Labor court allows union claim for wrongful dismissal damages due to lack of valid cause.

Matkustaessaan junassa vapaapäivänään VR:n työntekijä oli nauttinut alkoholia ja alkanut epäasiallisin tavoin vastustaa työtehtäviään hoitavan konduktöörin hänelle antamia ohjeita ja muun muassa töninyt tätä kädellään. Työntekijä ei ollut yli 30 vuotta kestäneen työsuhteensa aikana saanut huomautuksia työskentelystään tai käyttäytymisestään. Olosuhteita kokonaisuudessaan arvioitaessa työntekijän yksittäistä, vapaa-aikana sattunutta harkitsematonta tekoa ei voitu sen moitittavuudesta huolimatta pitää niin vakavana hänen ja työnantajan välillä noudatettavien sopimusvelvoitteiden rikkomisena, että työnantajalla olisi sen johdosta ollut perusteet ensimmäisenä toimenpiteenään lakkauttaa työntekijän työsopimus. Yhtiöllä ei siten ollut irtisanomissuojasopimuksessa edellytettyä asiallista ja painavaa perustetta työntekijän työsopimuksen irtisanomiseen.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 18

KANTAJA

Rautatieläisten Liitto ry

VASTAAJA

Liikenne- ja Erityisalojen Työnantajat ry

KUULTAVA

VR Osakeyhtiö

ASIA

Irtisanomissuojasopimuksen vastainen menettely

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Liikenne- ja Erityisalojen Työnantajat ry:n sekä Rautatieläisten liitto ry:n välillä 12.10.allekirjoitetun rautatiealan työehtosopimuksen osana noudatetussa työsopimuksen irtisanomista ja lomautusta koskevassa sopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

I YLEISET MÄÄRÄYKSET

2 § Irtisanomisen perusteet

Työnantaja ei saa irtisanoa työntekijän työsopimusta ilman työsopimuslain 7:1 - 2 §:n mukaista asiallista ja painavaa syytä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

II IRTISANOMINEN TYÖNTEKIJÄSTÄ JOHTUVASTA SYYSTÄ

12 § Korvaus työsopimuksen perusteettomasta irtisanomisesta

Työnantaja, joka on tämän sopimuksen 2 §:ssä määriteltyjen irtisanomisperusteiden vastaisesti irtisanonut työntekijänsä, on velvollinen maksamaan työntekijälle korvausta työsopimuksen perusteettomasta irtisanomisesta.

13 § Korvauksen määrä

Korvauksena on suoritettava vähintään kolmen ja enintään 24 kuukauden palkka.

Korvauksen suuruutta määrättäessä otetaan huomioon työtä vaille jäämisen arvioitu kesto ja ansion menetys, työsuhteen kesto, työntekijän ikä ja hänen mahdollisuutensa saada ammattiaan tai koulutustaan vastaavaa työtä, työnantajan menettely työsopimusta päätettäessä, työntekijän itsensä antama aihe työsopimuksen päättämiseen, työntekijän ja työnantajan olot yleensä sekä muut näihin rinnastettavat seikat.

Korvauksesta on vähennettävä työntekijälle maksettujen työttömyyspäivärahojen osuus työsopimuslain 12:3 §:ssä säädetyllä tavalla.

Työnantajaa ei voida tuomita tässä pykälässä tarkoitettuun korvaukseen työsopimuslain 12:2 §:n mukaisen vahingonkorvauksen lisäksi eikä sen sijasta.

KANNE

Vaatimukset

Rautatieläisten Liitto ry on vaatinut, että työtuomioistuin

velvoittaa VR Osakeyhtiön suorittamaan vaununasentaja A:lle työsopimuksen irtisanomista ja lomautusta koskevan sopimuksen tarkoittamana korvauksena perusteettomasta työsopimuksen irtisanomisesta 15 kuukauden palkkaa vastaava määrä 34.734 euroa (15 x 2.315,60 euroa) korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen haastehakemuksen tiedoksiantopäivästä lukien.

