Legislator Case Law & Legislation
TT:2010-109 AI generated

Union union dismissed for failing to prevent strike; union ordered to pay damages and court costs.

Case Number TT:2010-109
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Partially Allowed

Legislator summary

AI generated

The Labour Court ruled that the union failed its duty to prevent a strike and ordered it to pay damages and court costs. The union had not taken sufficient steps to stop the strike, which was caused by disputes over working hours and management authority. Consequently, the union was held liable for damages under the Collective Agreements Act and required to reimburse the employer's legal fees.

Legislator headnote

AI generated

Section 8 of the Collective Agreements Act; Section 9 of the Collective Agreements Act; Section 10 of the Collective Agreements Act; Section 33a of the Labour Court Act: A trade union's failure to take necessary measures to prevent or end a strike constitutes a breach of its supervisory duty, resulting in liability for damages and the obligation to pay the other party's court costs.

Keywords

AI generated
trade union supervisory duty strike prevention obligation damages for breach of agreement court costs allocation collective agreements act labour court jurisdiction union liability

Cited Legislation

AI generated
Section 8 of the Collective Agreements Act
Section 9 of the Collective Agreements Act
Section 10 of the Collective Agreements Act
Section 33a of the Labour Court Act
Section 4 of the Act on Interest on Debts
AI generated

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

Työtaistelun syyksi oli ilmoitettu työntekijöiden tyytymättömyys työaikajärjestelyihin sekä yleinen tyytymättömyys työpaikalla. Työtaistelu oli siten kohdistunut työehtosopimuksen työaikamääräyksiin sekä työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen, jonka mukaan työnantajalla on oikeus määrätä työn johtamisesta.

Hankkeilla olevan lakon voitiin kertoelmasta ilmenevin perustein olettaa tulleen luottamusmiehen tietoon jo ennen lakon alkamista. Kun ei ollut esitetty selvitystä siitä, että luottamusmies tai muut ammattiosaston edustajat olisivat ryhtyneet toimenpiteisiin työrauhan säilyttämiseksi tai palauttamiseksi, ammattiosaston katsottu laiminlyöneen valvontavelvollisuutensa.

Kysymys myös oikeudenkäyntikuluvastuun jakautumisesta oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 4 § 1 momentin perusteella.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 109

KANTAJA

Teknologiateollisuus ry

VASTAAJA

Sähköalojen ammattiliitto ry

KUULTAVA

Rauman Sähköalantyöntekijät ry

ASIA

Valvontavelvollisuuden laiminlyöminen

KANNE

Vaatimukset

Teknologiateollisuus ry on vaatinut, että työtuomioistuin:

tuomitsee Rauman sähköalantyöntekijät ry:n työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksiensa laiminlyönnistä hyvityssakkoon,

velvoittaa Rauman sähköalantyöntekijät ry:n korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut, 823 euroa, laillisine korkoineen kuukauden kuluttua tuomioistuimen päätöksen antamisesta.

Perusteet

STX Finland Oy:n Rauman telakalla on ollut lakko, joka alkoi tiistaina 4.5.2010 kello 7.00 ja päättyi keskiviikkona 5.5.2010 kello 7.00. Lakkoon osallistui 66 kuultavan ammattiosaston jäseniä.

Lakon taustalla olivat työnantajan ja työntekijöiden välillä vallinneet erimielisyydet työaikoihin ja muun muassa vappuaaton työaikajärjestelyihin liittyen.

Metallityöntekijöiden pääluottamusmies ilmoitti maanantaina 3.5.2010 iltapäivällä sähköpostitse työnantajan edustajille kokoonpanotelakan työntekijöiden työtaistelusta. Työtaistelun syyksi hän ilmoitti työntekijöiden tyytymättömyyden työaikajärjestelyihin sekä yleisen tyytymättömyyden työpaikalla.

Vaatimus työehtosopimuksen vastaisen työtaistelun lopettamiseksi esitettiin sähköalan työntekijöiden luottamusmiehelle kirjallisesti 4.5.2010 kello 7.40.

Lakon johdosta menetettiin 528 työtuntia. Lakosta aiheutui noin 26.400 euron suuruiset vahingot.

Lakolla pyrittiin painostamaan työnantajaa työehtosopimusmääräyksien vastaisesti suostumaan työntekijäpuolen mielen mukaisiin ratkaisuihin asiassa, joka kuuluu työnantajan työnjohto-oikeuden piiriin.

Työtaistelu on kohdistunut voimassa olevan työehtosopimuksen työaikamääräyksiin sekä työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen, jonka mukaan työnantajalla on oikeus määrätä työn johtamisesta.

Rauman sähköalantyöntekijät ry tai sen edustajat eivät ole ryhtyneet riittäviin toimenpiteisiin lakon estämiseksi tai lakon päättämiseksi ja työrauhan palauttamiseksi.

