Labor court dismissed union claim that employer violated collective agreement by using trustee's help for non-universal pay raise.

Yhtiö oli yksikkönsä luottamusmiehen myötävaikutuksella voinut jakaa työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan määräyksen mukaisen yrityskohtaisen erän yksikön ylemmille toimihenkilöille muutoin kuin prosentuaalisena yleiskorotuksena. Yhtiö ei siten ollut menetellyt allekirjoituspöytäkirjan määräyksen vastaisesti eikä näin ollen ollut rikkonut työehtosopimusta. Kun työehtosopimusta ei ollut rikottu, ei myöskään työnantajayhdistys ollut laiminlyönyt työehtosopimuslain mukaista valvontavelvollisuuttaan.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 98

KANTAJA

Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry

VASTAAJAT

Energiateollisuus ry

Fortum Oyj

ASIA

Työehtosopimuksen tieten rikkominen ynnä muuta

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 16.6.2009

Pääkäsittely 30.9.2009

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisyhdistysten välillä 12.11.2007 allekirjoitetun energiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa on muun ohella seuraavat palkankorotuksia koskevat 3 kohdan määräykset:

3.2 Vuosi 2008

3.2.1 Yrityskohtainen erä 1.3.2008

Ylempien toimihenkilöiden palkkoja korotetaan 1.3.2008 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta 0,9 prosentin suuruisella yrityskohtaisella erällä, joka lasketaan sopimuksen piiriin kuuluvien ylempien toimihenkilöiden kuukausipalkoista.

Yrityskohtainen erä käytetään yritys- tai työpaikkakohtaisesti työpaikalla palkoista päätettäessä noudatettavia menettelytapoja soveltaen. Noudatettavat menettelytavat ja yritys- tai työpaikkakohtaisesti jaettavan erän suuruus todetaan etukäteen paikallisesti työehtosopimuksen piiriin kuuluvien ylempien toimihenkilöiden tai luottamusmiesten kanssa.

Ennen erän jakamista luottamusmiehen kanssa yhdessä todetaan erän suuruus sekä jakoperusteet. Jos luottamusmies on perustellusti eri mieltä erän jakamisesta, jaetaan erä prosentuaalisena yleiskorotuksena.

KANNE

Vaatimukset

Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry on vaatinut, että työtuomioistuin

vahvistaa Fortum Oyj:n toimineen työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 3 kohdan vastaisesti, koska 3 kohdan mukaista paikallista erää ei ole jaettu yhtiön CITS-yksikössä yleiskorotuksena,

tuomitsee Fortum Oyj:n työehtosopimuslain 7 §:n nojalla hyvityssakkoon työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 3 kohdan tietensä rikkomisesta,

tuomitsee Energiateollisuus ry:n työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n nojalla hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä, ja

velvoittaa vastaajat korvaamaan yhteisvastuullisesti Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry:n oikeudenkäyntikulut korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä.

Perusteet

Ylempien toimihenkilöiden osalta neuvoteltiin ensimmäisen kerran 1.2.2008 maaliskuussa 2008 jaettavasta yrityskohtaisesta erästä koskien Fortum OYJ:n yksiköitä Corporate Centre (CC), Corporate Financial Services (CFS), Corporate Support Services (CSS) ja Corporate IT Services (CITS). Paikalla olivat henkilöstöpäälliköt A, B ja C. Henkilöstöä edustivat tilaisuudessa työnantajan muistion mukaan D, E ja F. Etenkin F oli selvittänyt ennen neuvottelua kattavasti edustettaviensa kannan ja lähes kaikki olivat kannattaneet palkankorotuksen jakamista yleiskorotuksena.

