Labour Court dismisses appeal; broader collective agreement prevails over narrower one for same work scope.

Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunta oli päätöksellään katsonut, että Suoramainonnan ja kaupunkilehtien erillisjakelun yhdistys ry:n ja Suomen Mainosjakajien Etujärjestö ry:n välisen osoitteettomien lähetysten erillisjakelua koskevaa työehtosopimusta ei voida pitää yleissitovana.

Hylätty Suoramainonnan ja kaupunkilehtien erillisjakelun yhdistys ry:n valitus, jossa oli vaadittu vahvistamislautakunnan päätöksen kumoamista.

TYÖTUOMIOISTUIN PÄÄTÖS Nro 126

VALITTAJA

Suoramainonnan ja kaupunkilehtien erillisjakelun yhdistys ry

PÄÄTÖS, JOSTA VALITETAAN

Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunnan 4.3.2010 antama päätös nro 1/2010, jonka mukaan osoitteettomien lähetysten erillisjakelun koskeva työehtosopimus ei ole yleissitova.

VAHVISTAMISLAUTAKUNNAN RATKAISU

Osoitteettomien lähetysten erillisjakelua koskeva työehtosopimus on valtakunnallinen. Sopimusta sovelletaan sopimuksen soveltamisalamääräyksen mukaan osoitteettomien lähetysten erillisjakelua harjoittavien yritysten jakelua suorittavien työntekijöiden työsuhteisiin. Jakelua suorittavilla työntekijöillä tarkoitetaan sekä päätyökseen jakelutyötä tekeviä ammattijakajia että vapaa-aikanaan tai lisätyönä jakelutyötä tekeviä kotipiirijakajia.

Suoramainonnan ja kaupunkilehtien erillisjakelun yhdistys on ilmoittanut, että sen jäsenyritysten palveluksessa on 10.936 tämän työehtosopimuksen soveltamispiirissä olevaa työntekijää. Suomen Mainosjakajien Etujärjestö on ilmoittanut, että 303 sen jäsentä työskentelee työehtosopimuksen soveltamisalalla.

Koska osoitteettomien lähetysten erillisjakelua koskevan työehtosopimuksen soveltamisalalla työskentelevien työtekijöiden kokonaismäärä ei ole selvitettävissä käytettävissä olevista tilastoista, voidaan alalla toimivien elinkeinonharjoittajien arviota alalla työskentelevistä pitää suuntaa antavana. Tämän mukaisesti alalla työskentelee vuositasolla vähintään 15 000 jakajaa.

Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ry ja Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry ovat solmineet viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen. Sopimusta sovelletaan muun muassa osoitteettomien lähetysten erillisjakeluun. Tämän työehtosopimuksen soveltamisalalla työskentelevien työntekijöiden kokonaismäärä on noin 26.000, joista noin 23.700 kuuluu sopimuksen normaalisitovuuden piiriin. Sopimus on vahvistettu yleissitovaksi vahvistamislautakunnan 11.9.2008 antamalla päätöksellä 19 / 2009. Työtuomioistuin on hylännyt päätöksestä tehdyn valituksen päätöksellään TT:2009-62.

Ottaen huomioon, että osoitteettomien lähetysten erillisjakelua koskevan työehtosopimuksen soveltamisalalla on solmittu myös edellä mainittu posti- ja logistiikka-alan työehtosopimus, joka on soveltamisalaltaan laajempi ja joka on vahvistettu yleissitovaksi, ei osoitteettomien lähetysten erillisjakelua koskevaa työehtosopimusta näin ollen voida pitää työsopimuslain 2 luvun 7 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla soveltamisalallaan edustavana.

Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamisesta annetun lain 1 §:n nojalla työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunta vahvistaa, että osoitteettomien lähetysten erillisjakelua koskeva työehtosopimus ei ole soveltamisalallaan työsopimuslain 2 luvun 7 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla edustava eikä siten yleissitova.

VALITUS

Suoramainonnan ja kaupunkilehtien erillisjakelun yhdistys ry on vaatinut, että työtuomioistuin kumoaa työehtosopimuksen vahvistamislautakunnan päätöksen ja vahvistaa, että Suoramainonnan ja kaupunkilehtien erillisjakelun yhdistys ry:n ja Suomen Mainosjakajien Etujärjestö ry:n välinen osoitteettomien lähetysten erillisjakelua koskeva työehtosopimus on yleissitova soveltamisalallaan.

