Labor court dismisses claim that a local collective agreement automatically transfers to a new government agency upon organizational change.

Valtion liikelaitoksena toimivan Ilmailulaitoksen Lentoturvallisuushallinnossa ja Lentoliikennehallinnossa hoidetut julkisiin hallintotehtäviin kuuluvat ja eräät muut Ilmailulaitokselle kuuluneet liiketoiminnan yhteydessä hoidetut tehtävät oli siirretty uudelle, toimintansa aloittaneelle Ilmailuhallinnolle. Ilmailuhallinnosta annetun lain siirtymäsäännösten mukaan Ilmailuhallintoon siirtyvän virkasuhteisen henkilöstön virat siirtyvät lain voimaan tullessa Ilmailuhallinnon viroiksi. Siirtymäsäännösten mukaan henkilöstö säilyttää siirtymähetkellä palvelussuhteensa ehtoihin liittyvät oikeudet ja velvollisuudet.

Ilmailulaitoksessa noudatettu Ilmailulaitoksen ja eri henkilöstöjärjestöjen välinen paikallinen työ- ja virkaehtosopimus ei ollut siirtynyt noudatettavaksi Ilmailuhallinnossa. Kun Ilmailuhallinnossa ei siten ole ollut noudatettavana virkaehtosopimusta, johon kanteessa esitetyt vaatimukset oli perustettu, ei vaatimuksia voitu työtuomioistuimessa tutkia.

TYÖTUOMIOISTUIN TUOMIO Nro 88

KANTAJA

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry

VASTAAJAT

Valtiovarainministeriö

Ilmailuhallinto

ASIA

Työ- ja virkaehtosopimuksen tieten rikkominen ynnä muu

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 29.4.2009

Pääkäsittely 2.6.2009

TYÖ- JA VIRKAEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Liikenne- ja Erityisalojen Työnantajat ry:n sekä toiselta puolen muiden ohella Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n välillä ajaksi 16.2. - 30.9.2007 tehdyn liikelaitoksia koskevan työ- ja virkaehtosopimuksen palkkausjärjestelmään koskevassa 8 §:ssä on todettu muun muassa, että yrityksissä sovellettava yrityskohtainen palkkausjärjestelmä ja palkkausperusteet sovitaan yrityksissä erikseen.

Ilmailulaitoksen ja Ilmailuhallinnon diplomi-insinöörit ry:n, Ilmailuhallinnon insinöörit ry:n, Ilmailuhallinnon rakennusmestarit ry:n ja Ilmailuhallinnon teknikot ry:n välisen paikallisen työ- ja virkaehtosopimuksen yleisiä määräyksiä koskevan liitteen 3 §:n palkkausjärjestelmää koskevassa määräyksessä on sovittu muun muassa seuraavaa:

1. Soveltamisala

Palkkausjärjestelmää sovelletaan kaikkiin Ilmailulaitoksen palveluksessa koko- ja osa-aikaisessa työsuhteessa oleviin työntekijöihin.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4. Vaativuuden arviointi tehtävän muuttuessa

Tehtävien vaativuus tarkistetaan vähintään kerran vuodessa ja aina silloin, kun yksittäisen tehtävän sisältöä muutetaan olennaisesti.

Esimies vastaa siitä, että tehtävän sisällön muuttuessa oleellisesti, tehtävänkuvausta tarkistetaan. Uusi tehtävänkuvaus ja sitä vastaava vaativuusryhmä käydään läpi työntekijän kanssa. Todettu vaativuustason muutos kirjataan henkilön työsopimukseen.

Kun tehtävän vaativuustasoa on päätetty nostaa, suoritetaan työntekijän henkilökohtaisen kokonaispalkan tarkistus seuraavan palkanmaksukauden alusta lukien.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KANNE

Vaatimukset

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry on vaatinut, että työtuomioistuin

vahvistaa, että Ilmailuhallinto on rikkonut edellä mainitun paikallisen työ/virkaehtosopimuksen 3 §:n 4. -kohtaa laiminlyödessään tarkistaa virkasuhteisen lentotoiminnan tarkastajan A:n palkkausta seuraavan palkanmaksukauden alusta eli 1.10.2006 lukien, kun hänen tehtävänsä vaativuustasoa oli päätetty nostaa 75:stä 80:een sekä velvoittaa Ilmailuhallinnon suorittamaan A:lle mainittujen vaativuustasojen erotuksen l50,72 euroa laillisine korkoineen ja myöhemmät korotukset huomioiden 1.10.2006 lukien, ja

tuomitsee Ilmailuhallinnon hyvityssakkoon virkaehtosopimuksen tieten rikkomisesta.