Asiassa ei päästy 1.2.2008 ratkaisuun ja vasta neuvotteluiden jälkeen 4.2.2008 työnantaja toimitti tarkennetut tiedot jaettavan erän suuruudesta, siihen liittyvistä henkilömääristä ja eräistä muista palkkatiedoista sähköpostitse. Tämän jälkeen F ilmoitti työnantajalle, että "tietojen kanssa oltiin menossa oikeaan suuntaan", mutta minkäänlaista sopimusta hän ei tuolloin tai myöhemminkään työnantajan kanssa erän jakamisesta työnantajan esittämän mallin mukaisesti tehnyt.

Luottamusmiehet E ja D ilmoittivat 5.2.2008 sähköpostitse luottamusmiesten yhteisenä kantana työnantajalle, että riittämättömäksi katsomansa tiedonsaannin takia paikallista sopimusta ei erän jakamisesta työnantajan esittämällä tavalla heidän edustamissaan yksiköissä synny. Ennen tämän sähköpostin lähettämistä sekä E että D olivat erikseen yhteydessä myös F:ään, joka oli heidän kanssaan samaa mieltä siltä, että palkankorotusta ei jaeta paikallisena eränä, vaan yleiskorotuksena. Yhteinen sähköposti lähetettiin 5.2.2008.

Koska luottamusmiehet näin ollen työehtosopimuksen mukaisesti perustellusti olivat eri mieltä erän jakamisesta, jaettiin erä prosentuaalisena yleiskorotuksena yhtiön Corporate Centre (CC), Corporate Financial Services (CFS) ja Corporate Support Services (CSS) yksiköissä. Näiden osastojen luottamusmiehinä toimivat D ja E. Missään vaiheessa heidän esittämiään perusteluja ei kiistetty työehtosopimuksen vastaisina.

Näin ei sen sijaan toimittu Corporate IT Services (CITS) -yksikössä, vaan siellä palkankorotukset toteutettiin työnantajan esittämän mallin mukaisina merit-korotuksina. Se, millä perusteella työnantaja näin toimi ei ole täysin selvää, sillä F ei ole tehnyt suullista sopimusta paikallisesta erästä työnantajan kanssa 4.2.2008.

Koska työnantaja kuitenkin piti kiinni erän jakamisesta CITS-yksikössä merit-korotuksina, päätti F 13.2.2008 erota luottamusmiestehtävästään. Samalla hän ilmoitti CITS-yksikön ylempien luottamusmiesten valinneen E:n jatkamaan hänen sijallaan. Tässä asemassaan E keskusteli vielä 28.2.2008 C:n kanssa ja samalla E vahvisti 5.2.2008 lähetetyn sähköpostin myös CITS:iä koskevaksi. Tämän keskustelun yhteydessä C väitti E:lle tehneensä F:n kanssa jo 4.2.2008 suullisen sopimuksen merit-jaosta ja hän ilmoitti myös pysyvänsä tässä kannassaan.

Yrityskohtainen erä on 1.3.2008 jälkeen alkavalla palkanmaksukaudella jaettu vastoin työehtosopimuksen määräystä, koska se on jaettu työnantajan esittämän jakoehdotuksen mukaan, vaikka työehtosopimuksen mukainen luottamusmies on ollut asiasta perustellusti eri mieltä. Työehtosopimuksen mukaan erä olisi tällaisessa tapauksessa tullut jakaa yleiskorotuksena, kuten myös yhtiön muissa yksiköissä on toimittu. Asiasta on keskusteltu työehtosopimusneuvotteluissa ainoastaan ylimalkaisesti ja kantajan kannan mukaan osapuolet ovat päätyneet siihen, että palkankorotus voidaan jakaa yleiskorotuksesta poikkeavalla tavalla ainoastaan silloin, jos asiassa päästään sopimukseen. Jos jompikumpi osapuoli asiaa vastustaa ja sopimukseen ei siis päästä, jaetaan erä yleiskorotuksena. Mitään tarkempaa niin sanotusta perustellusta syystä olla eri mieltä erän jakamisesta, ei ole missään vaiheessa keskusteltu tai sovittu.

