Labor court dismisses union appeal; collective agreement not binding due to insufficient employee coverage compared to total sector workforce.

Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunta oli päätöksellään katsonut, että aikaisemmin yleissitovaksi vahvistettua Viestinnän Keskusliitto ry:n ja Viestintäalan ammattiliitto ry:n välistä sanomalehden jakajia koskevaa työehtosopimusta ei voitu pitää enää yleissitovana.

Hylätty Viestinnän Keskusliitto ry:n valitus, jossa oli vaadittu vahvistamislautakunnan päätöksen kumoamista.

TYÖTUOMIOISTUIN PÄÄTÖS Nro 17

VALITTAJA

Viestinnän Keskusliitto ry

PÄÄTÖS, JOSTA VALITETAAN

Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunnan 2.4.2009 antama päätös nro 7/2009 Viestinnän Keskusliitto ry:n ja Viestinnän ammattiliitto ry:n välillä 13.11.2007 solmitun sanomalehden jakajia koskevan työehtosopimuksen yleissitovuudesta.

VAHVISTAMISLAUTAKUNNAN RATKAISU

Vahvistamislautakunta on edellä mainitussa päätöksessään todennut vahvistaneensa edellä mainittujen liittojen välisen sanomalehden jakajia koskevan työehtosopimuksen yleissitovaksi 18.12.2001 antamallaan päätöksellä nro 46/2001.

Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ry ja Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry ovat solmineet viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen. Sopimusta sovelletaan muun muassa sanomalehden varhaisjakajiin.

Sanomalehdenjakajia koskeva työehtosopimus on valtakunnallinen. Sopimus koskee Viestinnän Keskusliitto ry:n jäsenyritysten palveluksessa olevia sanomalehden varhaisjakajia ja heidän työehtojaan. Viestinnän Keskusliitto ry:n ilmoituksen mukaan sen 14 jäsenyrityksen palveluksessa on 2305 sanomalehdenjakajaa. Viestintäalan ammattiliitto ry on ilmoittanut, että sillä on jäsenenä 737 sanomalehdenjakajaa.

Sanomalehdenjakajat on tilastoitu Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastoon toimialalle "I 64120 Muu jakelu- ja kuriiritoiminta". Työntekijöitä tällä toimialalla on vuoden 2005 työssäkäyntitilaston mukaan yhteensä 3 059. Lukumäärä sisältää työehtosopimuksen soveltamisalaan kuulumattomia työntekijäryhmiä kuten lähetit ja kuriirit. Toisaalta tästä lukumäärästä puuttuvat ne sanomalehdenjakajat, jotka ovat postin palveluksessa. Postin palveluksessa on noin 3 700 sanomalehdenjakajaa. Ottaen huomioon, että Viestinnän Keskusliitto ry:n ja Viestintäalan ammattiliitto ry:n välisen sanomalehdenjakajia koskevan työehtosopimuksen normaalisitovuuden piirissä on noin 2 300 työntekijää ja postin palveluksessa noin 3 700 sanomalehdenjakajaa, voidaan alalla todeta työskentelevän vähintään 6 000 työntekijää.

Kun verrataan toisiinsa yhtäältä Viestinnän Keskusliitto ry:n ja Viestintäalan ammattiliitto ry:n välisen sanomalehdenjakajia koskevan työehtosopimuksen tarkoittaman alan koko työntekijämäärää (vähintään 6 000) ja toisaalta työehtosopimuksen työehtosopimuslain mukaiseen sidottuisuuspiiriin kuuluvien työntekijöiden määrää (noin 2 300), voidaan todeta, että työehtosopimusta ei voida enää pitää työsopimuslain 2 luvun 7 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla soveltamisalallaan edustavana.

Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamisesta annetun lain 1 §:n nojalla työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunta on vahvistanut, että Viestinnän Keskusliitto ry:n ja Viestintäalan ammattiliitto ry:n välinen sanomalehdenjakajia koskeva työehtosopimus ei ole soveltamisalallaan työsopimuslain 2 luvun 7 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla edustava eikä siten yleissitova.