Lautakunnan päätös perustuu siihen, ettei työehtosopimus ole soveltamisalallaan työsopimuslain 2 luvun 7 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla edustava eikä siten yleissitova. Päätöstä on perusteltu erityisesti sillä, että Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ry ja Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry ovat työehtosopimuksen soveltamisalalla solmineet viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen, joka on soveltamisalaltaan laajempi ja joka on vahvistettu yleissitovaksi.

Osoitteettomien lähetysten erillisjakelualaa on pidettävä omana, erillisenä toimialanaan. Osoitteettomien lähetysten erillisjakelulla tarkoitetaan painotuotteiden kuten lehtien, mainoksien, katalogien ja viranomaistiedotteiden toimittamista valituille kuluttajakohderyhmille kotitalouksiin, paikallisesti tai valtakunnallisesti, esimerkiksi jakoaluetasolla itsenäisenä erillisenä jakona. Osoitteettomien lähetysten erillisjakelu on erotettava sellaisesta osoitteettomasta jakelusta, joka tapahtuu postinjakelun tai sanomalehtien varhaisjakelun yhteydessä. Esimerkiksi sanomalehden välissä jaettavien mainosten jakelu ei ole osoitteettomien lähetysten erillisjakelua. Osoitteettomien lähetysten erillisjakeluna ei pidetä myöskään postinjakelun yhteydessä suoritettavaa osoitteetonta jakelua. Osoitteettomien lähetysten erillisjakelusta on erotettava myös osoitteellinen suoramarkkinointi, jota Suomessa harjoittaa vain määräävässä markkina-asemassa oleva Itella Oyj.

Viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen avulla TIKLI ry:n jäsenyritys Itella Oyj on hinnoitellut sen kanssa kilpailevan toimialan, erillisjakelualan. Tarkoituksensa on estää kilpailu Itella Oyj:n postipalveluihin liittyvän jakelun kanssa.

Erillisjakelualan työehtosopimus on erillisjakelualalla edustavin työehtosopimus. TIKLI ry:llä ja PAU ry:llä ei ole erillisjakelualalla sellaista edustavuutta, että ne tosiasiassa voisivat määritellä erillisjakelualan työehtoja työehtosopimuksin. Työsopimuslain 2 luvun 7 §:n mukaisena yleissitovana työehtosopimuksena tulisi ensisijaisesti pitää erillisjakelualan työehtosopimusta, joka koskee nimenomaan erillisjakelualalla tehtävää työtä. Viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimusta sovelletaan tosiasiassa vain postipalveluiden yhteydessä tehtävään jakeluun.

Erillisjakelualalla toimivat yritykset tarjoavat asiakkailleen paikallislehtien ja muiden osoitteettomien lähetysten jakelupalvelua vain kaksi kertaa viikossa. Ne tarjoavat osa-aikaista työtä pääasiassa opiskelijoille ja muille normaalin työelämän ulkopuolella oleville henkilöille. Niiden palveluksessa on opiskelijoiden lisäksi runsaasti eläkeläisiä, maahanmuuttajia ja muita lisäansioiden tarpeessa olevia.

Viestinvälitys- ja logistiikka-alantyöehtosopimuksen takana oleva Itella Oyj puolestaan tarjoaa asiakkailleen postipalveluita ja laajan skaalan postipalveluihin liittyviä palveluita viitenä päivänä viikossa. Itella-konsernin palveluksessa olevat työntekijät ovat perinteisessä, pääasiassa kokopäivätoimisessa työsuhteessa siihen normaalisti liittyvine velvoitteineen ja sitoutumisineen. Työ on järjestetty siten, että työntekijä saapuu tiettyyn työntekopisteeseen, josta hän lähtee suorittamaan jakelutyötä. Itella Oyj:llä on ympäri maata kiinteitä postitoimipaikkoja, joista käsin toimintaa hoidetaan.

Erillisjakelualalla työ on organisoitu siten, että työnantaja toimittaa jaettavan materiaalin työntekijän kotiin, jossa tämä lajittelee materiaalin. Lajittelulle ei ole asetettu muuta aikarajaa kuin että se on tehtävä ennen jakoa. Kukin jakelija valitsee jakelutavan. Tämä voi tapahtua esimerkiksi kävellen, polkupyörällä, mopolla tai autolla. Työntekijällä on vapaus jakopäivinä päättää itse tarkemmin milloin ja miten hän lajittelee, siirtää ja jakaa materiaalin. Työntekijä voi määritellä jakoreitin ja -aikataulun sovitun jakoalueen sisällä. Työntekijät käyttävät myös usein apunaan sijaista tai työparia, mikä ei ole mahdollista postitoiminnassa. Erillisjakelualalla suoritettavalle työlle on siis tyypillistä vähäinen sidonnaisuus ja valvonta sekä työntekijän suuri vapaus työajan ja työntekotavan osalta.

Viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimus rakentuu olettamalle, että jakelualueet ovat huomattavan suuria ja työ kokopäiväistä. Erillisjakelualalla jakelualueet ovat kuitenkin useimmiten pieniä. Jakoalue voi muodostua jopa vain yhdestä kerrostalosta. Kotipiirijakajat, joiden jakelualue on hyvin suppea ja jotka eivät käytä jakelutyöhön omaa autoa, työskentelevät tyypillisesti noin muutaman tunnin viikossa.

Viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksessa on määrätty, että erillisjakelussa työskenteleville työntekijöille tulee maksaa määrätty vähimmäistuntipalkka (takuupalkkajärjestelmä). Tällaisen vähimmäistuntipalkan määrääminen on käytännössä täysin mahdotonta työssä, jossa työntekijällä ei ole työaikaa ja jossa työntekijöille maksetaan jakelupiirin ja jaettavan materiaalin perusteella määräytyvä kappaleperusteinen palkkio. Viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen määräys vähimmäistuntipalkasta ei sovellu erillisjakelualalle. Erillisjakelualalla ei ole käytössä palkkiojärjestelmää, jossa palkka määräytyisi siten kuin viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksessa määrätään. Erillisjakelualan työehtosopimuksen mukaan palkkio määräytyy jaettavan materiaalin painon, kokonaismäärän ja jakelualueen laadun perusteella.

Työneuvoston lausunnossa TN 1419-06 on katsottu, että erillisjakelualalla suoritettava työ on työaikalain soveltamisalan ulkopuolelle jäävää työtä. Työneuvoston kanta puoltaa sitä, että erillisjakeluala on oma, erillinen toimialansa.

Erillisjakelualan työehtosopimus on erillisjakelualalla edustavampi työehtosopimus kuin viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimus. Vahvistamislautakunnan päätöksessä todetaan, että erillisjakelualalla työskentelee vuositasolla vähintään noin 15.000 jakajaa. Valittajayhdistyksen jäsenyritysten palveluksessa on noin 10.900 työehtosopimuksen soveltamispiirissä olevaa työntekijää. Työehtosopimuksen piirissä on siis reilusti yli 50 % erillisjakelualan työntekijöistä.

Viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen soveltamispiirissä työskentelevien työntekijöiden kokonaismäärä on vahvistamislautakunnan mukaan noin 26.000, joista noin 23.700 kuuluu sopimuksen normaalisitovuuden piiriin. Mikäli nämä luvut pitäisivät paikkansa, työskentelisi järjestäytymättömien työnantajien palveluksessa koko viestinvälitys- ja logistiikka-alalla vain noin 2.300 työntekijää. Kun yksin erillisjakelualalla työskentelee lautakunnan arvioin mukaan vuositasolla noin 15.000 henkilöä, ei näihin lukuihin ole voitu laskea mukaan erillisjakelualan järjestäytymättömiä työntekijöitä. Tämäkin viittaa siihen, ettei viestintä- ja logistiikka-alan työehtosopimuksella olisi tarkoitettu sovittavan erillisjakelualan järjestäytymättömien yritysten palveluksessa työskentelevien työehdoista.

TIKLI ry:llä on koko viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen soveltamispiirissä vain kolme jäsenyritystä (Itella Oyj, Itella Logistics Oy ja SHW Logistiikka Oy), jotka eivät valittajan tietojen mukaan käytännössä toimi erillisjakelualalla. Myöskään PAU ry ei aidosti edusta erillisjakelualalla työskenteleviä työntekijöitä. Käytännössä viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimus on siis yhden konsernin sisäinen työehtosopimus, joka on laadittu yksinomaan Itella-konsernin tuotantoprosessien ja sen henkilöstön näkökulmasta.

Erillisjakelualalla toimii kaikkiaan noin 60 yritystä, joista 52 kuuluu Janton-viestintäkonsernin jakeluryhmään. Lisäksi alalla toimii joukko yhdistyksiä, joiden varainhankinta osaltaan perustuu mainosten ja kaupunkilehtien jakamiseen. Itella Oyj kilpailee Janton-viestintäkonsernin jakeluryhmän kanssa mainosten ja kaupunkilehtien jakelusta markkinoilla.