Asia on myös ollut liittotason neuvotteluissa, mutta se on jäänyt erimieliseksi. Työnantajayhdistys on siten ollut tietoinen siitä, että kyseisen yhdistyksen jäsenyrityksen noudattama menettely on rikkonut työehtosopimuksen paikallisen erän jakamista koskevia määräyksiä. Työnantajayhdistys ei ole ryhtynyt tehokkaisiin toimenpiteisiin työehtosopimuksen määräysten vastaisen menettelyn lopettamiseksi ja asiantilan korjaamiseksi työehtosopimuksen määräyksiä vastaavaksi. Työnantajayhdistyksen olisi tullut valvoa jäsenyritystään riittävästi ja ohjeistaa sitä toimimaan oikein ja työehtosopimuksen mukaisella tavalla.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Energiateollisuus ry ja Fortum Oyj ovat kiistäneet kanteen ja vaatineet sen hylkäämistä sekä Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry:n velvoittamista korvaamaan Energiateollisuus ry:n ja Fortum Oyj:n oikeudenkäyntikulut lain mukaan määräytyvine korkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Fortum Oyj Corporate IT Services:ssä (CITS) korotettiin ylempien toimihenkilöiden palkkoja työehtosopimuksen määräyksen perusteella 1.3.2008 alkaneen palkanmaksukauden alusta 0,9 prosentin suuruisella yrityskohtaisella erällä, joka laskettiin sopimuksen piiriin kuuluneiden ylempien toimihenkilöiden kuukausipalkoista. Yrityskohtainen erä käytettiin työehtosopimuksen tarkoittamalla tavalla työpaikalla palkoista päätettäessä noudatettuja menettelytapoja soveltaen. Menettelytavat sekä jaettavan erän suuruus todettiin etukäteen luottamusmiehen kanssa. Luottamusmies ja työnantaja olivat samaa mieltä erän jakamisesta.

Työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 3.2 kohdan mukaan yrityskohtainen erä käytetään yritys- tai työpaikkakohtaisesti palkoista päätettäessä noudatettavia menettelytapoja soveltaen. Fortum Oyj:n yksiköissä Corporate Centre (CC), Corporate Financial Services (CFS), Corporate Support Services (CSS) ja Corporate IT Services (CITS) on palkankorotusten jako ja kohdentaminen 2000-luvun alusta lukien toteutettu yksiköittäin. Yksiköt ovat palkankorotuksissa menetelleet itsenäisesti ja soveltaneet omia painotuksiaan korotusten kohdentamisessa; kuitenkin siten, että linjaukset ovat perustuneet konsernin yleiseen palkkapolitiikkaan. Fortum Oyj:ssä on edellä mainittujen yksiköiden lisäksi myös Customer Services -yksikkö (CS), jossa sovellettiin samoja menettelyjä kuin edellä on esitetty. Työnantajan edustajat esittivät edellä mainituissa yksiköissä yksiköittäin laskettujen erien jakoperusteiksi työsuoritusta (performance), kehityskykyisyyttä (potential) ja palkkauksellista tasa-arvoisuutta (equality).

Työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 3.2 kohdan mukaan noudatettavat menettelytavat ja työpaikkakohtaisesti jaettavan erän suuruus todetaan etukäteen paikallisesti työehtosopimuksen piiriin kuuluvien ylempien toimihenkilöiden tai luottamusmiesten kanssa. Työnantajan edustajat kutsuivat tammikuussa 2008 edellä mainittujen yksiköiden luottamusmiehet yhteiseen keskustelutilaisuuteen, joka käytiin 1.2.2008. Keskustelussa työnantajan edustajat totesivat edellä mainittujen erien suuruudet ja niiden jakamiseen liittyvät seikat työehtosopimuksen edellyttämässä laajuudessa. Lisäksi työnantaja toimitti luottamusmiehille 4.2.2008 heidän 1.2.2008 tilaisuudessa pyytämänsä palkkatilastoihin liittyvät materiaalit. Neuvottelu 1.2.2008 käytiin yksikkökohtaisesti, vaikka siihen osallistui eri yksiköiden edustajia. Jaettavat erät oli myös laskettu ja ne esiteltiin yksikkökohtaisina. Ne myös maksettiin yksikkökohtaisesti.

Työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 3.2 kohdassa on sovittu, että jos luottamusmies on perustellusti eri mieltä erän jakamisesta, jaetaan erä prosentuaalisena yleiskorotuksena. Tällä sopimusmääräyksellä ei ole tarkoitettu sitä, että luottamusmies voi estää työnantajan esittämän jakoperusteen olemalla ylimalkaisesti eri mieltä ilman asiasyitä. Työehtosopimus ei edellytä, että asiasta sovittaisiin luottamusmiehen kanssa. Työnantaja tekee päätöksen jakamisesta todettuaan menettelytavat luottamusmiehen kanssa. F toimi CITS-yksikön ylempien toimihenkilöiden luottamusmiehenä. F ja työnantaja ovat olleet yhtä mieltä erä jakamisesta ylemmille toimihenkilöille. Asia sovittiin heidän välillään 4.2.2008 ja asiasta tiedotettiin CITS-yksikön johtoryhmän kokouksessa 5.2.2008.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. E:n sähköpostiviesti 5.2.2008

2. C:n sähköpostiviesti 29.2.2008

Vastaajan kirjalliset todisteet

1. Selvitys yrityskohtaisen erän jakamisesta CITS-yksikössä

2. B:n sähköpostiviesti 27.2.2008

Kantajan henkilötodistelu

1. Viestintäpäällikkö F

2. Luottamusmies D

3. Luottamusmies E

4. Itella Oy:n työsuhdelakimies G

5. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry:n asiamies H

6. Toimihenkilöunioni TU ry:n sopimusvastaava I

Vastaajan henkilötodistelu

1. Johtaja J

2. Johtava asiantuntija K

3. Henkilöstöpäällikkö C

4. Henkilöstöpäällikkö B

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Erimielisyys

Energiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa on 0,9 prosentin suuruista yrityskohtaista palkankorotuserää koskeva 3.2.1 kohta. Määräyksen kolmannen kappaleen mukaan ennen erän jakamista luottamusmiehen kanssa yhdessä todetaan erän suuruus sekä jakoperusteet. Jos luottamusmies on perustellusti eri mieltä erän jakamisesta, jaetaan erä prosentuaalisena yleiskorotuksena.

Asianosaisten välillä vallitsee erimielisyys siitä, onko Fortum Oyj menetellyt energiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 3 kohdan vastaisesti, kun yrityskohtaista erää ei ole jaettu yhtiön CITS-yksikössä prosentuaalisena yleiskorotuksena. Vastaajan mukaan yksikön luottamusmiehellä F:llä ei ole ollut perusteltua eriävää kantaa erän jakamisesta ja hänen kanssaan on 4.2.2008 sovittu erän jakamisesta työnantajan esittämällä tavalla. Kantaja on kiistänyt nämä väitteet.

Yrityskohtaisen erän jakaminen työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan mukaan

Energiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksen neuvotteluihin ovat vuoden 2007 kierroksella osallistuneet Itella Oyj:n työsuhdelakimies G ja YTN ry:n asiamies H. Todistajat ovat kertoneet, että yrityskohtaisen erän jakamisesta neuvoteltaessa työnantajapuoli teki aluksi esityksen, jonka mukaan työnantaja voisi jakaa paikallinen erän yksipuolisesti. Neuvottelujen kuluessa päädyttiin kuitenkin sellaiseen malliin, jossa luottamusmies voisi perustellusta syystä torjua työnantajan esityksen, jolloin erä jaettaisiin prosentuaalisena yleiskorotuksena. Työnantaja ei siten voisi vapaasti toteuttaa erän jakamista tahtomallaan tavalla esimerkiksi niin sanottuna merit- eli ansiokorotuksena, vaan "perälautana" on yleiskorotus. Neuvotteluissa ei tarkemmin keskusteltu siitä, mitä tarkoitetaan luottamusmiehen perustellusti eri mieltä olemisella.

