Labor court orders employer to pay severance for failing to inform staff of other unit job prospects during collective bargaining.

Kanteessa oli kyse siitä, olisiko henkilöstön edustajia pitänyt työvoiman vähentämiseen liittyneissä yhteistoimintaneuvotteluissa informoida yrityksen toisen yksikön tuotannon kehitysnäkymistä ja siellä odotettavissa olleista työpaikoista. Tuomiossa katsottiin, että tämä olisi ollut yhteistoimintaneuvottelujen kannalta yhteistoimintalaissa tarkoitettu tarpeellinen tieto arvioitaessa työnantajan suunnittelemien henkilöstövähennysten perusteita ja vaihtoehtoja. Jättäessään tiedottamatta näköpiirissä olleista toisen yksikkönsä työllistämismahdollisuuksista yhtiö oli laiminlyönyt työehtosopimuksen mukaisen neuvotteluvelvoitteensa.

Työnantaja velvoitettiin maksamaan irtisanotuille työntekijöille hyvitystä.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 9

KANTAJA

Paperiliitto ry

VASTAAJA

Metsäteollisuus ry

KUULTAVA

UPM Raflatac Oy

ASIA

Yhteistoimintavelvoitteen laiminlyönti

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Metsäteollisuus ry:n ja Paperiliitto ry:n 1.7.2005 allekirjoittamassa paperiteollisuuden työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

34 §

Koulutus- ja tiedotustoiminta

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2. Työehtosopimuksen osana noudatetaan keskusjärjestöjen 8.5.1989 allekirjoittamaa sopimusta yhteistoiminnan ja tiedotustoiminnan edistämisestä yrityksissä.

Edellä mainitun keskusjärjestöjen allekirjoittaman sopimuksen yhteistoiminnan ja tiedotustoiminnan edistämisestä yrityksissä 1.2 kohdasta poiketen ovat osapuolet sopineet, että yhteistoimintalain 6 §:n 1-5 kohtien mukaiset yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvat asiat 6 a § neuvotteluvelvoitteen toteaminen liikkeen luovutuksen tai sulautumisen jälkeen, 6 b § henkilöstö- ja koulutussuunnitelmat, 7 § yhteistoimintamenettely, 7 a § neuvotteluesitys, 8 § neuvotteluvelvoitteen täyttäminen sekä 8 a § neuvottelun tuloksen kirjaaminen sekä 15 a § hyvitys ovat tämän työehtosopimuksen osia.

Erimielisyys yhteistoimintalain 15 a §:n tarkoittamasta hyvityksestä ratkaistaan työehtosopimuksen mukaisessa sopimuksen tulkintamenettelyssä noudattaen yhteistoimintalaissa säädettyjä hyvityksen suuruuteen ja suorittamiseen vaikuttavia perusteita. Työntekijällä ei ole oikeutta saattaa vaatimusta hyvityksen suorittamiseen yleisen tuomioistuimen käsiteltäväksi. Jos tuomioistuin ei kuitenkaan ole toimivaltainen käsittelemään tähän sopimukseen perustuvaa yhteistoimintalain 15 a §:n mukaista vaatimusta hyvityksen suorittamisesta, voidaan vaatimus käsitellä yhteisessä tuomioistuimessa.

Tämän sopimuksen osana olevaan yhteistoimintalain määräykseen liittyvää kysymystä ei voida saattaa yhteistoimintalain 16 §:n mukaisen seuraamuksen määräämiseksi yleisen tuomioistuimen käsiteltäväksi.

KANNE

Vaatimukset

Paperiliitto ry on vaatinut, että työtuomioistuin:

vahvistaa UPM Raflatac Oy:n rikkoneen paperiteollisuuden työehtosopimuksen 34 §:n mukaan sen osana noudatettavia yhteistoimintalain säännöksiä ajalla 13.12.2006-26.1.2007 käydyissä yhteistoimintaneuvotteluissa,

velvoittaa UPM Raflatac Oy:n suorittamaan jäljempänä mainituille työntekijöille työehtosopimuksen 34 §:n perusteella yhteistoimintalain 15 a §:n tarkoittamana hyvityksenä 10 kuukauden palkkaa vastaavan summan eli A:lle 26.350,40 euroa, B:lle 28.104,80 euroa, C:lle 29.480,80 euroa, D:lle 29.412,00 euroa, E:lle 27.709,20 euroa, F:lle 27.520,00 euroa, G:lle 28.414,40 euroa, H:lle 28.070,40 euroa sekä I:lle 28.947,60 euroa laillisine viivästyskorkoineen haasteen tiedoksiannosta lukien, ja

velvoittaa Metsäteollisuus ry:n ja UPM Raflatac Oy:n yhteisvastuullisesti korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut asiassa laillisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Perusteet