Rautatieläisten Liitto ry on lisäksi vaatinut Liikenne- ja Erityisalojen Työnantajat ry:n ja VR Osakeyhtiön velvoittamista yhteisvastuullisesti korvaamaan Rautatieläisten Liitto ry:n oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen siitä lukien, kun työtuomioistuimen tuomion antopäivästä on kulunut yksi kuukausi.

Perusteet

VR Osakeyhtiö on 22.4.2009 irtisanonut A:n työsopimuksen päättymään kuuden kuukauden irtisanomisajalla 21.10.2009. A:n työsuhde yhtiössä on alkanut 20.10.1977, joten työsuhteen kestoksi tulee yli 30 vuotta.

A oli 2.3.2009 noin kello 21.25 nauttinut alkoholia N-lähijunassa. Junan konduktööri oli kiinnittänyt huomiota A:n alkoholin käyttöön. Konduktööri kehotti A:ta lopettamaan juomisen ja laittamaan alkoholijuomansa pois näkyvistä. Kun A ei välittömästi noudattanut konduktöörin käskyä, tämä kehotti A:ta jäämään pois seuraavalla pysäkillä.

Konduktööri koki A:n käytöksen junan eteisessä uhkaavaksi. Konduktöörin mukaan A oli töninyt häntä sormillaan ja avokämmenellä huolimatta tämän perääntymiskomennosta. A:n oman muistikuvan mukaan hän ei ollut töninyt konduktööriä, mutta junan heilahtaessa hän on saattanut ottaa tukea konduktöörin olkapäästä. Konduktöörin pyynnön mukaisesti A nousi pois junasta Käpylän asemalla.

Edellä kuvatun tapahtumien kulun johdosta yhtiö on katsonut luottamuksen A:han horjuneen siinä määrin, ettei työsopimuksen enempi jatkaminen ole ollut mahdollista. A:n työsopimus irtisanottiin. A:ta ei ole koskaan työstään tai käytöksestään varoitettu eikä huomautettu. A:n huonon käytöksen osatekijänä on epäilemättä ollut alkoholi, jota A oli nauttinut vapaa-ajallaan palatessaan Tallinnan matkalta ystäviensä kera.

Tapaus sattui A:n vapaa-aikana, eikä moitittavalla käyttäytymisellä ole mitään liityntäkohtaa A:n vaununasentajan tehtäviin. Huonosta käytöksestä on saatava palautetta, mutta se ei saa olla laadultaan kohtuuton. Tästä on kysymys, kun yli 30 vuotta jatkunut työsuhde irtisanotaan lyhyen episodin johdosta, jonka aikana A toimi konduktöörin määräysten mukaisesti, jos kohta toiminnassaan hieman viivytellen. Yhtiöllä ei ole ollut irtisanomissuojasopimuksen 2 §:ssä tarkoitettua asiallista ja painavaa syytä työsopimuksen irtisanomisen perusteeksi.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Liikenne- ja Erityisalojen Työnantajat ry, jonka lausumaan VR Osakeyhtiö on osaltaan yhtynyt, on kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.

Liikenne- ja Erityisalojen Työnantajat ry on lisäksi vaatinut Rautatieläisten Liitto ry:n velvoittamista korvaamaan työnantajaliiton ja yhtiön oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

A on 2.3.2009 noin kello 21.25 nauttinut alkoholia N-junassa. Junan konduktööri on kiinnittänyt huomiota A:n alkoholin käyttöön, joka on kiellettyä kaikilta junissa matkustavilta. Konduktööri oli kaikkia matkustajia koskevan kiellon johdosta ensin ohjeistanut A:ta lopettamaan juomisen ja laittamaan alkoholijuomansa pois. A:n kieltäydyttyä molemmista käskyistä, konduktööri on käskenyt A:ta poistumaan junasta seuraavalla asemalla. Ollessaan siirtymässä vaunun eteisosaan A on näyttänyt VR-konsernin henkilökorttia. Kortin näyttämisen yhteydessä A on herjannut konduktööriä muun muassa ilmoittamalla olleensa VR:llä töissä jo ennen tämän syntymää.