ASIAN KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Valitus

Viestinnän Keskusliitto ry on vaatinut, että työtuomioistuin kumoaa työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunnan päätöksen ja vahvistaa, että Viestinnän Keskusliitto ry:n (jälj. VKL) ja Viestintäalan ammattiliitto ry:n (jälj. VAAL) välinen työehtosopimus on edelleen edustava ja siten yleissitova.

Viestinnän Keskusliiton palveluksessa on Itellaa lukuun ottamatta muut varhaisjakelua maassamme harjoittavat yritykset, joiden lukumäärä on tällä hetkellä 14. Alan työehtosopimustoiminta on vakiintunutta. VKL:n jäsenyritykset ovat pitkään alalla toimineita yrityksiä, joiden päätoimialana on nimenomaan sanomalehtien varhaisjakelu.

Työehtosopimus on solmittu vuonna 2007 ja todettu yleissitovaksi. Sen jälkeen sopimuksen edustavuudessa ei ole tapahtunut mitään sellaista, joka antaisi aiheen yleissitovuuden uudelleenarviointiin.

Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ry:n ja Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU:n ry:n välinen viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimus (jäljempänä Itellan sopimus) on käytännössä yrityskohtainen työehtosopimus. Sopimus on räätälöity vastaamaan Itellan toimialaa. Itellan eri toimintoja liitetään työehtosopimukseen palkkaliitteiden avulla, viimeisenä esimerkkinä on palkkaliite P:n liite, joka koskee osoitteettomien lähetysten erillisjakelua. Kyseinen uusi tes-toimiala on Itellan sopimuksen ollessa yleissitova vahvistunut yleissitovaksi, vaikka osoitteettomien erillisjakeluiden liiketoiminnassa kilpailee runsaasti muita yrityksiä, joista tiettävästi yksikään ei ole TIKLIn jäsen.

Itellan sopimusta sovelletaan ainoastaan Itellaan ja sen soveltamisala elää Itellan tarpeiden ja toimialan mukana. Varhaisjakelua käsitellään 4-sivuisessa palkkaliitteessä D. Varhaisjakajia on pieni vähemmistö koko Itellan henkilökunnasta. Suuri osa Itellan varhaisjakajista tekee Itellan palveluksessa myös muuta työtä, esimerkiksi lajittelua ja perusjakelua.

Hallituksen esityksessä 157/2000 on todettu seuraavaa: "Näin ollen yrityskohtainen työehtosopimus ei voisi olla yleissitova, vaikka yritys toimisi koko maassa ja vaikka sen sopijapuolina olisivatkin valtakunnalliset työnantaja- ja työntekijäyhdistykset" .

Itellan sopimus soveltuu huonosti yleissitovaksi työehtosopimukseksi. TIKLI, Itella ja PAU ovat ilmeisesti sopineet viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen lisäksi paikallisia sopimuksia, joissa otetaan paikallinen kilpailutilanne huomioon. Yleissitovan työehtosopimuksen tulee olla "läpinäkyvä", mitä TIKLIn sopimus ei ilmeisesti tällä hetkellä ole. Sopimuksen yleissitovuudesta aiheutuu enemmän haittaa vapaalle kilpailulle kuin hyötyä alan vähimmäisehtojen turvaamiselle. Siinä tapauksessa, että VKL:n jäsenyritykset päättäisivät liittyä TIKLIn jäseniksi, niiden vaikutusmahdollisuudet jäisivät siellä olemattomiksi.

Alan vähimmäisehdot turvaa paremmin VKL:n ja VAAL:n välinen aito useita yrityksiä koskeva työehtosopimus, jota on jo vuosikymmeniä vakiintuneesti sovellettu yleissitovana. VKL - VAAL sopimus on läpinäkyvä. Sopimuksen sivumäärä on n. 70. Sen voidaan tälläkin perusteella katsoa soveltuvan paremmin alan yleissitovaksi työehtosopimukseksi kuin Itellan 4-sivuinen palkkaliite. Itellan sopimuksen rakenne soveltuu huonosti varhaisjakeluun. Lähtökohtana sopimuksessa on kokoaikainen päivätyö, kun varhaisjakelu on osa-aikaista yötyötä.