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry on lisäksi vaatinut valtiovarainministeriön ja Ilmailuhallinnon velvoittamista yhteisvastuullisesti korvaamaan JUKO ry:n oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Perusteet

Ilmailulaitoksen toiminnot ovat 1.1.2006 siirtyneet lailla (1247/2005) Ilmailuhallinnon hoidettavaksi, jonka jälkeen sopijaosapuolena työnantajan puolelta on toiminut valtiovarainministeriö. Edellä mainittu paikallinen työ/virkaehtosopimus on mainitun lain 9 §:n nojalla siirtynyt Ilmailuhallinnon noudatettavaksi. Mainitusta siirtymäsäännöksestä käy muun muassa ilmi, että siirtyvä henkilöstö säilyttää siirtymähetkellä palvelussuhteensa ehtoihin liittyvät oikeudet ja velvollisuudet.

Kyseisen lain hallituksen esityksessä 138/2005 on todettu, että "Palkkaus- ja muut palvelussuhteen ehdot säilyisivät siirtymähetkellä entisellään. Voimassa olevien virka- ja työehtosopimusten ehtoja noudatettaisiin niiden voimassaoloajan loppuun saakka, jollei toisin sovita." ja "Ilmailuhallinnon palveluksessa henkilöstön oikeusasema määräytyy yleisen työlainsäädännön ja valtion keskusvirastoissa sovellettavien virka- ja työehtosopimusten mukaisesti".

Näin ollen lainsäätäjä on tarkoittanut, että Ilmailulaitoksen aikaisia työ- ja virkaehtosopimuksia noudatetaan myös Ilmailuhallinnon aikana. Kyse ei ole organisaatiomuutoksesta, vaan liikelaitoksen viranomaistoimintojen siirtymisestä lain nojalla uudelle virastolle. Henkilöstö ei ole siirtynyt "euromääräisellä palkalla", vaan kaikkine työ- ja virkaehtosopimuksen mukaisine etuineen. Palkan määrittelee nimittämiskirjaan merkitty vaativuus.

Ilmailuhallinto on myös toiminut käytännössä siten, että se on soveltanut kysymyksessä olevan työ- ja virkaehtosopimuksen mukaista palkkausjärjestelmää.

Virkamieslain 44 §:n 2 momentin mukaan virkasopimuksella ei voida sopia virkaehtosopimuksessa sovittuja ehtoja huonommista ehdoista.

Ilmailulaitoksen aikana 30.11.2005 saakka kaikki lentotoiminnan tarkastajat ja muu henkilöstö ylintä johtoa lukuun ottamatta olivat työsuhteisia. Näin ollen tosiasiallisesti kyseisen työ- ja virkaehtosopimuksen soveltamispiirissä oli vain työsuhteisia. Ilmailuhallinnon viranomaistoimintaa silmällä pitäen lentotoiminnan tarkastajien työsuhteet muutettiin ilman erityistä suostumusta virkasuhteisiksi. Edelleen heidän virkasuhteisiin on sovellettu kanteessa mainittua paikallista työ- ja virkaehtosopimusta. Palkkausjärjestelmää koskevaa 3 §:ää ei ole tarkoitettu koskemaan vain työsuhteisia. Pykälän 1. kohdassa ei virkasuhteisia ole mainittu siksi, ettei Ilmailulaitoksen aikana 3 §:n palkkausjärjestelmän piirissä ollut lainkaan virkasuhteisia.

A on työskennellyt Ilmailuhallinnon palveluksessa virkasuhteisena lentotoiminnan tarkastajana 6.3.2006 lukien. Nimittämiskirjaan palkkausperusteeksi (=vaativuusluokaksi) oli merkitty 75. Samaan aikaan hänen kanssaan laaditussa virkasopimuksessa oli sovittu hänen tekevän 60 prosenttista työaikaa ja palkan olevan 3.480 euroa kuukaudessa.

A havaitsi keväällä 2007 palkkausperusteensa nousseen jo 13.10.2006 lukien vaativuusluokkaan 80. Palkkaa ei kuitenkaan ollut tarkistettu euromääräisesti.

Ilmailuhallinnon ylijohtaja oli päätöksellään nostanut kolmen lentotoiminnan tarkastajan (A ja kaksi muuta) vaativuusluokan 75:stä 80:een, koska heidän tehtävänsä todettiin olevan vaativampia kuin muiden lentotoiminnan tarkastajien. Syynä oli muun muassa helikopteritoimintaa harjoittavien yhtiöiden taholta tullut painostus näitä kolmea tarkastajaa kohtaan.