Vaunun eteisessä A on jatkanut agressiivista käytöstään ja aloittanut konduktöörin tönimisen. Konduktööri on kokenut tilanteen junassa erittäin uhkaavaksi ja sen vakavuutta on konduktöörin kokeman mukaan korostanut A:n kuuluminen konsernin henkilöstöön.

A on menettelyllään ja etenkin konduktööriin kohdistamallaan väkivallalla rikkonut törkeästi työsopimuslain 3 luvun 1 §:n mukaista työntekijän yleistä lojaliteettivelvollisuutta ja hänen erittäin moitittava menettelynsä on selkeästi ristiriidassa hänen asemassaan olevalta työntekijältä kohtuuden mukaan vaadittavan menettelyn kanssa. Lisäksi A on menettelyllään törkeästi rikkonut työsopimuslain 3 luvun 2 §:n mukaista velvollisuutta pitää huolta myös muiden työnantajan palveluksessa työskentelevien työntekijöiden työturvallisuudesta. Edelleen A on menettelyllään rikkonut työehtosopimuksen 4 §:ää. A:n käytös on rikkonut lisäksi useita työnantajan määräyksiä ja ohjeita. A on esiintynyt työnantajan tiloissa päihtyneenä ja vastoin nimenomaista kieltoa käyttänyt työnantajan tiloissa päihdyttäviä aineita. A on käyttäytynyt uhkaavasti ja väkivaltaisesti työtoveriaan kohtaan. Näin ollen hänen työsopimuksensa olisi voitu jopa purkaa päättymään välittömästi.

A:n työsuhteen päättämisen suhteen on noudatettu kokonaisharkintaa ja päädytty siihen, ettei varoitusmenettely ole riittävä seuraamus A:n erityisen moitittava ja vakava menettely huomioon ottaen. Raskauttavaa tilanteessa on A:n osalta ollut se, että hän muiden matkustajien nähden tietoisesti rikkoi niitä määräyksiä, jotka on annettu VR:n henkilökunnalle junassa matkustamista varten ja estänyt konduktööriä hoitamasta tehtäviään junassa. Erittäin raskauttavana tekijänä on pidettävä hänen väkivaltaista käyttäytymistään VR:n palveluksessa olevaa konduktööriä kohtaan. A syyllistyi toiminnallaan lievään pahoinpitelyyn kajoamalla vakavalla tavalla konduktöörin fyysiseen koskemattomuuteen.

Mikäli työtuomioistuin katsoisi, että A:n työsuhde on päätetty vastoin työsopimuslain säännöksiä, on vaadittua korvausta pidettävä kohtuuttomana ottaen huomioon A:n itsensä antama aihe työsopimuksen päättämiseen. Mahdollista korvausta alentavana seikkana on erityisesti huomioitava A:n oma myötävaikutus työsopimuksensa päättämiseen.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Konduktööri B:n kertomus tapahtumista 2.3.2009

2. A:n selvitys 25.3.2009

Vastaajan kirjalliset todisteet

1. A:n irtisanomisilmoitus 22.4.2009

2. Konduktööri B:n kertomus tapahtumista 2.3.2009

3. Poikkeamailmoitus 4.3.2009

4. A:n selvitys 25.3.2009

5. VR:n päihdepolitiikka -ohje

6. Henkilökunnan matkustaminen junassa -ohje

Kantajan henkilötodistelu

1. A

2. Työnjohtaja C

Vastaajan henkilötodistelu

1. Konduktööri B

2. VR:n alue- ja lähiliikennejohtaja D

3. VR:n turvallisuuspäällikkö E

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

A:n työsuhde ja sen päättäminen

A on työskennellyt VR Osakeyhtiön palveluksessa yhtiön Ilmalan kaukojunahallissa vaununasentajana. A:n työsuhde yhtiöön alkoi 20.10.1977.

