Jyväskylän maalaiskunta on 1. 1.2009 valtioneuvoston päätöksellä 426/2008 lakkautettu ja se on siirtynyt osaksi uutta Jyväskylä -nimistä kuntaa ja -kaupunkia. Vanha samassa yhteydessä lakkautettu ja osaksi uutta Jyväskylän kuntaa siirretty Jyväskylän kaupunki on kuulunut I kalleusluokkaan.

C on työskennellyt Suomen Lähikauppa Oy:n palveluksessa Sipoon Östersundomissa Siwa-myymälässä myyjänä. Sipoo kuului kaupan työehtosopimuksen mukaiseen II kalleusluokkaan. Sipoon alue, jossa Siwa-myymälä sijaitsee, on 1.1.2009 alkaen siirretty valtioneuvoston päätöksellä 746/2007 Helsingin kaupunkiin. Helsingin kaupunki kuuluu Helsinkiä, Espoota, Kauniaista ja Vantaata koskevan palkkataulukon piiriin.

Sovellettava palkkataulukko määräytyy työntekijän toimipaikan kalleusluokan perusteella.

Kuntien kalleusluokitus on poistunut lainsäädännöstä 1.1.2009, kun laki kuntien yleisestä kalleusluokituksesta on lakannut olemasta voimassa. 1.1.2009 alkaen ei ole enää käytettävissä valtioneuvoston päätöstä, jolla uusien kuntien kalleusluokitus olisi vahvistettu. Vanha 11.12.2003 vahvistettu kalleusluokitus on noudatettavana osana työehtosopimusta. Asiaa on siten tulkittava vain työehtosopimuksen perusteella.

Kun muusta ei ole sovittu, sovellettava palkkataulukko määräytyy sen kunnan nimen perusteella, jossa toimipaikka sijaitsee. Kun vanha II kalleusluokkaan kuulunut kunta on liitetty kokonaan tai osaksi I kalleusluokkaan kuuluvaan kuntaan tai II ja I kalleusluokkaan kuuluvista kunnista on muodostettu uusi kunta, noudatetaan heti muutoksesta alkaen kunnan nimen mukaista luokitusta. Jos olisi ollut tarkoitus, että kuntien yhdistäminen vaikuttaisi kalleusluokitukseen vasta sopimuskauden vaihtuessa tai vasta, kun asiasta erikseen sovitaan, Suomen Kaupan Liitto SK ry:n olisi tullut ottaa asia esille työehtosopimusneuvotteluissa.

Aiempiin kuntamuutoksiin liittyvästä soveltamiskäytännöstä on tiedossa se, että Säynätsalon kunnan liittyessä Jyväskylän kaupunkiin 1.1.1993 alkaen, siellä maksettiin heti liitoksesta alkaen I kalleusluokan mukaista palkkaa.

Asiasta on neuvoteltu liittojen kesken pääsemättä yksimielisyyteen.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Suomen Kaupan Liitto SK ry on vastauksessaan, johon Suomen Lähikauppa Oy on yhtynyt, kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.

Suomen Kaupan Liitto SK ry on vaatinut Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n velvoittamista korvaamaan Suomen Kaupan Liitto SK ry:n oikeudenkäyntikulut lainmukaisine korkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Kaupan työehtosopimuksessa on taulukkopalkat pääkaupunkiseudun kunnille (Helsinki, Espoo, Kauniainen ja Vantaa), I kalleusluokan kunnille ja II kalleusluokan kunnille. Kunnat jakaantuvat I ja II kalleusluokkaan valtioneuvoston 11.12.2003 antaman päätöksen mukaan.

Valtioneuvoston 11.12.2003 vahvistama luokitus perustuu lakiin kuntien yleisestä kalleusluokituksesta. Laki lakkasi olemasta voimassa 31.12.2007. Vuoden 2009 alussa tapahtui kuntaliitoksia siten, että kuntien määrä väheni 68 kappaleella. Samasta ajankohdasta lukien liitettiin Helsinkiin osa Sipoota ja pieni osa Vantaata.