A:n kokonaispalkkaa ei ole tarkistettu, mikä vaativuustason noustessa tarkoittaa palkankorotusta yhden vaativuusluokan verran eli 150,72 euroa kuukaudessa 1.10.2006 lukien. Työnantaja on perustellut laiminlyöntiään sillä, että A:n palkkauksessa oli jo alun perin niin sanottu markkinalisä eikä hänen palkkauksensa lainkaan määräydy Ilmailulaitoksen aikaisen työ/virkaehtosopimuksen mukaan.

Työnantaja on sidottu kyseiseen työ/virkaehtosopimukseen ja sen palkkausjärjestelmää koskevaan liitteeseen, koska Ilmailulaitoksen henkilökunta siirtyi lain nojalla työ- ja virkaehtosopimuksineen Ilmailuhallinnon palvelukseen. Mikäli asiaa tulkittaisiin toisin, joutuisi Ilmailulaitoksen aikainen henkilökunta (jolloin lentotoiminnan tarkastajat olivat kaikki työsuhteisia) täysin eri asemaan niiden kanssa, jotka ovat tulleet palvelukseen Ilmailuhallinnon aikana, vaikka tekevät täysin samaa työtä. Työnantaja on tosiasiallisesti koko ajan soveltanut koko henkilökuntaan Ilmailulaitoksen aikaista palkkausjärjestelmää siitä riippumatta, ovatko he olleet virka- vai työsuhteisia taikka tulleet Ilmailulaitoksen tai -hallinnon palvelukseen.

Palkkausjärjeste1mä ei tunne markkinalisää, mutta mikäli työnantaja on tällaista oma-aloitteisesti ryhtynyt suorittamaan, ei sen määrä voi pienentyä samalla kun vaativuusluokka kasvaa. Näin käy, jos kokonaispalkka pysyy ennallaan. Kun tehtävät tulevat vaativammiksi, edellyttää palkkausjärjestelmä, että palkkaa korotetaan.

Ilmailulaitoksen hoidettavana olleet toiminnot ovat 1.1.2006 tulleet osaksi valtion viranomaistoimintaa. Valtiovarainministeriö vastaa kaikesta valtion virka- ja työehtosopimustoiminnasta riippumatta siitä, onko se alun perin ollut sopijaosapuolena vai ei. Valtiovarainministeriö on siten vastaajana kysymyksessä olevassa asiassa.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Valtiovarainministeriö ja Ilmailuhallinto ovat kiistäneet kanteen ja vaatineet sen hylkäämistä.

Valtiovarainministeriö ja Ilmailuhallinto ovat vaatineet Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n velvoittamista korvaamaan niiden oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Ilmailulaitoksessa sovellettu ja Ilmailulaitosta sitonut työ/virkaehtosopimus ei ole siirtynyt Ilmailuhallinnosta annetun lain (1247/5005) nojalla Ilmailuhallinnon noudatettavaksi. Seuraanto olisi edellyttänyt erityissääntelyä, mikä nyt puuttuu.

Pääsääntö on, että organisaatiomuutoksissa, joissa uudessa organisaatiossa ei vielä ole palkkausjärjestelmää, henkilöstö siirtyy uuteen organisaatioon euromääräisellä palkalla ilman kollektiivisopimusseuraantoa. Näin on tapahtunut nyt esillä olevassa tilanteessa, kun Ilmailulaitoksen Lentoturvallisuushallinnon tehtävät siirtyivät vuoden 2006 alusta perustetulle uudelle Ilmailuhallinnolle.

Ilmailuhallinnossa virkamiesten palkkaus perustuu työnantajan virkaehtosopimuslain (VESL) 5.2 §:ssä säädettyyn palkkatoimivaltaan. Menettely on valtionhallinnossa poikkeuksellinen, mutta täysin lainmukainen tapa järjestää virkasuhteisen henkilöstön palkkaus. A:n virkaan nimittäminen oli tapahtunut nimittämispäätöksellä, mistä A:lle oli annettu todistukseksi nimittämiskirja 1.3.2006, ja virkamieslain 44 §:n mukaisella kirjallisella virkasopimuksella 6.3.2006 (vrt. VESL 5.3 §).