Oikeudenkäyntikulut

Vastaaja ja kuultava ovat myöntäneet kanteen oikeaksi pääasian osalta. Koska hyvityssakko työehtosopimuslain 9 §:n mukaisesti tuomitaan vahingonkorvauksen asemesta ja kyse on työehtosopimuksen rikkomisesta seuraavasta sanktiosta, kantajalla on ollut oikeus saattaa hyvityssakon oikea määrä työtuomioistuimen arvioitavaksi. Kyseessä ei siten ole tarpeeton oikeudenkäynti.

Asian selvittäminen on vaatinut saman työmäärän kuin lakkohaasteissa yleensäkin. Työtaistelun tapahtumatiedot ja muut asiaan liittyvät faktat on jouduttu selvittämään.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Sähköalojen ammattiliitto ry ja Rauman sähköalantyöntekijät ry ovat myöntäneet kanteen oikeaksi pääasian osalta.

Oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuuden osalta vastaaja ja kuultava ovat kuitenkin vaatineet, että työtuomioistuin:

velvoittaa Teknologiateollisuus ry:n korvaamaan vastaajan ja kuultavan yhteiset oikeudenkäyntikulut 510 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomitsemispäivästä,

ei ainakaan velvoita vastaajaa ja kuultavaa korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikuluja asiassa ja

että viimesijaisesti vastaajan ja kuultavan korvattaviksi kohtuullisiksi oikeudenkäyntikuluiksi katsotaan 381,50 euroa.

Perusteet

Pääasia

Haastehakemuksessa kerrottu tapahtumainkulku pitää paikkansa.

Hyvityssakon määrä

Hyvityssakon määrää harkittaessa on otettava huomioon, että kanteessa on vaadittu Rauman sähköalantyöntekijät ry:n tuomitsemista hyvityssakkoon vain valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä mutta ei työrauhavelvollisuuden rikkomisesta.

Hyvityssakon määrää alentavina seikkoina on otettava huomioon, että ammattiosasto ei ole tehnyt päätöstä lakkoon ryhtymisestä eikä osallistunut sen toimeenpanemiseen, että ammattiosaston luottamusmiehet tai toimihenkilöt eivät ole osallistuneet lakkoon, että sähköalantyöntekijöiden luottamusmies on ilmoittanut työntekijöille lakon olevan työrauhavelvollisuuden vastainen ja että lakko on kestänyt vain lyhyen ajan.

Rauman sähköalantyöntekijät ry:llä on noin 547 maksavaa jäsentä, joista vain noin 70 työskentelee kyseessä olevalla työpaikalla, mikä sekin on otettava huomioon hyvityssakon määrää harkittaessa.

Oikeudenkäyntikulut

Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 4 §:n 1 momentin mukaan, jos voittanut asianosainen on aloittanut oikeudenkäynnin ilman, että vastapuoli on antanut siihen aihetta, taikka muutoin tahallisesti tai huolimattomuudesta aiheuttanut tarpeettoman oikeudenkäynnin, hän on velvollinen korvaamaan vastapuolensa oikeudenkäyntikulut, jollei asiassa ilmenneisiin seikkoihin nähden ole aihetta määrätä, että kumpikin asianosainen saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Mainitussa lainkohdassa tarkoitetusta tarpeettomasta oikeudenkäynnistä voidaan puhua silloin, kun voidaan osoittaa, että tuomiossa määrättyyn lopputulokseen olisi päädytty ilman oikeudenkäyntiäkin. Teknologiateollisuus ry ei ole varannut Sähköalojen ammattiliitto ry:lle tai Rauman sähköalantyöntekijät ry:lle tilaisuutta sopia hyvityssakon määrästä, vaan se on vaatinut hyvityssakon maksamista ensimmäisen kerran vasta haasteella.

Lakko on päättynyt jo yli kaksi viikkoa ennen kanteen nostamista. Kantajalla ei siten ole ollut työrauhan turvaamiseen liittyvää tai muutakaan syytä nostaa kanne pyrkimättä neuvottelemaan sovinnosta.

Myös oikeudenkäyntikulujen määrä kiistetään. Kantaja on nostanut samassa asiassa erillisen kanteen Metallityöväen Liitto ry:tä vastaan. Lakkoon on osallistunut noin 260 Metallityöväen Liitto ry:n ja noin 70 Sähköalojen ammattiliitto ry:n työntekijää, joten pääasiallisen aiheen kanteiden nostamiseen on aiheuttanut metallialan työntekijöiden lakko. Sähköalan työntekijöitä koskeva kanne ei ole voinut aiheuttaa paljoakaan lisätyötä kantajan asiamiehelle.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Työntekijöiden pääluottamusmiehen 3.5.2010 klo 14.38 lähettämä sähköpostiviesti

2. Työnantajan vaatimus työehtosopimuksen vastaisen työtaistelun lopettamiseksi

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Työtaistelutoimenpiteet ja niiden kohdistuminen työehtosopimukseen

STX Finland Oy:n Rauman telakalla on järjestetty lakko, joka alkoi tiistaina 4.5.2010 kello 7.00 ja jatkui vuorokauden. Lakkoon osallistuneista työntekijöistä 66 on kuultavan ammattiosaston jäseniä.