A on vapaa-aikanaan 2.3.2009 ollut laivaristeilyllä ja sieltä palatessaan noussut hieman yli kello 21 Helsingin rautatieasemalta lähtevään paikallisjunaan. A on ollut alkoholin vaikutuksen alainen ja hän on myös junassa nauttinut long drink -juomaa tölkistä. Junan konduktööri kehotti Pasilan aseman jälkeen A:ta lopettamaan alkoholin juomisen ja laittamaan juoman pois. A:n viivyteltyä käskyn noudattamisessa konduktööri kehotti häntä hetkeä myöhemmin poistumaan junasta seuraavalla Käpylän asemalla.

Yhtiö on 22.4.2009 irtisanonut A:n työsopimuksen päättymään 21.10.2009. Yhtiö on irtisanomisen perusteeksi ilmoittanut A:n agressiivisen käytöksen ja fyysisen väkivallan konduktööriä kohtaan vaunun eteisessä ennen poistumistaan junasta Käpylän asemalla.

Irtisanomiseen johtaneista tapahtumista esitetty selvitys

A on kertonut olleensa vapaa-ajallaan 2.3.2009 palaamassa junalla noin kello 21.25 päiväristeilyltä Tallinnasta kotiinsa Vantaalle. Hän nautti junanvaunussa alkoholijuomaa. Junan konduktööri tuli vaunuosastoon ja kielsi häntä nauttimasta alkoholia. A ei noudattanut käskyä heti vaan hieman viivytellen vasta seuraavalla kieltokerralla. Konduktööri käski kuitenkin A:n poistua junasta juuri ennen Käpylän asemaa. Ennen poistumistaan A keskusteli junan eteisessä konduktöörin kanssa ehkä vajaan minuutin ajan. A näytti tuolloin VR:n henkilökorttinsa konduktöörille, jotta konduktöörille selviäisi heidän olevan työssä samassa yhtiössä ja ettei tilanteessa ollut mitään pelättävää, vaikka A hieman horjuikin. A ei kertomansa mukaan missään vaiheessa töninyt konduktööriä, mutta on saattanut horjahtaa tätä vasten junan pienessä eteisessä. A ei ollut tilanteessa selvin päin.

VR:n turvallisuuspäällikkönä toimivan E:n mukaan konduktööri voi tarvittaessa tehdä hätäavunpyynnön soittamalla VR:n turvakeskukseen. Hätäkeskuspäivystäjä arvioi tilanteen, luokittaa riskin ja lähettää tilanteen mukaan apua paikalle. Samaan aikaan joku päivystäjistä ilmoittaa asiasta turvallisuuspäällikölle, joka tarvittaessa puuttuu tilanteen johtamiseen. A:n tapauksessa B kertoi puhelimitse E:lle edellä kuvattujen tapahtumien kulun. Tapauksessa oli käytetty fyysistä väkivaltaa aiheuttamatta kuitenkaan fyysisiä vammoja, joten E luokitteli tapahtuman yhtiön riskiluokituksessa toiseen riskiluokkaan kuuluvaksi.

VR:llä Helsingin varikolla työnjohtajana toimivan C:n mukaan A on ollut hänen alaisensa Ilmalan huoltokorjauksen perustamisesta vuodesta 1992 lähtien. A:n ammatillinen osaaminen on hänen työssään huoltokorjauksessa ollut parasta A-luokkaa. Hänen kanssaan ei ole ollut mitään ongelmia työn osaamisessa tai työhalukkuudessa. Sairauslomia hänellä ei ole juurikaan ollut. Yleisemminkään A:n käytöksessä ei ole ollut mitään ongelmia.

Työtuomioistuimelle on kirjallisena todisteena jätetty B:n 4.3.2009 laatima poikkeamailmoitus ja A:n 25.3.2009 laatima selvitys tapahtumista 2.3.2009. Asiakirjoissa on pääpiirteittäin kuvattu tapahtumat sillä tavoin kuin A ja B ovat edellä kertoneet. Lisäksi A omassa selvityksessään ilmoittaa katuvansa tapahtumaa ja esittää kaikille osapuolille anteeksipyyntönsä.