Työnantaja voi näissä tilanteissa työnantajapäätöksin päättää soveltaa palkkatoimivallan käyttämisen perusteena ennen organisaatiomuutosta voimassa ollutta virka- tai työehtosopimukseen perustuvaa palkkausjärjestelmää tai jotain osaa siitä. Työnantaja ei ole enää sidottu sanottuun kollektiivisopimukseen eikä palkkaus tällöin perustu virka-eikä työehtosopimukseen.

Kanteessa tarkoitetun paikallisen työ/virkaehtosopimuksen 3 §:n soveltamisalaa koskevasta määräyksestä ilmenee, että kysymys on työehtosopimus- eikä virkaehtosopimusmääräyksistä. Ilmailulaitoksen työ-/virkaehtosopimus on palkkausjärjestelmän osalta vain työehtosopimuksena voimassa eikä Ilmailulaitoksen virkamiesten palkkaus ole siten perustunut virkaehtosopimukseen. A on työskennellyt virkasuhteessa.

Valtiovarainministeriö on sopimusseuraannon osalta väärä vastaaja. Valtiovarainministeriö olisi oikea vastaaja, jos kyse olisi ministeriön sopijaosapuolena tekemästä sopimuksesta tai tarkentavasta virkaehtosopimuksesta (TTL 13.6 §), millä tarkoitetaan hallinnonalan neuvotteluviranomaisen tekemää virkaehtosopimusta (virkaehtosopimuslain 3.4 §) ja mistä nyt ei ole kysymys. Vaikka seuraannon katsottaisiin joiltakin osin tapahtuneen, kysymys ei silti olisi valtiovarainministeriön tekemästä sopimuksesta eikä hallinnonalan neuvotteluviranomaisen valtion neuvotteluviranomaisen määräyksestä tekemästä tarkentavasta virkaehtosopimuksesta.

Mikäli sopimusseuraannon katsottaisiin kuitenkin tapahtuneen ja lisäksi katsottaisiin kanteessa mainitun sopimuksen tulevan sovellettavaksi myös virkasuhteisiin virkamiehiin, Ilmailuhallinto ei ole kuitenkaan rikkonut tieten sopimusta. Sopijapuolten sidottuisuus ja sopimuksen soveltamisala on ollut oikeudellisesti vähintään epäselvä.

Siirtymäsäännösten mukaisesti henkilöstö siirtyi Ilmailuhallinnon palvelukseen euromääräisellä palkalla. Siirtymäsäännöksen vakiintunut sisältö ja tulkinta on, että palvelussuhteen ehtoihin perustuvilla oikeuksilla ja velvollisuuksilla tarkoitetaan palvelussuhdelajiin (so. virkasuhde tai työsuhde) perustuvia virkamies- ja työoikeudellisia oikeuksia ja velvollisuuksia. Varsinaisista palvelussuhteen ehdoista säilyy vain euromääräinen palkka. Muut ehdot tulevat siirtymäsäännöksen yksityiskohtaisissa perusteluissa esitetyn mukaisesti valtion keskustason kollektiivisopimuksista, viraston tekemistä kollektiivisopimuksista tai mahdollisista yksilötason sopimuksista.

Ilmailuhallinnossa ei ole omaa palkkausjärjestelmää. Palkkauksen määrittelyssä sovelletaan soveltuvia osin Ilmailulaitoksen aikaista vanhaa niin sanottua palkkavaakajärjestelmää ja sen mukaista vaativuusluokitusta. Palkkausjärjestelmässä tehtävät on jaettu eri vaativuustasoille Ilmailulaitoksen käytössä olleiden viitetehtävien perusteella. Lentotoiminnan tarkastajat sijoittuvat Ilmailulaitoksen ajalta noudatetun käytännön mukaisesti pääsääntöisesti vaativuusluokkaan 75.

Syksyllä 2006 ylijohtajan päätöksellä korotettiin helikopteripuolen lentotoiminnan tarkastajien B:n ja C:n työtehtävien vaativuusluokkaa. Tässä yhteydessä helikopteripuolen lentotoiminnan tarkastajien vaativuusluokkaa korotettiin 75:stä 80:een. Toimintaympäristö helikopteritarkastuksissa oli tullut siinä määrin vaativammaksi verrattuna lentotoiminnan tarkastajien töihin, että vaativuusluokan korottaminen oli katsottu perustelluksi.

A:n virkasuhteen palkkaukseen helikopteripuolen tarkastajien vaativuusluokan muuttaminen ei vaikuttanut millään tavalla. A:ta keväällä 2006 palkattaessa ja kokonaispalkasta sovittaessa oli jo otettu huomioon muuttunut toimintaympäristö, mitä käytettiin perusteena nostettaessa muutamaa kuukautta myöhemmin B:n ja C:n tehtävien vaatimusluokkaa. A:n palkkausmerkinnät saatettiin samalla palkkalaskelmassa tosiasiallisia olosuhteita vastaaviksi.