Kilpailun rajoittamisesta annetun lain 2 §:n mukaan lakia ei sovelleta sopimuksiin tai järjestelyihin, jotka koskevat työmarkkinoita. Tällä on pyritty mahdollistamaan normaali työehtosopimustoiminta, jossa osapuolet voivat muodostaa kartelleja työehtosopimustoiminnassa. Tarkoitus ei ole ollut, että yksittäinen yritys käytännössä voisi laatia työehtosopimuksen kilpailevalle toimialalle. Tällainen toiminta toisi yritykselle perusteetonta kilpailuetua muiden kustannuksella ja rajoittaisi epäterveellä tavalla vapaata kilpailua. Viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen mukaisesta palkkioiden määrästä on ollut päättämässä ja palkkioihin on vaikuttanut ainoastaan Itella-konserni.

Viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimus ei vastaa alan kustannusrakennetta eikä alan toimintatapaa muutoinkaan. Tämä kuvaa sitä tosiasiaa, ettei viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimus ole syntynyt aidosti alan lähtökohdista käsin. Se on laadittu ainoastaan kilpailullisista lähtökohdista käsin. Nyt kysymyksessä olevassa työehtosopimuksessa on ollut lähtökohtana erillisjakelualan aito kustannusrakenne.

Edellä mainitun kaltaisissa olosuhteissa solmitulle työehtosopimukselle ei tulisi antaa etusijaa pelkästään sen perusteella, että kyseisen työehtosopimuksen soveltamisala on laajempi. Jos näin menetellään, avataan ovi sille mahdollisuudelle, että työehtosopimuksiin lisätään uusia toimialoja pelkästään "ilmoitusasiana" esimerkiksi kilpailun rajoittamistarkoituksessa.

ASIAN KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

LAUSUNNOT

Työehtosopimuksen vahvistamislautakunta

Valituksenalainen päätös perustuu siihen, että työehtosopimuksen soveltamisalalla on tehty myös Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ry:n ja Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:n välinen viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimus, joka on vahvistettu yleissitovaksi ja joka on soveltamisalaltaan laajempi kuin osoitteettomien lähetysten erillisjakelua koskeva työehtosopimus.

Osoitteettomien lähetysten erillisjakelua koskevan työehtosopimuksen ja viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen soveltamisalat ovat päällekkäiset osoitteettomien lähetysten erillisjakelun osalta. Viestinvälitys-ja logistiikka-alan työehtosopimuksen soveltamisala määräytyy sen palkkaliitteiden mukaan, ja työehtosopimus sisältää osoitteettomien lähetysten erillisjakelua koskevan liitteen.

Työehtosopimuksen yleissitovuutta ratkaistaessa työehtosopimuksen soveltamisalaa arvioidaan yhtenä kokonaisuutena. Työehtosopimusta ei voida vahvistaa yleissitovaksi tai yleissitovuutta vailla olevaksi vain joidenkin sen soveltamisalaan kuuluvien toimialojen osalta.

Koska tietyllä alalla voi olla enintään yksi työsopimuslaissa tarkoitetulla tavalla edustava ja yleissitova työehtosopimus, työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistaminen edellyttää valintaa soveltamisalaltaan päällekkäisen työehtosopimusten välillä. Valinnassa korostuu työehtosopimuksen asema työntekijöiden vähimmäisehtojen turvaajana. Viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimus turvaa työntekijöiden vähimmäisehtoja laajemmin kuin osoitteettomien lähetysten erillisjakelua koskeva työehtosopimus.

Valituksessa ei ole esitetty perusteita, joiden nojalla päätöstä tulisi muuttaa. Vahvistamislautakunta esittää valituksen hylkäämistä.

Valittaja

Valittaja on antanut vahvistamislautakunnan lausunnon johdosta selityksen.

Lautakunnan edustama kanta tarkoittaa käytännössä sitä, että työehtosopimukseen voidaan sisällyttää sellaisia toimialoja, joilla työehtosopimuksen osapuolet eivät lainkaan toimi. Tässä tapauksessa se tarkoittaa, että osoitteettomien lähetysten erillisjakelualalla toimivien yritysten työehdoista päättävät tahot, jotka eivät käytännössä toimi kyseisellä toimialalla. Tässä tapauksessa alan toimiehdoista "sopii" erityisjakelualalla toimivien yritysten kanssa kilpaileva Itella-konserni. Tällainen työehtosopimuksen käyttäminen kilpailutarkoituksessa ei voi olla lain tarkoituksen mukaista.