Työehtosopimusneuvotteluihin on työnantajapuolelta osallistunut Empower Oy:n johtajana nykyisin toimiva J. Hänen mukaansa yrityskohtaista erää koskevalla määräyksellä jatkettiin vakiintunutta menettelyä, jossa ratkaisevassa asemassa ovat yrityksessä noudatettavat menettelytavat palkoista päätettäessä. Työnantaja toteaa luottamusmiehen kanssa yhdessä erän suuruuden ja jakoperusteet. Perustellusti eri mieltä -käsitteellä haluttiin estää sellainen käytäntö, että luottamusmies pelkällä ilmoituksella voisi saada aikaan erän jakamisen yleiskorotuksena. Jotta luottamusmies voi pätevästi vastustaa työnantajan suunnittelemaa jakoa, hänen pitää esittää eriävälle käsitykselleen jokin vakiintuneeseen jakomenettelyyn liittyvä asiallinen peruste.

Energiateollisuus ry:n johtavana asiantuntijana toimivan ja ylempien toimihenkilöiden työehtosopimusneuvotteluihin osallistuneen K:n mukaan luottamusmiehen olemisesta perustellusti eri mieltä erän jakamisesta ei keskusteltu vuoden 2007 työehtosopimuskierroksella. Määräys oli alun perin syntynyt alan ensimmäistä palkkasopimusta neuvoteltaessa vuoden 2004 lopulla. Vuonna 2005 yrityskohtainen erä oli jaettu ylemmille toimihenkilöille noin 60 prosentissa energia-alan yrityksistä henkilökohtaisina palkankorotuksina ja noin 10 prosentissa yrityksistä erä oli jaettu tasan luottamusmiehen vaatimuksesta. Työnantajan päätöksellä erä oli noin 20 prosentissa yrityksistä erän pienuuden takia jaettu tasan yleiskorotuksena.

Yrityskohtaisen erän jakaminen Fortum Oyj:ssä

Paikallinen neuvottelu 1.2.2008

Fortum Oyj:n CITS- ja CSS-yksiköiden henkilöstöpäällikkönä toimiva C ja yhtiön CFS-yksikön henkilöstöpäällikkönä toimiva B ovat kertoneet samasta 1.2.2008 pidetystä kokouksesta. Heidän mukaansa työnantaja esitti erän jakoperusteiksi toimihenkilön hyvät työsuoritukset, kehityskykyisyyden ja tasa-arvon. Nämä olivat yhtiön vakiintuneen käytännön ja palkkapolitiikan mukaisia perusteita. Luottamusmiehet vastasivat työnantajan tarjoukseen siten, että erä tulisi jakaa yleiskorotuksena. Mitään perusteltua syytä siihen, etteivät työnantajan jakoperusteet voisi olla toteutettavissa, luottamusmiehet eivät esittäneet. Luottamusmiehet pyysivät tilaisuudessa työnantajalta lisätietoja, joista ilmeneisivät kyseisen kohderyhmän henkilöstön ikä, palvelusvuodet yhtiössä ja heidän palkkatasonsa.

F ja E ovat vahvistaneet, että yhtiössä on aikaisemmin maksettu ainakin osa palkankorotuksista ansioperustein jo aikana, jolloin alan ylemmillä toimihenkilöillä ei ollut vielä omaa työehtosopimusta.