UPM Raflatac Oy:n Tampereen tehtailla on loppuvuodesta 2006 ja alkuvuodesta 2007 käyty yhteistoimintaneuvotteluja henkilöstön vähentämistarpeesta. Työnantaja on antanut neuvotteluesityksen 8.12.2006. Varsinaiset neuvottelut on käyty 13.12.2006-26.1.2007. Neuvottelujen päätyttyä on irtisanottavien työntekijöiden työsuhteet irtisanottu 12.2.2007 päättyviksi 30.9.2007 tai 31.12.2007.

Yhtiön Jyväskylän tehtaalle on haettu uusia työntekijöitä tammikuussa 2007 eli jo Tampereen tehtaan yhteistoimintaneuvottelujen aikana. Lisäksi jo noin viikkoa ennen irtisanomisilmoitusten antamista yhtiön sisäisessä verkossa on ilmoitettu yhtiön lisätyövoiman tarpeesta. Edelleen 1.3.2007 yhtiö on ilmoittanut kaksinkertaistavansa RDIF-etätunnisteiden tuotantokapasiteettinsa Jyväskylän tehtaalla. Yhtiö on vakinaistanut kahdeksan määräaikaista työntekijää sekä palkannut kolme uutta määräaikaista työntekijää. Kevään 2007 aikana on vielä palkattu 14 uutta määräaikaista työntekijää, jotka pääosin jatkavat tehtaalla edelleen.

Työnantajalla on velvollisuus ennen neuvotteluja antaa neuvottelujen käymisen ja niihin valmistautumisen kannalta olennaiset etukäteistiedot. Työntekijöiden edustajille ei ole Tampereen tehtaalla käydyissä neuvotteluissa kerrottu mittavasta rekrytointitarpeesta yhtiön Jyväskylän tehtaalla. Näin ollen henkilöstön edustajilla ei ole ollut minkäänlaista mahdollisuutta arvioida irtisanomisten tarpeellisuutta.

Vaikka yhtiöllä on jo yhteistoimintaneuvotteluja käytäessä ollut tieto toiminnan oleellisesta laajentumisesta, ei tähän liittyviä työn tarjoamismahdollisuuksia ole käsitelty lainkaan neuvotteluissa. Jotta yhteistoimintaneuvotteluja voitaisiin pitää todellisina ja asianmukaisina, olisi työnantajan tullut oma-aloitteisesti selostaa tulevia laajentumissuunnitelmia.

Työnantajan laiminlyöntiä on pidettävä tahallisena jo silläkin perusteella, että yhteistoimintaneuvottelujen lopetuskokouksen yhteydessä työntekijöiden edustaja on nimenomaisesti tiedustellut työnantajan edustajilta, ollaanko Jyväskylän tehtaalle palkkaamassa työntekijöitä. Tällöin työnantajan edustaja on ainoastaan tiedustellut, mistä työntekijät ovat saaneet asian selville. Tämän jälkeen työnantajan edustaja on ilmoittanut, että tällaiset toimet eivät mitenkään liity Tampereen tehtaaseen.

UPM Raflatac Oy on tahallaan tai ilmeisestä huolimattomuudesta tehnyt työntekijöiden irtisanomisratkaisut ja niihin liittyvät koulutus- ja uudelleensijoitusratkaisut noudattamatta yhteistoimintalain mukaisia velvoitteitaan. Yhtiöltä on suurena työnantajana ja osana maailmanlaajuista konsernia voitu edellyttää erityistä huolellisuutta yhteistoimintalaissa tarkoitettujen menettelyvelvollisuuksien noudattamisessa ja neuvottelujen käymisessä.

Yhteistoimintamenettelyä ja –neuvottelua koskevissa asioissa työnantajalla on näyttötaakka siitä, että yhteistoimintalain mukainen neuvotteluvelvollisuus on täytetty oikein.