Kaupan työehtosopimusta on tulkittu niin, että työntekemispaikka määrää sen, minkä kunnan kalleusluokitusta palkkaukseen sovelletaan. Kuntaliitosten ja edellä kerrottujen alueluovutusten myötä työntekemispaikka vaihtui useissa tapauksissa uuden nimiseen kuntaan, vaikka tosiasiallisesti työntekemispaikka pysyi ennallaan. Tästä taas seurasi, että uudenniminen kunta saattoi valtioneuvoston vahvistamassa kalleusluokituksessa olla aiempaa kalliimpi tai halvempi.

Työehtosopimusten rakenteita uudistettiin merkittävästi 1.3.1998 alkaen. Samasta ajankohdasta lukien toteutettiin selkohanke, jonka tarkoituksena oli lyhentää ja yksinkertaistaa kaupan työehtosopimuksia. 28.2.1998 saakka voimassa olleitten sopimusmääräysten sisältö säilyi ennallaan, paitsi milloin liitot olivat yksiselitteisesti sopineet muutoksesta. Lyhentyneiden, yksinkertaistuneiden määräysten sisältö siirrettiin yhteisesti niin sanotulle ”hautausmaalle”, josta liitot saattoivat käydä tarkistamassa sopimusmääräysten sisällön. Selkohanke oli kunnianhimoinen ja jo tuolloin tiedettiin, että määräysten lyhentäminen ja virtaviivaistaminen johtaisivat mitä todennäköisimmin jatkossa tulkintariitoihin. ”Hautausmaa” oli kummallekin liitolle vakuus siitä, ettei selkohankkeessa pääsisi tapahtumaan tahattomia sisältömuutoksia. ”Hautausmaamääräykset” ovatkin yhä voimassa olevaa normistoa.

Vuoden 1998 helmikuun loppuun saakka voimassa olleessa paikkakuntakalleusluokitusta koskevassa määräyksessä todetaan, että työntekijälle maksettavan palkan osalta noudatetaan valtioneuvoston 27.10.1983 antamalla päätöksellä vahvistettua kuntien yleistä kalleusluokitusta ja sopimuksen allekirjoituspäivänä voimassa olevaa kunnallista jaoitusta. 1990-luvun lopulla solmitussa sopimuksessa ei ollut mahdollista viitata valtioneuvoston myöhemmin (11.12.2003) antamaan päätökseen. Joka tapauksessa ”hautausmaalle” siirretystä määräyksestä käy ilmi yksiselitteisesti, että sopimuksen allekirjoituspäivänä voimassa oleva kunnallinen jaoitus on ratkaiseva. Sopimuskauden aikana tapahtuneilla kuntarakenteiden muutoksilla – kuten kuntaliitoksilla – ei ole merkitystä. Määräys allekirjoituspäivän kunnallisesta jaoituksesta on siis edelleenkin voimassa, sillä liitot eivät ole sopineet asiasta toisin myöhemminkään.

Soveltamiskäytäntö on ollut sellainen, että kuntaliitosten vaikutukset on kalleusluokituksessa otettu huomioon vasta sopimuskauden päätyttyä. Tällöin liitoilla on ollut mahdollisuus ottaa huomioon tapahtuneet kuntaliitokset seuraavalla neuvottelukierroksella. Tiedossa ei ole tapauksia, joissa työnantaja olisi ryhtynyt maksamaan suurempaa tai pienempää taulukkopalkkaa kesken sopimuskauden heti kuntaliitoksen tapahduttua. Jos työnantaja olisi velvollinen nostamaan taulukkopalkkaa kesken sopimuskauden kuntaliitoksen takia, olisi työnantaja myös oikeutettu pienentämään taulukkopalkkaa samasta syystä. Näin ei kuitenkaan tiettävästi ole koskaan tehty.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Erimielisyys

Asianosaisten välillä vallitsee erimielisyys siitä, onko Suomen Lähikauppa Oy velvollinen maksamaan palveluksessaan oleville A:lle ja B:lle palkan 1.1.2009 alkaen kaupan työehtosopimuksen I kalleusluokan mukaan ja C:lle Helsinkiä koskevan palkkataulukon mukaan. Kantajan vaatimus perustuu siihen, että mainittuna ajankohtana voimaantulleiden kuntaliitosten johdosta työntekijöiden toimipaikkojen sijainnin mukaan määräytyvä kalleusluokka on noussut.