Arviointi ja johtopäätökset

Irtisanomissuojasopimuksen 2 §:n mukaan työnantaja ei saa irtisanoa työntekijän työsopimusta ilman työsopimuslain 7 luvun 1 ja 2 §:n mukaista asiallista ja painavaa syytä. Määräykseen liittyvän soveltamisohjeen mukaan irtisanomisperusteen asiallisuuden ja painavuuden arvioinnissa on muun ohella merkitystä työsopimuksesta tai laista johtuvien velvollisuuksien laiminlyömisen tai rikkomisen vakavuudella. Työntekijän henkilöön liittyvän irtisanomisperusteen asiallisuutta ja painavuutta arvioitaessa on otettava huomioon työnantajan ja työntekijän olosuhteet kokonaisuudessaan. Tämä tarkoittaa sitä, että irtisanomisperusteen riittävyyttä on arvioitava kaikkien tapauksessa ilmenevien seikkojen kokonaisharkinnalla.

Vastaaja on jättänyt työtuomioistuimelle VR:n päihdepolitiikkaa koskevan ohjeiston, jonka mukaan alkoholin nauttiminen työpaikalla tai alkoholin vaikutuksen alaisena oleminen työtehtävässä on kielletty. Sama kielto ilmenee rautatiealan työehtosopimuksen 4 §:stä. Vapaa-aikana tapahtuvaa matkustamista junassa koskevan VR:n ohjeen mukaan henkilökuntaan kuuluvan tulee matkustusoikeutta käyttäessään käyttäytyä junassa asiallisesti ja moitteettomasti. Matkustajan tulee aina noudattaa konduktöörin tai lipunmyyjän ohjeita.

A on riidattomien tapahtumatietojen mukaan vapaapäivänään 2.3.2009 ollut päihtyneenä VR:n paikallisjunassa eli työnantajan tiloissa. Junanvaunu on toisaalta ollut yleisön käytössä, ja A:kin on noussut junaan vain matkustaakseen sillä kotiinsa. Tästä syystä A:n päihtymystä sinänsä ei työtuomioistuimen mielestä ole arvioitava niiden ohjeiden tai määräysten mukaan, jotka kieltävät alkoholin vaikutuksen alaisena olemisen työpaikalla.

A on lisäksi nauttinut alkoholia junanvaunussa. Tämä on ollut vastoin kieltoa, joka koskee kaikkia junassa matkustavia. Menettelyllään A on rikkonut myös sitä moitteettoman käyttäytymisen vaatimusta, joka ilmenee VR:n henkilökunnalle annetusta, vapaa-aikana tapahtuvaa matkustamista koskevasta ohjeesta. Edelleen A on epäasiallisin tavoin käynyt vastustamaan työtehtäviään hoitavan konduktöörin eli työtoverin hänelle antamia ohjeita. Näistä kahdesta viimeksi mainitusta syystä A:n menettelyä on työtuomioistuimen mielestä arvioitava työsuhteeseen vaikuttavien velvoitteiden rikkomisena, vaikka tapahtumat ovatkin sattuneet A:n vapaa-ajalla.

Asiassa kuultu konduktööri on kertonut yksityiskohtaisesti A:n menettelystä välikohtauksessa. Konduktöörin kertomusta vahvistaa se kuvaus tapahtumien kulusta, jonka hän on heti tapahtumien jälkeen esittänyt yhtiön turvallisuuspäällikölle ja poikkeamailmoituksessaan. A:n omaa kertomusta ei voida pitää yhtä luotettavana jo hänen humalatilansa vuoksi. Näillä perusteilla työtuomioistuin katsoo näytetyksi, että A on tarkoituksellisesti ensin tökkinyt konduktööriä sormillaan ja sitten kädellään painanut tätä junanvaunun eteisen seinää vasten. Tapahtumat ovat kestäneet parin minuutin ajan. Osapuolten välillä on ollut myös jonkinasteista sanaharkkaa. Työtuomioistuimen mielestä A:n käyttämiä, konduktöörin ikään viittaavia lausumia ei kuitenkaan voida pitää erityisen halventavina tai herjaavina.