Työntekijöillä on oikeus hyvitykseen. Kun ottaa huomioon irtisanottujen työntekijöiden pitkä työhistoria yhtiön palveluksessa, tulee tuomittavan hyvityksen olla merkittävä. Oikeuskäytännössä on suurelle yritykselle tuomittu maksettavaksi korkeita hyvitysmääriä (ks. esim. KKO 2000:7).

Vaaditun hyvityksen suuruus on A:n osalta 10 x 172 x 15,32 euroa eli vaaditut 26.350,40 euroa, B:n osalta 10 x 172 x 16,34 eli yhteensä vaaditut 28.104,80 euroa, C:n osalta 10 x 172 x 17,14 euroa eli yhteensä vaaditut 29.480,80 euroa, D:n osalta 10 x 172 x 17,10 euroa eli yhteensä vaaditut 29.412,00 euroa, E:n osalta 10 x 172 x 16,11 eli yhteensä vaaditut 27.709,20 euroa, F:n osalta 10 x 172 x 16,00 eli yhteensä vaaditut 27.520,00 euroa, G:n osalta 10 x 172 x 16,52 euroa eli yhteensä vaaditut 28.414,40 euroa, H:n osalta 10 x 172 x 16,32 eli yhteensä vaaditut 28.070,40 euroa ja I:n osalta 10 x 172 x 16,83 euroa eli yhteensä vaaditut 28.947,60 euroa.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Metsäteollisuus ry on kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä sekä oikeudenkäyntikulujen korvaamista laillisine viivästyskorkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

UPM Raflatac Oy on noudattanut yhteistoimintalain määräyksiä käydyissä yhteistoimintaneuvotteluissa. Neuvottelujen kohteena oli uuden laminointilinjan (CM 7) investoinnin vaikutukset lakkautettaviin ja uudelleen järjestettäviin laminointilinjoihin (CM 2, CM 1 ja CM 6) ja niiden yhteisvaikutus tarvittavan henkilöstön määrään kunnossapidossa, kuljetuksessa, uudelleenrullauskoneilla, varamiestehtävissä, trukinkuljetuksessa, varastossa ja jäljelle jääneiden laminointilinjojen eri työtehtävissä. Yhteistoimintaneuvotteluissa tarkentui, että työvoiman vähennystarve koski kahdeksaatoista työntekijää. Työvoiman vähentäminen oli hoidettavissa erilaisin eläkejärjestelyin kahdeksan työntekijän osalta, joten kymmenen työntekijää irtisanottiin.

Yhteistoimintaneuvotteluissa ei ole käsitelty RFID-tarranvalmistajien rekrytointia yhtiön Jyväskylän tuotantolaitokselle. Kyse ei kuitenkaan ole ollut yhteistoimintalain rikkomisesta.

Jyväskylän tuotantolaitos oli marraskuusta 2006 alkaen neuvotellut Motorolan kanssa käytetyistä Muehlbauer- tuotantolinjoista ja ostanut ne 18.12.2006 solmitulla sopimuksella. Päätös lisätyövoiman hankkimisesta on tehty 29.1.2007 ja RFID-tarranvalmistajien avoimista työpaikoista on ilmoitettu 5.2.2007.

Yhteistoimintaneuvotteluissa 13.12.2006 - 26.1.2007 ei ole voitu neuvotella yhteistoimintalain tarkoittamana vaihtoehtona Jyväskylän avoimista työpaikoista, koska tämä vaihtoehto on syntynyt vasta yhteistoimintaneuvottelujen päätyttyä. Jyväskylän tuotantolaitos on tehnyt päätöksensä 29.1.2007 omista toimintaedellytyksistään käsin, eikä tällä ajoituksella ole sinällään mitään yhteyttä yhtiön Tampereen tehtaan yhteistoimintaneuvotteluihin. Jyväskylä on ollut vaihtoehto vasta 5.2.2007 alkaen.

Yhtiö on yhteistoimintaneuvotteluissa 13.2.2006-26.1.2007 paitsi ennen neuvotteluja antanut kaikki tiedossaan olevat neuvottelujen käymisen ja niihin valmistautumisen kannalta olennaiset etukäteistiedot, myös neuvottelujen aikana esittänyt ja selvittänyt kaikki tiedossa olevat lainmukaiset perusteet, vaikutukset ja vaihtoehdot. 26.1.2007 allekirjoitetussa yhteistoimintaneuvottelujen päätöspöytäkirjassa on myös todettu vaihtoehdot käsitellyiksi yhteistoimintalain edellyttämällä tavalla.

