Union rep elected for threatening strike and overtime ban violated peace obligation; union fined and ordered to pay costs.

Ammattiosaston puheenjohtaja oli lähettänyt yhtiön toimitusjohtajalle viestin, jossa ilmoitettiin ammattiosaston toteuttavan työpaikalla mielenilmauksen viestissä kerrottuina päivinä. Tuomiosta ilmenevin perustein ilmoitus tulkittu uhkaukseksi laittomasta työtaistelutoimenpiteestä.

Kysymys myös siitä, oliko samalla viestillä saatettu työpaikalla voimaan ylityökielto.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 110

KANTAJA

Teknologiateollisuus ry

VASTAAJA

Metallityöväen Liitto ry

KUULTAVA

Vaasan Strömbergin tehtaan Työväen Ammattiosasto ry

ASIA

Työrauhavelvollisuuden rikkominen

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 16.8.2010

Pääkäsittely 7.9.2010

KANNE

Vaatimukset

Teknologiateollisuus ry on vaatinut, että työtuomioistuin:

tuomitsee Vaasan Strömbergin tehtaan Työväen Ammattiosasto ry:n työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisen työrauhavelvollisuutensa rikkomisesta hyvityssakkoon, ja

velvoittaa ammattiosaston korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen 30 päivän kuluttua työtuomioistuimen tuomion antamisesta lukien.

Perusteet

ABB Oy:n Vaasan tehtaan työntekijät ovat 7.6.2010 aloittaneet ylityökiellon, jonka on ilmoitettu jatkuvan toistaiseksi. He ovat lisäksi 7.6.2010 antamallaan ilmoituksella uhanneet aloittaa 21.6.2010 klo 12.00 lakon, joka jatkuisi 23.6.2010 klo 6.30 saakka. Työtaistelutoimenpiteet koskivat kaikkia työntekijöitä.

Ammattiosaston työjaosto ja ABB Oy:n Vaasan yksiköiden pääluottamusmiehet ovat 7.6.2010 pitämässään kokouksessa päättäneet edellä sanotuista työtaistelutoimenpiteistä ja ilmoittaneet päätöksestään myöhemmin samana päivänä kirjallisesti yhtiön toimitusjohtajalle. Ammattiosasto on rikkonut työrauhavelvollisuuttaan.

Työtaistelutoimenpiteiden syyksi on ilmoitettu muun ohella yhtiön henkilöstöpolitiikka, irtisanomiset, joiden väitetään kohdistuneen ammattiyhdistysaktiiveihin, henkilöstön vähentäminen muutoin sekä palkkausneuvottelujen saneleva henki. Edelleen työntekijät ovat vaatineet, että huollot ja korjaukset teetetään ensisijaisesti yhtiön omalla henkilöstöllä. Työtaistelutoimenpiteet kohdistuvat siten työehtosopimuksen 7-9 §:ien paikkamääräyksiin, työehtosopimuksen 29 §:n ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskeviin määräyksiin sekä työehtosopimuksen osana sovellettavan yleissopimuksen työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen.

Työntekijät ovat yhtiön toimitusjohtajalle 7.6.2010 lähettämällään viestillä tarkoittaneet uhata nimenomaan lakolla ja ylityökiellolla. Tämä on ilmennyt ilmoituksen sanamuodon lisäksi työnantajan ja pääluottamusmiehen välisiin keskusteluihin myöhemmin samana päivänä. Vastaavasti pääluottamusmiesten ja johdon välillä 8.6. ja 9.6. käydyissä keskusteluissa ei millään tavoin tullut ilmi, ettei työnantajan käsitys lakolla uhkaamisesta pitäisi paikkaansa. Samoin pääluottamusmiehet eivät väittäneet, ettei, 8.6. sanomalehti Pohjalaisessa julkaistu, lakonuhkaa koskenut artikkeli pitäisi paikkaansa.

Torstain 10.6.2010 kuluessa työnantajalle alkoi kantautua viestejä siitä, että työntekijät eivät enää suunnittelisi lakkoa 21.6.2010. Lakonuhan peruuntumisesta huolimatta työntekijät uhkasivat edelleen joukkoluonteisella painostustoimenpiteellä, vaikkei sen tarkempaa toteuttamistapaa siinä vaiheessa ilmoitettu.