Työehtosopimuksen tulkinnasta esitetty selvitys

Suomen Kaupan Liitto SK ry on kiistänyt kanteen perustellen tätä sillä, että kalleusluokitus määräytyy työehtosopimuksen allekirjoituspäivänä voimassa olevan kunnallisen jaotuksen mukaan eikä sopimuskauden aikana tapahtuneilla kuntarakenteiden muutoksella ole vaikutusta työehtosopimuksessa tarkoitettuun kalleusluokitukseen. Vuoden 1998 helmikuun loppuun saakka voimassa olleen paikkakuntakalleusluokitusta koskevan määräyksen mukaan työntekijälle maksettavan palkan osalta noudatetaan valtioneuvoston 27.10.1983 antamalla päätöksellä vahvistettua kuntien yleistä kalleusluokitusta ja sopimuksen allekirjoituspäivänä voimassa olevaa kunnallista jaotusta. Mainittu määräys on 1.3.1998 alkaen toteutetun työehtosopimuksen lyhentämisen ja selkeyttämisen yhteydessä siirretty niin sanotulle "hautausmaalle", josta työehtosopimukseen osalliset ovat voineet käydä tarkastamassa määräyksen sisällön.

Selvitystä ei ole esitetty siitä, että edellä mainitusta työehtosopimuksen muutoksesta sovittaessa tai muulloinkaan liittojen välillä työehtosopimusten selkeyttämisen ja yksinkertaistamisen jälkeen käydyissä neuvotteluissa olisi ollut nimenomaisesti esillä kysymys kuntajaotuksen muutoksen vaikutuksesta palkkaustaulukkojen soveltamiseen tai että jompikumpi osapuoli olisi esittänyt tältä osin muutosta työehtosopimukseen. Muun selvityksen puuttuessa työtuomioistuin katsoo, että Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n mainitsemalla sopimuksenmuutoksella on vain haluttu korvata aikaisempi valtioneuvoston kalleusluokitusta koskeva päätös tuolloin voimassa olleella päätöksellä, eikä tässä yhteydessä ole ollut tarkoitus muuttaa määräystä siitä, että kalleusluokitus määräytyy työehtosopimuksen allekirjoituspäivän mukaan.

Suomen Kaupan Liitto SK ry:n mukaan yleinen soveltamiskäytäntö on ollut sellainen, että kuntaliitoksen vaikutukset on otettu huomioon vasta sopimuskauden päätyttyä. Tällöin kuntajaotusten kustannusvaikutukset on voitu ottaa huomioon uutta työehtosopimusta solmittaessa. Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n mukaan Säynätsalon kunnan liittyessä Jyväskylän kaupunkiin 1.1.1993 Osuuskauppa Keskimaassa palkkaus on määräytynyt uuden kalleusluokituksen mukaan mainitusta päivämäärästä lukien eikä vasta uuden työehtosopimuksen allekirjoituspäivästä. Tämä yhtä yritystä ja yhtä kuntaliitosta koskeva työehtosopimuksen silloisen määräyksen sanamuodosta poikkeava tulkinta ei osoita, että määräystä olisi vakiintuneesti tulkittu kantajan tulkinnan mukaisesti.

Kun kalleusluokitus siten edelleen noudatettavana olevan työehtosopimuksen määräyksen mukaan määräytyy työehtosopimuksen allekirjoituspäivänä voimassa olevan kuntaluokituksen mukaan, ei perusteita kanteen hyväksymiselle ole.

Oikeudenkäyntikulut

Asia on ollut siinä määrin epäselvä, että osapuolilla on ollut perusteltu aihe saattaa se työtuomioistuimen käsiteltäväksi. Tämän vuoksi ja työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:stä

ilmenevän oikeusohjeen nojalla Suomen Kaupan Liitto SK ry:n on jutun voittaessaankin vastattava itse oikeudenkäyntikuluistaan

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Suomen Kaupan Liitto SK ry saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Jalanko, Äimälä, Rekola, Ahokas ja Suokas jäseninä. Esittelijä on ollut Laurila.

Tuomio on yksimielinen.