Työsopimuksen päättämisperusteita koskevassa oikeuskäytännössä on suhtauduttu yleensä ankarasti siihen, että työntekijä käyttää väkivaltaa työtoveria kohtaan tai muutoin puuttuu tämän fyysiseen koskemattomuuteen (esimerkkeinä ratkaisut TT 2001:62 ja TT 2007:52). Asian kokonaisharkinnassa on joskus katsottu päättämisperusteen puuttuneen, jos sinänsä paheksuttava teko on ollut pitkään työsuhteessa olleen työntekijän yksittäinen rikkomus (TT 2005:12).

Tässä tapauksessa alkoholin nauttiminen junanvaunussa ja erityisesti konduktööriin käsiksi käyminen osoittavat moitittavaa menettelyä ja työsopimuksesta johtuvien velvoitteiden tahallista rikkomista A:n puolelta. Työtoverin fyysiseen koskemattomuuteen puuttumista voidaan kuitenkin pitää asteeltaan lievänä. A on suhteellisen lyhyen aikaa kestäneen vastustelun jälkeen mukautunut konduktöörin määräykseen ja poistunut junasta. Näyttämättä on jäänyt, että A:n menettelystä olisi aiheutunut vaaraa muille matkustajille. A:lla on ollut yhtiöön pitkä, yli 30 vuotta jatkunut työsuhde, jonka aikana hänen työskentelynsä tai käyttäytymisensä ei ole antanut aihetta huomautuksiin.

Arvioidessaan tapahtumia sekä työnantajan ja A:n olosuhteita kokonaisuudessaan työtuomioistuin päätyy siihen, ettei A:n yksittäistä, vapaa-aikana sattunutta harkitsematonta tekoa voida sen moitittavuudesta huolimatta pitää niin vakavana hänen ja työnantajan välillä noudatettavien sopimusvelvoitteiden rikkomisena, että työnantajalla olisi sen johdosta ollut perusteet ensimmäisenä toimenpiteenään lakkauttaa A:n työsopimus. Työtuomioistuin katsoo siten, ettei yhtiöllä ole ollut irtisanomissuojasopimuksessa edellytettyä asiallista ja painavaa perustetta A:n työsopimuksen irtisanomiseen.

Korvausvelvollisuus

Päätettyään A:n työsopimuksen irtisanomissuojasopimuksen vastaisesti VR Osakeyhtiö on velvollinen suorittamaan A:lle irtisanomissuojasopimuksen mukaisen korvauksen. Korvauksen määrässä on muun ohella otettu huomioon A:n pitkäaikainen työskentely yhtiön palveluksessa, hänen edelleen jatkuva työttömyytensä ja toisaalta A:n itsensä työsopimuksen päättämiseen antama aihe. Korvauksen määrään vaikuttavat seikat kokonaisuudessaan huomioon ottaen kohtuullinen korvauksen määrä on noin 8 kuukauden palkkaa vastaavat 18.500 euroa.

Oikeudenkäyntikulut

Liikenne- ja Erityisalojen Työnantajat ry ja VR Osakeyhtiö ovat jutun hävitessään työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 1 momentin nojalla velvolliset yhteisvastuullisesti korvaamaan Rautatieläisten Liitto ry:n oikeudenkäyntikulut, joiden määräksi on ilmoitettu 7.028 euroa. Määrää ei ole riitautettu.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin velvoittaa VR Osakeyhtiön suorittamaan A:lle työsopimuksen irtisanomista ja lomautusta koskevan sopimuksen tarkoittamana korvauksena perusteettomasta työsopimuksen irtisanomisesta 16.834 korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä 10.6.2009 lukien.

VR Osakeyhtiö velvoitetaan lisäksi maksamaan työttömyysvakuutusrahastolle (Nordea 200118-123591) korvauksesta vähennetty määrä 1.665,80 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin momentin mukaisine korkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Liikenne- ja Erityisalojen Työnantajat ry ja VR Osakeyhtiö velvoitetaan yhteisvastuullisesti

korvaamaan Rautatieläisten Liitto ry:n oikeudenkäyntikulut 7.028 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Jalanko, Sutela, Lindahl, Lehto ja Salonen jäseninä. Sihteeri on ollut Salonen.

Tuomio on yksimielinen.