A:n palkkauksessa oli jouduttu ottamaan huomioon työn luonteen lisäksi "markkinoiden" palkkataso, koska helikopteritarkastajien saatavuus viranomaistoiminnassa oli osoittautunut huonoksi. A:lle oli tämän vuoksi maksettu merkittävästi korkeampaa palkkaa kuin mitä palkkaus olisi ollut palkkausjärjestelmän mukaisena vaativuusluokan muutoskin huomioon ottaen.

Ilmailulaitokselta Ilmailuhallintoon viraston perustamisen yhteydessä siirtyneessä henkilöstöjärjestelmässä jokaisella työntekijällä on palkkaustiedoissa euromääräiset kokonaispalkat. Palkkaa ei ole jaoteltu erikseen vaativuusluokan ja henkilökohtaisen osan osuuteen kenenkään kohdalla silloinkaan, kun palkkausjärjestelmän raamit olisivat sen mahdollistaneet.

Vaikka kyseessä ei olisi euromääräinen markkinapalkka, vaan A:n palkkaus olisi jaoteltu tehtäväkohtaisen ja henkilökohtaisen palkan lisäksi maksettavaan palkanlisään eli niin sanottuun "markkinalisään", niin helikopteritarkastajien vaativuusluokan muutoksen jälkeenkin A:n palkassa olisi erittäin suuri osa palkkausjärjestelmän ulkopuolista markkinalisää, joka pienenisi vastaavasti, mikäli palkkausjärjestelmän osana olevassa tehtäväkohtaisessa palkan osassa tapahtuisi nousu.

A:n tehtävät ovat hänen palvelussuhteensa alkamisesta lähtien olleet samat, joten kysymyksessä ei myöskään ole tehtävien vaativuuden muutokseen liittyvä olennainen muutos.

A:n palkkauksen peruste ei ole kanteen perusteena olevan työ/virkaehtosopimuksen palkkausjärjestelmän kyseisen tehtävän vaativuustason mukaan määräytyvä palkka, vaan A:n kanssa 6.3.2006 tehty virkasopimus. Ilmailuhallinnossa ei ole tehty tarkentavaa virkaehtosopimusta palkkausjärjestelmästä. Asiassa ei näin ollen ole kysymys virkaehtosopimuksen soveltamisesta tai tulkinnasta.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. A:n ja entisen henkilöstöpäällikön D:n sähköpostiviestit 22.3.2007

Vastaajien kirjalliset todisteet

1. A:n nimittämiskirja 1.3.2006, virkasopimus 6.3.2006 sekä otteet palkkajärjestelmästä

2. E:n kirjeet 6.3.2006 kello 10.00 ja kello 14.48

3. E:n kirje 9.3.2006 kello 16.29

4. Pöytäkirja 2.11.2007 Ilmailuhallinnon ja JUKO ry:n välillä käydyistä neuvotteluista

Kantajan henkilötodistelu

1. Lentotoiminnan tarkastaja A

2. Neuvottelupäällikkö F

3. Ilmailuasiaintarkastaja G

Vastaajien henkilötodistelu

1. Neuvotteleva virkamies H

2. Apulaisjohtaja I

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Tausta ja erimielisyys

Valtion liikelaitoksena toimivan Ilmailulaitoksen Lentoturvallisuushallinnossa ja Lentoliikennehallinnossa hoidetut julkisiin hallintotehtäviin kuuluvat ja eräät muut Ilmailulaitokselle kuuluneet liiketoiminnan yhteydessä hoidetut tehtävät on siirretty 1.1.2006 toimintansa aloittaneelle Ilmailuhallinnolle. Ilmailuhallinnosta annetun lain 29.12.2005/1247 9 §:n siirtymäsäännösten kolmannessa momentissa on säädetty Ilmailulaitoksen Lentoturvallisuushallinnossa ja Lentoliikennehallinnossa työskentelevän virka- ja työsuhteisen henkilöstön siirtymisestä Ilmailuhallinnon henkilöstöksi. Säännöksen mukaan Ilmailuhallintoon siirtyvän virkasuhteisen henkilöstön virat siirtyvät lain voimaan tullessa Ilmailuhallinnon viroiksi. Momentissa on edelleen todettu, että henkilöstö säilyttää siirtymähetkellä palvelussuhteensa ehtoihin liittyvät oikeudet ja velvollisuudet.