Yhtiö ei ole tahallaan eikä ilmeisestä huolimattomuudesta jättänyt tiedottamatta taikka neuvottelematta Jyväskylän tuotantolaitoksen avoimista työpaikoista, koska niistä on tullut tieto vasta yhteistoimintaneuvottelujen päättymisen jälkeen.

Yhtiö on 12.2.2007 tehdessään päätökset työsuhteiden irtisanomisista ottanut työsopimuslain 7 luvun 3 ja 4 §:n mukaisesti huomioon myös Jyväskylän tuotantolaitoksessa avoimena olevat työpaikat. Tampereen käräjäoikeudessa on parhaillaan vireillä työsuhteen perusteetonta päättämistä koskeva samojen kantajien ajama riita.

Mikäli kannevaatimus kanteen kiistämisestä huolimatta menestyy, hyvitystä ei tule kuitenkaan tuomita, koska yhtiö ei ole menetellyt tahallaan taikka ilmeisestä huolimattomuudesta. Hyvityksen määräksi vastaaja hyväksyy yhden kuukauden palkkaa vastaavan määrän.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Pöytäkirja UPM Raflatac Oy:n Jyväskylän tehtaan johtoryhmän kokouksesta 15.12.2006.

2. Tiedote 11.12.2006 koskien UPM Raflatac Oy:n Jyväskylän RFID-tuotannon siirtymistä uusiin tiloihin.

3. Tiedote 5.2.2007 koskien Moskovan metrolippujen toimittamista.

4. Työpaikkailmoitus 5.2.2007 koskien UPM Raflatac Oy:n Jyväskylän tehdasta.

5. Ilmoitus 1.3.2007 koskien RFID-etätunnisteiden tuotantokapasiteetin kaksinkertaistamista.

6. Luettelo tehtaalle palkatuista uusista työntekijöistä.

7. Tampereen tehtaan yhteistoimintamenettelyn pöytäkirjat.

Vastaajan kirjalliset todisteet

1. YT pöytäkirja 26.1.2007 (kantajan liite).

2. YT aikataulu.

3. Työntekijöiden kannanotto ja ehdotus 26.1.2007.

4. Pöytäkirja UPM Raflatac Oy:n Jyväskylän tehtaan johtoryhmän kokouksesta 15.12.2006.

Kantajan henkilötodistelu

1. Pääluottamusmies J

2. Pääluottamusmies K

Vastaajan henkilötodistelu

1. Tampereen henkilöstöjohtaja L

2. Jyväskylän tehtaan johtaja M

3. HR-spesialisti N

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Erimielisyyden kohde

UPM Raflatac Oy:n Tampereen yksikössä on käyty yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain mukaiset neuvottelut 13.12.2006-26.1.2007. Neuvottelujen päätyttyä on taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla irtisanottu useita työntekijöitä, heidän joukossaan kanteessa mainitut työntekijät. Yhtiön Jyväskylän tehtaalle on palkattu uusia työntekijöitä tarranvalmistustehtäviin kevään 2007 aikana.

Erimielisyys koskee sitä, olisiko Jyväskylän tehtaalle keväällä 2007 avautuneista työpaikoista pitänyt tiedottaa Tampereen yksikössä käydyissä yhteistoimintaneuvotteluissa. Paperiliitto ry on korostanut työnantajan velvollisuutta antaa henkilöstön edustajille riittävät tiedot neuvotteluja varten, mikä tässä tapauksessa on laiminlyöty. Metsäteollisuus ry on sen sijaan katsonut, että riittävä varmuus Jyväskylän yksikön uusista työpaikoista saatiin vasta Tampereen yhteistoimintaneuvottelujen päätyttyä, joten niitä ei voitu käsitellä vaihtoehtona yhteistoimintaneuvotteluissa.

Näyttö ja sen arviointi

Tampereen yksikön yhteistoimintaneuvottelujen viimeinen kokous oli perjantaina 26.1.2007. Jyväskylän tehtaalla haettavina olleista työpaikoista on tiedotettu yhtiön sisäisessä verkossa maanantaina 5.2.2007. Todistajana kuultu operaatiojohtaja M on kertonut, että Jyväskylän työpaikkoja koskeva rekrytointilupahakemus on tehty maanantaina 29.1.2007. Tätä on edeltänyt se, että M on pyytänyt rekrytointilupahakemuksen tekemiseen suullisen luvan omalta esimieheltään. M on ilmoittanut tämän tapahtuneen erittäin todennäköisesti edellisellä viikolla.