VKL:n ja VAAL:n työehtosopimustoiminta on erittäin vakiintunutta. Yleissitovina noudatetaan liittojen välistä kirjatyöntekijöitä koskevaa työehtosopimusta (maan vanhin sopimus, vuodesta 1900) ja viestintäalan toimihenkilöitä koskevaa työehtosopimusta. Viestinnän Keskusliitto on solminut kaiken kaikkiaan yhdeksän alakohtaista työehtosopimusta, joista valtaosa on yleissitovia. Sen lisäksi VKL on osallisena kahdessa yrityskohtaisessa työehtosopimuksessa.

Lausunnot

Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunta on työtuomioistuimelle antamassaan lausunnossa todennut, että Viestinnän Keskusliiton valitus perustuu pitkälti siihen näkemykseen, että Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ry:n ja Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:n välinen viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimus on käytännössä yrityskohtainen sopimus ja soveltuu huonosti yleissitovaksi sopimukseksi.

Vahvistamislautakunta toteaa tältä osin, että viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimus on vahvistettu yleissitovaksi työtuomioistuimen 24.6.2009 antamalla päätöksellä TT:2009-62. Hallituksen esityksessä Eduskunnalle työsopimuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 5712000) on vahvistamislautakunnan päätöksentekomenettelystä todettu, että "lautakunnan olisi esikysymyksenä otettava kantaa myös työehtosopimuksen valtakunnallisuuteen ja soveltamisalaan". Koska viestinvälitys- ja logistiikka-alan sopimus on vahvistettu lainvoiman saaneella päätöksellä yleissitovaksi, on se näin ollen katsottava myös valtakunnalliseksi sopimukseksi.

Viestinnän Keskusliitto on myös todennut yleissitovaksi vahvistetusta sanomalehdenjakajia koskevasta sopimuksesta, ettei sopimuksen edustavuudessa ole tapahtunut mitään sellaista, joka antaisi aiheen yleissitovuuden uudelleenarviointiin.

Lautakunta toteaa tältä osin, että se on ottanut sanomalehdenjakajia koskevan sopimuksen uudelleen käsiteltäväksi työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamisesta annetun lain (5612001) 7 §:n 2 momentin mukaisesti. Yleissitovuuden vahvistamisasia voidaan pykälän 1 momentin mukaan ottaa uudelleen käsiteltäväksi, jos yleissitovuuden vahvistamisen edellytyksissä on tapahtunut olennaisia muutoksia.

Sanomalehdenjakajia koskeva työehtosopimus sekä viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimus ovat sanomalehden varhaisjakelutoiminnan osalta päällekkäiset. Lautakunta ei ole aiemmin tiedostanut tätä seikkaa. Tietoisuus siitä, että viestinvälitys- ja logistiikka-alan sopimus koskee myös sanomalehden varhaisjakelua, on vaikuttanut olennaisesti sanomalehden varhaisjakelua koskevien työehtosopimusten yleissitovuusharkintaan.

Ottaen huomioon yleissitovuusjärjestelmän tavoite turvata niiden työntekijöiden työsuhteen vähimmäisehdot, jotka eivät normaalisitovuuden perusteella kuulu minkään työehtosopimuksen piiriin, on vahvistamisratkaisuja tehtäessä pyrittävä välttämään tilanteita, joissa työehtosopimusten päällekkäisyyden takia syntyisi epäselvyyttä siitä, mitä sopimusta järjestäytymättömän työnantajan palveluksessa olevan työntekijän työsuhteessa on sovellettava. Tämä edellyttää valinnan tekemistä ns. kilpailevien työehtosopimusten kesken.

Viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen normaalisitovuuden piirissä on noin 23 700 työntekijää ja sanomalehdenjakajia koskevan työehtosopimuksen normaalisitovuuden piirissä noin 2300 työntekijä. Koska viestinvälitys- ja logistiikka-alan sopimuksella laaja-alaisempana sopimuksena on selvästi merkittävämpi asema työsuhteen vähimmäisehtojen turvaajana, on se katsottava työsopimuslain 2 luvun 7 §:ssä tarkoitetulla tavalla yleissitovaksi ja sanomalehdenjakajia koskeva sopimus yleissitovuutta vailla olevaksi.

Vahvistamislautakunta katsoo, että valittaja ei ole esittänyt perusteita päätöksen muuttamiselle ja esittää valituksen hylkäämistä.