Ilmailulaitoksen henkilöstön palvelusuhteen ehdoista on sovittu Ilmailulaitoksen ja sen eri henkilöstöjärjestöjen välisellä paikallisella työ- ja virkaehtosopimuksella, jonka liitteessä on sovittu muun muassa Ilmailulaitoksessa noudatettavasta palkkausjärjestelmästä. Paikalliseen työ- ja virkaehtosopimukseen kirjatun mukaan tämän sopimuksen osana noudatetaan Liikenne- ja Erityisalojen Työnantajat ry:n sekä AKAVA-JS ry:n, Palkansaajajärjestö Pardia ry:n ja Valtion yhteisjärjestö VTY ry:n välillä solmittua liikelaitoksia koskevaa työ- ja virkaehtosopimusta liitteineen sekä kulloinkin voimassa olevia yleisiä sopimuksia ja irtisanomissuojasopimusta.

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry on kanteessaan katsonut, että Ilmailulaitoksessa noudatettava mainittu paikallinen työ- ja virkaehtosopimus on siirtynyt Ilmailuhallinnosta annetun lain 9 §:n siirtymäsäännösten mukaan Ilmailuhallinnon noudatettavaksi.

Tähän perustuen Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry on katsonut Ilmailuhallinnon tietensä rikkoneen edellä mainitun työ- ja virkaehtosopimuksen palkkausjärjestelmää koskevaa määräystä sen jättäessä tarkistamatta Ilmailuhallinnon palvelukseen 1.3.2006 palkatun lentotoiminnan tarkastajan A:n palkkausta 1.10.2006 lukien, josta lukien työnantaja oli nostanut hänen tehtävänsä vaativuustasoa.

Valtiovarainministeriö on kiistänyt kanteen ensisijaisesti sillä perusteella, että Ilmailulaitoksessa sovellettava ja sitä sitova työ-/ ja virkaehtosopimus ei ole edellä mainitun lain nojalla siirtynyt Ilmailuhallinnon noudatettavaksi. Valtiovarainministeriön mukaan Ilmailuhallinnon palvelukseen virkasuhteeseen otetun A:n palkkaus määräytyy virkasopimuksen mukaisesti, eikä hänen palkkaukseensa sovelleta edellä mainittua Ilmailulaitoksessa sovellettavaa paikallista työ- ja virkaehtosopimusta.

Sopimusseuraannosta esitetty näyttö

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n neuvottelupäällikkönä työskentelevä F on ollut järjestön edustajana kuultavana Ilmailulaitosta koskevien lakimuutosten johdosta. Hän on myös järjestön edustajana osallistunut Liikenne- ja Erityisalojen Työnantajat ry:n ja palkansaajajärjestöjen välillä käytyihin liikelaitoksia koskeviin työ- ja virkaehtosopimusneuvotteluihin. Pääsopimuksen mukaan vain JUKO ry:llä on oikeus tehdä keskustason alapuolella virka- ja työehtosopimuksia. Eri laitoksia koskevat paikalliset virka- ja työehtosopimukset eivät tule erikseen JUKO ry:n allekirjoitettaviksi, vaan paikalliset sopimukset solmitaan JUKO ry:n "sateenvarjon alla". JUKO ry on kuitenkin paikallisten virka- ja työehtosopimusten osapuoli, koska järjestö on hyväksynyt sen, että sitä edustava luottamusmies tai muu henkilö allekirjoittaa JUKO ry:n puolesta paikalliset työ- ja virkaehtosopimukset.

F on kertomansa mukaan pitänyt selvänä sitä, että Ilmailuhallinnon perustamisen yhteydessä Ilmailulaitosta koskevat työ- ja virkaehtosopimukset ovat Ilmailuhallinnosta annetun lain nojalla siirtyneet noudatettaviksi Ilmailuhallinnossa. Siirtymisen johdosta ei pidetty tarpeellisena tehdä henkilöstöä varten omaa sopimusta työ- ja virkasuhteista henkilöstöä varten, vaan koko henkilöstöä kohdeltiin samalla tavoin. Koska siirtyneet sopimukset koskivat koko Ilmailuhallinnon henkilöstöä, tulivat siirtyneen työ- ja virkaehtosopimuksen määräykset sovellettaviksi myös Ilmailuhallinnon palvelukseen myöhemmin palkattuun uuteen henkilöstöön niin kauan, kunnes uusi sopimus saadaan aikaan. F on edelleen kertonut, että hänen tiedossaan ei ole, että joku virasto olisi aikaisemmin vastaavissa siirtotapauksissa velvoitettu lainsäännöksellä noudattamaan tiettyä työ- tai virkaehtosopimusta.