Tapahtumat 4.2.2008

F:n, D:n ja E:n mukaan työnantaja toimitti 4.2.2008 sähköpostitse luottamusmiesten pyytämiä lisätietoja yhtiön maksamista palkoista ja korotuksen piiriin kuuluvan henkilöstön määrästä. Työnantaja antoi pyydetyt tiedot taulukkona, josta näkyi yhtiön ylempien toimihenkilöiden palkkajakautuma kolmena pylväänä. Työnantajan antamat tiedot eivät vastanneet toimihenkilöiden 1.2.2008 neuvottelussa pyytämiä tietoja. Luottamusmiehet eivät pystyneet tilaston perusteella tekemään riittäviä päätelmiä erän oikeudenmukaisesta jakamisesta. C:n todistajankertomuksen mukaan yhtiö antoi toimihenkilöpuolelle palkkatilaston, josta ilmenivät palkkaryhmät ja niiden suhde ylempien toimihenkilöiden palvelusaikaan ja ikään.

F:n mukaan paikallisesta erästä keskusteltiin hänen ja henkilöstöpäällikkö C:n kanssa kahden kesken 4.2.2008 iltapäivällä. F ilmoitti tuolloin, että työnantajan tarjous ei ollut riittävä. F pyysi vielä työnantajan selvitystä siitä, että kohdennus olisi eri ryhmille oikeudenmukainen. Koska C ei torjunut ehdotusta, F totesi heillä olevan nyt hyvä pohja löytää asiaan sovintoratkaisu CITS-yksikössä.

Myös C on kertonut F:n kanssa käydystä keskustelusta. Siinä käsiteltiin työnantajan tekemää esitystä erän jakamisesta CITS-yksikössä ansiokorotuksena.C oli tiedustellut F:ltä, voitaisiinko CITS-yksikössä soveltaa yhtössä aiemminkin noudatettuja jakoperusteita. Keskustelussa päädyttiin siihen, että näin voidaan tehdä tietyin lisäedellytyksin. Ensinnäkin sovittiin siitä, ettei mikään yksittäinen korotus olisi kahta prosenttia pienempi. Lisäksi esimiesten tehtäväksi jätettiin perustella jakokriteerien yksityiskohtainen soveltaminen. Osapuolet löivät keskustelun jälkeen kättä päälle, minkä C ymmärsi suullisen sopimuksen syntymisen merkiksi.

Tapahtumat 5.2.2008

F on kertonut matkustaneensa aamulla 5.2.2008 Tukholmaan yhtiön johtoryhmän kokoukseen, jossa hänen oli määrä toimia johtoryhmän sihteerinä. Koska yrityskohtaisen erän jakaminen oli tuolloin vielä avoinna, F ilmoitti matkalla lentokoneessa, että hän jäävää itsensä tämän asian käsittelyn osalta johtoryhmän kokouksessa. Kokoustauon aikana E soitti F:lle ja kertoi olevansa lähettämässä D:n kanssa yhtiölle luottamusmiesten vastausta erän jakamisesta. Koska asia oli tuolloin vielä ollut auki, F ei ollut asiaa juuri kommentoinut.

C:n mukaan hän esitteli sovittujen korotusten perusteista yhteenvedon yksikön johtoryhmälle 5.2.2008. F ei ilmoittanut, ettei asiasta olisi C:n edellä kertomalla tavalla suullisesti sovittu, eikä F ole myöhemminkään asettanut syntynyttä sopimusta kyseenalaiseksi. Johtoryhmässä esitetyistä, työnantajan esityksen mukaisista jakoperusteista on työtuomioistuimelle jätetty power point -esityksen dia.

E:n mukaan hän ja D olivat olleet 5.2.2008 puhelimitse yhteydessä F:ään ja kertoneet työnantajalta saaduista lisätiedoista. Nämä eivät olleet riittäneet sopimuksen tekemiseksi yrityskohtaisen erän jakamisesta. Tämän sisältöinen, yhtiön henkilöstöpäälliköille 5.2.2008 lähetetty sähköpostiviesti on jätetty työtuomioistuimelle myös kirjallisena todisteena. Viestin allekirjoittajiksi on merkitty E ja D "myös F: puolesta".