Motors -liiketoimintayksikössä työnjohto oli harkinnut työntekijöiden pyytämistä ylitöihin viikonloppuna 12.-13.6. Ennen kuin työnjohto ehtii kysyä asiasta yksittäisiltä työntekijöiltä, saivat he tiedon ammattiosaston ylityökieltopäätöksestä. Tämän johdosta Motors -yksikön tuotantopäällikkö keskusteli 8.6. yksikön pääluottamusmiehen kanssa. Tuotantopäällikkö ymmärsi käydyn keskustelun siten, että ylityökiellon vuoksi ainoastaan hätätyönä pidettävä ylityö on mahdollista. Kuitenkin 9.6. pääluottamusmies ilmoitti ylityön tekemisen olevan mahdollista.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Metallityöväen Liitto ry on kiistänyt kanteen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Työntekijät eivät ole 7.6.2010 aloittaneet toistaiseksi jatkuvaa ylityökieltoa eivätkä ole uhanneet aloittaa 21.6.2010 lakkoa.

Ammattiosaston työjaosto ja ABB Oy:n Vaasan yksiköiden pääluottamusmiehet ovat 7.6.2010 pitäneet kokouksen. Kokouksen jälkeen toimitusjohtajalle on lähetetty kanteessa kerrottu sähköpostiviesti. Sähköpostiviestissä on mainittu, että kokouksessa on päätetty suorittaa mielenilmaus työpaikalla alkaen maanantaina 21.6. kello 12 ja päättyen keskiviikkona 23.6. kello 6.30. Päätöstä siitä, että kyseessä olisi työnseisaus, ei ole tehty.

Vaikka toimitusjohtajalle lähetetyssä kirjeessä mainitaan siitä, että työjaosto ja pääluottamusmiehet samalla kehottaisivat työntekijöitä pidättymään jatkuvasta ylityöstä toistaiseksi, tällaista kehotusta ei ole työntekijöille annettu. Vastaajan ja kuultavan tiedossa ei myöskään ole, että kollektiivisia ylitöistä kieltäytymisiä olisi tapahtunut.

Motors-yksikön tuotantopäällikkö keskusteli 8.6. 2010 yksikön pääluottamusmiehen kanssa, koska yksikön työnjohto oli harkinnut työntekijöiden pyytämistä ylityöhön viikonloppuna 12.-13.6.2010. Pääluottamusmieheltä saadun tiedon mukaan tuotantopäällikkö oli itse tulkinnut toimitusjohtajalle lähetetyn kirjeen sisältöä siten, että ainoastaan hätätyönä pidettävät ylityöt sallittaisiin. Kuitenkin keskustelun yhteydessä kävi ilmi, että tarvittavat ja toiminnan kannalta tarpeelliset ylityöt tehdään, mikäli kukin työntekijä yksilötasolla tähän suostuu. Pääluottamusmiehen kanta oli, että työhön voi viikonloppuna tulla, mikäli halukkuutta ilmenee. Kyseisenä viikonloppuna töissä oli poikkeuksellisen paljon työntekijöitä.

Kirje on lähetetty tiedoksi ammattiosaston toimikunnan jäsenille ja pääluottamusmiehille, mutta sitä ei ole levitetty yksikköjen työntekijöille. Ammattiosastolla ja pääluottamusmiehillä on kyseisessä yhtiössä aina ollut tapana, että mikäli on syntynyt jonkinlainen poikkeustilanne, niin siitä on aina erikseen tiedotettu jäsenille eli työntekijöille ja kyseisessä tiedotteessa on tarvittaessa annettu toimintaohjeet. Tässäkin tapauksessa pääluottamusmiehet ovat 11.6.2010 pidetyn pääluottamusmieskokouksen jälkeen jakaneet työpaikoilla ja työntekijöille tiedotteen, jossa kerrotaan tilanteen työpaikoilla olevan normaali, ja että pääluottamusmiehillä on tapaaminen toimitusjohtajan kanssa maanantaina 14.6.2010.

Edelleen ammattiosaston toimikunta on 16.6.2010 pidetyn kokouksensa jälkeen jakanut työntekijöille tiedotteen, jossa todetaan tilanteen olevan vakaa ja normaali. Tiedotteen mukaan toimintojen kehitystä seurataan kesän yli, ja toimikunta palaa asiaan kokouksessaan 17.8.2010.