H on ollut valtiovarainministeriön edustajana mukana valmistelemassa Ilmailulaitoksen toiminnan uudelleenjärjestelyä ja Ilmailuhallinnon perustamista koskevia säännöksiä. Ilmailuhallinnon perustamisen kohdalla on ollut kysymys viranomaistoimintojen uudelleenjärjestelystä. Valtiosektorilla ei viranomaistoimintojen uudelleenjärjestelytilanteissa tapahdu sellaista sopimusseuraantoa, joka työehtosopimuslain mukaan tapahtuu liikkeen luovutustilanteissa. Valtion virkaehtosopimuslaissa ei ole säännöstä, jonka mukaan tällainen sopimusseuraanto olisi mahdollinen. Kun valtion viranomaistoimintoja on järjestetty uudelleen, ei koskaan ole myöskään säädetty lailla sopimusseuraannosta. Mikäli palvelussuhteen ehdoista on sovittu työehtosopimuksella, ei työehtosopimus voi tulla sovellettavaksi virkasuhteisiin.

H:n mukaan hallituksen esityksen siirtymäsäännöksen yksityiskohtaisissa perusteluissa todetun mukaisesti Ilmailuhallinnon palveluksessa siirtyneen henkilöstön oikeusasema määräytyy yleisen työlainsäädännön ja valtion keskusvirastoissa sovellettavien virka- ja työehtosopimusten mukaisesti. Koska keskustason sopimuksiin ei sisälly palkkausmääräyksiä, ei siirtyneen henkilöstön kohdalla ole siirron tapahduttua voimassa palkkausta koskevaa työ- tai virkaehtosopimusta, ennen kuin asiasta tehdään uusi sopimus. Tällaisessa tilanteessa virkamiehen palkkaus voi määräytyä sen mukaan, mitä asiasta on virkasopimuksella sovittu. Ilmailuhallinnosta annetun lain 9 §:n siirtymäsäännöksellä, jossa todetaan, että henkilöstö säilyttää siirtymähetkellä palvelussuhteensa ehtoihin liittyvät oikeudet ja velvollisuudet, on tarkoitettu virkamieslaista ja työsopimuslaista johtuvien oikeuksien ja velvollisuuksien säilymistä, minkä lisäksi virkamiehelle on taattu euromääräisen palkan säilyminen.

H on edelleen kertonut, että hallituksen esityksen siirtymäsäännösten yleisperustelut ovat ristiriidassa itse lain ja yksityiskohtaisten perustelujen kanssa. Yleisperusteluihin otettu kirjaus on tehty käyttämällä mallia, jota on noudatettu säädettäessä valtion toimintojen liikelaitostamisesta.

Arviointi ja johtopäätökset

Ilmailuhallinnosta annetun lain 9 §:n 3 momentin siirtymäsäännöksen mukaisesti Ilmailulaitoksen viranomaistehtäviä hoitaneiden kahden yksikön virka- ja työsuhteinen henkilöstö siirtyy Ilmailuhallinnon henkilöstöksi. Säännöksen mukaan henkilöstö säilyttää siirtymähetkellä palvelussuhteensa ehtoihin liittyvät oikeudet ja velvollisuudet. Julkisalan neuvottelujärjestö JUKO ry on katsonut lainsäännöksen tarkoittavan sitä, että Ilmailulaitoksessa noudatettavana ollut kanteessa tarkoitettu paikallinen työ- ja virkaehtosopimus ja siihen sisältyvät palkkausjärjestelmää koskevat määräykset ovat siirtyneet noudatettaviksi Ilmailuhallinnossa.

Ilmailulaitosta, Ilmailuhallintoa ja lentoliikenteen valvontamaksua sekä eräiden niihin liittyvien lakien muuttamista koskevan hallituksen esityksen HE 138/2005 yleisperusteluiden henkilöstövaikutuksia koskevassa osassa 4.3. henkilöstön siirtymisestä Ilmailulaitoksesta Ilmailuhallintoon on todettu, että virkamiesten osalta siirto toteutettaisiin suoraan lailla Ilmailuhallinnosta annettavan lain siirtymäsäännöksen mukaisesti. Työsopimussuhteinen henkilöstö siirtyisi uuden viranomaisen palvelukseen suostumuksensa mukaisesti. Edelleen yleisperusteluiden tässä kohdassa on todettu, että henkilöstö siirtyisi uuden viranomaisen palvelukseen siirtymähetkellä olevin palvelussuhteen lajein ja ehdoin ja että palkkaus ja muut palvelussuhteen ehdot säilyisivät siirtymähetkellä entisellään. Samassa kappaleessa on edelleen todettu, että voimassa olevien virka- ja työehtosopimusten ehtoja noudatettaisiin niiden voimassaoloajan loppuun saakka, jollei toisin sovita.