Työtaistelun syyksi on ilmoitettu työntekijöiden tyytymättömyys työaikajärjestelyihin sekä yleinen tyytymättömyys työpaikalla. Työtaistelu on siten kohdistunut työehtosopimuksen työaikamääräyksiin sekä työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen, jonka mukaan työnantajalla on oikeus määrätä työn johtamisesta.

Ammattiosaston vastuu

Metallialan pääluottamusmies on ilmoittanut odotettavissa olleesta työtaistelusta työnantajalle jo lakkoa edeltäneenä iltapäivänä. Asian voidaan olettaa tulleen myös sähköalan työntekijöiden luottamusmiehen tietoon jo ennen lakon alkamista. Työnantaja on joka tapauksessa esittänyt luottamusmiehelle vaatimuksen työrauhan palauttamisesta välittömästi lakon alettua, 4.5.2010 kello 7.40.

Asiassa ei ole kuitenkaan esitetty selvitystä siitä, että luottamusmies tai muut ammattiosaston edustajat olisivat ryhtyneet toimenpiteisiin työrauhan säilyttämiseksi tai palauttamiseksi. Ammattiosaston on siten katsottava laiminlyöneen valvontavelvollisuutensa.

Hyvityssakon määrä

Hyvityssakon suuruus on määrätty ottaen huomioon työtaistelutoimenpiteen kesto ja laajuus, ammattiosaston koko ja muut esille tulleet asianhaarat työehtosopimuslain 10 §:n 1 momentissa säädetyin tavoin. Asiassa ei ole ilmennyt seikkoja, jotka antaisivat aiheen valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä tuomittavan hyvityssakon määrän alentamiseen.

Oikeudenkäyntikulut

Vastaaja on kertoelmasta ilmenevillä perusteilla katsonut, että mikäli kanne hyväksytään, kantaja tulisi oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 4 §:n 1 momentin perusteella velvoittaa korvaamaan vastaajan oikeudenkäyntikulut tai ainakin velvoittaa kantaja vastaamaan omista oikeudenkäyntikuluistaan.

Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 4 §:n 1 momentin mukaan jos voittanut asianosainen on aloittanut oikeudenkäynnin ilman, että vastapuoli on antanut siihen aihetta, taikka muutoin tahallisesti tai huolimattomuudesta aiheuttanut tarpeettoman oikeudenkäynnin, hän on velvollinen korvaamaan vastapuolensa oikeudenkäyntikulut, jollei asiassa ilmenneisiin seikkoihin nähden ole aihetta määrätä, että kumpikin asianosainen saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Työehtosopimuksiin liittyvien erimielisyyksien sovinnollista ratkaisua varten on olemassa vakiintunut menettely, työehtosopimusten neuvottelulausekkeisiin perustuva erimielisyyksien selvittelyjärjestys. Työrauharikkomukset tai niistä työehtosopimuslain 9 ja 10 §:n nojalla johtuva hyvityssakkovastuu eivät yleisesti eivätkä teknologiateollisuuden sähköalan työehtosopimuksen 31 §:n mukaan kuulu neuvottelumenettelyn piiriin, eikä niistä muutenkaan säännönmukaisesti neuvotella ennen kanteen nostamista. Mikäli hyvityssakoista joskus on tehty sovintoja, näin on tapahtunut tuomioistuimen aloitteesta oikeudenkäynnin vireillä ollessa.

Kantaja ei näistä syistä ole aiheuttanut tarpeetonta oikeudenkäyntiä, joten vastaajan kuluvaatimus on perusteeton. Sen sijaan Rauman Sähköalantyöntekijät ry on työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 2 momentin nojalla jutun hävitessään velvollinen korvaamaan Teknologiateollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut.

Oikeudenkäyntikulujen määräksi on ilmoitettu 823 euroa. Vastaaja on paljoksunut vaatimusta 381,50 euroa ylittävältä osalta ja viitannut toiseen työrauhakanteeseen, jonka kantaja on nostanut toista ammattiliittoa vastaan samalla työpaikalla samanaikaisesti järjestetyn työnseisauksen johdosta. Jutuilla on kuitenkin myös toisistaan poikkeavia tosiseikastoja, joiden riidattomuudesta tai riidanalaiseksi käymisestä kantajalla ei ole voinut olla etukäteen tietoa. Kantaja on yleisen käytännön mukaisesti ja työtuomioistuimen mielestä hyväksyttävin perustein nostanut asioissa eri kanteet. Työtuomioistuin katsoo, että kantajan tässä asiassa esittämä oikeudenkäyntikuluvaatimus on asian laatu, sen hoitamiseksi tarpeelliset toimenpiteet ja aiheutuneet kustannukset huomioon ottaen määrältään kohtuullinen.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Rauman Sähköalantyöntekijät ry:n maksamaan Teknologiateollisuus ry:lle hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä 1.800 euroa.

Rauman Sähköalantyöntekijät ry velvoitetaan lisäksi korvaamaan Teknologiateollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut 823 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Suviranta, Nyyssölä, Rautiainen, Ahokas ja Forsén jäseninä. Esittelijä on ollut Engblom.

Tuomio on yksimielinen.