Viestinnän Keskusliitto ry on vastaselityksessään esittänyt, että viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimus ja sanomalehdenjakajia koskeva työehtosopimus määrittävät eri toimialoja. Viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimus tulee sovellettavaksi yrityksiin, jotka harjoittavat postin perusjakelua, siihen liittyvää kuljetusta sekä varastointia. Sopimuksen piiriin kuuluvat myös erilaiset yrityksille tarjottavat logistiikkapalvelut. Yrityksiin, jotka hoitavat pelkkää sanomalehtien varhaisjakelua, tulee soveltaa edelleen sanomalehdenjakajia koskevaa työehtosopimusta yleissitovana. Sanomalehdenjakajia koskeva työehtosopimus on ollut yleissitova niin pitkään kuin kukaan muistaa ja sen piiriin kuuluvat normaalisitovuuden perusteella käytännössä kaikki sanomalehden varhaisjakelua harjoittavat yritykset Itellaa lukuun ottamatta.

On muistettava, että Itella-konsernin 23 700 työntekijästä lähes 20 000 työntekijää ei työskentele sanomalehtien varhaisjakelussa, joten viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimus määrittää sellaista alaa, jossa pääpaino on postin perusjakelussa ja logistiikkapalveluissa, ei sanomalehtien varhaisjakelussa.

Työtuomioistuimen ratkaisun TT:2009-62 perustelut tukevat näkemystämme siitä, että viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen soveltamisalaa arvioidaan yhtenä kokonaisuutena, jossa arvioitavaksi tulee työehtosopimuksen käsittämä soveltamisala kokonaisuutena, ei sen yksittäiset osa-alueet. Mainitun ratkaisun perusteluissa todetaan seuraavaa:

"Työehtosopimuksen edustavuus harkitaan soveltamisalamääräyksen perusteella yhtenä kokonaisuutena. Työtuomioistuimen ratkaisukäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että ei ole mahdollista, että työehtosopimus olisi edustava jonkin sen piiriin kuuluvan toimialan osalta ja että jonkin toisen toimialan osalta se ei olisi edustava (T'T:2002-72, T'T:2003-16, T'T:2008-66).

---

Vahvistamislautakunnan valituksenalainen päätös koskee siten ainoastaan viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen yleissitovuutta sen soveltamisalalla. Valittajat ovat valituksessaan myöntäneet, että viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimus on yleissitova posti- ja kuljetustyössä. Valittajina olevien yritysten mahdollinen velvollisuus noudattaa tätä työehtosopimusta yleissitovana niiden harjoittamaan osoitteettomien lähetysten erillisjakeluun ratkaistaan tarvittaessa eri oikeudenkäynnissä".

Työtuomioistuin on siis katsonut yllä siteeratussa ratkaisussa, että osoitteettomien lähetysten erillisjakelua harjoittaviin yrityksiin ei välttämättä sovelleta viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimusta, vaan se ratkaistaan eri oikeudenkäynnissä.

Vahvistamislautakunta on todennut, että yleissitovuuden vahvistamisasia voidaan ottaa uudelleen käsiteltäväksi, jos yleissitovuuden vahvistamisen edellytyksissä on tapahtunut olennaisia muutoksia. Lautakunnan tietoisuuden lisääntyminen ei ole mielestämme sellainen muutos, jonka perusteella lainvoimaista yleissitovuusratkaisua voitaisiin muuttaa, kun itse vahvistamisen edellytyksissä ei ole tapahtunut mitään muutosta, vaan ne ovat pysyneet samoina.

Todettakoon vielä, että Viestinnän Keskusliitolta on puuttunut intressi valittaa viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen yleissitovuudesta, koska sen oma sanomalehdenjakajia koskevan työehtosopimuksen yleissitovuus oli vahvistettu eikä olosuhteissa ollut tapahtunut muutoksia.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Vahvistamislautakunta on vuonna 2001 antamallaan päätöksellä vahvistanut Viestinnän Keskusliitto ry:n ja Viestintäalan ammattiliitto ry:n välisen sanomalehdenjakajia koskevan työehtosopimuksen yleissitovaksi. Saatuaan tiedon siitä, että myös Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ry:n ja Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:n välisen viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen piirissä tehdään sanomalehden varhaisjakelua vahvistamislautakunta on valituksenalaisella päätöksellä katsonut, että Viestinnän Keskusliitto ry:n ja Viestinnän ammattiliitto ry:n välillä vuonna 2007 solmittua sanomalehden jakajia koskevaa työehtosopimusta ei voida pitää soveltamisalallaan työsopimuslain 2 luvun 7 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla edustavana eikä siten yleissitovana.