Hallituksen esityksen yksityiskohtaisissa perusteluissa on Ilmailuhallinnosta annetun lain 9 §:n 3 momentin siirtymäsäännöksen kohdalla todettu, että Ilmailuhallinnon palveluksessa henkilöstön oikeusasema määräytyy yleisen työlainsäädännön ja valtion keskusvirastoissa sovellettavien virka- ja työehtosopimusten mukaisesti. Palkkaus ja muut palvelussuhteen ehdot, kuten vuosilomat säilyvät siirtymähetkellä entisellään. Varsinaisessa lakitekstissä on edellä mainitusta asiasta säädetty toteamalla, että henkilöstö säilyttää siirtymähetkellä palvelussuhteensa ehtoihin liittyvät oikeudet ja velvollisuudet. Esitetyn selvityksen mukaan vastaavankaltaisten viranomaistoimintojen uudelleenjärjestelyjen kohdalla ei aikaisemmin ole säädetty lailla siitä, että työnantaja olisi velvollinen noudattamaan tiettyä työ- tai virkaehtosopimusta.

Asiassa on riidatonta, että liikkeen luovutusta koskevat oikeussäännökset eivät tule sovellettaviksi viranomaistoimintojen uudelleenjärjestelyjen kohdalla ja että valtion virkaehtosopimuslaissa ei myöskään ole säädetty minkäänlaisesta työehtosopimuslain 5 §:n kaltaisesta sopimusseuraannosta. Näin ollen kanteen mukainen sopimusseuraanto olisi valtion virkaehtosopimusjärjestelmässä poikkeuksellista. Siirtymäsäännöksen sanamuodosta tai myöskään lainvalmisteluaineistosta ei ole saatavissa riittävää tukea sille, että tätä olisi myöskään tarkoitettu. Näin ollen Ilmailuhallinnosta annetun lain 9 §:n 3 momentin säännöstä ei voida työtuomioistuimen mielestä tulkita siten, että Ilmailulaitoksessa noudatettavana oleva työ- ja virkaehtosopimus olisi sellaisenaan siirtynyt noudatettavaksi Ilmailuhallinnossa.

Ilmailuhallinnossa kuten kaikissa muissakin valtion keskusvirastoissa noudatetaan mainitun hallituksen esityksen yksityiskohtaisista perusteluista ilmenevin tavoin yleistä työlainsäädäntöä ja valtion keskusvirastoissa sovellettavia virka- ja työehtosopimuksia. Ilmailulaitoksessa sovellettu paikallinen virka- ja työehtosopimus ei ole tällainen sopimus.

Työtuomioistuimesta annetun lain 1 §:n mukaan työtuomioistuin käsittelee ja ratkaisee muun muassa lainkohdassa tarkemmin määritellyt työehtosopimuksia ja virkaehtosopimuksia koskevat asiat sekä näitä sopimuksia koskeviin lakeihin perustuvat asiat. Ilmailulaitoksessa noudatettu paikallinen työ- ja virkaehtosopimus ei edellä kerrotuilla perusteilla ole siirtynyt noudatettavaksi Ilmailuhallinnossa. Kun Ilmailuhallinnossa ei siten ole ollut noudatettavana virkaehtosopimusta, johon kanteessa esitetyt vaatimukset on perustettu, ei näitä vaatimuksia voida edellä mainitun lainkohdan nojalla työtuomioistuimessa tutkia.

Oikeudenkäyntikulut

Asia on ollut siinä määrin tulkinnanvarainen, että asianosaisilla on ollut perusteltua aihetta saattaa se työtuomioistuimen ratkaistavaksi. Tämän vuoksi työtuomioistuin siitä annetun lain 33 a §:n 1 momentin nojalla määrää, että valtiovarainministeriö ja Ilmailuhallinto jutun voittaessaankin saavat itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Tuomiolauselma

Kanne jätetään tutkimatta.

Valtiovarainministeriö ja Ilmailuhallinto saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Orasmaa puheenjohtajana sekä Äimä, Virtanen, Parikka, Kauppala ja Raitoharju jäseninä. Sihteeri on ollut Laurila.

Tuomio on yksimielinen.