ABB Oy:n Vaasan yksiköissä on yhteensä noin 930 työntekijää, jotka kuuluvat kuultavaksi haastettuun ammattiosastoon. Ammattiosastossa on noin 1.700 maksavaa jäsentä.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Ammattiosaston sähköpostikirje 7.6.2010 klo 13.21

2. Uutinen sanomalehti Pohjalaisessa 8.6.2010

3. Pääluottamusmies A:n tiedote 2.6.2010

Vastaajan kirjalliset todisteet

1. Pääluottamusmiesten tiedote 11.6.2010

2. Ammattiosaston toimikunnan tiedote 16.6.2010

Kantajan henkilötodistelu

1. Työsuhdepäällikkö B

2. Tuotantopäällikkö C

Vastaajan henkilötodistelu

1. Pääluottamusmies A

2. Motors -yksikön luottamusmies D

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Erimielisyys

Ammattiosasto on kanteen mukaan esittänyt 7.6.2010 työnantajalle sähköpostitse uhkauksen järjestää työnseisaus 21.-23.6.2010. Vastaaja taas on katsonut, että sähköpostiviestin sanamuoto ”mielenilmaus työpaikalla” on voinut tarkoittaa mitä tahansa mielenilmausta, ei välttämättä työtaistelutoimenpidettä. Lisäksi osapuolet ovat erimielisiä siitä, onko ammattiosasto samassa viestissä asettanut työpaikalle ylityökiellon, vai onko se antanut muunlaisen ylityökäytäntöjä koskevan ilmoituksen.

Asiassa esitetty selvitys

Todistajina kuultujen työsuhdepäällikkö B:n ja tuotantopäällikkö C:n kertomuksista on ilmennyt, että työnantajan edustajat olivat mieltäneet ammattiosaston uhkaavan työnantajaa lakolla. He olivat myös saaneet sen käsityksen, että ammattiosasto oli asettanut ylityökiellon.

B oli saanut esimieheltään tiedon sähköpostiviestistä pian sen tultua 7.6.2010. Hän oli heti soittanut pääluottamusmies A:lle ja kysynyt, aikovatko työntekijät ryhtyä ulosmarssiin ja ylityökieltoon. A oli vastannut tiedon valitettavasti pitävän paikkansa palkkaukseen liittyvistä ja muista työntekijöiden kokemista epäkohdista johtuen. Seuraavina päivinä henkilöstön edustajien kanssa käydyt keskustelut eivät olleet muuttaneet B:n tilanteesta saamaa kuvaa. Vasta torstaina 10.6.2010 B kuuli ensimmäisen kerran, että kyseessä ei olisikaan työtaistelu vaan jokin muu, luonteeltaan täsmentymätön mielenilmaus. B:n kokemuksen mukaan työtaistelut ovat tehtaalla yleensä olleet lakkoja tai jarrutuksia sekä näihin liittyviä ylityökieltoja.

C:n tiedot perustuivat kantajan todisteena 4 olevaan, sanomalehti Pohjalaisessa 8.6.2010 olleeseen uutiseen tehtaalla järjestettävästä ulosmarssista sekä edellä mainittuun sähköpostiviestiin, josta hän sai tiedon 8.6.2010 työpaikalle saavuttuaan. C oli saanut viestin eräältä työnjohtajalta. C:n käsityksen mukaan viestiä jaettiin tehtaalla.

Tuolla viikolla ei ollut tiedossa ylityötarvetta, mutta viikonloppuna oli eräs työ, joka olisi pitänyt teettää säännöllisen työajan ulkopuolella. C oli saanut sähköpostiviestistä sen käsityksen, että ylityökielto oli voimassa. Tämän vuoksi hän oli välittömästi 8.6.2010 kääntynyt pääluottamusmies D:n puoleen, selostanut asiaa ja kysynyt, voidaanko työ hänen mielestään teettää hätätyönä. D jäi miettimään asiaa. Seuraavana aamuna D ilmoitti, että työ voidaan tehdä. C:n ja D:n välisessä keskustelussa 8.6.2010 ei käynyt ilmi, että ylityökielto ei olisi voimassa.

C kertoi, että normaalisti ylitöistä ei neuvotella pääluottamusmiehen kanssa, koska ainoastaan hätätyön teettäminen edellyttää tätä. Ylitöistä sovitaan suoraan asianomaisten työntekijöiden kanssa.