Lautakunta perustelee työehtosopimuksen valintaa myös sillä, että postitoimintaa koskeva viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimus turvaisi työntekijöiden vähimmäistyöehtoja laajemmin kuin osoitteettomien lähetysten erillisjakelua koskeva työehtosopimus. Myöskään tällainen tulkinta ei perustu lakiin, eikä siihen ole saatavissa tukea myöskään lain esitöistä. Yleissitovuutta arvioitaessa ei voida lähtökohdaksi ottaa työehtosopimusten palkkatasoja tai muita etuja, vaan ratkaisevaa tulee olla työehtosopimusten edustavuus. Nyt kysymyksessä olevalla toimialalla Suoramainonnan ja kaupunkilehtien erillisjakelua yhdistys ry:n jäsenyritysten palveluksessa on enemmistö sen soveltamisalalla työskentelevistä työntekijöistä. Yhdistyksen tiedossa ei ole yhtäkään TIKLI ry:n jäsenyritystä, joka toimii osoitteettomien lähetysten erityisjakelussa.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Keskeistä valitusasian ratkaisemisessa on, pidetäänkö osoitteettomien lähetysten erillisjakelua omana toimialanaan, kun otetaan huomioon jakelualalle solmitut työehtosopimukset ja niiden edustavuuden arvioimiseksi laissa säädetyt perusteet.

Viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimus on lainvoimaisesti vahvistettu noudatettavaksi yleissitovana koko soveltamisalallaan, johon työehtosopimuksen mukaan kuuluu myös osoitteettomien lähetysten erillisjakelu. Ratkaisussaan TT 2009:62 työtuomioistuin on hylännyt valituksen, jonka mukaan työehtosopimusta ei voitaisi vahvistaa yleissitovaksi mainitun erillisjakelutyön osalta. Valitus oli tehty pitkälti samoin perustein kuin muutoksenhaku nyt käsiteltävässä asiassa. Siten muutoksenhakija toistaa tässä asiassa ajatuksen, jonka mukaan viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen osapuolet eivät olisi olleet edustavia tekemään erillisjakelutehtäviä koskevaa sopimusta. Tämä on kuitenkin näkökohta, johon on jo otettu kantaa ja joka vaikuttaa viimeksi mainitun, ei nyt käsiteltävän työehtosopimuksen edustavuuden arviointiin.

Lausuntoasiassa TT 2010:116 tekemässään ratkaisussa työtuomioistuin on edelleen katsonut, että viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimusta oli sovellettava Janton-konserniin kuuluvan yrityksen palveluksessa oleviin osoitteettomien kaupunkilehtien ja mainosten jakelijoihin. Jakelutyön laatu siihen liittyvine erityispiirteineen on toisin sanoen arvioitu sellaiseksi, että työ kuuluu viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen alaisuuteen. Lausuntoa pyytäneessä käräjäoikeudessa oli jutun vastaajana yritys, joka kanteen kiistäessään oli esittänyt pitkälti samat perusteet kuin valittaja työtuomioistuimessa vireillä olevassa asiassa.

Osoitteettomien lähetysten erillisjakelua varten on nyt tehty oma työehtosopimus, jonka yleissitovuuden vahvistamisesta tässä asiassa on kysymys. Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunta on vakiintuneen käytännön mukaisesti katsonut, ettei samalla alalla voi olla noudatettavana kahta yleissitovaksi vahvistettua työehtosopimusta. Tämän vuoksi soveltamisalaltaan laajempi ja siten edustavampi viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimus on valittu sopimukseksi, joka jää noudatettavaksi yleissitovana. Työtuomioistuimen mielestä tässä asiassa ei ole aihetta poiketa edellä mainitusta vakiintuneesta käytännöstä eikä osoitteettomien lähetysten erillisjakelua koskevissa, jo tehdyissä ratkaisuissa omaksutuista kannanotoista.

Toisin kuin valituksessa on väitetty, työehtosopimusten edustavuutta ei ole arvioitu sopimusten mukaisen palkkatason tai muiden etujen perusteella.

Valituksessa esitettyjä kilpailuoikeudellisia näkökohtia ei voida lähtökohtaisesti ottaa huomioon työehtosopimuksen yleissitovuutta arvioitaessa, sillä kilpailun rajoittamisesta annettua lakia ei lain 2 §:n mukaan sovelleta sopimuksiin tai järjestelyihin, jotka koskevat työmarkkinoita.

Edellä esitetyistä syistä työtuomioistuin katsoo, että osoitteettomien lähetysten erillisjakelua koskeva valtakunnallinen työehtosopimus ei ole soveltamisalallaan työsopimuslain 2 luvun 7 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla edustava eikä siten yleissitova. Valituksen hyväksymiselle ei siten ole perustetta.

Päätöslauselma

Valitus hylätään.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana ja Pärnänen, Kröger, Sutela ja Vuorio jäseninä. Esittelijä on ollut Engblom.

Päätös on yksimielinen.