Myöhemmät tapahtumat

B on 27.2.2008 lähettänyt E:lle ja D:lle sähköpostiviestin, jonka mukaan luottamusmiesten perusteet eivät täytä työehtosopimuksessa tarkoitettua perustellun syyn edellytystä, mutta tästä huolimatta erä jaetaan 1.3.2008 yhtiön CC- ja CFS-yksiköissä yleiskorotuksena. Työtuomioistuimessa kuultuna B on kertonut, että yleiskorotukseen näissä yksiköissä päädyttiin enempien riitojen välttämiseksi.

C:n 29.2.2008 lähettämän sähköpostiviestin mukaan yhtiön CSS-yksikön luottamusmiesten kanssa on yksikön kummassakin henkilöstöryhmässä todettu korotuserän suuruus ja jakoperusteet. Ylempien toimihenkilöiden luottamusmies oli ollut eri mieltä erän jakamisesta, minkä vuoksi ylempien toimihenkilöiden korotus jaetaan prosentuaalisena yleiskorotuksena.

Sen sijaan CITS-yksikössä erän jakaminen on E:n kertomuksen mukaan ollut epäselvä. C esitti erän jakamista ansiokorotuksina sillä perusteella, että hän oli F:n kanssa suullisesti sopinut asiasta. Tämä työnantajan ratkaisu vahvistui 28.2.2008. F oli tätä ennen 13.2.2008 ilmoittanut, ettei hän henkilökohtaisista syistä pystynyt jatkamaan luottamustehtävässä, ja E tuli hänen tilalleen luottamusmieheksi myös CITS-yksikössä. Tässä ominaisuudessa E ilmoitti 28.2.2008 C:lle, ettei hän hyväksynyt erän jakamista CITS-yksikössä ansiokorotuksina.

Työtuomioistuimessa F on kertonut eronneensa luottamusmiestehtävästään, koska hän koki, ettei ollut toiminut riittävän selkeästi palkkaerän jakamista koskevassa asiassa.

Asian erimielisyysneuvotteluista 10.4.2008 laaditun paikallisen muistion mukaan ylemmät toimihenkilöt eivät hyväksy yrityskohtaisen erän jakoa CITS-yksikössä, koska F ei henkilöstöpäällikkö C:n kanssa keskustellessaan ole ollut luottamusmiehen asemassa. Työnantajan edustajat puolestaan ovat vedonneet siihen, että F on ollut kelpoinen tekemään sopimuksen palkkaerän jaosta. F:n puuttuvaa kelpoisuutta koskevasta väitteestä Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry on luopunut vasta jutun suullisen valmistelun istunnossa työtuomioistuimessa.

Arviointi ja johtopäätökset

Työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 3.2.1 kohdan mukaan nyt kysymyksessä olevan palkankorotuserän jakamisessa noudatetaan menettelyä, jota asianomaisessa yrityksessä on vakiintuneesti käytetty päätettäessä ylempien toimihenkilöiden palkankorotuksista. Menettelytavat ja erän suuruus todetaan etukäteen luottamusmiehen kanssa. Jos luottamusmies on perustellusti eri mieltä erän jakamisesta, jaetaan erä prosentuaalisena yleiskorotuksena. Määräystä on työtuomioistuimen mielestä tulkittava siten, ettei luottamusmies voi estää työnantajaa toteuttamasta esittämäänsä jakoperustetta pelkästään olemalla eri mieltä erän jaosta. Määräys ei toisaalta edellytä, että asiasta tehtäisiin sopimus luottamusmiehen kanssa.

Palkankorotuserän jakoa Fortum Oyj:ssä on ensimmäisen kerran käsitelty 1.2.2008 yhtiön eri yksiköiden henkilöstöpäälliköiden ja luottamusmiesten välisessä kokouksessa. Työnantaja on esittänyt erän maksamista merit- eli ansiokorotuksina, joita yhtiössä on työtuomioistuimessakin esitetyn selvityksen mukaan myös aikaisemmin sovellettu. Luottamusmiehet ovat pyytäneet lisätietoja jakoperusteiden soveltamisesta, ja asia on jäänyt kesken.