Työvoiman lisätarve on johtunut siitä, että UPM-Raflatac Oy oli sopinut RFID-etätunnisteiden toimittamisesta Moskovan metron matkalippuihin. Asian käsittelyn yhteydessä työtuomioistuimessa on jäänyt selvittämättä, missä vaiheessa tuotannon laajentuminen on varmistunut, mutta työtuomioistuimelle esitetyn kokouspöytäkirjan otteen mukaan siitä on joka tapauksessa kerrottu Jyväskylän tehtaan johtoryhmän kokouksessa jo joulukuussa 2006.

Todistajana kuultu UPM Raflatac Oy:n Jyväskylän tehtaan pääluottamusmies K on kertonut informoineensa Tampereen tehtaan pääluottamusmies J:tä tammikuussa 2007 siitä, että Jyväskylän tehtaalla oli käynyt bussilastillinen työnhakijoita tehtaaseen tutustumassa. Pääluottamusmies J on todistajana kertonut kysyneensä henkilöstöjohtaja L:ltä 26.1.2007 pidetyn kokouksen aluksi, onko Jyväskylän tehtaalla työpaikkoja. J on kertonut L:n kysyneen, että mistä J tuon tiesi ja sanoneen, että asia ei kuulu tähän yhteyteen. Keskustelua ei kirjattu kokouksen pöytäkirjaan.

Todistajat L ja N ovat kertoneet, että he eivät muista kyseistä keskustelua tuolloin käydyn. N on kertonut käsityksenään, että jos keskustelu olisi käyty, se olisi myös kirjattu pöytäkirjaan. Toisaalta N on kertonut, että asiat käsiteltiin esityslistan mukaan ja pöytäkirja laadittiin tältä pohjalta. L on kertonut muistavansa, että J:n mainitsema keskustelu olisi käyty vasta 5.2.2007 jälkeen eli avoimien työpaikkojen tultua tietoon. N:n muistaman mukaan tämä saattoi mahdollisesti tapahtua vasta 12.2.2007.

Keskenään ristiriitaisten todistajankertomusten perusteella on jäänyt epäselväksi, onko J:n kertoma keskustelu käyty 26.1.2007 pidetyssä yhteistoimintakokouksessa vai vasta myöhemmin avointen työpaikkojen tultua haettaviksi. Esitetty selvitys joka tapauksessa vahvistaa sen muutoinkin riidattoman seikan, että Jyväskylän yksikön tuotannon ja työllisyyden kehitysnäkymiä ei ole käsitelty Tampereen yksikön yhteistoimintaneuvottelujen yhteydessä.

Oikeudellinen arviointi

Työehtosopimuksen ja sen osana sovellettavien yhteistoimintalain säännösten mukaan työnantajan on harkitessaan työvoiman vähentämistä annettava aiottujen toimenpiteiden käsittelemiseksi tarpeelliset tiedot, kuten tiedot toimenpiteiden perusteista, arvio irtisanottavien, lomautettavien tai osa-aikaistettavien työntekijöiden ja toimihenkilöiden lukumäärästä eri ryhmissä, arvio ajasta, jonka kuluessa suunnitellut toimenpiteet aiotaan toteuttaa, sekä tiedot periaatteista, joiden mukaan näiden toimenpiteiden kohteena olevat työntekijät määräytyvät.

Lisätyövoiman tarve UPM Raflatac Oy:n Jyväskylän tehtaalle on ollut työnantajan tiedossa käytäessä Tampereen tehtaan yhteistoimintaneuvotteluja. Esitetyn selvityksen mukaan myös konkreettisiin toimenpiteisiin oli jo tuolloin ryhdytty uusien työntekijöiden rekrytoimiseksi. Tieto Jyväskylän yksikön tuotannon kehitysnäkymistä ja siellä odotettavissa olevista työpaikoista olisi ollut Tampereen tehtaan yhteistoimintaneuvottelujen kannalta yhteistoimintalaissa tarkoitettu tarpeellinen tieto arvioitaessa työnantajan suunnittelemien henkilöstövähennysten perusteita ja vaihtoehtoja.