A ja D ovat kertomuksissaan korostaneet, että 7.6.2010 pidetyssä pääluottamusmiesten kokouksessa, johon myös ammattiosaston puheenjohtaja oli normaalikäytännön mukaisesti osallistunut, ei ollut tehty päätöstä työtaisteluun ryhtymisestä tai työtaistelu-uhkauksen esittämisestä. Kokouksessa oli päätetty, että ammattiosaston puheenjohtaja lähettää toimitusjohtajalle kirjeen, jossa ilmaistaan halu keskustella kirjeessä selostetuista asioista, tuodaan esiin työntekijöiden huoli eräistä henkilöstöpoliittisista ratkaisuista sekä ilmoitetaan, että yhtiön ylityökäytäntöä halutaan muuttaa. Sähköpostiviestin teksti oli ammattiosaston puheenjohtajan muotoilema. Todistajat eivät tienneet sähköpostiviestiä jaetun työpaikalla.

Ylityöasia ei A:n ja D:n mukaan tarkoittanut kategorista ylityökieltoa. Ylityökäytäntö oli muodostunut sellaiseksi, että työntekijöiltä ei kysytty suostumusta ylityöhön erikseen kutakin kertaa varten, vaan työntekijät määrättiin ylitöihin pidemmäksi aikaa kerrallaan. Tähän käytäntöön haluttiin muutos.

Arviointi ja johtopäätökset

Mielenilmaisulla uhkaaminen

Ammattiosaston puheenjohtaja on 7.6.2010 lähettänyt kantajan todisteena olevan sähköpostiviestin yhtiön toimitusjohtajalle. Päätös kirjeen lähettämisestä on tehty pääluottamusmiesten kokouksessa samana aamuna. Vaikka kokouksessa ei henkilöstön edustajien mukaan ole tehty päätöstä työtaistelu-uhkauksen esittämisestä, asiassa on työtuomioistuimen vakiintuneen käytännön mukaan olennaista se, minkälaisen käsityksen työnantaja on perustellusti saanut toimenpiteen luonteesta. Viestin lähettämisestä on joka tapauksessa päätetty kokouksessa, jonka nimissä tehtyyn ilmoitukseen työnantajalla on ollut aihetta suhtautua vakavasti.

Kirjeessä käytetty sanamuoto ”mielenilmaus työpaikalla” jättää mielenilmauksen toteuttamistavan avoimeksi. Kirjeessä on kuitenkin täsmennetty, että mielenilmaus alkaa maanantaina 21.6.2010 kello 12.00 ja jatkuu keskiviikkoon 23.6.2010 kello 6.30 saakka.

Vastaajapuolelta kuullut henkilöt ovat kertoneet, että mielenilmaisu olisi voitu toteuttaa esimerkiksi kantamalla rintanappeja tai soittamalla radiota kovaa. Työtuomioistuimen mielestä ei ole voitu perustellusti odottaa, että työnantajapuoli ymmärtäisi ammattiosaston viestin tällä tavoin. Näin on siitäkin syystä, että ammattiosasto on viime vuosien aikana useita kertoja tuomittu työtuomioistuimessa hyvityssakkoihin työrauhavelvollisuuden vastaisista työtaistelutoimenpiteistä. Ennen nyt käsiteltävää tapausta on tehtaalla viimeksi ollut laiton työtaistelu toukokuussa 2010, ja vuonna 2009 tällaisia työtaisteluja on ollut kolme.

Todistajankertomuksista on ilmennyt, että työnantajan edustajat ovat tulkinneet uhkauksen tarkoittavan työnseisausta. Oikeudessa kuultujen pääluottamusmiesten kertomukset työnantajan edustajien reaktioista ovat osoittaneet myös henkilöstön edustajien ymmärtäneen, että kirjeen sisältö on tulkittu näin. Mikäli kysymys olisi ollut väärinkäsityksestä, kuten vastaaja on väittänyt, tai siitä, ettei ammattiosaston puheenjohtajan lähettämä kirje ole vastannut pääluottamusmiesten kokouksessa päätettyä, olisi ammattiosaston edustajien tullut oikaista asia välittömästi ja yksiselitteisesti. Sama koskee sanomalehti Pohjalaisessa 8.6.2010 julkaistua uutista ammattiosaston suunnittelemasta ulosmarssista. Mitään virheellisten tietojen oikaisua ei kuitenkaan ole tapahtunut.