Asian käsittelyä yhtiön CITS-yksikön osalta on jatkettu yksikön henkilöstöpäällikön ja luottamusmiehen välillä 4.2.2008. Keskustelusta työtuomioistuimessa esitetty näyttö on osin ristiriitaista. Luottamusmies F:n kertoman mukaan käsiteltävänä ovat olleet työnantajan esittämät jakoperusteet, joita luottamusmies ei ole torjunut, mutta joihin luottamusmies on vielä toivonut joitain täsmennyksiä. Henkilöstöpäällikkö C on kertonut, että asiasta päästiin sopimukseen.

Todistaja C:n käsitystä sopimuksen syntymisestä puoltavat hänen esittämänsä yksilöidyt tiedot sopimuksen sisällöstä lisäehtoineen. C on myös mainitun tilaisuuden jälkeen esiintynyt johdonmukaisesti siten kuin sopimus olisi tehty. Hän on seuraavana päivänä yhtiön johtokunnassa esitellyt asian tällä tavoin, ja myöhemmin hän on ilmoittanut tehdystä sopimuksesta yhtiön muille luottamusmiehille ja vedonnut tehtyyn sopimukseen vielä asiaa koskevissa paikallisissa erimielisyysneuvotteluissa. Työntekijäpuoli taas on vasta työtuomioistuimelle jätetyssä haastehakemuksessa kiistänyt, että F:n ja C:n kesken olisi saavutettu asiasta yhteisymmärrys.

Esitetyn selvityksen perusteella työtuomioistuin katsoo, ettei täysin vakuuttavaa näyttöä nimenomaisen sopimuksen syntymisestä 4.2.2008 ole asiassa esitetty. F on kuitenkin mainitussa tilaisuudessa osoittanut suhtautuvansa lähtökohtaisesti myönteisesti työnantajan esitykseen. Vaikka hän olisikin esittänyt asiaan kertomansa lisätietoja koskevan varauman, perusteltua eriävää käsitystä itse jakotapaan hän ei ole esittänyt. F:n on myös täytynyt olla tietoinen siitä, ettei työnantajan esittämien jakoperusteiden käyttö edellytä asiasta sopimista. Työtuomioistuin katsoo, että näissä olosuhteissa työnantajapuolelle on joka tapauksessa syntynyt perusteltu käsitys siitä, että esitetyt jakoperusteet voidaan ottaa käyttöön työehtosopimuksen mukaisesti. Tätä arviota puoltaa myös se, että yrityskohtaisesti noudatettujen käytäntöjen soveltaminen palkkaerää jaettaessa on työehtosopimuksen mukaan ensisijainen vaihtoehto.

Edellä esitetyillä perusteilla työtuomioistuin katsoo, että Fortum Oyj on yhtiön CITS-yksikön luottamusmiehen myötävaikutuksella voinut jakaa työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 3 kohdan mukaisen yrityskohtaisen erän yhtiön CITS-yksikön ylemmille toimihenkilöille muutoin kuin prosentuaalisena yleiskorotuksena. Yhtiö ei siten ole rikkonut työehtosopimusta. Kun työehtosopimusta ei ole rikottu, ei myöskään Energiateollisuus ry ole laiminlyönyt työehtosopimuslain mukaista valvontavelvollisuuttaan.

Oikeudenkäyntikulut

Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry on jutun hävitessään työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n nojalla velvollinen korvaamaan Energiateollisuus ry:n ja Fortum Oyj:n yhteiset oikeudenkäyntikulut, joiden määräksi on ilmoitettu 5.000 euroa. Vaadittu määrä on riidaton.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry velvoitetaan korvaamaan Energiateollisuus ry:n ja Fortum Oyj:n yhteiset oikeudenkäyntikulut 5.000 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Äimä, Sutela, Tuliara, Ahokas ja Puranen jäseninä. Sihteeri on ollut Salonen.

Tuomio on yksimielinen.