Asiassa ei ole selvinnyt, ovatko Tampereen tehtaalla neuvotelleet työnantajan edustajat tienneet Jyväskylän tehtaalla lähitulevaisuudessa odotettavissa olleista työpaikoista vai ei. Yhteistoimintalain työnantajalle asettama velvoite yhteistoimintamenettelyssä selvittää irtisanomisen vaihtoehdot sekä antaa henkilöstön edustajille riittävät tiedot asettaa työnantajalle aktiivisen toimintavelvoitteen, muun muassa velvoitteen selvittää yrityksen kaikkien yksiköiden työtilanne. Työnantaja ei selvitysvelvollisuutensa laiminlyötyään voi vedota tietämättömyyteen.

Hyvitys

Jättäessään tiedottamatta Jyväskylän yksikkönsä näköpiirissä olleista työllistämismahdollisuuksista, jotka näin ovat jääneet Tampereen tehtaalla käytyjen yhteistoimintaneuvottelujen ulkopuolelle, UPM Raflatac Oy on laiminlyönyt yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain 8 §:n mukaisen neuvotteluvelvoitteensa ja siten rikkonut työehtosopimuksen 34 §:n määräystä. Työtuomioistuin katsoo, ettei asiaa voida tapahtumista esitetyn selvityksen valossa pitää tulkinnanvaraisena. Näin ollen vastaajayhtiö tulee veloittaa suorittamaan asianomistajina oleville työntekijöille työehtosopimuksen 34 §:n perusteella yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain 15 a §:ssä tarkoitettu hyvitys.

Viimeksi mainitun lainkohdan mukaan työntekijällä on oikeus saada hyvityksenä enintään 20 kuukauden palkka. Hyvityksen suuruutta määrättäessä on otettava huomioon yhteistoimintavelvoitteen laiminlyönnin aste ja työnantajan olosuhteet yleensä sekä samoista toimenpiteistä johtuva muu korvausvelvollisuus.

Tampereen tehtaalla on sinänsä käyty yhteistoimintaneuvottelut. Ne ovat kuitenkin jääneet puutteellisiksi Jyväskylän yksikköä koskevan informaation osalta. Kun kysymys on ollut suuresta työnantajasta, jolta on voitu edellyttää yhteistoimintasopimuksen oikeata soveltamista, rikkomusta ei voida pitää vähäisenä. Samat työntekijät ovat vaatineet Tampereen käräjäoikeudessa korvausta työsopimustensa laittomasta päättämisestä. Näistä vaatimuksista ei ole vielä lainvoimaista ratkaisua. Asiaan vaikuttavat seikat huomioon ottaen kohtuullinen hyvityksen määrä on kolmen kuukauden palkka. Hyvitysvaatimusten laskemisen perusteina olevia palkkoja ja korkovaatimusta ei ole riitautettu.

Oikeudenkäyntikulut

UMP Raflatac Oy ja Metsäteollisuus ry ovat jutun hävitessään velvollisia työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n nojalla korvaamaan Paperiliitto ry:n oikeudenkäyntikulut. Vaadittu oikeudenkäyntikulujen määrä on riidaton.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin vahvistaa, että UPM Raflatac Oy on rikkonut paperiteollisuuden työehtosopimuksen 34 §:n osana noudatettavia yhteistoimintalain säännöksiä ajalla 13.12.2006 - 26.1.2007 käydyissä yhteistoimintaneuvotteluissa.

Työtuomioistuin tuomitsee UPM Raflatac Oy:n maksamaan työehtosopimuksen 34 §:n nojalla yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain 15a §:n mukaisena hyvityksenä A:lle 7.905,12 euroa, B:lle 8.431,44 euroa, C:lle 8.844,24 euroa, D:lle 8.823,60euroa, E:lle 8.312,76 euroa, F:lle 8.256,00 euroa, G:lle 8.524,32 euroa, H:lle 8.421,12 euroa ja I:lle 8.684,28 euroa. Tuomituille määrille on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan haasteen tiedoksiannosta 5.8.2008 lukien.

UPM Raflatac Oy ja Metsäteollisuus ry velvoitettaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Paperiliitto ry:n oikeudenkäyntikulut 4.050,00 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Jalanko, Virtanen, Vainio, Forsén ja Zaerens jäseninä. Sihteeri on ollut Engblom.

Tuomio on yksimielinen.