Näillä perusteilla työtuomioistuin katsoo, että työnantajalla on ollut perustellut syyt tulkita esitetyn uhkauksen tarkoittavan nimenomaan lakkoa. Jo vakavasti otettavana uhkauksena ilmoitus on siten ollut työehtosopimuslain 8 §:ssä tarkoitettu työtaistelutoimenpide.

Ylityökielto

Ammattiosaston puheenjohtajan sähköpostiviestissä on ilmoitettu ammattiosaston kehottavan työntekijöitä pidättymään jatkuvasta ylityöstä toistaiseksi ja tekemään vain pääluottamusmiehen ja työnantajan kesken sovitut hätätyöt ylityönä.

Viestin lähettämistä seuranneena päivänä tuotantopäällikkö on keskustellut pääluottamusmiehen kanssa mahdollisuudesta teettää viikonloppuna eräitä töitä hätätyönä. Tästä keskustelusta pääluottamusmiehen on täytynyt ymmärtää tuotantopäällikön olevan siinä käsityksessä, että normaalit ylityöt eivät ole mahdollisia.

Työtuomioistuimen mielestä työnantajalla on edellä selostetuista syistä ollut perusteet tulkita kirjeen tarkoittaneen, että muut ylityöt kuin hätätyöt eivät ole mahdollisia. Merkitystä asiassa ei sinänsä ole sillä, oliko ylitöiden tekemiseen tänä ajankohtana tarvetta vai ei. Ylityökielto on siten ollut voimassa, kunnes ammattiosasto on 11.5.2010 antamallaan tiedotteella ilmoittanut tilanteen tehtaalla olevan normaali.

Työehtosopimukseen kohdistuminen

Työtaistelu-uhkauksen ja ylityökiellon perusteeksi on ilmoitettu yhtiön henkilöstöpolitiikka, ay-aktiiveihin kohdistuneet irtisanomiset sekä palkkausneuvottelujen saneleva henki. Lisäksi on vaadittu huoltojen ja korjausten teettämistä ensisijaisesti yhtiön omalla henkilöstöllä. Uhkaus on siten kiellettynä työtaistelutoimenpiteenä kohdistunut työehtosopimuksen 7-9 §:n palkkamääräyksiin, työehtosopimuksen 29 §:n ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskeviin määräyksiin ja työehtosopimuksen osana sovellettavan yleissopimuksen työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen.

Ammattiosaston vastuu

Ammattiosaston puheenjohtaja on luottamusmiesten kokouksen toimeksiannosta kirjoittanut ja lähettänyt yhtiön toimitusjohtajalle sähköpostiviestin laittomasta työtaistelu-uhkauksesta ja ylityökiellosta. Ammattiosasto vastaa edustajiensa menettelystä. Ammattiosasto on siten rikkonut työrauhavelvollisuutensa.

Oikeudenkäyntikulut

Vastaaja on katsonut, että mikäli kanne hyväksytään, kantaja tulisi velvoittaa vastaamaan omista oikeudenkäyntikuluistaan. Vastaaja on perustellut vaatimustaan sillä, että näytön arvioinnissa on ollut kysymys ennen kaikkea kantajan kirjalliseksi todisteeksi nimeämän sähköpostiviestin tulkinnasta. Pääkäsittely ei vastaajan mukaan ole tuonut mitään olennaista uutta selvitystä asiaan, eikä pääkäsittelyn järjestäminen ole ollut välttämätöntä.

Kantajan nimeämä henkilötodistelu on työtuomioistuimen mielestä tuottanut olennaista lisätietoa riidanalaisten tapahtumien kulkuun. Pääkäsittelyn järjestäminen on siten ollut aiheellista, eikä asiassa ole perustetta määrätä kantaja vastaamaan omista kuluistaan. Sen sijaan Vaasan Strömbergin tehtaan Työväen Ammattiosasto ry on työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 2 momentin nojalla jutun hävitessään velvollinen korvaamaan Teknologiateollisuus ry oikeudenkäyntikulut. Oikeudenkäyntikulujen määrä 1.923 euroa on riidaton.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Vaasan Strömbergin tehtaan Työväen Ammattiosasto ry:n maksamaan Teknologiateollisuus ry:lle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 1.200 euroa.

Vaasan Strömbergin tehtaan Työväen Ammattiosasto ry velvoitetaan lisäksi korvaamaan Teknologiateollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut 1.923 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Pärnänen, Rekola Sutela, Lehto ja Suokas jäseninä. Sihteeri on ollut Engblom.

Tuomio on yksimielinen.