Viestinnän Keskusliitto ry on valituksessaan katsonut, että vahvistamislautakunnan ei olisi tullut ottaa uudelleen arvioitavaksi Viestinnän Keskusliitto ry:n ja Viestintäalan ammattiliitto ry:n solmiman sanomalehden jakajia koskevan työehtosopimuksen yleissitovuutta, koska sopimuksen edustavuudessa ei ole tapahtunut mitään sellaista, joka olisi antanut aiheen yleissitovuuden uudelleen arviointiin. Valituksessa vaaditaan, että työtuomioistuin kumoaa vahvistamislautakunnan päätöksen.

Viestintäalan Keskusliitto ry on valituksessaan katsonut, että edellä tarkoitettu Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ry:n ja Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:n välinen työehtosopimus on käytännössä yrityskohtainen sopimus ja soveltuu huonosti yleissitovaksi työehtosopimukseksi. Tämän johdosta työtuomioistuin toteaa, että mainitun työehtosopimuksen yleissitovuus ei ole nyt vireillä olevassa valitusasiassa tutkittavana. Kyseinen työehtosopimus on kuitenkin jo aiemmin työtuomioistuimen päätöksellä TT: 2009-62 katsottu yleissitovaksi. Koska yleissitovaksi voidaan vahvistaa vain valtakunnallinen työehtosopimus, on kyseinen sopimus samalla katsottu valtakunnalliseksi sopimukseksi.

Tieto- ja tekniikka-alojen Työnantajaliitto TIKLI ry:n ja Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:n työehtosopimus ja toisaalta Viestinnän Keskusliitto ry:n ja Viestinnän ammattiliitto ry:n välinen työehtosopimus ovat sanomalehtien jakelutoiminnassa yleissitovuudesta keskenään kilpailevia valtakunnallisia työehtosopimuksia. Vahvistamislautakunnan on tullut ottaa lukuun ensin mainittu työehtosopimus arvioidessaan viimeksi mainitun työehtosopimuksen edustavuutta.

Johtopäätökset

Vahvistamislautakunnan ratkaisu perustuu tietoihin, joiden mukaan Viestinnän Keskusliitto ry:n ja Viestintäalan ammattiliitto ry:n solmiman työehtosopimuksen tarkoittaman alan työntekijöiden kokonaismäärä on vähintään 6000. Kun mainitun työehtosopimuksen sidottuisuuspiiriin kuuluvia työntekijöitä on noin 2300 ja postin palveluksessa olevia sanomalehdenjakajia on noin 3700, lautakunta on vertaamalla työehtosopimuksen sidottuisuuspiiriin kuuluvien työntekijöiden määrää (2300) alan kokonaistyöntekijämäärään (6000) päätynyt siihen, että Viestintäalan Keskusliitto ry:n ja Viestintäalan ammattiliitto ry:n välistä työehtosopimusta ei voida pitää yleissitovana. Esitettyjen lukujen perusteella vahvistamislautakunnan ratkaisua on pidettävä oikeana.

Viestintäalan Keskusliitto ry ei ole esittänyt valituksessaan muitakaan seikkoja, joiden perusteella sen ja Viestintäalan ammattiliitto ry:n välisen sanomalehden jakajia koskevan työehtosopimuksen edustavuutta ja yleissitovuutta tulisi arvioida toisin kuin vahvistamislautakunnan päätöksessä. Näin ollen perusteita valituksen hyväksymiselle ei ole.

Päätöslauselma

Työtuomioistuin hylkää valituksen.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Saloheimo, Kröger, Virtanen ja Lehto jäseninä. Esittelijä on ollut Laurila.

Päätös on yksimielinen.